225-17610 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.10.2022 23:12 Mikko Ketolainen  
  Aamulla kun mentiin tuon taustalla näkyvän sillan yli, tuli vilkaistua tähän junan tulosuuntaan ja mitäs alhaalla näkyikään, isokoinen hirvi seisoskeli ratapenkalla ja mietti, että odottelenko tässä seuraavaa junaa vai menenkö yli metsästäjiä karkuun? Olisi saanut odotella pari tuntia seuraavaa junaa.
kuva 15.10.2022 22:32 Esa J. Rintamäki  
  Vasemmanpuoleisen mittarin RAD tarkoittanee jäähdyttimen veden lämpötilaa? Mittarissa näkyy asteikon merkinnät H, N, ja C (Hot, Normal ja Cold?), joiden en usko tarkoittavan ainakaan ulkoilman lämpötilaa...
kuva 15.10.2022 21:47 Esa J. Rintamäki  
  Ylinnä keskellä on suuriruhtinasaikainen (Venäjän vallan ajalta) virkalakin siipipyörämerkki. Sen yläpuolella oli venäläistyylinen kokardi, joka yleisvenäläisestä mallista poiketen oli pyöreä (venäläisillä soikea, pystyasennossa). Lakki itse oli kepi-tyylinen suoralla lipalla. Tämän merkin "edustama" virkapukukausi oli vuosina 1879 - 1919 ja virkapuvut yleisesti olivat mustaa verkaa.

Ylimpien rautatiehallituksen virkaherrojen paraatiunivormut olivatkin aikamoisen sotilaallisia: kaksikolkkahattu, miekka sekä ylen komeat epoletit! Venäläiset santarmit ja sotilaat hämääntyivät tervehtimään näitä, luullessaan rautatienmiehiä amiraaleiksi!

Veturimiehillä oli lakissaan veturin kuva, ja alemmalla palweluskunnalla (asemamiehet, ratavartijat, silta- ja porttivahdit) oli siipipyörämerkin asemesta vaaleaa metallia olevat numerot (henkilönumerot?).

Keskellä, toinen ylhäältä oli siipipyörämerkki virkapukukaudelta 1919 - 1929. Ylemmillä virkapuvun käyttäjäryhmillä merkki oli kullanvärinen. Kokardia ei nyt ollut. Virka-asu oli jääkäriunivormukuosinen, vihreänharmaa hautovine pystykauluksineen. Sitä pidettiin turhan sotilaallisena ja se herätti arvostelua. Lakki oli myös kepi-tyylinen ("ranskalaismallinen"), lippa tosin kaartui alaspäin. Tällä kaudella otettiin käyttöön junanlähettäjän lakin punainen päällinen.

Keskellä, kolmas ylhäältä oli virkapukukaudelta 1951 - 1970. Kuvassa on liikenneosaston virkamiehen lakkimerkki. Viranhaltijasta kertoo punavalkoisen kokardin aaltoreunus ja laatan kuusenhavut. Eri virka-asteita eroteltiin tähdillä ja auringoilla. Tähti oli presiis samanlainen kuin armeijan sotilasvirkamiehen kauluslaatan tähdet. Tähtiä saattoi olla yhdestä kolmeen kappaletta, samoin aurinkoja. Tähtiä käyttivät keskiryhmät (siis kuitenkin päällystöä).

Lakin nyöriä oli kolmea eri väriä: kullankeltainen, hopeanvärinen ja musta. Musta oli yleinen toimenhaltijoilla, muut ilmaisivat eriasteista päällikkyyttä, kullanvärinen ylintä. Virkapukuryhmiä oli tällä kaudella kaikkiaan 11.

Toimenhaltijalla (työsopimussuhteessa olevalla) kokardi oli sileäreunainen. Kuvan laattaa käyttivät konduktöörit, asemapäälliköt, junanlähettäjät, tavaratoimiston päälliköt, järjestelymestarit ja muutkin yleisesti virassa olevat liikenneosastolaiset, joilla virkalakin käyttöoikeus oli. Virkalakki merkkeineen yleisesti ilmaisi sitä, että sen käyttäjä oli rautateillä töissä (sic!) ja tunsi käsiopasteet.

Epäpätevillä (esimerkiksi alokkailla) oli virkalakissaan vain kokardi. Oikeus siipipyörälaattaan tuli, kunhan asianosainen oli käynyt liikenneosaston peruskurssin, jossa muun perusopetuksen ohella käsiopasteet opetettiin.

Kokardien eri väreillä kerrottiin osasto: - teräksenharmaa: hallinto- ja talousosasto. Rata- ja rautatienrakennusosastolla vihreä. Kone- ja varasto-osastolla ultramariininsininen. Ylimmällä päällystöllä kokardin uloin rengas oli kullankeltainen.

