Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
01.09.2022 12:50 | Lari Åhman | ||
| On kyllä mahtavia kuvia ja maisemia, ei tässä muutakaan voi sanoa. Vaivaa on nähty kuvien eteen. Vuoristossa tulee varmaan pienoisrautatiemäinen fiilis kun näkee junan kiemurtelevan maastossa pitkän aikaa. | ||||
|
01.09.2022 12:34 | Vesa Höijer | ||
| Karl Ritter von Ghega suunniteli rautateitä ja tuo on hänen muistomerkkinsä. | ||||
|
01.09.2022 12:12 | John Lindroth | ||
| Westerntorissa sijaitsee myös HSBn konepaja!Liikenne Brockenille on omalla autolla kielletty,Schierken asemalle asti pääsee. | ||||
|
01.09.2022 12:11 | Petri Sallinen | ||
| Ensimmäiset Suomessa rakennetut ravintolavaunut valmistuivat vuonna 1936. VR:n Pasilan konepaja rakensi kaksi vaunua vanhojen lanterniinikattoisten matkustajavaunujen alustoille (Ei 22016 ja Cm 2127). Vaunut saivat litteran DR, eli yhdistetty II luokan matkustaja- ja ravintolavaunu. Vaunun toisessa päässä siis oli matkustamo. Vuonna 1938 valmistui kolmas vaunu (ent. Cm 2101) ja vuonna 1940 vielä kolme vaunua lisää (ent. DEi 2524, 2525, 2502). Vuoden 1953 alusta ravintolavaunun litteraksi tuli RK. VR:n käskykirjeissä ja määräyksissä vaunuja kutsutaan ”lounasvaunuiksi”. Tässä yhteydessä II luokan matkustajaosasto muutettiin kahvilaosastoksi — matkustajille tarkoitettu osasto siis purettiin. Toinen osasto jäi ravintolakäyttöön. Tällöin muuttuivat myös vaunujen merkinnät: II luokan merkintä poistettiin ja se korvattiin kahvila/cafe-merkinnällä. Mielenkiintoista on, että vaunun toiseen päähän jäivät ravintola/restaurant-merkinnät. RK-vaunut luovutettiin kokonaan Matkaravinto Oy:n käyttöön. Vuonna 1959 vaunujen sisustukset ja keittiöt uudistettiin. Ilmeisesti tässä yhteydessä yksi eteiskomeron ovista poistettiin käytöstä ja vaunun kulma pyöristettiin, näin saatiin tilaa nestekaasupulloille, joita tarvittiin keittiössä. Myöhemmin RK-vaunuista poistettiin kahvilaosasto ja niistä tuli puhtaasti ravintolavaunuja. Muutoksen ajankohta ei ole tiedossa. Tämän muutoksen yhteydessä katosivat kahvila/cafe-merkinnät ja toisen sivuseinän ravintola/restaurant-merkintä vaihtoi paikkaa. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun kuvissa vaunuissa on ainoastaan ravintola/restaurant-merkinnät. Rautatietilastojen mukaan ravintolavaunun littera RK oli tässä muodossa ainakin vielä vuonna 1966. Tiedossa ei ole milloin otettiin käyttöön muoto Rk. Finnasta löytyy Olavi Karasjoen kuvasarja vuodelta 1959, jolloin lehdistölle järjestettiin tilaisuus tutustua juuri uudistettuun vaunuun. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Rk+ravintolavaunu&type=AllFields https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Rk+ravintolavaunu&type=AllFields&limit=20 https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Rk+ravintolavaunu&type=AllFields&limit=20 DR/RK/Rk-vaunusta on olemassa myös kaupallinen H0-rakennussarja, jonka on valmistanut Mestarimallit. https://www.facebook.com/photo/?fbid=728633074975195&set=pcb.728633204975182 |
||||
|
01.09.2022 12:08 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuva Helsingin satamaradalta!60-luvulla tuolla kanjonissa raikui vielä raskaiden höyryvetoisten satamajunien äänet. | ||||
|
|
