Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.11.2022 16:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Kiitos tästä hienosta arkistolöydöstä! Tähän mennessä kuva https://vaunut.org/kuva/14209 on ollut ainoa tuntemani otos sinisestä opasteesta, mutta tuossa kuvassa sininen väri erottuu aika huonosti. Nyt on viimein näin nappi otos! | ||||
|
23.11.2022 15:50 | Tapio Keränen | ||
| Pitkään luulin tätä höyryveturiksi, jossa vettä keitettiin sähköllä. Vetopyörästö vastasi pitkälti sarja 1080 sähköveturin pyörästöä https://vaunut.org/kuva/153990?u=701&maa=65&tag0=2%7CUlkomaat%7C108005 | ||||
|
|
23.11.2022 15:43 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tampereen (4 kpl) ja Riihimäen (2 vai 3 kpl?) lisäksi oli tosiaan myös Niiralassa 1 kpl kuten Teppo veikkasi. Näitä kenties kaavailtiin aikoinaan henkilöratapihoille enemmänkin, sillä olen nähnyt ainakin Pieksämäen keskusasetinlaitesuunnitelmaan liittyvän vanhan yleiskuvan luokkaa 80-luvulta. Siinä henkilöratapihaa suojaaviksi pääopastimiksi oli piirretty tällaiset vanhan järjestelmän sinivaloiset. |
||||
|
|
23.11.2022 14:45 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva harvinaisuudesta. Opastin ei ole helpoin valotettava, saati vielä filmille. | ||||
|
23.11.2022 14:09 | Marko Nyby | ||
| Jotenkin Lautiosaari-mainen fiilis, mutta eihän Elijärven-raiteella ole sähköjä. Jos ei kerran olla Keminmaalla, ei ole Laurilakaan. Veikataan Kemin asemasta pohjoiseen, siinä on ainakin kaksi sähköraidetta rinnakkain. (Olikohan uudella tehdasraiteella sähköt, vanhalla ei ainakaan ollut?) | ||||
|
|
23.11.2022 13:51 | Hannu Peltola | ||
| Ihmettelin kiertokangen tarvetta, mutta ajomootoreita näkyy olleen kolme kappaletta, joiden voima on kiertokangella välitetty viidelle vetopyörälle. Aika erikoinen viritelmä tämä näkyy olleen, en ihmettele, että on jäänyt ainoaksi! Wikipedian mukaan veturijarru oli paineilmatoiminen, mutta junajarru tyhjiöjarru. Onko Itävallassakin ollut käytössä tyhjiöjarrut? Luulin niitä pelkästään brittiläiseksi kuriositeetiksi. |
||||
|
|
23.11.2022 13:16 | Jukka Ahtiainen | ||
| Asia ratkesi ajassa 40 min / SKS (vaikka ei ollutkaan kilpailu). Muuttajaveturi, neljä pyörivää muuttajaa, joiden avulla saatiin ajojohdon 15 kV 16 2/3 Hz:stä kolmelle ajomoottorille 600 V DC. Lähteitä: 100 Jahre elektrische Zugförderung - 100 Jahre elektrische Triebfahrzeuge von Siemens https://de.wikipedia.org/wiki/BB%C3%96_1082 https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:BB%C3%96_1082?uselang=de |
||||
|
23.11.2022 13:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimenmuutoshistoriaa netin syövereistä, mitä Kauhavan sotilasilmailuhistoriaan tulee: Ilmailukoulu vuoteen 1937. Ilmasotakoulu vuosina 1938 - 1941. Lentosotakoulu vuosina 1942 - 1951. Ilmasotakoulu vuosina 1952 - 2004. Lentosotakoulu vuosina 2004 - 2014 lopulle, jolloin lakkautettiin. Nykyisin Ilmasotakoulu on siirtyneenä Tikkakoskelle, vuodesta 2014 alkaen. Mitä Paukkanevaan tulee, niin karttaselain-sivustolla olevassa ajantasaisessa kartassa Seinäjoen ja Nurmon välillä, radan länsipuolella oleva suo- ja turvetuotantoalue on merkitty nimellä "Paukaneva". |
||||
|
|
23.11.2022 12:03 | Panu Breilin | ||
| Osassa yhdistelmäopastimista on sininen valo. Sinisen opasteen merkitys on "ei opasteita". https://vaunut.org/kuva/148580 | ||||
