|
|
19.10.2022 16:26 | Lari Åhman | ||
| Tämän kuvan otosta kymmenisen vuotta taaksepäin tässä on ollut hieman erilainen näkymä. Äkkiä pusikot peittää alleen vanhat ratalinjat. Oivallinen vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/48234 | ||||
|
|
19.10.2022 15:53 | Hannu Peltola | ||
| Mikkeli alkaa olla Suomen kolmanneksi tärkein raitiovaunukaupunki, edellä mm. Turkua! | ||||
|
|
19.10.2022 14:52 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kääntöpöytä oli harkittu valinta paikkaa varattaessa. Tuossa naputtelin läppärillä kouluhommia eteenpäin. :) | ||||
|
|
19.10.2022 14:45 | Hannu Peltola | ||
| USA:n lahja (Neuvosto-)Venäjän logistiikalle... Tämä vaunu on jälleen hyvä esimerkki 1. maailmansodan aikana Kanadasta ja USA:sta Venäjälle toimitetuista USRA-tyypin umpivaunuista. Pientä tuotekehitystä on tapahtunut Neuvostoliitossa, mm. ovi ei enää ole suoraan jenkkivaunuista. Mitat ovat varmaankin myös muuttuneet metrisiksi. Kuvan vaunussa telit ovat poikkeavat, monissa vanhoissa venäläisvaunuissa teli on ollut suoraan amerikkalainen Arch Bar- tai Andrews-tyyppinen, mutta tässä vaunussa on jo jokin hybridimalli ennen neuvostoliittolaista vakioteliä. Kuvan vaunu on ollut varikkoremontissa (Depoo Remont) 17.9.1974 eli vain pari viikkoa ennen kuvan ottoajankohtaa. Ei uskoisi! Vaunun valmistuspäivämäärä ei erotu tai se on maalattu yli. |
||||
|
|
19.10.2022 14:31 | Riku Outinen | ||
| Onneksi kuitenkin Varkaudessa kuten myös muualla on muunnettu koneita kartongin tuotantoon, jonka kysynnälle ei loppua näy, päinvastoin. | ||||
|
|
19.10.2022 12:29 | Panu Breilin | ||
| Sinänsä ratavartijan nimikkeellä oli työntekijöitä vielä vuoteen 1979 asti, jolloin nimike vaihtui rataesimieheksi. Vuosina 1970-1979 radantarkastustehtävissä työskentelevillä ratavartijoilla oli myös omat tarkastusalueensa, joilla alueilla olevat kulkutieraiteet heidän piti tarkastaa vähintään kerran viikossa ja koko alue jalkaisin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Virka-asuntokäytäntö poistui ratavartijoiden osalta vuonna 1968 samaan aikaan kuin esimerkiksi asemapäälliköiden osalta. Moniko ratavartija lienee sitten asunut vuokralla ratavartijan tuvassa enää 1970-luvulla? |
||||
|
|
19.10.2022 11:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Peremmin kuin veikattiin :) Kaksi vuotta asiantuntijan veikkausajankohtaa myöhemmin paperia jauhaa edelleen 15 tehdasta. Kuvan Varkaudesta se kuitenkin loppui. | ||||
|
|
19.10.2022 10:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten on? | ||||
|
|
19.10.2022 10:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Kappas, näissäkin nuo "kääntöpöydät" :) | ||||
|
|
19.10.2022 09:54 | Jan Jahkola | ||
| Hieno syksyinen kuva ja paikka! | ||||
|
|
19.10.2022 09:48 | Jan Jahkola | ||
| Minulla onkin ollut joskus jopa kaksi Ford Mustang (1964-1999)-kalenteria seinällä.. | ||||
|
|
19.10.2022 09:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| 120 m3 - kuormaustilavuuden vaunuissa oli ovessa valkoinen vinoviiva. Kuvan vaunussa vastaava tilavuus oli 106 m3. |
||||
|
|
19.10.2022 08:59 | Kari Haapakangas | ||
| Riisuttu malli näyttää olevan kyseessä. Liekö tuossa ikinä ollutkaan muuta moottoria kuin "kahvitoiminen"? | ||||
|
|
19.10.2022 05:23 | Kari Haapakangas | ||
