Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.11.2022 13:16 | Petri Nummijoki | ||
| Tr2:n kitkapaino on pari kolme tonnia suurempi kuin tässä. Joten menisikö asia niin, että kuivalla kesäkelillä tai muuten hyvissä olosuhteissa R-sarjan veturi voittaisi mutta liukkaalla kelillä saattaisi Tr2:lla olla aavistuksen etua? Toisaalta pohjoismaissa taitaa optimaalisia keliolosuhteita esiintyä varsin rajallisesti, joten kitkavoima lienee käytännössä merkittävämpi asia, kuin suurin koneiston mitoituksen puolesta saavutettava voima. Kattila on Tr2:lla hieman suurempi, huippunopeus selvästi suurempi ja oletettavasti myös Tr2:n toimintasäde eri luokkaa, koska tenderi on paljon tilavampi. Toisin sanoen Tr2 vie melko varmasti saman painoisen junan perille nopeammin. Mutta vaihtotöihin Tr2 taisi soveltua melko huonosti, kun tähystysmahdollisuus takaperin ajettaessa likimain puuttuu. Tämä saattaisi omata parempia valmiuksia vaihtotöihin. |
||||
|
17.11.2022 12:59 | Eljas Pölhö | ||
| Kun Lestijoen ja Perhonjoen sillat oli uusittu, otettiin Kuormausulottuma I käyttöön rataosalla Kokkola-Kangas (Ylivieskan pohjoispuolella) määräyksen Rh N:o 1962, 25.6.1948 mukaan. Myös kuormauskartta uusittiin saman päätöksen mukaan. | ||||
|
17.11.2022 10:53 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Sorakuopan raide rakennettiin uudestaan 1950-luvun puolivälissä, jolloin sen alkupää johti Mustinlammen rantaan rakennetuille varastorakennuksille. Vuoden 1950 ilmavalokuvassa kiskoja ei ole, mutta vuoden 1955 kuvassa on. | ||||
|
17.11.2022 10:15 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Suonenjoen sahanraide ja Suonteen tiilitehtaan raide olivatkin itselle uutta tietoa. Melkoinen sokkelohan tuo Jauholahden raiteisto onkin. | ||||
|
17.11.2022 02:02 | John Lindroth | ||
| Hyvä juttu turvallisuuden parantaminen on aina etusijalla! | ||||
|
Kuvasarja: Waldviertelbahn + Wackelstein Express |
17.11.2022 00:58 | John Lindroth | ||
| Kyllä nämä kapsukuvat ovat aina kivoja ja tervetulleita. | ||||
|
Kuvasarja: Waldviertelbahn + Wackelstein Express |
16.11.2022 23:08 | Robert Sand | ||
| Kiva jos pidät siitä. Lisää kuvia tulee tässä pikku hiljaa. | ||||
|
16.11.2022 22:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkoitat siis tätä kuvaa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:2138 ? | ||||
|
16.11.2022 20:04 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva, tästä oikein aistii vauhdin hurman! | ||||
|
Kuvasarja: Waldviertelbahn + Wackelstein Express |
16.11.2022 20:02 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
|
16.11.2022 19:21 | Anton Carlsson | ||
| Löysin Finna.fi- sivuilta vanhoja kuvia Myyrmäestä, myös tästä tuolloin käytössä olleesta lipunmyyntipisteestä https://www.finna.fi/Search/Results?page=3&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&lookfor=myyrm%C3%A4ki&type=AllFields Valitettavasti kuvassa ei näy lipunmyyjää mutta sen sijaan joku jalusta jossa ilmeisesti jotain informaatiota (en tiedä voiko olla aikatauluja) ja sen alla jotain laatikoita (tai siltä näyttäviä ainakin) |
||||
|