|
23.11.2022 11:01 | Markku Naskali | ||
| Kuten lätässäkin. | ||||
|
|
23.11.2022 10:58 | Kari Haapakangas | ||
| 1938 Ilmailukoulu muuttui ilmasotakouluksi. | ||||
|
23.11.2022 10:54 | Antti Grönroos | ||
| 16.06.2005 jolloin täällä käytiin, niin toi oli yksi niistä tasoristeyksistä jotka toimivat. Kun tultiin, niin ei toiminut, sitten alkoivat toimimaan, lähtiessä lakkasivat toimimasta mutta sitten alkoivat taas hälyttää. Samana kesänä tähänkin ilmestyivät noi varoituslaitos ei toimi-kyltit. Lättähattuajelun aikana Hietalahdenrannan ja sen vieressä oleva nimeltään "tuntemattomaan" tasoristeykseen oltiin laitettu samanlainen kyltti kuin tässä. | ||||
|
23.11.2022 10:50 | Kari Haapakangas | ||
| VR:llä näyttää olleen liikaa K-kirjaimia käytössään. Paukkaneva, p.o. Paukaneva | ||||
|
|
23.11.2022 10:41 | Kari Haapakangas | ||
| Koulubussissa se konekoppa oli usein hauskin istumapaikka, mikäli vain kuljettaja sen suvaitsi. | ||||
|
|
23.11.2022 10:33 | Teppo Niemi | ||
| Eikös myös jollakin raja-asemalla (Niirala??) ollut myös tällainen. | ||||
|
|
23.11.2022 10:26 | Marko Vornanen | ||
| Näitä ei tainnut olla kuin Riihimäellä ja Tampereella. Ja ei ole enää käytössä. | ||||
|
|
23.11.2022 10:08 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, tällaista en olekaan koskaan nähnyt luonnossa. Vieläkö sinivaloisia opastimia on käytössä? | ||||
|
23.11.2022 05:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hj. Heimolainen toimi sittemmin GAS:n Mäntän tehtaiden liikennepäällikkönä. | ||||
|
|
23.11.2022 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paukkaneva: synkkä nimi maamme historiassa, vuonna 1918 valkoiset teloittivat vangiksi otettuja punaisia siellä. Paukkanevan laituri on luettava Nurmon aseman alaisuuteen. (Cirk.78/1042, 4.11.1911) Epäitsenäiset liikennepaikat 1926: Pva vaihde, liikennöidään täysin vaunukuormin. Paukkaneva on mukana Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 7 seisakeluettelossa, 1.4.1932 lukien. Seisake lakkautettu 1.6.1948 lukien, vaihde jää käyttöön (KL29/48-2). Nurmon pysäkin alainen Paukkanevan vaihde on purettu (31.5.1964?), joten sitä koskevat merkinnät on poistettava. (KL21/64-2). |
||||
|
|
23.11.2022 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Härmän soraraiteen nimi muutettu Kaupin raiteeksi, Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 5, 15.5.1933. Erkanemisvaihde aikataulukauden 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan kohdassa km 470 + 550. Kaupin seisake poistetaan 14.6.1934 alkaen. Kauppi: laiturivaihde, liikennöintitapa: henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä, täydellinen tavaraliikenne. Päällystöasemana Hm 9 km, Kaupinkankaalle 1 ja Sk 64 km. (Liikennepaikkojen välimatkat 1942). Kaupin laiturivaihde alennettu seisakevaihteeksi, tapana: henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin, Ylihärmän pysäkin liikenteelle avaamisen johdosta 1.10.1951 lukien (KL42/51-3). Seisake lakkautettu 14.12.1953, vaihdetta liikennöidään edelleenkin, tapana tavaraliikenne täysin vaunukuormin. (KL50/53-7) Kaupin liik.tapa muutettu: tavaraliikenne täysin vaunukuormin ja pikkutavaraliikenteelle, jossa yksittäisen lähetyksen paino saa olla enintään 100 kg. (KL13/65-4), siis vuonna 