| Älä yliarvioi l-tekijää. Onhan Helsinki maailman toiseksi suurimman rauhanyhdistyksen kotipaikka. Toisaalta ehkä H on liian fiini paikka, jotta sieltä löytyisi moista rasvanäppien seinänkoristetta... | ||||
|
|
19.10.2022 02:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01337 vuodelta 1976 oli entinen Po 9806 vuodelta 1945. Jos kalenteri sisältää gynekologien työmaakuvastoa, niin aika etevää pitää sitä esillä lestadiolaispitäjässä...? |
||||
|
|
18.10.2022 23:46 | Harri Pesonen | ||
| se on niitä hyhyhyh kalentereita =D | ||||
|
|
18.10.2022 23:25 | Juhani Pirttilahti | ||
| Nykyään tällaisia tauluja ei enää asemilla näe. Miksiköhän? Nämähän ovat Keski-Euroopassa yhä arkipäivää ja suurimmilla asemilla on jopa elektronisia näyttöjä korvaamassa paperisia. Onpa vaunustoja myös sellaisessa internetissä nähtävillä. | ||||
|
|
18.10.2022 22:17 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä kartta ja raidepiirustus on vuoden 1917 loppupuolelta, eli keisarivallan kaatumisen jälkeiseltä ajalta. Tämä myös toteutettiin tällöin ja palautettiin kuntoon kevättalvella 1918 käytyjen Raudun taistelujen jälkeen. Keskeneräinen, pommituksissa ja tulipalossa paljolti tuhoutunut upea asemarakennuskin tehtiin valmiiksi alkuperäispiirustusten mukaisesti, koska uskottiin (toivottiin) vilkasta "transitoliikennettä" Raudun ja Tornion välille. Keisarivallan aikainen, siis vuoden 1917 alussa vielä voimassa ollut raidepiirustus on vielä tietymättömissä. Siinä oli valtava, 28-raiteinen ratapiha. Vuoden 1918 sodan jälkeen majoitettiin Pohjois-Inkerin pakolaisia asemalle ja niihin asema-alueen rakennuksiin, jotka eivät olleet palaneet Raudun taisteluissa. Jäljelle Rautuun jäi mm. neljä kerrostaloa "palveluskunta" varten ja neljä paritaloa virkamiehiä varten ja lisäksi mm. sauna, pesutupa ja leipomo. Asuinrakennukset olivat arkkitehti T.Hällströmin suunnittelemia. Julkisivu- ja pohjakuva molemmista rakennustyypeistä on O-I Meurmanin Ensimmäisen yleisen suomalaisen asuntokongressin näyttelyoppaassa (1917, 100 s. + mainossivuja, näköispainos ei painovuositietoa). Raudun asemaseutu oli siis esillä asuntokongressin näyttelyssä vuonna 1917. Asumista näissä kuvaa Aino Tiaisen Kertomuksia Raudun asemalta (2006, 102 s.). Kirjassa on julkisivupiirrokset ja valokuvia aseman rakennuksista. |
||||
|
|
18.10.2022 21:40 | Jaakko Pehkonen | ||
| 01337 on PoRhan BT:n numero. | ||||
|
|
18.10.2022 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT:n numero, saanko pyytää? | ||||
|
|
18.10.2022 21:31 | Pasi Seppälä | ||
| Onpas mahtavat syksyn värit kuvassa, kertakaikkiaan. Nyt alkaa olla tämäkin värinäytelmä tältä vuodelta ohi ja värit häviävät hetkeksi. | ||||
|
|
18.10.2022 20:52 | Juhani Pirttilahti | ||
| :-D | ||||
|
|
18.10.2022 20:50 | Hannu Peltola | ||
| Oliko kalenterissa auton kuva (Mustang?)? | ||||
|
|
18.10.2022 18:57 | Matti Hietanen | ||
| Kiitos Jouni! Pitääpä tutustua heti! | ||||
|
|
18.10.2022 16:51 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Kyllä siinä on jälkiasenteinen Fordin kone. | ||||
|
|
18.10.2022 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Värillinen mustavalkokuva? Loistavaa! | ||||
|
|
18.10.2022 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jäähdytysjunat olivat viisivaunuisia junarunkoja. Yhdessä vaunuista oli henkilöstötilat (myös politrukille!). | ||||