16.11.2022 16:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Mutta kellertävä valo on paras tarkoitustaan varten, näkemiseen ihmissilmällä. Siinä asiassa ei värintoistokyvyllä ole merkitystä, vaan sillä että erottaa edes jotain. | ||||
|
16.11.2022 16:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitenkähän pitkään tämä liikenne jatkuu? Lieneekö kaikki vaunut itänaapurista. | ||||
|
16.11.2022 16:03 | John Lindroth | ||
| Erinomainen Alsthom 2332 kuva sen aktiiviajoilta. | ||||
|
16.11.2022 13:07 | Eljas Pölhö | ||
| Jos ei lasketa niitä liikennepalvelujen tarjoajia (suomalaisittain kilpailijoita, ruotsalaisittain palvelun täydentäjiä), joilla on lipunmyyntipisteitä, niin silloin lopputulos on väistämättä nolla. Miten lasketaan esim. Öresundståg, joka selvästi ei ole Ruotsin tai Tanskan valtion henkilöliikennerautatieyhtiön omaa liikennettä? Sitä kuitenkin tällä hetkellä operoivat Tanskan valtion omistama henkilöliikenneyhtiö ja Ruotsin valtion omistama henkilöliikenneyhtiö tytäryhtiönsä kautta. Näistä Öresundstågilla oli ainakin pari vuotta sitten ainakin kolme lipunmyyntipistettä ja operoijista Tanskan valtion omistamalla henkilöliikenneyhtiöllä useita. Ruotsin valtion omistamalla henkilöliikenneyhtiöllä taitaa olla jäljellä jokunen lipunmyyntipiste, mutta sen tytäryhtiöllä ei ole omaa, eikä se edes myy lippuja muutenkaan, koska lipunmyynti tapahtuu palveluntarjoajan kautta. Entä sellaiset palveluntarjoajat, joiden junia vetää joku tavaraliikenteeseen tai veturien omistukseen keskittynyt yhtiö? Näissä tapauksissa junasta vastaava operaattori ei myy lippuja millään tavalla, vaan lipun myynnistä vastaa palvelun tarjoaja. Operaattorilla ei sinänsä ole mitään merkitystä yleisölle. Eikö se ole ratkaisevaa kenen palveluntarjoajan lippuja voit ostaa lipunmyyntipisteistä ja kenen vain automaateista, netistä tai välikäsien kautta (lehtikioski, matkatoimisto yms)? |
||||
|
|
16.11.2022 10:06 | Tommi Koskinen | ||
| Kun oli puhe yksityisistä operaattoreista ja VR:n kilpailijoista, on Skånetrafiken vähän huono verrokki, kun se on kuitenkin lääninsä joukkoliikenteen järjestäjä eikä operaattori. | ||||
|
16.11.2022 00:42 | Uwe Geuder | ||
| Tänään oli paikallislehdessä kuva samasta junasta (numeroa ei näy, mutta laiturin kello kyllä) ja siinä väitettiin, että se oli ensimmäinen juna. Ehkä se on sitten totta. Mutta toisaalta toistettiin taas, että tämä juna olisi korvannut epäluotettavaa IC2-junaa. Se ei kuitenkaan voi pidä paikkaansa, koska tämä vuoro (IC 185) menee ilman vaihtoa Zürichiin eikä IC2 ole koskaan saanut viranomaishyväksyntää Sveitsissä. Siis se korvaa sveitsiläistä vaunujunaa. Ainoa etu on, ettei veturivaihtoa Singenissä enää tarvita (itävaltalainen veturi ei kuulemma jatkanut Sveitsiin, mutta sillä osuudella tuli sveitsiläinen veturi). Kaikki IC2-vuorot ajetaan toistaiseksi vielä epäluotettavalla kalustolla. Ja jos jälkimmäinen taas kerran sanoo sopimuksensa irti, sitten todennäköisyys, että myös hieno KISS-vuoro kärsii ei ole pieni, koska Gäubahn on keskiosuudellaan vain yksiraiteinen. | ||||
|
15.11.2022 21:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Savonranta... :D | ||||
|
|
15.11.2022 18:21 | Eljas Pölhö | ||