1965. Sijainti aikataulun 128 mukaan km:llä 477 + 203. Kauppi lakkautettu 1.12.1981 lukien (VT47/81). Kaupinkangas on mainittu seisakeluettelossa, Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 7, 1.4.1932 lukien. Kaupinkankaan seisake poistetaan 1.10.1951 (KL42/51-3). Ylihärmä avataan pysäkkinä liikenteelle 1.10.1951 lukien (KL42/51-3). Sijainti: km 480 + 019 (aikataulu 128). Ylihärmän pysäkin liik.tapa on oleva 1.2.1954 lukien T, eli täydellinen tavaraliikenne. (KL4/54-5) Yhm asemalla on liikenneosaston pukkinosturi K - 2491. Sen nostokyky on enintään 3 tonnia, eikä sillä voi käsitellä 20 jalan pituisia kontteja. Nosturi on tyypiltään kiinteä pukkinosturi nostimella (VT18/75-10 olevan luettelon mukaan). Yhm tapamerkintä on 1.10.1976 alkaen oleva Tt, eli tavaraliikenne täysin vaunukuormin (VT39/76). Ylihärmä on lakkautettu 1.1.1985 lukien (VT51/84). |
||||
|
23.11.2022 02:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa kerran suomenruotsalainen tutkimusmatkailija, joka matkaili Jepualta Lapuan kautta Papualle. Ruotsiksi: "Från Jeppo, via Lappo till Pappo." |
||||
|
|
23.11.2022 02:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kauhava: "Ilmailukoulun raide otettu käyttöön, täysin vaunukuormin, Kha 2 km." Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, lisäys 4, 2.5.1927. Liikennepaikkojen välimatkat 1942: "Lentosotakoulun raide, Kha 2, Tt, Puolustuslaitosta varten." Liikennepaikkojen välimatkat 1954: "Ilmasotakoulun raide, Kha 2, Tt, Puolustuslaitosta varten." Mainittu raide oli ilmavoimien lentobensiinisäiliövaunuliikennettä varten. |
||||
|
22.11.2022 23:27 | Eljas Pölhö | ||
| Kansikuva on 1930-luvulta, mutta kirjan kansikuvana siis 2000. Englantilaiset pommittivat radan rikki toisessa maailmansodassa ja hehkuttivat suurta voittoa. Sikäli totta, että rataa ei enää avattu ja kalusto tallennettiin tunneliin, jossa lienevät edelleen kivettymässä (tippukiviluola). | ||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
22.11.2022 22:56 | Hannu Peltola | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja! Tästä radasta en ollut aikaisemmin kullutkaan. | ||||
|
|
22.11.2022 22:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Hauskasti ilmenee jälikäteen lisätyt suomenkieliset nimet ja niiden myötä korjatut lyhenteet. | ||||
|
|
22.11.2022 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| Jos nyt jatketaan bussilinjalla (krokotiilit on niiin tavanomaisia), niin eikö se ollut O 321 H, joka tuli markkinoille 1954 (ja O 321 HL 10-metrisenä variaationa), eli kirjainten järjestys tyyppimerkinnöissä. O 321 valmistus oli listojen mukaan 12826 kpl ja O 321 HL 5257 kpl (näihin pitää kai lisätä, Argentiinassa, Brasiliassa ja Kreikassa kootut yksilöt). Kun on numero/listafani, niin detaljit iskee silmään (etenkin kun 50-luku on mun kiinnostuksen huippuvuodet). | ||||
|
22.11.2022 21:15 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Panu. | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
22.11.2022 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Panu. Monet kiitokseni! | ||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
22.11.2022 20:23 | Eljas Pölhö | ||
| Pieni lisävinkki https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13933.msg107274 | ||||
|
|