01.09.2022 11:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotenkin tämä junakin on osa muistomekkiä, mutta miten, se jää vielä arvoitukseksi. Semmeringin ratahan oli valtava rakennushanke 1800-luvullla. Juna tosin uudempi. Onkohan paikalla voinut sattua jokin paha onnettomuus ? | ||||
|
|
01.09.2022 11:37 | Petri Nummijoki | ||
| Tosin DR-vaunussa oli kai 24 ensimmäisen luokan paikkaa, joten sekään ei täsmäisi tämän vaunun ikkunajakoon. | ||||
|
|
01.09.2022 11:10 | Petri Nummijoki | ||
| Onko tässä yksityiskohtia, jotka sulkevat pois mahdollisuuden, ettei kysymyksessä olisi vanhan mallinen Rk-vaunu eli DR-vaunu, jossa ensimmäinen luokka on muutettu kahvilaksi vähäisin muutoksin? Käsittääkseni edellä olevat kommentit eroista Rk-vaunuun koskevat vuoden 1959 jälkeistä uudistettua Rk-vaunua mutta sitähän ei ole kukaan esittänytkään, että tämä olisi uudistettu Rk-vaunu. Nyt on nähdäkseni todistettu, ettei tämä ole Eik-vaunu eikä uudistettu Rk-vaunu mutta Resiinan 3/90 sisustuskuva Cik-vaunusta sekä tämän kuvan vaunun ikkunat tai taustalla olevien paikkojen penkitys eivät täsmää myöskään Cik-vaunuun. Mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Vanhan mallinen Rk-vaunu? Se, että Cik-vaunut eivät olleet samanlaisia vaan yksilöllisesti tehtyjä? |
||||
|
|
01.09.2022 10:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Esalle todella kattavista vaunutiedoista. Tuota tapaa harrastaa ja suhtautua liikennevälinehistoriaan kunnioitan todella isossa mittakaavassa. Olisi arvokasta, että näitä ja kaikkia muita tällä sivustolla esitettyjä aiheeseen liittyviä kattavia ja perusteellisia tietoja voitaisiin hyödyntää jossakin puuvaunuaiheisessa teoksessa, oli se sitten kirja tai kirjoitussarja esimerkiksi Resiina-lehdessä. | ||||
|
01.09.2022 10:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996, sivu 78: kaksi nosturia, Rauma-Repola R-351 N, hankintavuosi molemmilla 1977, ja nykyiset sarjamerkit ja numerot: Tnk4 984 ja 985. Paino työkunnossa 60 tonnia. Nostokyky 36 tonnia, kuten vimpaimen kylkeen on maalattuna. |
||||
|
|
01.09.2022 09:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäänpä juttua, ensiksi nyt Cik, joiden perusvaunut olivat entisiä CEi-vaunuja, pituus puskimineen 20,8 m. 2391, vuodelta 1961, ent. CEi 2566, vuodelta 1930. 2392, vuodelta 1961, ent. CEi 2573, vuodelta 1930. 2393, vuodelta 1962, ent. CEi 2552, vuodelta 1929. -> BG 040105 v. 1978, edelleen -> BT 01374 v. 1980. Romutettu Seinäjoella v. 2005. 2394, vuodelta 1962, ent. CEi 2622, vuodelta 1938. Nämä kaikki poistettiin yleisestä liikenteestä vuonna 1977. Telimallina oli pääsääntöisesti ollut A7. 1. luokan paikkaluku: 32 ja kahvilaosastossa 28 paikkaa. Vaunun 2394 telistä en ole varma, vuoden 1938 CEi:t olivat A8-teleillä. Juhanan tekemä havainto "ruudut suuret, sanoi lasimestari" (korttipelitermi) johtunee CEi-vaunuista. Cik:ssa matkustajaosastossa oli modernisoidut 1. luokan penkit (2 + 2). Mitä RK-vaunuihin tulee, niin siinä "syöntiosastossa" oli lämmitysjärjestelmän putket peitetty, sanoisinko 20 cm leveällä listalla ja niissä oli loisteputkivalaistus. Puhe on siis 1950-luvun lopulla tehdyistä modernisoinneista. Lisäksi RK-sarja, eli entinen DR-sarja oli tehty vanhoille lyhytmallisille aluskehyksille: pituus puskimineen 18,68 m. Kuvan vaunussa näkyy sivuseinällä ikkunoiden yläpuolella mainittu putki, ja vaunun valaistus on tavallinen puuvaunujen hehkulamppuvalaistus puolipyöreän kuvun peittämänä. Ja sitten pääsemme Eik - sarjaan: 22338, vuodelta 1954, ent. Ei 22167, vuodelta 1938. -> Oe 71'964 vuonna 1970. 