Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.06.2023 12:57 | Vertti Kontinen | ||
| Joo aika nopeasti tämän mentyä alkoi satamaan vettä sen jokaisessa muodossa. Vaakatasossa lentävä jään, lumen ja veden sekoitus oli aika mielenkiintoinen kokemus keskellä aurinkoista kesäpäivää | ||||
|
02.06.2023 11:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko todella SIJ-suuntaan ollut kaksi raidetta Pieni-Sulkavan sillalle asti, kuten vanhoissa kartoissa näkyy? | ||||
|
02.06.2023 11:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikö tuo puoli ollut ennen tehdasaluetta? On maisema hiukan muuttunut... | ||||
|
02.06.2023 11:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Sanoisin että zavod on tehdas aika monella kielellä. | ||||
|
02.06.2023 11:14 | Panu Breilin | ||
| Oikeassa laidassa olevan työntekijän virkalakki näyttäisi olevan kesäkuussa 1929 käyttöönotettua mallia. | ||||
|
02.06.2023 10:30 | Juha Kutvonen | ||
| Dr12 ja Dv16 kohtasivat 10.3.1989. Junassa oli venäläisiä säiliövaunuja mukana hakasten perässä. | ||||
|
02.06.2023 10:25 | Juha Kutvonen | ||
| Oikein muistat, tämä oli äetsäläinen kloorivaunut perässään. Sen sijaan kuvauspäivä 10.4. on väärin, po. 10.3.1989. | ||||
|
02.06.2023 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Nämä telit olivat vaunussa viimeistään vuonna 1885. Rautiehistoriikki puhuu kankirautateleistä, mutta kai noille maailmalta jokin parempikin nimi löytyy? | ||||
|
|
02.06.2023 08:26 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvä kun voidaan päätyä Turkuun. Ajoitusta olisin kyllä aikaistamassa 20-luvun lopulle. Vaikka kyse ei ole ammattikuvaajan otoksesta, viittaa filmi ja kamera mieluummin niille ajoille. VR 1912/37 II sivulla 314 on valokuva Turun tavara-aseman raiteista ilmeisesti 30-luvun puolivälin vaiheilta. Suunnitelma tuli kuvan muotoiseksi vuonna 1925, joten toteutuksen aloitus 20-luvun lopulla on luultavaa. |
||||
|
|
02.06.2023 07:52 | Hannu Peltola | ||
| kuinka lähellä slaavilaiset kielet ovat toisiaan, onko paikkakunnan nimi Tehdas suomeksi? | ||||
|
02.06.2023 00:11 | John Lindroth | ||
| Tuosta HURUN upeudesta ei voi olla kuin samaa mieltä! ! |
||||
|
|
01.06.2023 23:39 | Mikko Mäntymäki | ||
| Huru on niin upea veturi, Ei taida sille löytyä haastajaa. | ||||
|
|
01.06.2023 23:32 | Panu Breilin | ||
| Sieltähän tämä selkeästi on. Kaikki yksityiskohdat täsmäävät. Kuvausvuosi taitaisi aikaisintaan olla noin 1936, koska sinä vuonna Turun uusi tavara-asema valmistui. Toisaalta vuodelta 1948 tämä ei voi enää olla, koska ilmakuvan perusteella taustalla näkyvää kallioleikkausta oli silloin jo alettu leventää etelälaidastaan. | ||||
|
|
01.06.2023 23:27 | Mikko Ketolainen | ||
| Ei ollut keli enää näin kirkasta pari tuntia myöhemmin junan lähtöpaikan korkeudella. Satoi rakeita ja vettä, joka muistutti räntää. Illemmalla oli sama juttu. | ||||
|
01.06.2023 23:02 | Mikko Mäntymäki | ||