|
|
18.10.2022 16:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensiksi kiitos Kurtille lähettämästäsi kuvasta. Otin esiin kirjahyllystä kirjan: Finska Statsjärnvägarne 1862 - 1912, kakkososan. Se on siis ruotsinkielinen ja kaipaa kovasti kirjansitomoa. Sivulla 397 mainitaan, että vuosina 1874 - 76 tilattiin Pietarin radan laskuun Berliinistä ja Prahasta yhteensä 40 eri luokkien matkustajavaunua. Tähän lukuun sisältyy myös kolme konnarivaunua. Nämä pääasiallisesti täsmäsivät vuonna 1870 Berliinissä valmistettuihin vaunuihin. Ringhofferin Prahassa valmistamat vaunut tulivat kiskoteitse erikoispyöräkerroin Saksan halki. Valmistaja vastasi kuljetuskustannuksista aina Suomen radoille asti. Pietarin läpi vaunut siirrettiin Karva-Ooppelien vetäminä, hirnunnan kera! Vielä vuonna 1876, kun vaunuja tilattiin Oopo - Tammerfors - Tavastehus - radalle, pidettiin kiinni 3-akselisesta vaunutyypistä, paitsi että akseliväliä kasvatettiin 1 jalalla (0,305 m). Vaunut oli tilattu Ringhofferilta, joka samaan aikaan rakensi vaunuja Pietarinradan laskuun. Kaikenkaikkiaan Prahasta tilattiin Turun radan laskuun kolme I & II luokkien yhdistettyä, 13 kpl II luokan ja 16 kpl III luokan vaunuja, joista sittemmin kaksi vaunua muutettiin vuonna 1879 rautatien omassa konepajassa yhdistetyksi II ja III luokkien vaunuksi. Sitäpaitsi, muutettiiin yksi niistä vuonna 1876 salonkivaunuksi numero 7. Näinkö alkoi BE 0608/Rto 149 Lv:n ura? Reds-elokuvan sisäkuvien mukaan se oli ollut hyttivaunu. Toinen valtionvaunu rakennettiin saman radan laskuun Helsingissä. Ja firmasta Eisenbahn-Wagenbau-Anstaltilta Hampurissa tilattiin kolme postivaunua, 9 konnari- ja kaksi vankivaunua. Postivaunut olivat kolmiakselisia, muut kaksiakselisia. Sivulla 410 on taulukko, joka kertoo vaunujen valmistajat lukumäärittäin ja vaunulajeittain. Siinä esimerkiksi oli mainittu 9 valtionvaunua, joita olivat rakentaneet VR Helsingin konepaja (4 kpl), Pflug Berliinistä yhden, myöskin berliiniläinen Ges. für Fabrikation v. Eisenbahnbedarf kaksi "vallasväen" vaunua, Brown-Marschall & Co Birminghamista yhden vaunun ja Ringhoffer Prahasta myös yhden. Valmistajia on kaikkiaan 15, ja vaunuja mainitaan valmistuneen kaikkiaan 1240. Suurimpia valmistajia oli Preetiksperin ja Helsingin konepajat, Pflug ja Hietalahden Laivatokka ovat näiden jälkeen. St.Petersburger Waggonbau-Ges. Pietarissa oli valmistanut 25 II lk ja 25 III luokan vaunuja,. Ringhofferin valmistamaksi ilmoitetaan: 1 valtionvaunu, kaksi I luokan, viisi I & II luokkien, 15 kpl II luokan, 21 kpl III luokan ja kolme konnarivaunua, eli yhteensä 47 vaunua. Viimeinen Ringhofferin Suomeen SVR:lle tekemä vaunu lienee B 41, eli se Båtvikissa majaileva Nokian salonkivaunu. Jos oma mielipiteeni sallitaan, niin uskon SVR:n lähettäneen vaunujen piirustuksiaan niin Ringhofferille kuin myös Pflugille, eikä näillä ollut vaikeuksia noudattaa piirustuksia. Ja niin historioitsijat ja numeroijat saivat tilaisuutensa sekoilemiseen, epäilemättä. Oikeastaan melkein ainoa standardointi vielä noihin aikoihin käsitti Whitworthin kierteet, jonka käyttöön ottoa oli ehdottanut Joseph Whitworth vuonna 1841. Kurt ja Petri, oikeastaan olisin voinut laittaa tämän kommentin keskustelupuolelle, mutta tässä tavoitettaneen useampia lukijoita? Luojalle kiitos pakkoruotsista! (De e intte so faarli ok bedroodande att kunna svenska!) |