| Muutama vuosi sitten operaatorilla Skånetrafiken oli Malmössä ainakin neljä pistettä, jossa kussakin oli 1-3 ihmistä oli myymässä lippuja: Malmö Central, Triangeln (50m aseman sisäänkäynnistä), Södervärn ja Central Torget. Helsingborgissa oli ainakin rautatieasemalla, Lund ja Hässleholm olivat rautatieaseman ja linja-autoaseman välissä (en tiedä kummalle ne laskettiin), mutta muita en muista käyttäneeni. Sitä en tiedä toimivatko nämäkään enää nykyisin). | ||||
|
15.11.2022 17:00 | Jyrki Längman | ||
| Nuo kyseiset varoituslaitokset on sidottu Jokirannan ratahankkeen toteutumiseen. Rata ylittää Humppilantien Jokioisten nykyisen aseman Forssan päässä. Höyryveturi käy jalkakäytävän päällä junarunkoa kiertäessä, mutta ei ajoradan päällä. Liikenne Humppilantien toiselle puolen on niin vähäistä että se ei puolla varoituslaitoksen rakentamista siihen tällä hetkellä. Se toinen varoituslaito tulee kohtaan missä ei tällä hetkellä ole rataa laisinkaan. Sijainti on lähellä uutta asemaa Jokirannassa. Eli ne toteutuu mikäli Jokirannan ratahanke toteutuu. | ||||
|
|
15.11.2022 16:36 | Antti Grönroos | ||
| Vuosia sitten luin, että Jokioisten asemalle tulisi ja johonkin muuhunkin tielle varoituslaitos. Osaako joku sanoa, että mikä näiden tilanne on? | ||||
|
|
15.11.2022 15:56 | Jyrki Längman | ||
| Nämä tuli täältä https://vaunut.org/kuva/61954 | ||||
|
|
15.11.2022 14:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kätevää! Tasoristeysliikennemerkit näyttävät riittävän moneen suuntaan, joten krapulaiset traktoristit tietävät varoa junaa! | ||||
|
|
15.11.2022 13:32 | Jyrki Längman | ||
| Molemmissa laatoissa lukee Tanttari (Savonranta) | ||||
|
|
15.11.2022 13:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja laitesuoja laitteineen pitäisi tulla (sitten kun se saapuu, niin Naakkimasta (kuvan https://vaunut.org/kuva/155035 kommentit ja Resiina-lehden tiedot) | ||||
|
|
15.11.2022 13:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttäisi kuvan perusteella olevan kilpi jäljellä molemmissa kääntölaitteissa. Ei vaan saa selvää nimestä. | ||||
|
|
15.11.2022 13:14 | Teppo Niemi | ||
| Olikosainakin yhdessä kääntölaitteessa vielä tarra jäljellä, että Tanttari... | ||||
|
|
15.11.2022 12:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä laitos on peräisin? | ||||
|
15.11.2022 11:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Siinä tapauksessa arkeologit tulkitsevat että tässä on täytynyt olla "Lemminkäisen Temppeli". | ||||
|
|
15.11.2022 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Odotellessa voi ajan kuluksi laskea, montako kiinteää lipunmyyntipistettä on naapurimaamme Ruotsin yksityisillä operaattoreilla tällä hetkellä toiminnassa. Operaattoreita on sentään monta, mutta laskutehtävä ei ole vaikea. | ||||
|
15.11.2022 09:40 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Panu. Makasiinin osa piti ilmeisesti säilyttää tai siitä puhuttiin mutta se purettiin. | ||||
|
15.11.2022 09:19 | Martti Vuorikoski | ||
| Ja pyödällä vipualmex. | ||||
|
15.11.2022 07:37 | Jukka Ahtiainen | ||
| Saksivirroittimessa viereisen raiteen punainen värin hehku. | ||||
|
15.11.2022 03:14 | Jyrki Längman | ||