| Hieno kuva ennen kuvasin pääosin Tampereella, Nyt Espoo ja Helsinki on kuvauspaikkoina jos satun maakunta vierailulle niin silloin kuvaan päivän Tampereella ja Toijalassa. Mikä kalusto on kulussa 10.6. En pääse kuvaamaan, kun on tärkeämpää asiaa päätettävänä. Minulle voi laittaa sähköpostiin mikko100.mantymaki(at)gmail.com tietoja jos tulee kalustosiirtoja Dr19 ja Sr3. Dr19 takia olen valmis matkustamaan Karjaalle. | ||||
|
|
01.06.2023 22:55 | Petri Kiviniemi | ||
| Ei tää sitte Turku olis. Heikkilästä. | ||||
|
|
01.06.2023 22:07 | Eljas Pölhö | ||
| Vähän vaikea kuvitella tätä kuvaa Röyttään. Olen kopsannut koko rakennuskertomuksen mapin ja mielestäni silloin Röytässä ei ollut 3-raiteista ja toista 1-raiteista haaraa. Tosin silloin kuvatessani innostuin eniten Röytän sähköraitiotien ja VR:n välisestä kirjeenvaihdosta ja näiden ratojen tasoristeysjärjestelyistä. Jollekin sivustolle olen muistaakseni laittanut useammankin kartan tai dokumentin (vai jäikö vain aikeeksi?) kuin vorgiin sivulle https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13858.0 | ||||
|
|
01.06.2023 21:45 | Erkki Nuutio | ||
| Todettakoon, että Rautatiehallituksen vuotta 1928 koskevan kertomuksen (netissä, s.17) mukaan: "Talven [1927/28] aikana kuljetettiin maata hevosilla Röytän aseman leikkauksesta aseman ja syväsatamalaiturin väliseen meripenkereeseen, ja kevääseen mennessä saatiin leikkaustyö suoritetuksi....." "Heti maan sulamisen jälkeen alotettiin puuttuvan pengertäytteen kuljetus junilla Kokkokankaan sorakuopasta Näätsaaren-Selleen väliselle tulva-alueelle. Kun kiskotus saatiin kesäkuun kuluess jatketuksi syväsatamalaiturille asti, vedettiin täytemaata myös meripenkereelle. Elokuun loppuun mennessä rata tul sorastetuksi ja tarkistetuksi..." Selostus lisää oleellisesti mahdollisuutta, että kyse olisi Röytästä kevätalvella 1928. Röytän maaperässä oli kerros karkeaa moreenia. Kuvan leikkaus sopii hyvinkin tehdyksi moreeniharjanteeseen. Sorajunan vaunusto on hyvinkin voinut olla kuljettamassa pengertytettä Kokkokankaalta. Käsittäksen karkea moreeni on varsin sopivaa pengertäyttöihin. |
||||
|
01.06.2023 19:21 | Lari Åhman | ||
| Uusia vaihdelevyjä on laitettu myös Joensuun Peltolaan. Sulkulahteen ne eivät ehtineet, joten kaikkia levytyyppejä on sitten sekaisin. | ||||
|
01.06.2023 18:56 | Mikko Mäntymäki | ||
| Huumoria, Pysýykö Sm2 kiskoilla jos sitä hinattaisi nopeudella 220km/h, voisi olla aika rumaa kyytiä jos penkeillä pysyisi. | ||||
|
|
01.06.2023 18:21 | Erkki Nuutio | ||
| Röytän saha paloi 1927 ja satamaa sinne rakennettiin samana vuonna. Rata Torniosta avattiin syyskuussa 1928. Tässä ei kai tehdä satamaa Röyttään, koska varsinaisia kalliota ja kallioleikkausia ei Röytässä kai ollut. Tähän raidekarttaan voinee alustavasti laittaa 1928 : https://www.vaunut.org/kuva/151520?paik=R%C3%B6ytt%C3%A4 |
||||
|
01.06.2023 17:29 | Hannu Peltola | ||
| Junassa on pariveto, mutta mikä on ensimmäinen veturi? Iita? | ||||
|
01.06.2023 00:19 | Panu Breilin | ||
| Oikealla taustalla näkyvä harmaa rakennus on entinen veturitalli. | ||||
|
|
01.06.2023 00:15 | Panu Breilin | ||
| Mielenkiintoista muuten, että Kuopioonkin on tulossa noita uusinta mallia olevia mustavalkoisia vaihdelevyjä. | ||||
|
|
01.06.2023 00:12 | Panu Breilin | ||