22339, vuodelta 1954, ent. Ei 22169, vuodelta 1938. Hylätty v. 1972. 22340, vuodelta 1954, ent. Ei 22170, vuodelta 1938. -> Oe 71'971 vuonna 1970. 22341, vuodelta 1954, ent. Ei 22171 vuodelta 1938. Hylätty v. 1970. 22342, vuodelta 1954, ent. Ei 22176, vuodelta 1938. -> Oe 71'930 vuonna 1970. -> XOek 070101 vuonna 1985. 22343, vuodelta 1954, ent. Ei 22177, vuodelta 1938. -> BT 01335 vuonna 1975. Telien malli havaittu olevan A8. 22344, vuodelta 1954, ent. Ei 22178, vuodelta 1938. -> Oe 71'976 vuonna 1970. 22345, vuodelta 1954, ent. Ei 22179, vuodelta 1938. -> BT 01358 vuonna 1978. 22346, vuodelta 1954, ent. Ei 22180, vuodelta 1938. -> Oe 71'941 vuonna 1970. 22347, vuodelta 1954, ent. Ei 22186, vuodelta 1939. -> BT 01357 vuonna 1977. Näiden vaunujen pituus puskimineen oli 20,8 m. Näissä ei ollut loisteputkivalaistusta. Telimalli perusvaunun valmistumisen aikoihin oli A8. Paikkaluku oli 60 matkustajaosastossa samaan tapaan kuin EFi-sarjassa ja tsufeepuolella 20. Eteisten seinät olivat vinot tuonnoiseen puuvaunutyyliin. Vuonna 1939 Ei-sarjassa otettiin käyttöön päätyseinän (eteisen) ulkopuolelle asennettu käsijarrun kampi. Sitä ennen jarrun käyttöpyörä oli ollut eteisessä sisäpuolella ja siten vaunuissa oli ollut päätyikkunat. Uudessa systeemissä päätyikkunat voitiin jättää pois. Uudempi Eik-sarja: 22348, vuodelta 1955, ent. Ei 22265, vuodelta 1948. Diskovaunuksi vuonna 1971 (tai 1972, joidenkin merkintöjen mukaan) entisellä numerollaan, sarja nyt Eikd. Kunnostettu museon Waltteri-junaa varten 2011, takaisin kahvilaosastovaunuasuun. 22349, vuodelta 1955, ent. Ei 22263, vuodelta 1948. -> BT 01356 vuonna 1977, -> XT 01356 v. 1988 ja romutettu v. 2005. 22350, vuodelta 1955, ent. Ei 22261, vuodelta 1947. -> BT 01355 vuonna 1976. 22351, vuodelta 1955, ent. Ei 22262, vuodelta 1947. -> BT 01336 vuonna 1975, -> XT 01336 vuonna 1988. Tässä sarjassa pituus puskimineen on/oli 21,18 m. Koneellisella tuuletuksella. Paikkaluku edelleen: 60 + 20. Perusvaunujen myötä näissä oli suorat eteisten seinät. Valaistus hehkulampuilla. Kaikissa mainituissa Eik-vaunuissa oli putkirunkoiset "modernit" istuimet 2. luokassa. Vaunuissa 22341, 22347 ja 22349 oli ollut jääkaappi keittiöosastossa. Mitä Oe-sarjan autojenkuljetusvaunusarjaan tulee, niin näihin käytettiin aluskehys. Korit nostettiin pois. Monikohan Eik-koriraato on metsävaununa? |
||||
|
01.09.2022 08:53 | Timo Salo | ||
| Kuvien aatelia, on sisältöä, maisemia ja teknisesti kohdillaan! Tuohon kun olisi vetänyt 100 lasissa, niin olisi taas jäänyt monta poronkäristystä syömättä. Onneksi kuskit kuitenkin huomioi noita eläimiä! Itsekkin hosuin kerran eräälle IC-junan kuskille, että katsoo hiukan pitemmälle, missä näkyi neljä peuraa radalla. Torvensoitto ja hidastus pelasti silläkin kertaa... Peukkua! | ||||
|
|
01.09.2022 08:52 | Petri Nummijoki | ||
