Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.11.2022 20:04 | Hannu Peltola | ||
| Tärinätoosa voisi muuten olla hyvä suomennos, mutta se kuulostaa kyllä tuotteelta, jonka voi ostaa Kaalimato.comista... | ||||
|
18.11.2022 19:50 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoista historiaa. | ||||
|
|
18.11.2022 19:47 | Jarno Piltti | ||
| Eikö kolmeakselisen vaunun kulkuominaisuudet ole dramaattisesti paremmat kuin kaksiakselisen? Donnerbüchsen-vaunusukupolvi oli kaksiakselinen sodan ja materiaalipulan takia ja lempinimi Donnerbüchsen käsittääkseni tulee juuri huonommasta kulusta. Mitä se olisi suomeksi, jyrinätölkki? Tärinätoosa? Onko jollain kokemuksia näistä verrattuna kaksiakselisiin? | ||||
|
18.11.2022 19:39 | Jarno Piltti | ||
| Hurjaan kameratyöskentelyyn on siipi innoittanut. | ||||
|
18.11.2022 19:17 | Reino Kalliomäki | ||
| On. Kytäjän talli näkyy toiselta puolelta (ja veturi no 1) Hyvinkään kaupungin ostamassa Aulis Saviahon kuvakokoelmassa. | ||||
|
|
18.11.2022 17:30 | Miika Rosendahl | ||
| Vaunujen käyttäminen useimmiten pareittain johtui käsittääkseni myös vaunuparin kytkemisestä kiinteästi toisiinsa lyhytkytkennällä. Tällöin kulkuominaisuudet paranivat niin, että voitiin käyttää 100 km/h maksiminopeutta 85 km/h sijaan. | ||||
|
18.11.2022 17:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Ranska oli postin "yleiskieli" ennen vanhaan. | ||||
|
|
18.11.2022 16:32 | Kari Haapakangas | ||
| Varsin porvarillinen lehtivalikoima, mutta miksi säkissä on kansainvälinen Postes? | ||||
|
|
18.11.2022 16:21 | Tomi Hämäläinen | ||
| Onko tuo Kytäjän veturitalli? Siis ratapenkan vieressä ja lähellä kalliota oleva tiilinen rakennus. Kapeat kiskot kirjassa lukee että Suolijärven rantaan rakennettiin 2 pilttuinen veturitalli. | ||||
|
|
18.11.2022 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa, siis selkeä syy, miksi näitä käytettiin pareittain! Viime jouluna tulikin nähtyä liikenteessä DR:n Reko-vaunuja: https://vaunut.org/kuva/152219?s=1 | ||||
|
|
18.11.2022 16:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Leino lajittelee näköjään "Sonta - Siionia" eli Maaseudun Tulevaisuutta... | ||||
|
|
18.11.2022 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, ja te muutkin: kahden vaunun kytkentä tällä tyypillä oli siksi, että toisen vaunun generaattori toimitti valaistussähkön myös toiselle vaunulle. Kytkentä voitiin irrottaa vain konepajakäyntien yhteydessä. Käytäntö oli siis vähän saman tyylinen kuin VR:n sodan jälkeen valmistetussa Ek - sarjassa. Saman tyylistä modernisointia harrasti myös DDR:n Reichsbahn ns. Reko-vaunuissaan. Näitä Reko-vaunuja muunsi DR hiukan myöhemmin kuin kuvan Wirtschaftswunder-aikaan tehdyt vaunut. Reko-vaunut olivat kutakuinkin saman näköisiä kuin kuvan vaunut, paitsi että sisäänkäyntiovet eivät olleet ovisyvennyksissä. Lisäksi ovia oli vain yksi per sivuseinä. DR:n sarjamerkkinä oli esim. B3g. Näissä valaistus oli hehku- ja loistelampuilla kun lännessä harrastettiin pelkälti loistelamppuja. DR Rekotti myös konduktööri- ja postivaunujakin. Tiedot kirjasta Reisezugwagen-Archiv/ Wagner - Kroschwald - Wagner 1974. |
||||
|
|
18.11.2022 14:46 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan kuvassa HKR 2 siinä asussa, mihin se oli muutettu ennen kuin se palautettiin Museorautatiellä valmistumisen aikaiseen asuunsa? | ||||
|
|
18.11.2022 14:18 | Teppo Niemi | ||
| Itse päässyt jopa matkustamaan tällaisessa vaunussa https://vaunut.org/kuva/126410 Konz Mitte - Trier Hbf välillä kulkeneessa museojunassa keväällä 2018. | ||||
|
18.11.2022 13:56 | Anton Carlsson | ||