| Itse asiassa tuo oikeanpuolimmainen ei ole kääntölaite vaan se on lukitsin/kosketin joka varmistaa ja valvoo vaihteen kielten asennon tuolla kohtaa. | ||||
|
|
31.05.2023 22:00 | Mikko Mäntymäki | ||
| SN60 vaihteet? | ||||
|
31.05.2023 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hävittäjäkoneiden maalauksesta Jatkosodassa: musta/oliivinvihreä sotamaalaus yläpinnoilla, alapinnoilla hopeanharmaa vuoteen 1942 asti. Niin sanottu DN-väri, eli RLM 65 - vaaleansininen otettiin käyttöön 1942, käytettiin vuoteen 1953 asti. Nimitys johtui vuoden 1942 alussa lahjaksi saatujen Dornier Do 17Z - pommikoneiden (ilmavoimien tunnus: DN) alapintojen vaaleansinisestä väristä, eli juuri RLM 65:stä. Messerschmitt Bf109 - hävittäjissä, joita alkoi tulla Suomeen kevättalvesta 1943 alkaen, oli RLM:n tavanmukainen kolmen harmaan naamiomaalaus, elikkä RLM 74/75/76. Nämä olivat tummanharmaa/keskiharmaa/vaalean siniharmaa. Tällainen yhdistelmä on muodissa vieläkin ympäri maailman. Katsokaapa vaikka Hornetteja! Luftwaffessa se tuli käyttöön jo Englannin-taistelun aikana 1940. Itärintamakeltaisina käytettiin Dicco 7 selluloosa-autoväriä (ainakin Brewstereissä) ja Unica 12 - öljyväriä. Itärintamatunnusten mittasuhteista oli olemassa omat määtäyksensä. |
||||
|
31.05.2023 14:55 | Hannu Peltola | ||
| Kimmo, nopeana arvauksena: - kaikenlaista kappaletavaraa - varaosia kaivoksen laitteisiin - räjähdysaineita kaivokselle - sementtiä säkeissä kaivokselle |
||||
|
|
31.05.2023 14:51 | Kimmo Huhta | ||
| Mitä noilla umpivaunuilla on Outokumpuun tai -kummusta kuljetettu? Avovaunut (Hk) olivat ainakin malmikuljetuksia varten (lähde: täällä työskennelleen rautatieläisen kertoma muistitieto). | ||||
|
31.05.2023 14:41 | Kimmo Huhta | ||
| https://areena.yle.fi/1-4261926 Dokumenttielokuva Eino Säisästä. Kohdassa 4:25 Dv12 2620 vetää kahden puuvaunun henkilöjunaa. Kohdassa 16:11 näkyy Kurenpolven pysäkin hyljättyä miljöötä. Yleisesti hienoa ja varsin asjallista TV-tuotantoa 1980-luvun Suomesta. | ||||
|
|
31.05.2023 10:45 | Hannu Peltola | ||
| Esa, tuo sai mielikuvituksen liikkeelle! Millainen olisi suomalaisen veturin What-If -maalaus "Itärintama 1944" ja miten se sopisi veturiin: jokin suomalainen veturi maalattuna jatkosodan aikaiseen hävittäjien naamioväritykseen, mukana keulan keltainen itärintamatunnus ja keltainen ympyrä rungon ympäri. Kari Suominen: sinä teit jossain vaiheessa tällaisia What If -maalauksia, saako tällainen itärintama-teema kiinnostuksen heräämään? | ||||
|
|
31.05.2023 08:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä koneessahan se Dr19:ään peräämäni "itärintamakeltainen" eli Reichsluftfahrtministeriumin värireferenssi numero 04 on käytössä. Sävyssä ehkä pikku heitto alkuperäiseen verrattuna. |
||||
|
31.05.2023 07:41 | Kari Haapakangas | ||
| jäsen Kimmon toisessa kuvassa mainitsemaa pahaa oloa ei selvästikään suunnata pelkästään rautatiekalustoon... | ||||
|
31.05.2023 07:37 | Kari Haapakangas | ||