| Mikä sitten on Resiina-lehdessä 3/90 kuvattu Cik-vaunu? Siinä on erilainen sisustus tähän verrattuna. Ovatko Cik-vaunut olleet sisustukseltaan toisistaan eroavia tai sisustus uusittu niissäkin vuosien mittaan? Eikös tämä kuva ole myös VR:n 100-vuotisjuhliin julkaistussa kuvakirjassa. Siinähän uusimmat kuvat ovat noin vuodelta 1959 paitsi ne pari sivua, joissa näkyy (1961 valmistuneita) Eit-vaunuja. Siinä mielessä edellä mainittu tieto kuvausvuodesta 1958 tuntuisi uskottavalta ja olisi liian varhainen Cik-vaunua varten. Olisiko tämä sitten Rk-vaunu ennen 50- ja 60-luvun taitteen sisustuksen uudistusta, kuten Heikki arveli? Rk-vaunuistahan on sanallinen luonnehdinta ennen uudistusta, että niissä ensimmäisen luokan osastoa alettiin käyttää kahvilana, jolloin sarjamerkiksi tuli Rk. Jos tuossa on 2+2-penkitys niin sitten varmaankin maksutajapaikat olisivat ensimmäistä luokkaa. |
||||
|
|
01.09.2022 07:16 | Juhana Nordlund | ||
| Ja nuo Esan mainitsemat neljä ikkunaa ovat avattavalla osalla varustettuja kaikki. Kuvan näkymäalueen takaosassa on tosiaan matkustajaosaston näköinen tila, jota ei ole erotettu väliseinällä. Eik-vaunuja on ollut minun käsitykseni mukaan kahdenlaisia. Osa niistä on tehty Ei-vaunuista muutettuna, osa on entisiä Cik-vaunuja, muutos 1971, järjestysnumerot säilyivät entisinä. Tämä kuva on niin vanha, että Cik:it olivat silloin tietenkin Cik:jä. Ja Cik:it (2391 - 2394) oli tehty vaunut.org:n kalustolistauksen mukaan CEi-vaunuista vuonna 1961. Mennään noihin avattaviin ikkunoihin. Kuvissa, joissa olen nähnyt Cik-vaunuja, osa kahvilan kohdalla olevista ikkunoista on suurella yhtenäisellä ruudulla, ei siis avattavaa osaa. Tämä näkökohta hieman mietityttää, onko Cik-vaunuihin tehty joskus ikkunamuutos, vai oliko pienessä sarjassa tosiaan tällaisiakin keskinäisiä eroja. Osassa Eik-vaunuissa oli myös "täysruutuisia" ikkunoita, osassa ei. Koneellisella ilmanvaihdolla on luultavasti jokin merkitys siihen, minkä verran avattavia ikkunoita oli, tai minkä verran katolla oli kattoventtiileitä. Tämän kuvan vaunussa ei oikein minkään logiikan perusteella ollut kuvaa otettaessa koneellista ilmanvaihtoa. Rk-vaunuista tiedän vielä vähemmän. Esan perustelut vaikuttavat niin hyviltä, etten oikein keksi mitään vahvaa perustetta, miksi tämä olisi tai ei olisi Rk. Toisaalta Heikin muutaman vuoden takainen pohdiskelu Rk:n puolestakin vaikutti loogiselta. Seuraan mielelläni puukoriisiin vaunuihin perehtyneiden jatkokommentteja. |
||||
|
01.09.2022 05:47 | Timo Salo | ||
| Yhdysvaltain osavaltioiden lyhenteet kirjoitetaan tosiaan isoilla kirjaimilla, mutta ilman pistettä... :-)https://www.greelane.com/fi/humanistiset-tieteet/englanti/abbreviation-for-united-states-1691023 | ||||
|
|
01.09.2022 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa nähdään, että kahvilaosastossa on neljä ikkunaa. Tämä ei täsmää paikkanumerokaaviokirjasessa oleviin Eik-vaunuihin, koska niissä on vastaavasti kolme ikkunaa! Tämä kuva on takuuvarmasti otettu Cik-vaunun (nrot 2391 - 2394) kahvilaosastosta. Kuvassa matkustajaosastoon vievä ovi on keskilinjalla, joka juuri on toinen todiste Cik:sta. Eik-sarjassa vastaava ovi on hiukan sivussa, johtuen oven takana olevasta 2 + 3 - penkkijärjestyksestä. Kuvan vaunussa järjestys on siis 2 + 2. Kolmanneksi: osaston katon muoto kertoo, ettei tässä ole koneellista tuuletusta. Kuvasta erottaa vielä välioven päällä olevan vessan merkkivalon ja torpedoventtiilin avauskahvan varren puunuppeineen. |