Keskellä, toiseksi alin oli edellisen laatan aikalainen, toimenhaltijoiden lakkimerkki, kutsumanimenä "tekohampaat". Veturimiehillä pyöräkuvion tilalla oli veturinkuva, edestä päin kuvattuna. Tekohammaskaudella sai käyttää saapashousujakin. Suorissa housuissa sallittiin käänteet lahkeissa eli upslaakit. Kenkien piti ollat mustat, solmio myös. Paidan piti olla valkoinen, harmaa, hillityn sininen tai ruskea. Naisilla hameen pituus määrättiin polven alapuolelle.

Talvilakki oli samanlainen kuin merivoimien M/39 - karvalakki. Koppalakin lisäksi otettiin käyttöön kevyt lipallinen kesälakki, joka jotenkuten muistutti hiihtolakkia tai armeijan kuuluisaa "verikauhaa" ilman korvuksille laskettavia osia.

Alinna on VR:n yleinen virkamerkki, takin rintapielessä käytettävä. Tämänmallinen merkki oli tullut käyttöön siinä 1961 tienoilla. Tätä merkkiä käyttivät kaikki rautatieläiset.

Yleisen virkamerkin ja tekohampaiden molemmin puolin alhaalla on saman virkapukukauden aikaiset hihalaatat risuaitoineen. Niitäkin oli eri mallisia, esimerkiksi saattoi olla ilman alinta kaluunaa. Ne olivat lähinnä palkkaluokkakohtaisia, näin äkkipäätä muistettuna.

Ylinnä vasemmalla on virkapukukauden 1929 - 1950 siipipyörälakkimerkki. Tällöin otettiin käyttöön ns. Vega - mallinen virkalakki, eli tavallinen koppalakki. Edellistä virkapukumallia oli pidetty turhan sotilaallisena, nyt virka-asut olivat lähempänä siviilikuosia, tummansinistä villakangasta. Kokardit osastoväreineen, tähtineen ja aurinkoineen tulivat tällöin käyttöön. Virkatakeissa oli nyt avonaiset kaulukset käänteineen. Naisilla virka-asun hameen pituus oli tarkoin määrätty: puolisääreen.

Toiseksi ylin vasemmalla on vanhempaa mallia oleva yleinen virkamerkki. Sitä käytettiin takin rintapielessä, vasemmalla, juurikin takin siviilimäisyyden takia. Sitä käyttivät kaikki, jotka rautavaltion palkkalistoilla olivat.

Tämän alapuolella on kaksi veturimiesten lakkimerkkiä, ylempi kaudelta 1929 - 1950 ja alempi "tekohammaskaudelta" 1951 - 1970 kuusenhavuineen. Veturista tulee jotenkin mieleen H8 tai H9 (Hv1 - 3). Havukoristeista käyttivät veturinkuljettajat.

Oikealla ylinnä on myös 1929 - 1950 käytössä ollut siipipyörämerkki.

Sen alapuolella on kaksi vuodesta 1971 käytössä ollutta siipipyörälakkimerkkiä. Niiden suunnittelija oli Ahti Hammar. Ylempi merkki oli rautatieläisillä yleisesti käytössä ollut ja alempi vastapuntteineen taas veturimiehiä varten. Edellisen kauden pikkutarkasta virka-asemaerottelusta oli ollut nyreksintää. Tasa-arvoajattelu oli tullut muotiin yhteiskunnassamme.

Kokardit jäivät nyt pois. Virkapuvun käyttöön oikeutettujen ryhmiä karsittiin aika lailla. Virkatakin napitus muuttui kaksirivisestä yksiriviseksi. Naisten virkapuku sai sai naisellisemman kuosin ja naiset saivat oman, kevytmallisen ja pyöreähkön virkalakin. Lakin nyörin värit pidettiin samana kuin edellisellä kaudella, ne ilmensivät esimiesasemaa: - kullanväristä käyttivät liikennealueen päällikkö ja varikonpäällikkö. Harmaata käyttivät keskiryhmät ja mustaa lähinnä toimenhaltijat.

Jako ei nyt tietenkään sataprosenttisen aukoton ollut, mitä lakkimerkkeihin tulee. Joulukuussa 1979 Kauhavan asemalla käydessäni junasuorittajalla oli ollut veturimiesten lakkimerkki punalakissaan. Itsellänikin sama juttu ollessani 1990 - luvulla Porvoossa museolättäliikenteessä suorittajantapaisena ("Oj då, stinsen har kommit tillbaka till våra stationen!").

1981 annettiin määräys solmiosta: tummansininen, pienellä kullanvärisellä rautatienmerkillä (siipipyörä) varustettu. Ylimpien arvoluokkien keltainen lakin nyöri poistettiin käytöstä, eikä näiden enää tarvinnut käyttää virkalakkia. Niin sanottu kakkosvirkapuku uusittiin. Se oli nyt sinertävänharmaata villasekoitekangasta. Muutoin tummansininen (rautatiensininen) kuosi pysyi ennallaan, lakkimerkkejä myöten. Edellisen kauden valkoinen ja harmaa paita sai nyt seurakseen myös sinisen. Junasuorittajan piti virka-asemasta riippuen käyttää edelleenkin punapäällistä lakkia.