| Puu, betoni, kumi. Vaihtoehtoja on tarjolla tasoristeysten materiaaliksi, mutta kaikissa on omat ongelmansa. Raahessa Pajuniityntien vilkas "kumitettu" tasoristeys on ehtinyt nousta raskaan liikenteen inhokiksi pomppuisuutensa ansiosta. Tasoristeyksen pomppuja ei vain ole saatu poistettua useammasta korjausyrityksestä huolimatta. | ||||
|
|
31.05.2023 07:30 | Jussi Liimatta | ||
| Ok, kiitos. | ||||
|
|
31.05.2023 00:54 | Mikko Ketolainen | ||
| Tästä seuraavaa tasoristeystä, eli Upatonpohjantien tasoristeystä, joka on Julian kartassa nimellä Hietama, suunnitellaan siirrettäväksi 180 metrin päähän nykyisestä paikasta. Hietaman Upatonpohjantien tasoristeykselle suunnitellaan uutta paikkaa Hietaman tasoristeyksestä halutaan tehdä nykyistä turvallisempi. Väyläviraston ratasuunnitelman mukaan Upatonpohjantien vanha tasoristeys poistettaisiin ja uusi risteys rakentuisi 180 metrin päähän nykyisestä. Loput tekstistä on maksumuurin takana |
||||
|
|
30.05.2023 23:14 | Otto Tuomainen | ||
| En ole viime aikoina nähnyt todella huonossa kunnossa olevia yksilöitä. Tässä https://vaunut.org/kuva/124566 vertailukohde vuodelta 2017. | ||||
|
30.05.2023 23:11 | Jyrki Talvi | ||
| PK4:jän seinä. | ||||
|
|
30.05.2023 22:55 | Hannu Peltola | ||
| Onpa veikeä väritys! Tämä Laminátka on kuitenkin ulkoisesti varsin hyvässä kunnossa, suuri osa tuntuu olevan jo varsin kauhtuneita. | ||||
|
30.05.2023 22:40 | Hannu Peltola | ||
| Kari, TEP on venäjänkielinen lyhenne sanoista Teplovoz Elektroperedatshii Passazhirskij - henkilöliikenteeseen tarkoitettu moottoriveturi sähköisellä voimansiirrolla. TEP70 on Kolomnan veturitehtaan tuote, kuusiakselinen ja teholtaan 2964 kW. Tämä 757-sarja veturi on neliakselinen ČKD Pragan tuote ja teholtaan tässä modernisoidussa muodossa Caterpillarin koneella noin 1566 kW. Näillä ei oikeastaan ole sen enempää yhteistä kuin muillakaan dieselvetureilla. 757 ja sen alkuperäiset versiot on tunnettu "uimalasiveturina" poikkeavan ulkonäkönsä perusteella. Vähän toisesta kulmasta otetut kuvat tuovat erot hyvin esiin. 757-sarjan uimalasiveturi: https://vaunut.org/kuva/157782?maa=157&tag0=1%7C%7C TEP70: https://vaunut.org/kuva/71389?maa=191&tag0=1%7C%7C |
||||
|
30.05.2023 21:19 | Kimmo Säteri | ||
| Samaan tuli viime kesänä kiinnitettyä huomiota. Siistissä kunnossa oleva S-juna oli harvinaisuus. Tanskalaisia on tituleerattu maailman onnellisimmaksi kansaksi - ehkä kaikki paha olo on sitten kohdistettu rautatiekalustoon? | ||||
|
Kuvasarja: Slovensko 2023 |
30.05.2023 21:13 | Kimmo Säteri | ||
| Hieno kuvasarja tuosta mielenkiintoisesta rautatiemaasta. Viimeisestä omasta vierailustani Slovakiaan on kulunut kohta 15 vuotta. Muistelen, että kalusto oli silloin varsin nuhjuista, mutta näiden kuvien perusteella kalusto on nykyään varsin siistissä kunnossa. | ||||
|
30.05.2023 21:10 | Kimmo Säteri | ||
| Hmmm. Tämä väritys oikeastaan pukee ns. Uimalasi-dieseliä varsin hyvin. | ||||
|
30.05.2023 20:48 | Joona Kärkkäinen | ||
| Nykynuorethan ei enää muita kieliä opiskele kuin englantia ja ruotsia, joista jälkimmäinen unohtuu muutamassa vuodessa kun ei ruotsin kielen taitoa pääse oikein Suomessa harjoittamaan jos ei sitten asu jollain vahvasti kaksikielisellä alueella. Ja jos matkustaa Ruotsiin niin siellähän ei kukaan suomalaista "muminsvenskaa" ymmärrä ja kieli vaihtuu englanniksi. Saksan ja ranskan kielen osaajista on työelämässä iso pula joka vain pahenee ja pahenee, koko maailma kun ei ole englanninkielinen. | ||||