||||
|
|
01.09.2022 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| LKM = VEB Lokomotivbau "Karl Marx" Babelsberg, ei siis "Harpo Marx"! Ylävalonheittimen takana oleva kanttinen mokkula on Mischvorwärmer Bauart IfS/DR, eli sekoitusesilämmitin. 99 245 valmistui vuonna 1954. 7 tarkoittaa 1 000 mm raideleveyttä, siis kuvan 99 7245-6 - veturissa. |
||||
|
|
01.09.2022 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jo on! Pikkukuvassa kovastikin Lätän näköinen! Tämän pään teli näyttää Görlitzin malliselta juoksuteliltä. Mistä tuo taustan muistomerkki kertoo? |
||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 23:39 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tässä on hyvä esimerkki tapahtumakokonaisuudesta, jollaista Suomessa ei tulla näkemään I K I N Ä . | ||||
|
|
31.08.2022 23:15 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö tämä sisustukseltaan uudistamattomaksi Eik-vaunuksi sopisi? Osasto ei ole kokonaan kahvilaa vaan siinä on tavallisia toisen luokan paikkojakin, joten näyttää varmaan sen vuoksi suurelta. | ||||
|
|
31.08.2022 22:56 | Jorma Toivonen | ||
| Oiva tilannakuva Tuomakselta. Erinomaista toimintaa kollegalta (!) ja yhteyksien toimimisesta, sekä kuljettajan toiminnasta... Pahus jäi poropaisti saamatta. Kuvasarjaasi katselin mielenkiinnolla, kiitos. |
||||
|
31.08.2022 22:01 | Hannu Peltola | ||
| Riippuu keneltä kysyy maitojunasta, haminalaisella upseerioppilaalla voi olla erilainen käsitys kuin Southern Railwayn junansuorittajalla! :-) Wiki tarjoaa varsin kattavan näkemyksen brittiläisiin maitojuniin: https://en.wikipedia.org/wiki/British_railway_milk_trains | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 21:36 | Jouni Ijäs | ||
| Hieno kuvasarja. Itsekin kävin tuolla heinäkuussa Pohjois-Ruotsin reissun yhteydessä. Yövyttiin hotelleissa yhtä telttayötä lukuun ottamatta. Sen telttapaikan löytäminen Torniojärven maisemista osoittautuikin haasteelliseksi, koska autoa ei noin vain parkkeerata, jos haluaa saada auton edes vähän piiloon sivutielle. Sivuteitä ei Suomen tyyliin juurikaan ole. | ||||
|
|
31.08.2022 19:39 | Jussi Tepponen | ||
| Talo on WW&F:n perustajan Harry Percivalin entinen kotitalo, jonka hänen leskensä myi rautatielle. Katon koristeet periytyvät tuolta ajalta. | ||||
|
31.08.2022 19:35 | Jussi Tepponen | ||
| Lienee ollut hepompi laittaa suomalaisiin leveisiin pyäräkertoihin sopivat laakeriboksit, kuin löytää tai valmistaa alkuperäisiin bokseihin sopivat pyöräkerrat? | ||||
|
31.08.2022 18:40 | Petri Nummijoki | ||
| Nyt taidetaan puhua jo eri asiasta. Jos kysymys on joiltain ominaisuuksiltaan vanhentuneen laitteen uudistamisesta ajanmukaiseksi, kuten takavuosina linja-autonalustojen uudelleenkorittamisesta niin se ei museoarvoa automaattisesti heikennä. Tosin lopputulos ei silloin vastaa alkuperäistä vuosimallia mutta voi hyvinkin olla säilyttämisen arvoinen uudistamishetken aikakautta kuvaavana. Itse tarkoitan rosteripakoputkimeiningillä tilannetta, jossa vanha ajoneuvo uudistetaan tekniikaltaan alkuperäistä näyttävämmän näköiseksi ja äänekkäämmäksi ilman, että sillä on päivääkään tehty oikeita töitä tai tarkoituskaan tehdä. Toki tämmöistä rakentelua saa vapaasti harjoittaa mutta ei se museoarvoa laitteelle tuo ainakaan omasta mielestäni. | ||||