Lähteenä: omat muistikuvat ja rautatiemuseon vuosikirja 1982-1983.

Toivottavasti tästä oli hiukan apua...?
kuva 15.10.2022 21:04 Jari Kuusinen  
  Sekä vuoden 1963 että vuoden 1960 vanhat peruskartat pohjautuvat vuoden 1955 tilanteeseen, mikä kyllä käy selvaksi näitä karttoja lukemalla. Vuoden 1979 kartta perustuu puolestaan vuoden 1974 tilanteeseen. Joka tapauksessa nämä Keuruun "liikennepaikkakartat" esittävät tilannetta jostain vuosien 1955 ja 1967 väliltä, vt23:n silta valmistui Keuruulle em. vuonna. Nämä kartoitukset on ilmeisesti tehty heti Keuruun uuden "itäisen oikoradan" valmistuttua - milloin se valmistui ja otettiin käyttöön?

Aikahaarukointia voi jatkaa myös kysymällä milloin Tehtaantie on valmistunut, se näkyy jo tässä kartassa mutta ei vielä vuonna 1955 ilmakuvaukseen perustuvissa peruskartoissa. Huomio kiinnittyy myös ainakin Megamarketin paikalla olleisiin taloihin, jotka tämän kartan esittämässä aikaikkunassa on jo purettu...
kuva 15.10.2022 18:30 Väinö Tervonen  
  Malmia Kiirunaan vai Kiirunasta?
kuva 15.10.2022 17:35 Matti Hietanen  
  Kiitos Erkki! Mutta siinäpä se onkin, kun en ole tätä alaa yhtään harrastanut enkä näin ollen selvittänyt merkkien ikää, merkitystä enkä muutakaan sellaista. Vähän siinä toivossa laitoin kuvan, että josko joku kertoisi niin mulle kuin muillekin.
Mulla on kyllä kaikenlaista VR:n tavaraa muistona isän koppalakista lippuleimasimeen ja hätäjarrukahvaan... - muistoina asemalla asumisesta ja paljosta junalla kulkemisesta sekä eka kesätyöpaikasta topparoikassa.
Koetan hiljalleen keräillä Kauhavan asemasta jonkinlaista kirjoitelmaa...
kuva 15.10.2022 17:00 Juha Vuorinen  
  Eljakselta hyvä ja varmasti oikea huomio Tiwistä. Epäilen kuitenkin, että nimi on vain päivitetty aikaisemmin laadittuun karttaan, koska teksti "Tiwi Oy" poikkeaa hieman ulkoasultaan ja sijoittelultaan pääraiteen Haapamäki-tekstistä. Toki samassa yhteydessä on voitu päivittää muutakin ja kartta näin ollen hyvinkin esittäisi 60-kuvun alun tilannetta. Toinen ajoittamista mahdollisesti helpottava tekijä voisi olla vesistöstä käytetty nimi "Keuruunselkä", mutta sitä en ole nähnyt käytettävän missään muualla, joten kyseessä voi olla vain tämän kartan laatijan virhe. Vesistö on käsittääkseni aina tunnettu Keurusselkänä.
kuva 15.10.2022 15:41 Esa J. Rintamäki  
  TAG-vaihteistot olivat etupäässä puoliautomaattisia ja mekaanisia vaihteistoja, joita Saksassa käytettiin keveissä kaksiakselisissa dieselmoottorivaunuissa.

Deutsche Werke Kiel aloitti 1920-luvulla valmistaa myös kiskokulkuneuvoja. AEG:n tullessa mukaan, perustettiin Triebwagenbau AG (TAG) vuonna 1926. TAG lopetti toimintansa 1937, kun AEG poistui sen kuvioista. Vaihteistojen edelleen kehittelyä jatkoi sitten Deutsche Werke Kiel (DWK) yksin. Mylius - Getriebe myös on eräässä mielessä TAG:n "jälkeläinen".

VR:n vuonna 1928 valmistuneissa Bm1 - sarjan bentsiinimoottorivaunuissa (numerot 2 ja 3) oli myös nelivaihteiset TAG - vaihteistot. Kullakin vaihteella oli oma kytkimensä. Vaihteistossa hammaspyörät olivat otteessa keskenään ja vaihteet kytkettiin paineilmalla. Bm1:n moottorina oli 75 hv NAG (= Neue Automobil-Gesellschaft AG, AEG:n tytäryhtiö, toiminnassa vuodet 1901 - 1934, toiminta kuitenkin jatkui nimellä Büssing-NAG vuoteen 1950 asti).

Saksalaisia kaksiakselisia moottorivaunuja on museoradoilla kolme kappaletta tallella: esimerkiksi yksi niistä on VT 135 054 (valm. Busch Bautzenissa, paikkaluku 35 ja 9 alaslaskettavaa klaffi-istuinta. Moottorina kuusisylinterinen Daimler-Benz OM 54 teholtaan 135 hv. Vaunun suurin ajonopeus on 70 km/t).