22.11.2022 19:57 | Panu Breilin | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
|
22.11.2022 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, vastaus kysymykseesi on kyllä, ensimmäisiä nokattomia kutsuttiin "Bulldog"-busseiksi ja moottori oli niissä tosiaankin edessä. Bulldogit nousivat suosioon aika helposti, moottorikoppa oli nyt sisäpuolella. Sen vieressä, oikealla oleva tilakin saatiin siten "tienaamaan", kun siihen sai vaikkapa vain yhden matkustajanistuimen. Nokattomat bussit olivat jo 1950-luvun kuluessa syrjäyttäneet perinteiset nokkabussit. Jokunen nokkabussi korjattiinkin bulldogiksi, uskokaa tai älkää. Eikä se ohjausjärjestelmän vipujen entraaminen tällöin suinkaan tekemätön paikka ollut, vaikka äkkiseltään siltä näyttäisi. Mitä takatuuppariin tulee, Suomessa ensimmäinen sellainen oli Onni Vilkkaan #27 (RO-92) vuodelta 1955. Sen alustana oli Mersu OH 321H. Ensimmäistä kertaa Suomessa siinä oli ovi etuakselin etupuolella, ajopiirturi, edessä kierrejouset ja takana ilmajousitus. Ikkunat olivat sinistä lasia, jolloin auringonpaahde ei päässyt sisään. Uutuutena siinä oli myös istuinpaikkakohtaiset lukuvalot. Vilkkaan auto huomioitiin myös autolehdissä. Kotkalainen päivälehtikin siitä kirjoitteli ihastelevin sävyin. Korin siihen oli tehnyt helsinkiläinen Autokorirakenne, mallina Kutter 1, vaikka keula oli Mersun omaa tekemää. Istumapaikkalukuna oli 32. Auton dieselmoottori oli 110 - hevosvoimainen ja akseliväli 4 180 mm. Moottori oli takana pystyssä pitkittäin. Vilkkaalta RO-92 poistui lokakuussa 1961 ja sen osti samoihin aikoihin kestiläläinen V & H Helander. Rekisteriksi tuli OO-427. Helander poisti tämän tuupparimersun marraskuussa 1967. Tiedot Bussidata-sivustolta, Vilkkaan historiikista ja Pula-ajan bussit-kirjasta. |
||||
|
22.11.2022 19:54 | Panu Breilin | ||
| Kovin harvinaisiksi ovat käyneet nämä hakejunat rataverkolla. | ||||
|
22.11.2022 19:52 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla niin, että kun asiakas on tarpeeksi iso (esimerkiksi Talvivaaran kaivos tai SSAB) niin myös lyhyet junat usein muuttuvat VR:n kustannuslaskennassa kannattaviksi... | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
22.11.2022 19:49 | Panu Breilin | ||
| Myös pääkaupunkiseudulta ja Haminan radalta löytyy näitä kaavioita. Ovat tulossa jossain vaiheessa. Pynttäriin on merkitty yksi läpiajettava sivuraide. Säynäjärvelle on merkitty yksi pitkä läpiajettava sivuraide ja lisäksi asemarakennuksen puolelle ratapihaa kaksi pistoraidetta, yksi kummallakin puolella asemarakennusta. Kaikki näista kaavioista eivät vastaa 1950-luvun tilannetta vaan seassa on myös kaavioita aiemmilta ajoilta. Ajoitus on monesti hankalaa, kun vuosilukuja ei ole merkitty. |
||||
|
22.11.2022 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR melko nopeasti luopui "kaksfooninkisten" asematalojen rakentamisesta, perusteluna pelastautumisen hankaluus tulipalon yllättäessä. Herra Tuomo, Kajaanissa vielä näkyy jälkiä kansallisromantiikasta: katonharjakoristusten päiden eläimenpääkoristeista. Toisin sanoen: Kajaanissa suomalaisnäkemys jugendista oli vasta alkutaipaleellaan. |
||||
|
|
22.11.2022 19:11 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Rakennettu vuosina 1904–1905. Asemarakennuksen on suunnitellut Gustaf Nyström. Tätä jugendtyylistä asemarakennusta kutsutaan usein Suomen kauneimmaksi asemarakennukseksi (Wikipedia). | ||||