|
|
31.08.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa, Hannu! Tuohan on tosi hyvä idea! Nyt porukat soittelemaan Katepalille...? |
||||
|
|
31.08.2022 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Museoarvon ja käyttöarvon yhteen sovittamisesta: monikin jannu on ratkaissut asian siten , kuin edellä kerroin. Rajoitteita on, jotkin hyvinkin korkeita ja museaalisuus-kynnys eritoten! Ikuisuuskysymys: ajellako omallaan modernin tekniikan mahdollistamana siistikuorisella vaiko pistää museoon? Molemmissa on puolensa: hyvät ja huonot. Se tekniikan historia onkin pohjimmiltaan työtaitojen tulosten historiaa...? Mielenkiintoista keskustella tästä, kieltämättä. |
||||
|
31.08.2022 17:42 | Oula Ahlholm | ||
| Todella upea kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 17:01 | Tuomas Pätäri | ||
| Kiitoksia palautteesta. Jatkan sarjassa nyt rajalle asti, mutta muutamien Norskin kuvien kanssa tekikin vielä mieli käydä valikoimaan ruutuja, joten ne laitan tuossa illemmalla tai viimeistään huomenna. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 16:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Hienot kuvat, ja vaivannäköäkin on ollut. | ||||
|
31.08.2022 16:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Kyllä sentään jarruttaessa (viime vuosikymmenellä) lähti sellainen ulina että piti panna sormet korviin. | ||||
|
31.08.2022 16:17 | John Lindroth | ||
| Itse muistan joskus pikkupoikana asioineeni siellä,sedälläni oli autokoulu Helsingissä siellä tehtiin pieniä korjauksia kouluautoihin ja imeisesti myös osattiin opetuspolkimien asennusta ym.korjaamon nimeä en nyt muista.Mutta eiköhän tuo selviä? | ||||
|
|
31.08.2022 16:06 | Heikki Jalonen | ||
| Voi tuota vanhaa kadonnutta Länsi-Pasilaa... oli se niin maanläheistä seutua. Mahtaako kukaan muistaa enää tarkemmin tuota äärikiinnostavaa autokorjaamoa tuolla taustalla; nimeä tai omistajaa? Jänniä autotunnistustehtäviäkin olisi tarjon: lieneekö siellä IFA F9 tutussa mallissaan, konepelti auki...? Ja takanansa Ford Anglia (105), silläkin konepelti avoinna - aikalaisittain harvinaisesti etureunastaan saranoitua mallia. |
||||
|
|
31.08.2022 15:53 | Heikki Jalonen | ||
| Hassu kombo noissa puskimissa: samassa päässä sekä varsi- että mäntäpuskin. Jokin korjaus on tehty, mutta alemmilla standardeilla kun omaan käyttöön "vain" menee. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 15:11 | Seppo Rahja | ||
| Henkeäsalpaavan hieno kuvasarja! | ||||
|
|
31.08.2022 14:47 | Petri Nummijoki | ||
| Ainakin minua kiinnostaa inhimillinen puoli mutta nimenomaan siltä osin, mikä oli esineen aktiviikäytön aikainen kytkös inhimilliseen toimintaan. Sitä ei voi oikein tavoittaa, jos esine itsessään on täysin muuta, mitä alkuperäinen. | ||||
|
|
31.08.2022 14:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Voihan sitäkin miettiä missä kontekstissa museaalinen arvo ilmenee. Onko se objektissa itsessään vai objektin kytköksissä inhimilliseen toimintaan? | ||||
|
|