Kolmessa ensimmäisessä Dm2 - moottorivaunussa (nrot 13 - 15) oli TAG - vaihteistot. Dm1 nro 16:ssa sen sijaan oli Tampellan tekemä vaihteisto, kuten oli myös myöhemmin valmistuneissa Dm2:ssakin (nrot 17 - 19). Nämä kaikki olivat nelivaihteisia. Niissä hammaspyörät olivat otteessa keskenään ja niillä oli omat kytkimensä. Vaihteet kytkettiin paineilmalla.
kuva 15.10.2022 13:55 Jarno Piltti  
  Tällaiset vaihtotyöruljanssit on aina mielenkiintoisia! Huomio kiinnittyy raiteensulkuun joka pitänee seuraavaksi kääntää pois suistamasta.
kuva 15.10.2022 13:53 Petri Nummijoki  
  Resiina-lehdessä 2/87 olevassa Onni Paukkusen haastattelussa kerrotaan haastateltavan pitäneen enemmän Ds-sarjan moottorivaunuista. Dm2-vaunuissa oli haastateltavan mielestä hyvä moottori mutta vaihteisto kuumeni usein kesäaikana. Toki puukorisiin moottorivaunuihin (niin Dm- kuin Ds-sarjoihin) täytyy silti suhtautua arvostavasti, kun ajosuoritteet olivat 1930-luvulla näin hyviä: https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1937.07%20Veturiyhteenveto.rtf
kuva 15.10.2022 13:48 Erkki Nuutio  
  Arvokas ja tyylikäs asetelma, joka alkaa suuriruhtinaskunnan ajalta!
Voitko kertoa eri tunnusmerkkien käyttövuosista ja muista erikoisuuksista?
kuva 15.10.2022 13:25 Erkki Nuutio  
  Mercuryn lisenssivalmistus Tampellassa alkoi vuonna 1935 Lentokonetehtaan lisensseillä valmistamiin Fokker-hävittäjiin ja Blenheim -pommikoneisiin: https://en.wikipedia.org/wiki/Bristol_Mercury .
Lisenssiehdotkin ja lukumäärät ovat tiedossa.

Moottorivalmistuksesta 30-luvulla ja sotavuosina seurasi, että Tampellalla oli huomattava erityinen moottoriosasto 60-luvun loppuvuosiin asti. Tällöin tosin tehtiin vain MAN - ja MGO - lisenssimoottoreita.
Tampellan tuotteista muut kuin moottorit kävivät kaupaksi liian hyvillä hinnoilla vielä 60 -luvullakin.
Ei siksi keskitytty vain laajalla sarjatuotannolla kannattavaksi tuleviin omakehitteisiin dieselmoottoreihin.
Sitäpaitsi valtio oli perustanut Linnavuoreen lentomoottoritehtaan, joka siirtyi kohta rauhan tultua dieselmoottoreihin,
kuva 15.10.2022 13:13 Teemu Saukkonen  
  Tästä Uacien Niiralassakäynnistä ei taida olla kellään tietoa?
kuva 15.10.2022 13:07 Esa J. Rintamäki  
  Košice oli kaksoismonarkian aikana nimellä Kaschau.
kuva 15.10.2022 13:01 Erkki Nuutio  
  Edellä olevien, vuosihaarukkaa kaventaneiden tietojen perusteella voitaneen katsoa kuvausvuodeksi 1958 (-/+ -epätarkkuus vuotta pienempi).
kuva 15.10.2022 12:42 Urpo Mustapää  
  Toki samainen hyökkäys loi kysyntää Tampella Mercurylle jonka historiasta ei pahemmin ole vieläkään kerrottu.
kuva 15.10.2022 12:29 Mikko Herpman  
  Hiukan auteltiin NRC:tä, saatiin käyttää tuota hallia myös Tka:n huoltoon vähän aiemmin.
kuva 15.10.2022 12:23 Mikko Herpman  
  Lieneeköhän tämä miten kokonainen koneistonsa osalta, moottorin päällä on varmaan ollut joku koppa vaimentamassa meteliä?
Kuvasarja:
Ruskaa vuonna 2022
 
 15.10.2022 12:22 Kimmo Säteri  
  Hyvin perusteltu kuvasarja. Tämä syksyinen ruskainen ajanjakso on niin lyhyt, että se kannattaa käyttää juuri tällä tavalla hyödyksi.
Kuvasarja:
Dm2 n:o13
 
 15.10.2022 12:05 Antti Ojala  
  Onko tälle nyt siis tiedossa tallisäilytyspaikka?
Kuvasarja:
Dm2 n:o13
 