|
22.11.2022 19:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Colt iskee miehen makuun" , vai oliko se "katuun"? Niitä aikoja, myivät monta sorttia, Kolttia ja Norttia... |
||||
|
|
22.11.2022 18:41 | Markku Naskali | ||
| Edelleen pois raiteilta, mutta oliko niissä ensimmäisissä nokattomissa moottori kuitenkin edessä ja takamoottori bussissa uusi ihmetyksen aihe? | ||||
|
|
22.11.2022 18:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Jossain Schloss Stroblissa on saanut hoitoa reumaa vastaan näköjään. Bad Ischl oli myös keisariperheen suosima lomanviettopaikka aikoinaan. Täältä alkavat Alpit käytännössä ja vuoren kohdalla rata sukeltaa tunneliin. Sen toisella puolella voi olla aivan erilainen sää kuin tällä puolella. Tuli nähtyä kun olimme hiihtolomareissulla helmikuussa 2011. |
||||
|
|
22.11.2022 17:30 | Tapio Keränen | ||
| Postibussi oli todennäköisesti merkkiä Saurer, itävaltalaista automuotoilua sveitsiläisellä lisenssillä. Österreichische Saurerwerke AG toimitti hyötyajoneuvoja Wienin Simmeringin tehtaalta vuosina 1906 - 1969. | ||||
|
|
22.11.2022 16:37 | Markku Naskali | ||
| Suunnilleen tuollaisia bussit olivat lapsuudessani. Ensimmäiset "nokattomat" olivat mielestäni ihan hullun näköisiä. Veturi on kunnon koneen näköinen. Tosin höyryveturit olivat sulavampilinjaisen oloisia. |
||||
|
|
22.11.2022 16:25 | Jarno Piltti | ||
| On se komea veturi. Postibussi ei ihan moderneimmasta päästä. | ||||
|
|
22.11.2022 14:58 | Kari Haapakangas | ||
| Muhkea asema. Kaksikerroksisuus (tai, no, kolmi, jos vintti lasketaan) ei tainnut olla kovin tavallista puuasemarakennuksissa? | ||||
|
22.11.2022 13:53 | Hannu Peltola | ||
| Minä olen tuo kameraan katsova keltalakkinen pikkupoika. | ||||
|
22.11.2022 13:28 | Hannu Peltola | ||
| Täällä nousi käsi pystyyn, myös siskoni ja äitini ovat tässä kuvassa. | ||||
|
|
22.11.2022 12:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Nämä ovat ihan mainioita kuvia! Tunnistaako joku itsensä ? Itse kävin tällä radalla ajelemassa ensimmäisen kerran joskus 1979 paikkeilla. | ||||
|
22.11.2022 10:17 | Kari Haapakangas | ||
| "Tähän asti, ei edemmäs!" | ||||
|
|
22.11.2022 09:46 | Timo Salo | ||
| https://www.koivuniemi.com/raamattu/?tila=pikahaku&kaannos=fi-38&kokoluku=1&hakuehto=job+38%3A11 | ||||
|
|
22.11.2022 09:19 | Kari Haapakangas | ||
| Jaa niin, tietysti sekin lainaus on "isosta kirjasta". Rumpu- ja penkerehommia olisi tiedossa, mikäli tuota rataa jatkaa haluasi |
||||
|
|
22.11.2022 09:00 | Oula Ahlholm | ||
| Ei ole Keminmaa, mutta lähellä ollaan. | ||||
|
22.11.2022 03:12 | Jouni Halinen | ||
| Kuva lähes samoilta sijoilta noin 10 vuotta myöhemmin Eri-ikäistä "tyttö ja juna" aihetta havaittavissa, eräästä tosin vain jalat näkyvät. Eletään aikaa jolloin farkun puntti alkoi levenemään, tyttö kolmikkokin alkaa olemaan tänäpäivänä eläkeikäistä. Vanhemmista rouvista ei ole muuta jäljellä kuin nimi hautakivessä, rouvat ovat tainneet syntyä jo hyvän tovin Venäjän vallan aikana. Aseman nimikyltti on vaihtunut uudempaan sinipohjaiseen. Määräykset ovat myös muuttuneet eli portaiden syrjään on asennettu kaiteet. Taidetaan minun kuvassani olla enemmän 80-luvun loppu kuin alku puolella. https://vaunut.org/kuva/78012?s=1 | ||||