31.08.2022 14:08 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko siistissä alkuperäiskunnossa oleva yksilö arvokkain museoarvoltaan sikäli, kuin sellaista on saatavissa? Piinallisen tarkasti entisöidystä lienee tehty jo alkuperäistä viimeistellympi ja siten epätodellinen. Esan mainitsemalla rosteripakoputkimeiningillä ei ole mielestäni mitään tekemistä teknisen historian taltioinnin kanssa. Saahan sellaista harrastaa mutta ei se anna mitään niille, joita kiinnostaa tietää, millaista entisaikojen tekniikka oli. | ||||
|
|
31.08.2022 13:51 | Hannu Peltola | ||
| Mutta tähänkin vaunuun on vaihdettu suomalaiset laakeriboksit. Oudolta tuntuu, miksi nähdä tällaista vaivaa? Kuvan vaunusta taitaa puuttua ilmajarrut, aito sota-ajan tuote siis! | ||||
|
|
31.08.2022 13:45 | Hannu Peltola | ||
| IORE on aivan ällistyttävän hiljainen ja myöskään malmivaunut eivät tuota ääntä. Esimerkiksi lovipyörät ovat länsinaapurissa täysin tuntematon käsite. Myös IOREn torvi on niin hiljainen, ettei se vaan häiritsisi ketään! Viimeksi helmikuussa huomasin, että IOREn vetämä malmijuna pääsi helposti yllättämään, kun ääntä ei kuulu ennalta. | ||||
|
31.08.2022 13:29 | Mikko Herpman | ||
| Tuli tältä asemalta ajeltua Hong Kongiin muutama vuosi sitten. Läpäisykykyä oli aika lailla. Liput kouraan alakerrassa ja jonotuskarsinaan. Vähän ennen junan tuloa koppalakkien ohjauksessa juuri sopiviin paikkoihin laiturille. Junan tullessa, poistuvat rivakasti vasemmalle ja uudet sisään. Hommassa ei kauaa nokka tuhissut taikka kukaan ei jäänyt ämpyilemään taikka jahkailemaan mihin mennä. | ||||
|
|
31.08.2022 13:22 | Mikko Herpman | ||
| Millainen on äänimaailma Dm3:n ja IORE:n välillä? | ||||
|
|
31.08.2022 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autopuolella asiaan vaikuttaa sekin, että ollako ns. "pussihousu", vai eikö olla? Pussihousu = piinallisen tarkka entisöijä, viimeistä ruuvia myöten, ja apinan raivolla. Pussihousuauto onkin suuressa maailmassa ns. Trailer Queen. Esimerkiksi kuulu Bugatti Royale, jolla kukaan ei uskalla ajaa, siksi hintavaksi se on tullut. Esimerkki: joku löytää Yhdysvaltain takametsistä 1950-luvun alkupuolen Buickin, jonka elvyttämisessä riittää työtä. Ja olisihan kivaa päästä sillä tien päällekin. Buickin alkuperäinen Nailhead-moottori on täysin slyyt, eikä Matching Numbers - osia löydy itkemälläkään. Mitä tehdä? Chevroletin pikkulohkoa on sen sijaan maailma väärällään, tehdasuusista kunnostettaviin aihioihin. Lisätarvikepalikkatehtaatkin ovat olleet kovasti tuotteliaita. Nokka-akseleitakin löytyy eri arvoilla väkerrettyjä, joka makuun ja lähtöön, kisaan tai kadulle. Jos teholuokka ja painokin on "vähän sinne päin" ja metallityöt sujuvat, niin eikun heittämään 305 tai 350 Veekasi luvan perästä keulille, lisäksi ruisku ruokkimaan myllyä (polttoainelinja muutenkin viilattu käyttämään E85-bensaa), HEI-virranjakaja vanhan kärjellisen tilalle, pakoputket väännetty rosterista (katalysaattoreineen). Vanhojen jousien tilalle ilmajouset, jos nyt haluaa Buickistaan Low Riderin ährätä tai muutenkin mukavuuden lisäämiseksi. Jarrujen modernisointi nykyaikaiseksi tehostimineen, ohjauksellekin pitää jotain päivitystä tehdä. Pussihousut nyrpistävät kyllä nenäänsä, mutta laite on paljon