 15.10.2022 12:01 Jorma Toivonen  
  HMVY:llä on tarkoitus laudoittaa kattoa ja senjälkeen vetää pressu suojaksi enne lumien tuloa. Keväällä projekti jatkunee...
kuva 15.10.2022 11:32 Simo Toikkanen  
  Ringhofferin valmistamia vaunuja olivat myös kamarijunkkari Haartmanin kolme 1800-luvun makuuvaunua: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6113.0 Kuva vaunusta löytyy Resiina-lehden 1/2022 makuuvaunuliikenneartikkelin 1. osasta.
kuva 15.10.2022 10:43 Riku Outinen  
  Ei ole herkkua Baltiassa kun tavaraliikenne perustunut lähes yksinomaan Venäläiseen liikenteeseen. Paljonkohan Virossa juuri nyt tavaraliikennettä? Maan sisäistä liikennettä on ainakin palavan kiven kuljetukset, raakapuu (?), viljakuljetukset ja nyt on tainnut joku konttijuna aloittaa joka ei tosin ole sisäinen vaan menee Liettuaan ja sieltä edelleen Eurooppaan.
kuva 15.10.2022 10:01 Jorma Toivonen  
  Ainoat sarjat, mitä venäläiset eivät ole hyväksyneet Petserin liikenteeseen, ovat C30-7Ai ja C36-7i. Syynä niiden muita suurempi akselipaino (30 tonnia).
SKS
kuva 15.10.2022 08:52 Erkki Nuutio  
  https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134941?page=29 ja
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134942?page=3 .
Vaihteisto oli Tampellan ilmeisesti oma konstruktio: Vaihdekytkennät paineilmakäyttöisillä monilevykytkimillä, eli kyseessä oli siis ns. power-shift -vaihteisto. Siitä löytyy poikkileikkauspiirustus täällä olevasta viitteestä.
Rikollisvaltion käynnistämä Talvisota tuhosi siis näidenkin Tampellan hankkeiden (dieselmoottori, vaihteisto ja koneistotelit) jäämisen muutamaan yksilöön.
Tässä Dm2:n kuvaus ja mm. vaihteiston poikkileikkauskuva:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122569?page=89 .
kuva 15.10.2022 07:44 Antti Kukkonen  
  Autorivin vasemmassa reunassa oleva Lada 2107 rajaa kuvanottokohdan aikaisintaan vuoteen 1983. Isot puskurit ja "ruplan irvistys" erottavat sen keskellä olevasta 2105:stä
kuva 15.10.2022 05:00 Arto Papunen  
  TEM-TMH:t tainneet olla yleensä enemmän Koidulan suunnalla, eikö se ainut veturityyppi, jolla oli lupa mennä Petseriin..? Lienee sielläkin liikenne vähentynyt.
Kuvasarja:
Dm2 n:o13
 
 15.10.2022 02:16 John Lindroth  
  Hyvä että Motista tulee sisäkuvia!Muistan tämä seisoi nyk.Rautatiemuseolla Hyvinkäällä aivan tallin vieressä aikoinaan kävin ottamassa mallia esikuvasta valmisteilla olleeseen HO malliini. Tuolloin esikuvaan tehtiin myös talkootyöllä kattoremonttia .Dm2 nro15 oli vielä 6/56 Pasilan sijoituslistalla.
kuva 15.10.2022 02:08 Esa J. Rintamäki  
  Näyttää siltä, että mainitsemani Rto 149 Lv:n perusvaunu alkuperäisellä litteralla ja numerolla olisi tilattu juuri Åb - Tf - Tavastehus - rautatielle, mikäli 149:n valmistumisajankohtaa tuijotetaan "puusilmin"!
kuva 15.10.2022 02:04 Esa J. Rintamäki  
  Osuusratavartijoiden käytöstä luovuttiin 1970. Joistakin mainituista ratavartijoista tuli rataesimiehiä, jotka asiantuntemuksellaan johtivat radan kunnossapitotyökuntia.
Kuvasarja:
Dm2 n:o13
 
 15.10.2022 01:54 Esa J. Rintamäki  
  Siinä se nyt on, Mäntän Motti, joka mottiliikenteen viimeisinä aikoina tuurasi numeroa 14, sen ollessa huollossa.

"Joskus kaikki lahoaa, tyhjyys kaiken täyttää ..." (muunneltua Kasevan kappaletta "Me").

Jotenkin skeptisyyttä vahvistava kuvasarja. Eivät ole siirtäneet talliin sisätiloihin. Huoh...
kuva 15.10.2022 00:18 Petri P. Pentikäinen  
  Ratapihaa pidennettiin ennen kauko-ohjauksen käyttöönottoa I962, ja vihreät vaihteet lienevät edellisestä vaiheesta. Silloin oli releasetinlaite (elokuusta I956), ja pääraiteella molemmissa päissä lähtöopastimet. Pohjoispäätä pidennettiin seuraavan kerran 2oo4.
kuva 15.10.2022 00:17 Eljas Pölhö  
  Osavastauksena Esan kysymykseen: F. Ringhoffer valmisti Åbo-Tammerfors-Tavastehus jernvägille (Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle) 3 kpl kahden luokan (1.&2.?) vaunua, 4 kpl 2. luokan vaunuja, 10 kpl kesävaunuja ja 15 kpl 3. luokan vaunuja eli 32 vaunua yksistään sille rautatielle.
kuva 15.10.2022 00:08 Petri P. Pentikäinen  
  Vahtituvan suttaamiselle ei oikein löydy 1960-luvun alussa perustetta, jollei ole sutattu jälkikäteen. Vahtitupa laitettiin myyntiin vasta 1968. Häkkisen mylly (ja saha) paloi kuukausi piiroksen päiväyksen jälkeen 19.1.1962. Vaihdekopin (v.k.) sijainti asemapäällikön aittarakennuksen (u.) takana on erikoinen. OSL = Osuusliike Savonseutu, sitä vastapäätä Osuuskauppa Suur-Savo.
Kuvasarja:
Dm2 n:o13
 