| Nimenomaan sitä. | ||||
|
|
18.11.2022 13:54 | Hannu Peltola | ||
| Ai Tapsa on nähnyt näitä liikenteessä? Minulle ne ovat tuttuja lähinnä Fleischmannin ja Rocon kataloogeista. Nämä on tosiaan tehty ikiaikaisten vaunujen vanhoille aluskehyksille ja aikanaan 1800-luvulla syy kolmanteen akseliin on voinut olla esim. pienempi akselipaino tai aluskehyksen heppoisuus. DB käytti näitä aina kahden vaunun pareina. Mikä siihen on ollut syynä? | ||||
|
|
18.11.2022 13:50 | Jukka Ahtiainen | ||
| Pätkäkiskolla vähän toisenlainen rallatus. Mikähän syy kolmanteen akseliin on ollut? | ||||
|
18.11.2022 13:17 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Kappas, tutunnäköinen HR-12 kuvassa! | ||||
|
18.11.2022 12:50 | Eljas Pölhö | ||
| SJ:n infosivu (tekniset tiedot ja sivupiirros) sarjasta R löytyy täältä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13929.msg107237&topicseen= | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
18.11.2022 11:48 | Hannu Peltola | ||
| Nämä 1950-luvun ratapihakaaviot ovat mielenkiintoisia. Panu: onko sinulla vastaavia kaavioita pääkaupunkiseudulta tai Haminan radalta? Jos on, lataa jossain vaiheessa niitä Vorgin! Erityisesti pääkaupunkiseutu kiinnostaisi minua. | ||||
|
18.11.2022 10:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiva, Hannu, että pidät! :) | ||||
|
18.11.2022 09:07 | Jouni Hytönen | ||
| Aavistuksen ovat maisemat muuttuneet näillä tienoilla. Ehdin joskus 90-luvulla sentään näkemään Kytömaan seisakkeen ja tasoristeyksen 2 junaa -valoineen. Silloin ei ollut vielä juuri muita muutoksia kuin sähköistys ja puiden kasvaminen tästä. | ||||
|
18.11.2022 09:03 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tuossa varauduttu siihen, että hevonen esittää vastalauseita, jolloin sitä ohjattaisiin isommalla voimalla oikeaan suuntaan. (Itsehän en hevosten käsittelystä tiedä juuri mitään...) | ||||
|
18.11.2022 08:45 | Marko Vornanen | ||
| Kolariin ajettiin festariyöjuna poikkeavalla aikataululla ja junanumerolla PYO 659. Juna oli Levin naisten pujottelun maailmancupin ja Aurora tulevaisuustapahtuman vuoksi kulkuun asetettu juna. Ravintolavaunussa kokoontui kaikille avoin klubi klo 19. Aurora on uusi tasa-arvoon keskittyvä tapahtuma, jonka sisällön tuottaa Yle ja puitteet järjestää Levi. VR on molempien tapahtumien yhteistyökumppani. Juna saapui Kolariin 100 minuuttia myöhässä. | ||||
|
|
17.11.2022 23:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Onpa upea kuva, tätä en ole ennen huomannutkaan! | ||||
|
17.11.2022 22:47 | Hannu Peltola | ||
| Muista ottaa paljon kuvia ja julkaista niitä täällä! | ||||
|
|
17.11.2022 22:43 | Tero Korkeakoski | ||
| En oo päässyt vielä reissuun, ehkä sitten ensi kesänä, se on seuraava tavoite. | ||||
|
17.11.2022 21:20 | Marko Laine | ||
| Tämä on väliaikainen viritelmä, sillä kiskot tällä kohtaa vaihdetaan vähän raskaampiin ja tässä lenkityksessä on varauduttu siihen, että ne otetaan vielä kerran auki ja kytketään uudelleen. | ||||
|
17.11.2022 20:39 | Panu Breilin | ||
| Vääräjoen purettujen sivuraiteiden pohjat näkyvät hyvin vuoden 1947 ilmakuvassa. Yksi lyhyt sivuraide meni suoraan joen rantaan ja toinen (sahalle mennyt) raide haarautui kauempana jokirannassa kahdeksi raiteeksi. | ||||
|
|
17.11.2022 20:36 | Lasse Hinkkanen | ||
| Siitä saa puuttua sidekiskot ja metri kiskoa molemmin puolin, niin silti raideosuus on vapaa. | ||||
|
|
17.11.2022 20:28 | Petri Nummijoki | ||
| Taitaa olla taitolaji saada hevonen menemään tuollaiseen vaunuun, joka on mahdollisesti sille outo ympäristö. Siinä mielessä toiminnan tehokkuus voi olla vaikeasti arvioitavissa. | ||||