| Tässä kuvassa ollaan vanhassa paikassa ja linkin takaa https://vaunut.org/kuva/133352 löytyy nykyinen sijainti. | ||||
|
15.11.2022 01:06 | Riku Outinen | ||
| Parolan raskas panssarihaupitsipatteri alueelliseen tykistön harjoitukseen Rovajärvelle. | ||||
|
|
15.11.2022 01:05 | Lauri Niemi | ||
| Veikkaan, että heti, kun VR saa kunnon, reilun kilpailijan, meno muuttuu. Uusi yritys ostaa varmasti ensimmäisenä Raision ja Mynämäen ym. vanhat asemat ja pitää odotustilat auki ympäri vuorokauden. Matkatavaratoimistot avataan matkustavaisten iloksi ja lipunmyyjä on joka asemalla. Asemilla on kantaja. Tulot menevät yleisön hyväksi, eivät johtajiston bonuksiin. | ||||
|
15.11.2022 00:02 | Niila Heikkilä | ||
| Kuvaajan sijainnilla on minunkin mielestäni suurempi merkitys. Tämä kuva on räpsy tavalliselta peruslauantailta Sm2:sta mutta sillan alle ei olisi kannattanut koordinaateilla houkutella. Olisi jäänyt kuva ottamatta https://vaunut.org/kuva/58838 | ||||
|
|
14.11.2022 23:10 | Jarno Piltti | ||
| Sangen tunnelmallinen kuva! Taas kerran mitä surkeampi sää, sitä paremmat kuvat. | ||||
|
14.11.2022 23:07 | Jarno Piltti | ||
| Hieno! Taiteellinen vaihteen merkki etenkin. | ||||
|
|
14.11.2022 21:58 | Teemu Sirkiä | ||
| Tästä koordinaattiasiasta on muistaakseni käyty useammankin kerran keskustelua, mutta mitään virallista ohjetta ei taida olla. Mielestäni on kuitenkin fiksua merkitä juurikin kuvaajan sijainti, koska junan sijainti on aika suoraviivaisesti pääteltävissä siitä, mutta kuvauspaikka ei. Ja mitä Panu ajaa tuossa yllä takaa, niin jos kuvia etsii esim. karttatoiminnon avulla, niin tuskin se kuvaaja kovinkaan monesti on yli sataa tai kahtasataa metriä kauempana radasta, ja vaikka olisi kilometrinkin päässä sivussa radasta, niin eiköhän se silti kartallakin erottuisi. Oma mielipiteeni siis, että kuvaajan sijainti tuo enemmän lisäarvoa kuin junan sijainti, joka voidaan aina ilmoittaa myös ratakilometrisijaintina. | ||||
|
14.11.2022 21:54 | Eljas Pölhö | ||
| Tsl-Rto-40, sepeliaura, Matisa R-7, valmistenumero 6209, käyttöönotto 1969. | ||||
|
|
14.11.2022 21:39 | Panu Breilin | ||
| Jos ajattelee kuvien sijaintihaun käyttötarkoituksia, niin kai sitä useimmiten käytetään siihen, että halutaan löytää kuva joka esittää jotakin tiettyä paikkaa kuten liikennepaikkaa tai muuta kohdetta. Pyrkimys löytää se paikka missä kuvaaja on seissyt kuvaa ottaessaan lienee selvästi harvinaisempi. | ||||
|
14.11.2022 21:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Joko purku on alkanut? | ||||
|
14.11.2022 21:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Mutta ilmeisesti Kirkkonummen suunnan laituri saa jäädä paikoilleen? | ||||
|
|
14.11.2022 21:28 | Jukka Martio | ||
| Ei kuvauspaikka voi olla muu kuin se, missä kuvaaja seisoo. Jos haluaa salata paikan, voihan sen jättää merkitsemättä. Juhanin ehdotus tuntuu vähän turhalta, sillä jos kuvauspaikka on tiedossa, kartasta luulisin yleensä löytyvän kohteenkin. Sehän voi katsojan mielestä olla aivan muu kuin mitä kuvaaja on ajatellut. Tässä kuvassa Possolan tasoristeys on yhtä mielenkiintoinen kohde kuin veturit. | ||||
|
|
14.11.2022 21:26 | Elias Murto | ||