 14.10.2022 23:55 Jukka Ahtiainen  
  Mukava nähdä Dm2:n sisäkuvia, vaikka kunto on mikä on.
kuva 14.10.2022 22:17 Aki Karvonen  
  Miksi Keitele-Museo oli näitä siirtelemässä? Tulevatko museolle vai autettiinko Nrc:tä?
kuva 14.10.2022 22:16 Jimi Lappalainen  
  Vielä vuoden 1963 kartassa sorakuopalle mennään vanhan ratalinjan kautta, mutta 1979 on erkanemisvaihde uudella radalla.
kuva 14.10.2022 21:16 Jorma Rauhala  
  Ratikka on LM-57 joita valmistettiin Leningradin raitiovaunutehtaassa 1957-1968.
kuva 14.10.2022 21:05 Esa J. Rintamäki  
  Huvitin itseäni kahvikupillisella ja tutkimalla netistä kuuluisaa Tatraa, ja myöskin Tatran takamoottorisia henkilöautoja. Muuten, olisipa vekkulia, jos olisin vuonna 1988 Lada 2104:n sijasta ostanutkin Tatra 613:n. Vekkuli kapistus sekin, tyylikkään näköinen takamoottoriauto ilmajäähdytetyllä veekasilla!

Aloitanpa jo muinaisista foinikialaisista. Muuten, haeskelin "foinikialaisuuksia" Wikipediasta, suhtautukaa ystävät sen mukaisesti.

Ringhoffer - Werke - yhtiön perusti vuonna 1769 kuparisepänkisälli Franz Ringhoffer (1744 - 1829). Se valmisti olutpanimolaitteita, viinanpolttimoita ja sokeritehdaslaitteita ja toimitti niitä ympäri Itävaltaa (siis Tonavan - monarkiaa).

Kisälli Franzin pojanpoika Franz Ringhoffer II perusti vuonna 1852 rautatievaunutehtaan (Waggon- und Tender-Fabrik F. Ringhoffer) Prahan Smíchoviin. Vaunujen valmistus alkoi vuonna 1854. Toiminnan laajentamisen yhteydessä tehdasalueelle rakennettiin uusi halli ja aloitettiin salonkivaunujen rakentaminen.

Vuonna 1891 valmistui keisarillis-kuninkaalliselle hoville ja keisari Frans Joosef I:lle salonkijuna. Sen jäljellä oleva ravintola- ja salonkivaunu on Prahassa museoituna. Seurauksena Ringhoffer alkoi rakentaa vaunuja myös vientiin. Vuonna 1909 valmistui salonkivaunu arkkiherttua Frans Ferdinandille (ammuttiin vaimonsa kanssa Sarajevossa 28.6.1914). Myöhemmin vaunu oli Tsekkoslovakian valtionjohdon käytössä.

Vapaaherra Franz von Ringhoffer IV (1874 - 1940) muutti yrityksensä osakeyhtiöksi vuonna 1911. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, Tsekkoslovakian valtion perustamisen jälkeen Franz IV:n veli Hans (myös nimellä Hanusch) alkoi hankkia maan muiden vaunutehtaiden osakkeita omistukseensa.

Tällöin muun muassa Nesselsdorfer Wagenbau Kopřivnicessa siirtyi vuonna 1923 hänen omistukseensa. Tästä lähin mainitun firman nimenä oli Tatra - Werke, Automobil- und Waggonbau AG.

Edelleen, vuonna 1935 Ringhoffer - Werke fuusioitui Tatra - Werke AG:n kanssa. Uudeksi nimeksi tuli nyt Ringhoffer - Tatra - Werke, eli Závody Ringhoffer - Tatra a.s. Vuonna 1937 yhtymään kuului kaikkiaan kuusi eri vaunutehdasta.

Vapaaherra Hanusch von Ringhoffer johti yhtymää vuodesta 1940 alkaen. Hän teki yhteistyötä natsi-Saksan varusteluministerin, Albert Speerin kanssa. Yhtymä valmisti myös panssaroituja kiskokulkuneuvoja.

Hanusch kuoli vuodenvaihteessa 1946 - 47 neuvostoliittolaisen NKVD:n erikoisleirissä nro 1 Mühlbergissä (entinen saksalainen sotavankileiri Stalag IV-B, NKVD otti sen käyttöönsä elokuussa 1945. Siinä oli yli 22 800 vankia, joista 6 700 kuoli ennen leirin sulkemista 1948), se sijaitsi 48 km koilliseen Dresdenistä.