||||
|
|
18.10.2022 13:56 | Jouni Halinen | ||
| Matti: Täältä löydät muutamia samankaltaisia videoita lisää, Kommentti/vastaus #29 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1037.25 Nämä ovat Ylen elävästä arkistosta ja ovat pääosin 50-70 luvulta. Tässä on sitten muutamia lyhyempiä ajankuvia Elonetistä ovat pääosin 40-60 luvulta. Vastaus/kommentti #7 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8644.0 Listaus jatkuu kommentissa #9 Tässä on juurikin VR:n 100 vuotis videoita https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/209-teeman-elava-arkisto-rautateilla-kautta-aikain |
||||
|
|
18.10.2022 12:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Haartmanin makuuvaunuista enemmän keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6113.0 | ||||
|
|
18.10.2022 11:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Ringhoffer valmisti Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle sekä 'tavallisia' II lk vaunuja, että II lk kesävaunuja. Ks. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13870.msg106948 Kesävaunuilla lie tarkoitettu kovapenkkisiä vaunuja. Kuvaisiko tämä kuva kesävaunua? Tämän kuvasarjan kuvassa vaunut.org/kuva/158664 on selvästi paremmilla penkeillä varustettu Ringhofferin valmistama II lk vaunu, joka lie 'tavallinen' vaunu. |
||||
|
|
18.10.2022 10:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Sanoisin että jäähdytysjuna. Pikon vaunussa on tynnyrikatto. | ||||
|
|
18.10.2022 10:15 | Petri Sallinen | ||
| D 1352 esiintyy vuoden 1926/27 "Mustan kirjan" ensimmäisessä painoksessa. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13870.msg106947 |
||||
|
|
18.10.2022 09:11 | Raimo Harju | ||
| Hienot on ollu radanvarsinäkymät. | ||||
|
|
18.10.2022 08:52 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan tuolla oikealla jäähdytysjuna vaiko DDRn aikaisen Pikon tekemän venäläisen jäähdytysvaunun esikuva? | ||||
|
|
18.10.2022 08:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa: Postasin pyytämäsi vuoden 1911 vaunukuvaston kuvan keskustelupuolelle: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13870.0 Niinkuin Petri jo totesi, kuvaston piirros vastaa täysin tämän kuvan ringhofferilaista, mutta luettelon mukaan se kuvaa vaunuja D 1301-1303, 1305-1313, jotka Pass. vagnar -kirjan mukaan olivat berliiniläisiä (Pflug / Aktien-Gesellschaft für Fabrikation von Eisenbahnbedarf, Berlin) vuosina 1870-1873 käyttöönotettuja vaunuja. Vuoden 1906 vuosikertomuksen taulukon nro 5 mukaan ne (1301-1311) oli vuonna 1870 otettu käyttöön Riihimäen - Pietarin radan rautatierakennukselle. Vuoden 1906 taulukossa ei ole vaunua D 1352. Viimeinen on D 1351. Sen mukaan vuonna 1874 otettiin Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatielle käyttöön Pflugin II lk vaunut 1324 ja 1314 ja vuonna 1875 vaunut 1315-1317. (Numerot v. 1897 numeroinnin mukaan) |
||||
|
|
17.10.2022 23:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Ammoniakki tehdään maakaasusta, joten onhan sillä karmea hiilijalanjälki. Nykyään käytettävä vedyn erotus höyryllä Haber-Bosch menetelmällä ei kuluta paljoakaan energiaa verrattuna siihen että vety erotettaisiin elektrolyyttisesti. Mutta toisaalta tämä taas aiheuttaa suuret kasvihuonekaasupäästöt. Ja Norjassa taitaa olla yhtä monta ammoniakkitehdasta kuin Suomessakin. |