mukavampi ja helpompi ajaa kuin alkuperäisenä. Turvallisempikin. Tehostamattomilla yksipiirisillä rumpujarruilla taisteleminen on aina turhankin jännittävää, pysähtyykö vaiko ei. Ja kansa peukuttaa ja hymyilee, ottaa kuvia ja kuuntelee moottorin ääntä ihaillen: "hyvin laulelee!" Toisin sanoen, hyvin kelpaa! Rautatiepuolella pussihousuideologia lienee mahdollista ainakin tavaravaunuissa. Henkilövaunut? Ainakin EFi 22395 ei ole pussihousuvaunu, vaan hyvin kelpaa sekin, minullekin, takuuvarmasti! Puhumattakaan Kulosaaren ratikasta. |
||||
|
|
31.08.2022 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puheena olevasta vaunusta sen verran, että sen oikean pään pyöräkerran etäisyys päädystä näyttää olevan erilainen kuin vasemmassa päässä. Onko kyse jarrusillasta, joka on poistettu ja koria pidennetty vastaavasti? VR 1962 - kirjassa, sivulla 355 on kaksi taulukkoa, joissa on osviittaa omista sotasaallista, sekä saksalaisten Virosta Suomeen lähettämistä vaunuista. Ja silti, lukumäärien mainitaan olevan summittaisia. 2 - akselisia umpitavaravaunuja tuli Virosta vuosina 1941 - 1943 yhteensä 2275 kpl. Nämä siis saksalaisten lähettäminä. Toisessa taulukossa (samalla sivulla) taas mainitaan että Virosta tuotuja oli yhteensä 1994 vaunua. Näistä 245 kuului arvoluokkaan IV, eli silkkaa romua. Sotatoimissa saatuja (tai otettuja, kuinka vain) oli 649 kpl. Kaikki siis, yllä mainitutkin 2-akselisia umpivaunuja. Ota näistäkin selvää, puhhh --- ! |
||||
|
|
31.08.2022 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| On näemmä ollut aktiivikautenaan likaavan tavaran kuljetuksessa, kun katsoo nurkkakolmioiden haalistuneita jäännöksiä. Onko tämäkin vaunu kantanut aikoinaan Gd - tai Gdt - litteraa? |
||||
|
31.08.2022 12:22 | Jussi Laukkanen | ||
| Suomeksi kai päre on lähinnä oikea sana. Toisaalta nämä amerikkalaiset päreet vaikuttivat olevan paljon paksumpia ja kookkaampia kuin täkäläiset ja ne saattoivat toisinaan olla alareunasta pyöristetty samaan tyyliin kuin meillä paanuiksi kutsutut. Vaikuttaa siltä, etteivät amerikkalaiset tee selvää eroa päreen ja paanun välillä. Siellä näin tehtyä seinää kutsutaan kai melko yleisesti nimellä shingle wall. Googlen perusteella toinen nimitys olisi shake siding. Kuvahaku antoi molemmilla termeillä aika samantyyppisiä kuvia. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 11:59 | Jussi Kortman | ||
| Uskomattoman huippulaadukas kuvasarja. | ||||
|
|
31.08.2022 11:13 | Hannu Peltola | ||
| Ilmankos vaikutti erikoiselta! G10 on minulle tuttu lähinnä Fleischmannin kuvastosta ja minulle oli yllätys, että kokoero on ollut noinkin suuri suomalaisiin vaunuihin nähden. Kuinka paljon G10-vaunuja Suomeen tuli sotien aikana? | ||||
|
31.08.2022 11:05 | Hannu Peltola | ||
| Näistä WW&F:llä olleista henkilövaunuista teimme havainnon, että ne ovat yllättävän suuria ja pitkiä kapearaidevaunuiksi. Pituudeksi arvioimme usean vaunun osalta 50 jalkaa. Vaunut näyttivät mm. vetureihin verrattuna aivan suhteettoman suurilta! | ||||
|
|
31.08.2022 10:57 | Tapio Keränen | ||
| XG-vaunu on ollut saksalaismallinen G10-vaunu, joka lienee saatu sotasaaliina Virosta. Lähikuva vaunutyypistä löytyy täältä: https://vaunut.org/kuva/157626?u=701&d=31.08.2022 | ||||