Ringhoffer - Tatra Werke kansallistettiin maaliskuussa 1946, pakkolunastettuna. Nimeksi tuli nyt Tatra, národni podnik (= kansallinen yritys). Kommunistihallitus asialla.

Vuonna 1958 kiskokalustotehtaat yhdistettiin slovakialaisen Waggonfabrik Popradin kanssa Československé vagónky Tatra n.p.:n alaisuuteen. Sen pääkonttori sijaitsi Studénkassa. Samalla muodostettiin Ringhoffer - Tatran siihen asti itsenäisestä ja keskitetystä konstruktiotoimistosta rautatiekaluston tutkimusinstituutti Prahaan, ja se vastasi keskitetysti yritysryppään kehitys- ja konstruktiotoiminnasta.

Kopřivnicessa olevat Tatran tehtaat alkoivat siitä lähtien valmistaa ainoastaan autoja. Tämä Tatra oli perustettu vuonna 1850. Nykyisin se valmistaa kuorma-autoja, myös raskasta autokalustoa sotilaskäyttöön. Tatroille on ominaista erittäin vääntöjäykkä keskusputkirunko! Tatran ensimmäinen auto valmistui 1898. Samoihin aikoihin valmistui myös sen ensimmäinen kuormuri. Henkilöautoja se valmisti vuoteen 1998 asti.

Entinen Ringhoffer - Werk Praha - Smíchovissa muodostettiin firmaksi Vagonka Tatra Smíchovy, joka vuodesta 1963 alkaen toimi ČKD:n osana nimellä ČKD Tatra n.p. Vuodesta 2001 firma kuului Siemens - konserniin.

Tehtaan tärkein tuote oli vuosina 1951 - 1999 valmistetut ns. Tatra - raitiovaunut, joita vietiin miltei kaikkiin itäblokin maihin.

Suomea F. Ringhoffer koskee nimenomaan salonkivaunu A 41:n muodossa. Vaunu valmistui vuonna 1898 valmistusnumerolla 56068. VR hylkäsi sen 1965 ja myi Nokia Oy:lle. Vuonna 1981 Pasilan konepajalla rahaa säöstelemättä kunnostettu vaunu siirtyi Kana 795:n kanssa Båtvikiin, jossa se vieläkin on, katoksen suojaamana. Edelleenkin Nokia Oy tiämmä omistaa sen.

A 41:ssä on neljä makuupaikkaa, Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus ja tavallinen puuvaunujen lämmitysjärjestelmä: vesilämmitys höyryvastavirtasysteemillä ja kaminalla.

Suomen toinen tietämäni Ringhoffer-vaunu oli viime vaiheessaan kaksiakselinen virkatarvevaunu Rto 149 Lv. Se oli entinen XE 0608, sitä ennen BE 0608 ja valmistunut F. Ringhofferilla Smichovissa vuonna 1875, valmistusnumerolla 17858. Aluskehyksestä erotin ainoastaan mustan maalin peittämän numeron 7. Rto 149 Lv - vaunu hylättiin vuonna 1985 ja myytiin kesämökiksi ilman pyöriä. Sillä lailla sitä historiaa arvostetaan maamme rautateillä!

Ettei Ringhoffer 17858 olisikin ollut tilattu alunperin Hl - Tpe/Tl - Tku - rautatien laskuun ja kalustoon? Mitä sanoo herra K. Ristniemi?

Vaunussa oli vain ruuvijarru, 12 paikkaa, lämmityksestä huolehti kaksi tavallista kaminaa. Valaistuksena oli ollut Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus ja sähkövalo ilman generaattoria, liitevaunuperiaatteella.

Mainittu vaunu, oli ollut myös elokuvatähtenä, toinen filmi oli ollut Warren Beattyn ohjaama Punaiset (Reds) vuodelta 1981. Sitä oli kuvattu myös Otalampi/Valkeasaaressa 1979, jolloin Rto 149 Lv/BE 0608 oli ollut junassa Tk3 1150:n vetämänä.

Toinen, kassakaappiryöstöaiheinen elokuva oli ollut samoin kuvattu Otalammella, jonka nimeksi oli laitettu Hukkajoki. Tässä leffassa räjäytettiin Gb:n alustalle tehty F 3277:n replika. Pikku-Jumbo 1150 oli tässäkin veturina.

Autoista Tatra 87 oli kuuluisa natsiupseerintappajana. Painojakautumaltaan 38 % edessä ja 62 % takana (takamoottorina V8) se oli voimakkaasti yliohjautuva ja vaati taitavan kuljettajan. Nopeana ylemmän luokan autona natsiupseerit suosivat sitä, haluten ajaa itse. Eikä monikaan heistä ollut taitava ajaja! Tatra 87:n rattiin kuoli ulosajoissa tieltä enemmän saksalaisupseereita, kuin mitä taisteluissa kaatui.

Liittoutuneiden salainen ase: Tatra 87!