|
|
17.11.2022 18:49 | Hannu Peltola | ||
| Joko Tero olet käynyt tässä museossa? | ||||
|
|
17.11.2022 18:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Kestityksen tarpeen selittänee alppihiihdon maailmancup-osakilpailu Levillä ensi viikonloppuna. | ||||
|
|
17.11.2022 18:32 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko H214 Riihimäeltä Helsinkiin eli kello vähän yli puolen päivän, kun varjoja ei ihmeemmin näy? Muut todennäköiset Hv2-junat olisivat olleet H204 ja H210, jotka olivat Kytömaalla klo. 6:00 ja klo. 8:00 pintaan aamulla. Hv-höyryvetureiden käytön päättymiseen Helsingin ja Riihimäen välillä olikin enää kolmisen kuukautta. Olisiko kuvaajalla ollut ennakkotieto asiasta, kun juuri tämmöinen on valikoitunut kohteeksi? | ||||
|
|
17.11.2022 18:14 | Pasi Utriainen | ||
| V- ja W-kirjainten käytössä ei liene ollut mitään logiikkaa. Vanhassa kirjasinlajissa eli fraktuurassa, joka oli käytössä 1900-luvun alkupuolelle saakka, w oli selvyyden takia käytetympi. Fraktuurassa v muistutti liikaa u:ta. | ||||
|
|
17.11.2022 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vääräjoen luona ollut sivuraide avattiin tavaraliikenteelle 29.10.1909 alkaen, täysille vaunukuormille. Vääräjoella oli ollut vetureita varten vedenottopaikka. Sinne pystytettiin AGA-vilkkuvalolla varustettu levysignaali eteläpuolelle, 590 m päähän vesitornista. Otettiin käyttöön 5.3.1917. Vääräjoki määrättiin poistettavaksi Epäitsenäiset liikennepaikat 1920 - julkaisun lisäyksessä 12 (13.12.1922). Vääräjoen vedenottopaikalta poistettiin levysignaalit 11.1.1930. |
||||
|
|
17.11.2022 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppula tunnettiin vuonna 1883 (keskiajalla "Filpola") Filppulana, lennätinhuutona Fp. Keisarillisen senaatin suosituksesta rautatiehallitus päätti muuttaa Filppulan nimen Wilppulaksi (Wp). Muutos astui voimaan 1.5.1897. [1964 ilmoitettiin Wp alaisen Toivolan raiteen poistamisesta (KL48/64-4)]. Uusittu nimilyhenne "Vlp" otettiin käyttöön 30.5.1965 (KL15/65-5). "W"-kirjain jäi pois käytöstä. Lyhennettä Vp ei vilppulalaisen vaihtokonduktöörin kertoman mukaan voitu käyttää, koska se tarkoitti varastopiiriä. Samaan aikaan Viiala (Wa) sai uuden lyhenteen Va, kuin myös Kouvola (Kw -> Kv). Nämä siis esimerkkeinä. |
||||
|
17.11.2022 16:43 | Timo Salo | ||
| Mainio kuva Jimiltä... Oli muuten taas kiva huomata syrjäsilmällä, että junien käyttöaste on ilmeisesti noussut oikein kunnolla! Äsken kesken eduskunnan kyselytunnin pyyhälsi IC469 ikkunan "alta" ja vaunuja oli nähdäkseni peräti viisi. Puolitoista vuotta sitten tuo (3) oli lähes vakiokokoonpano! | ||||
|
|
17.11.2022 15:43 | Jyrki Längman | ||
| Oho, wau tässäpä hieno kuva | ||||
|
|
17.11.2022 15:10 | Jouni Hytönen | ||
| W-kirjaimen käyttöön on sisältynyt jokin varsin hämärä logiikka. V-alkuiset lyhenteet ovat ilmeisesti kaikki olleet W-alkuisia, mutta joissakin tapauksissa myös toinen tai kolmas kirjain on voinut olla w. Esimerkiksi Uuden Värtsilän lyhenne Uwä on muutettu tuolla päivämäärällä muotoon Uvä, mutta vaikkapa Sievi on ollut koko ajan Svi kuten kuvassa. | ||||
|
17.11.2022 15:08 | Juha Metsäpelto | ||
| Tällä raiteella, suurin piirtein kuvan alareunan kohdalla, on vielä vuonna 2006 ollut vaunuja useammassa eri kohdassa. Liekö romuvaunujen säilytystä tms, näkyy paikkatietoikkunan ilmakuvissa. Vuoden 1996 ilmakuvassa näkyy myös vaunuletka radan loppupäässä. | ||||
|
|
17.11.2022 14:49 | Jimi Lappalainen | ||