| Selailin vanhoja kuviani, ja näköjään olen itsekin joihinkin merkinnyt sijainniksi oman sijaintini kuvaa ottaessa. Kahdenlaisesta käytännöstä tuleekin kieltämättä sekava vaikutelma. Tunnisteissa voisi tietysti olla erikseen kohteen sijainti ja kuvaajan sijainti... Kuvaa lisättäessä tunnisteisiin pyydetään liikennepaikka tai ratakilometri. Ne ainakin on järkevää merkitä junan sijainnin mukaan. Kuvassahan voi näkyä useampikin ratakilometri ja kuvaaja voi olla jopa eri liikennepaikalla kuin kuvattava juna. Näin ollen myös koordinaatit olisi loogista merkitä junan etupään mukaan. | ||||
|
|
14.11.2022 21:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mä olen useimmiten määrittänyt kuvaan liittyvät koordinaatit jalansijoiltani. Kompromissina näiden kahden välillä ehdotan kuviin merkittäväksi janaa tai murtoviivaa kuvaajasta kohteeseen. | ||||
|
|
14.11.2022 20:47 | Elias Murto | ||
| Joskus tuota mietin, että pitääkö merkitä junan vai kuvaajan koordinaatit. Koska kyseessä on vaunut.org eikä valokuvaajat.org niin päätin merkata junan koordinaatit. Sanotaanko jossain säännöissä, että se on väärin? Sitten täytyy varmaan muuttaa tapojani. Tässä tapauksessa ei ole tarvetta salata kuvauspaikkaa, mutta joissain tilanteissa ei kuvaaja välttämättä halua sijaintiaan kaikkien tietoon (esim. mökkitontti, työpaikka tai alue jonne ei ole yleisöllä pääsyä - tai kuvaaja voi haluta pitää paikan omana tietonaan niin kuin hyvän sieniapajan). Tämä kuva on otettu kantatie 67:n varrella olevalta levähdyspaikalta ennen Koskenkorvan liittymää. Polttoväli 200 mm. Lisäksi olen sitä mieltä, että jos tästä kuvasta katsomalla näkee oitis junan sijainnin, niin täytyy olla hyvä paikallistuntemus. | ||||
|
14.11.2022 20:39 | Jorma Rauhala | ||
| Raitiotie sijaitsi tuollalailla vain 22.8.1935-10.11.1938, siis Kaivokatu-Keskuskatu/Rautatientorin länsireuna. Ei ole siis vuosi 1933, ja vuonna 1935 etualla olevat Kaivokadun upouudet raiteet ja katualue "pitäisi" näyttää juuri valmistuneen uusilta. Vuosi 1937 jää jäljelle oikeana kuvausvuotena. Seuraavana vuonna raitiotiet jatkettiin Ateneumin editse Kaivokadulla ja nyt kierrettiin torialue kumpaankin suuntaan Mikonkadun suuntaisena. | ||||
|
|
14.11.2022 20:22 | Heikki Itävuo | ||
| Tämä on (Valtionrautatiet 1962-1987 kirjan kuvan mukaan) Matisa R-7 vuodelta 1969, myöhemmältä tunnukseltaan Tsl 884. | ||||
|
|
14.11.2022 20:18 | Uwe Geuder | ||
| Nyt ymmärsin, miksi juna tuli yllättäen ”väärään aikaan”. Joka toinen vuoro ajettiin ennen tätä päivää itävaltalaisen ÖBB:n veturilla ja perinteisillä sveitsiläisen SBB:n vaunuilla Zürichin asti. Kuvassa näkyvä juna ei sitten korvannutkaan kaksikerroksista IC-junaa. Paikallislehti, josta olin saanut tietoa uudesta kalustosta ei ollut selittänyt asioita niin tarkasti. Tänään näin kaikki 3 kalustolajia: uusi KISS vanha Bombardierin kaksikerroksinen IC 147-sarjan veturilla vanhat sveitsiläiset vaunut ÖBB:n veturilla (luulisin Taurus, mutta en tunne niitä tarpeeksi hyvin ollakseni varma, meni liian nopeasti isolla vauhdilla pensasaidan takana, en saanut kuvaa) Ilmeisesti vaiheittain KISS on tarkoitus jäädä ainoaksi. |
||||