Aikamoinen sekamelska ollutkin tsekkoslovakialaisessa firmannimikulttuurissa! Tatraa siellä ja Smichovia täällä...?
kuva 14.10.2022 20:10 Ilkka Hovi  
  Veturi joka on koivuntakana on Hr1. Helppo tunnistaa, sylinterin kyljessä olevasta ohitusputkesta. Uudemmissa Hr1 vetureissa oli Müller luistit (Paineentasausluistit) jolloin ohitusputkia ei tarvittu. Veturissa näkyy olevan levytienraivaaja.
Sen sijaan Sk3:n hytin ikkunat ovat rikki ja samoin etulyhtyjen lasit. Ehkäpä veturi oli tarkoitus museoida ja oli tuotu paremmin vartioidulle alueelle. Tamperelainen veturinkuljettaja ehdotti Sk3 - 400sen museointia, oli paremmassa kunnossa ja tämä veturi sitten jäikin museolle asukiksi.
kuva 14.10.2022 19:35 Jukka Voudinmäki  
  Tie johti tuohon aikaan Melonsaaren ja Mustasaaren kautta Kiviniemen itärannalle, jossa se teki jyrkän käännöksen etelään kohti Otavan kirjapainoa. Tieyhteys Haapamäelle (ja sieltä eteenpäin) kulki tuohon aikaan Ketveleenkannaksen ja Lammasahon kautta.
kuva 14.10.2022 18:34 Otto Tuomainen  
  Autovaunut (2 kpl) ovat tulleet Košicesta, Poprad-Tatryn vaunu on tällä hetkellä kulussa vain lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Viitisen vuotta sitten samaisessa junassa 442 oli mukana vielä Kiovasta tuleva makuuvaunu.
kuva 14.10.2022 16:02 Eljas Pölhö  
  Wikiä kun lukee, niin saa monia vastauksia kokoluokan ollessa kuitenkin 100 kappaleen sisällä kaikissa (vertasin kielinä suomi, englanti, saksa ja tsekki) versioissa. Suomeksi ja englanniksi teksti ja inforuutu eivät pidä keskenään yhtä, eli saat yhdellä kielellä kaksi erilaista määrää.

Vain tsekin ja suomen kielillä mainittiin Robert Mara:n T3 historiikki, suomeksi kirjan nettiversio.

Kirjan mukaan 1. yksilö esiteltiin Brnon kansainvälisillä konemessuilla syyskuussa 1960 ja sen jälkeen sillä alettiin koeajot Prahassa ja ne kestivät kesäkuuhun 1961, jolloin vaunu sai tyyppihyväksynnän matkustajaliikenteeseen.
kuva 14.10.2022 15:05 Jouni Hytönen  
  Mielenkiintoinen kartta kyllä, vanha linja on ollut pitkälle edelleen rautatiealuetta, vaikka sillä on jo kulkenut tie, onko sitten ollut VT 23:n edeltäjä, kuitenkin sekin jo valtion maantie?
kuva 14.10.2022 13:23 Esa J. Rintamäki  
  Keurusselän vesi on ollut erinomaisen puhdasta - jopa juomakelpoista!

Tiwi saastuttaa sitä.
kuva 14.10.2022 11:29 Eljas Pölhö  
  Kuvasarjan läntisessä osassa näkyy Tiwi Oy:n raide. Tiwin lastulevytehdas aloitti toimintansa 1962. Itse raidesopimus on alkujaan ollut nimellä Lääketehdas Orion Oy, sopimus 2698/375, 16.1.1941. Sopimukseen on tehty lisäys Tiwi Oy:stä (jonka Orion omisti) 1960-luvun alussa. Koska raiteen nimenä on Tiwin raide, niin veikkaisin kartan olevan 1960-luvulta.
kuva 14.10.2022 00:42 Juha Vuorinen  
  Pappilan puutkin piirretty yksittäin, mutta siitä huolimatta tässä on varsin niukalti ajoittamista auttavia kohteita näkyvissä. Oikeastaan 50-60-luku käy aina valtatie 23:n valmistumiseen saakka (Keuruulle 1971). Epäilen kuitenkin laatimisajaksi 50-lukua.
kuva 14.10.2022 00:05 Otto Tuomainen  
  Tämä kolmivaunuinen versio (814.2) on harvinaisempi, suurempi osa junista on kaksivaunuisia. Slovakiassa on myös harrastettu vastaavia muutostöitä, esim. tämä https://vaunut.org/kuva/155037 yksilö on hankittu Tšekkiin sieltä.
kuva 13.10.2022 23:47 Esa J. Rintamäki  
  Syksyllä aurinko ratsastaa seitsemällä hevosella.

Mikä on todettavissa.
kuva 13.10.2022 21:51 Panu Breilin  
  Melkoinen modifikaatio on tämä keltainen dieselmoottorijunakin. Kolme vanhaa kiskobussia on yhdistetty yhteen ja varustettu matalalattiaosastolla ym.
kuva 13.10.2022 21:16 Jarno Piltti  
  Hieno kuva vaihdonkielto-opastimesta toiminnassa.
<<   >>