| 30.5.1965 muutettiin w-kirjaimen sisältävät lyhenteet sellaisiksi, ettei w niissä enää esiinny. Tieto löytyy Käskylehdestä 15/65, asia numero 5. https://www.doria.fi/handle/10024/171672 (PDF-dokumentin sivu 194.) | ||||
|
|
17.11.2022 13:31 | Kari Haapakangas | ||
| Lienee ollut niitä viimeisiä paikkoja missä w vielä kummitteli Ylivieskan kirjoitusasussa. Tai ainakin lennätinhuudossa. | ||||
|
17.11.2022 13:30 | Eljas Pölhö | ||
| Iisveden satamaradan (Jauholahden rata) rakennuspäätös tehtiin 17.4.1925. Samanaikaisesti rakennettiin siltä erkaneva haararaide Iisveden Metsä Oy:n sahalle. Satamaradan pituus oli 4100 m ja päätepuskimen etäisyys Iisveden asemalta 4145 m. Iisveden Metsä Oy:n raide oli 600 m ja sillä oli 440 m pitkä pistoraide. Suonnejoen asemalta lukien lähtövaihde oli km 6+170 ja päätepuskin km 10+270. Rata avattiin Iisveden Metsä Oy:lle 21.6.1926. Koko rata Jauholahteen avattiin 23.6.1927. |
||||
|
17.11.2022 13:20 | Petri Sallinen | ||
| Kansallisarkiston nettipalvelusta löytyy skannattuina erilaisten rautatierakennusten piirustuksista arkistokortit. Niiden perusteella voi tilata lakanoita tutkijasaliin tai teettää haluamistaan piirustuksista skannauksen. Koska lakanat ovat suuria, maksaa skannaus useamman kympin kipaleelta (Kansallisarkisto teettää skannaukset alihankintana) — ovat kyllä erittäin hyvälaatuisia. Lakanoita voi toki itsekin kuvata kameralla arkiston tiloissa. En tiedä, kuinka laajasti piirustuksia on digitalisoitu yksityiskäyttöön. Enkä tiedä sitäkään, ovatko skannauksia teettäneet laittaneet itse rahoittamansa skannaukset julkiseen jakoon. Jos piirustuksia on julkaistu netissä, niin ei ainakaan kattavasti — lähinnä satunnaisesti. |
||||
|
|
17.11.2022 13:16 | Petri Nummijoki | ||
| Tr2:n kitkapaino on pari kolme tonnia suurempi kuin tässä. Joten menisikö asia niin, että kuivalla kesäkelillä tai muuten hyvissä olosuhteissa R-sarjan veturi voittaisi mutta liukkaalla kelillä saattaisi Tr2:lla olla aavistuksen etua? Toisaalta pohjoismaissa taitaa optimaalisia keliolosuhteita esiintyä varsin rajallisesti, joten kitkavoima lienee käytännössä merkittävämpi asia, kuin suurin koneiston mitoituksen puolesta saavutettava voima. Kattila on Tr2:lla hieman suurempi, huippunopeus selvästi suurempi ja oletettavasti myös Tr2:n toimintasäde eri luokkaa, koska tenderi on paljon tilavampi. Toisin sanoen Tr2 vie melko varmasti saman painoisen junan perille nopeammin. Mutta vaihtotöihin Tr2 taisi soveltua melko huonosti, kun tähystysmahdollisuus takaperin ajettaessa likimain puuttuu. Tämä saattaisi omata parempia valmiuksia vaihtotöihin. |
||||
|
17.11.2022 12:59 | Eljas Pölhö | ||
| Kun Lestijoen ja Perhonjoen sillat oli uusittu, otettiin Kuormausulottuma I käyttöön rataosalla Kokkola-Kangas (Ylivieskan pohjoispuolella) määräyksen Rh N:o 1962, 25.6.1948 mukaan. Myös kuormauskartta uusittiin saman päätöksen mukaan. | ||||
|
17.11.2022 10:53 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Sorakuopan raide rakennettiin uudestaan 1950-luvun puolivälissä, jolloin sen alkupää johti Mustinlammen rantaan rakennetuille varastorakennuksille. Vuoden 1950 ilmavalokuvassa kiskoja ei ole, mutta vuoden 1955 kuvassa on. | ||||
|
|
17.11.2022 10:15 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Suonenjoen sahanraide ja Suonteen tiilitehtaan raide olivatkin itselle uutta tietoa. Melkoinen sokkelohan tuo Jauholahden raiteisto onkin. | ||||
|
17.11.2022 02:02 | John Lindroth | ||
| Hyvä juttu turvallisuuden parantaminen on aina etusijalla! | ||||
|
Kuvasarja: Waldviertelbahn + Wackelstein Express |
17.11.2022 00:58 | John Lindroth | ||
| Kyllä nämä kapsukuvat ovat aina kivoja ja tervetulleita. | ||||