|
|
30.05.2023 19:03 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Onks toi TEP kun kovin on saman näköinen mitä TEP70. | ||||
|
30.05.2023 16:25 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja telimalli herätti ihmetystä, en ollut nähnyt tällaista koskaan ennen! Pienellä goolettamisella selvisi, että kyseessä on Three Pieces Bogies -teliperheeseen kuuluva belgialainen Henricot-teli. Näitä käytettiin työkoneiden lisäksi mm. Malmiradalla. Samaan teliperheeseen kuuluivat mm. tuttu Bettendorf, Andrews, Arch-Bar -telit ja venäläiset telit. Lisätietoa esimerkiksi täältä: http://www.drehgestelle.de/6/tpb_henri.html | ||||
|
30.05.2023 14:57 | Jouni Hytönen | ||
| Näitä yksiköitä on rekisteröitynä sekä Ruotsiin että Tanskaan. Tämä saattaisi Bra Miljöval -tarrasta päätellen olla ruotsalainen Öresundståg-yksikkö. | ||||
|
30.05.2023 13:37 | Jukka Ahtiainen | ||
| Reinon ja muiden 60-luvun kuvat tuovat mieleen lapsuuden Suomen rautatiet, moninaisen kaluston, infran, äänimaailman kiskon kolkkeineen sekä tuoksut ja rautatieläiset, jotka olivat kuin yhtä suurta perhettä. Kuukautta myöhemmin tuosta kuvasta mentiin P75:llä Haukivuorelle mökkiä rakentamaan. Ties vaikka olisi ollut sama runko. Äiti osti taloustarvikkeet Anttilasta ja ne laskettiin matkatavaravaunusta suuressa pesusaavissa Haukivuorella asemalaiturille. Matkatavaroiden osoitelaput oli vaneria. Rataosan alkupäässä Kouvolassa oli kilpi (muistaakseni suunnikas): Kauko-ohjattu rataosa alkaa. |
||||
|
30.05.2023 10:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva kuvaamaan VR:n nykytilaa! Valtava määrä työtunteja, työntekijöiden ponnisteluja, silloisen johdon suunnittelutyöt ja palaverit, kunnossapito ja vielä käytönaikaiset tapahtumat: - ne kaikki on johdatettu tällaiseen status quohon. Nyky - VR, jossa tuuli tuo ja tuuli vie "johtajia", on ilman kattoa. Katon nimi oli johdonmukaisuus. |
||||
|
|
30.05.2023 09:39 | Jouni Hytönen | ||
| Harmi, kun kaikki elämän aikana saatu kieliopetus ei vain kumuloidu entisten päälle, vaan tynnyri vuotaa koko ajan. Saksaa olen opiskellut viimeksi lukiossa 30 vuotta sitten. Vuonna 2001 olin World Congress on Railway Researchissa (WCRR) Kölnissä ja siellä oli mahdollista osallistua excursioihin erilaisiin rautatiekohteisiin. Tuolloin vielä ymmärsi melko hyvin saksankielistä esittelyä ja pystyi jotain itsekin sanomaan. :) Vuonna 2014 Innotransissa käydessä ilahduin jo siitä, että ymmärsin saksankielisen poikkeuskuulutuksen junassa ja pystyin toimimaan sen perusteella oikein päästäkseni kohteeseen. Nyt on siitäkin kulunut jo kohta yhdeksän vuotta. Ei ehkä enää irtoaisi M:ää saksan ylioppilaskirjoituksissa. :( | ||||
|
|
30.05.2023 08:56 | Hannu Peltola | ||
| Kieli muuttuu ja aggressiivi alkaa tosiaan olla nykynuorison yleisimmin käyttämä sijamuoto - naisen ruumiinosaan vittaava osamorfeemi yhdistettynä persoonapronominiin... | ||||