||||
|
|
17.10.2022 23:01 | Petri Sallinen | ||
| Tästä vaunusta on olemassa kuvalaattapiirustus, jossa vaunu esiintyy numerolla 1352. Ikkunajako ja pellityksien saumat vastaavat valokuvaa. Tosin vanhojen käsinkirjoitettujen vaunuluetteloiden mukaan vaunu nro 1352 olisi valmistunut vuonna 1873. Valmistajaksi on kirjattu "Eisenbahnbedarf Berlin". Ehkä samalla ikkunajaolla on ollut muitakin kuin Ringhofferin rakentamia vaunuja. |
||||
|
|
17.10.2022 22:37 | Topi Lajunen | ||
| Juu, valitettavasti. Sr3:ssa on jostain syystä ominaisuus, joka asettaa veturiin vaihtotyövalot, mikäli suuntakytkintä käännetään, myös ohjausvaunussa. Suunnan kääntelyn jälkeen pitää uudelleenvalita oikeat valot junana ajoa varten, eikä ohjaisvaunuun tule tästä mitään indikaatiota. | ||||
|
|
17.10.2022 22:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarpeet tarkoittanee polttoaineita, vettä, voiteluöljyä ja myöskin lamppuöljyä. | ||||
|
|
17.10.2022 22:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, löytyykö sinulta ringhofferilaiseen III luokan vaunuun täsmäävää kuvaa siitä kuuluisasta 1911 - vaunukuvastosta? Jos löytyy, niin laittaisitko minulle kuvan siitä yksityisviestinä? Pääsisin vertailemaan sitä mainittuun Rto 149 Lv/BE 0608:n kuvaan. |
||||
|
|
17.10.2022 21:30 | Matti Hietanen | ||
| Kiitos Jarno! Hyvä ja mielenkiintoinen filmi! (liekö muita, sellaisia, joissa tullaan lopussa jo diesel-veturikauteen?) | ||||
|
|
17.10.2022 20:12 | Pasi Seppälä | ||
| Sinisiä vaunuja ja sinertävää yön tunnelmaa...kuva on komea. | ||||
|
|
17.10.2022 20:05 | Jarno Piltti | ||
| Elävässä arkistossa on esimerkiksi tämä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/19/kun-hoyryhepo-tuli | ||||
|
Kuvasarja: Oulunkylän vaihdetyömaa ja sen seurauksia 16.10.2022 |
17.10.2022 19:43 | Samuel Pajunen | ||
| Sitä minäkin mietin. | ||||
|
Kuvasarja: Oulunkylän vaihdetyömaa ja sen seurauksia 16.10.2022 |
17.10.2022 19:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä mahtaa TYO70577 tuoda Käpylästä Joensuuhun? Ei ole vielä tätä kirjoitettaessa perillä kun on 141 minuuttia myöhässä. | ||||
|
|
17.10.2022 17:23 | Asmo Rasinen | ||
| Kyllä vihreä CEmt olisi nätti. Sinisiä on katsottu jo vuoden päivät. | ||||
|
|
17.10.2022 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perheosasto tässäkin? | ||||
|
|
17.10.2022 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö vaunussa ollut myös perheosasto? Sellainen oli ennenvanhaan tapana sijoittaa vaunuun ( yleensä neljä istumapaikkaa). | ||||
|
|
17.10.2022 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin erikoiset kattotuulettimet kuvan vaunussa! Valmistajalta jättekiva tapa laittaa mitta-asteikko näkösälle maahan, kuten kahden vasemmanpuoleisen pyöräkerran välissä näkyy olevan. Kaikissa tämän kuvasarjan vaunuissa näkyy Ringhofferin valmistajanlaatta olevan samankaltainen kuin A 41:ssä. Monet kiitokset Kurt! |
||||
|
|
17.10.2022 16:45 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Onkohan 207 tulossa ensi talvikauden lumen auraaja Pohjois-Suomeen..? Konetta ollaan virittelemässä näinä päivinä Ouluun.. Kertokaat te viisaammat.. lisää.. | ||||