Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.10.2022 21:16 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva vaihdonkielto-opastimesta toiminnassa. | ||||
|
13.10.2022 21:13 | Jarno Piltti | ||
| Hieno ruskakuva ja kiinnostava kuvaus Heinolan vaihtotöistä. | ||||
|
13.10.2022 20:10 | Antti Kukkonen | ||
| Tai sitten se onkin punainen... mene ja tiedä! | ||||
|
|
13.10.2022 20:09 | Antti Kukkonen | ||
| Helsingin rautatieasemalla veturi on aina pohjoisen, ohjausvaunu etelän puolella eli jos Helsinkiin matkalla, veturi puskee, ei vedä. Miksi kuitenkin veturin valo on keltainen, ei punainen, jos puskee? | ||||
|
13.10.2022 19:04 | Antti Grönroos | ||
| Juu, vaaka tämä on. | ||||
|
13.10.2022 18:00 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös tuon Sk:n takanakin piileskele veturi, josta tosin ei näy höyrykupua enempää. | ||||
|
|
13.10.2022 17:06 | Kari Roininen | ||
| Ok. Onhan siellä taustalla vielä veturi. Hyvä kuva on. Ja asiantuntemus kohdallaan.... | ||||
|
|
13.10.2022 16:54 | Harri Pesonen | ||
| Joo vois ollakkin | ||||
|
13.10.2022 15:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan herra rautatieylitarkastaja ollut oikeutettu käyttämään virkalakkia tarkastusmatkallaan? Kokardina "nyhälaitainen" valkoinen - harmaa kokardi, jossa uloin reuna kullankeltainen tarkoittamaan hallinto-osaston ylempää virkamiestä, keltainen nyöri lakinlipan päällä ja kuusenhavuilla varustettu siipipyörälaatta virkalakissaan, tähtien tai aurinkojen (riippuen palkkaluokasta) kera...? Niin, ja virkalakin käyttöoikeus merkitsi sitä, että hänellä oli taito käsiopasteiden näyttämiseen. Lähde: virkapukuohjesääntö 1950. |
||||
|
|
13.10.2022 15:50 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvassa näkyy useita vetureita, tai osia niistä. Pääosassa on tuo Sk3 174. Oikealla näkyy Tr1 (Risto) 1090. Vielä siitä oikealle näkyy toisen raskaan höyryveturin keulaa, ja sen päättelen olevan Hr1 eli Ukko-Pekka. Esakin (samoin Lasse) puhui nimenomaan siitä, ei 1090:stä, kun Pekoista tuli puhe. | ||||
|
13.10.2022 15:42 | Jouni Hytönen | ||
| Dm11 saattaisi hyvinkin olla liikkunut Pieksämäen ja Joensuun välillä. Onkohan joku taltioinut niiden koeajo-ohjelmia? Minulla jäi ainoaksi linjahavainnoksi pohjoiseen matkannut Dm11 Mäntyharjun pohjoispuolella. Aikana ennen avointa dataa se ilmestyi yhtäkkiä eri suunnasta kuin mitä odotin junaa tulevaksi, joten edes kuvaa ei tilanteesta syntynyt. | ||||
|
|
13.10.2022 15:29 | Kari Roininen | ||
| Hr-1 valmistusnumerot 1000-1021, Tr-1 1030-1096. Eli eikös se Risto kuitenkin ole... | ||||
|
13.10.2022 15:24 | Tapio Keränen | ||
| Nyt mentiin menneisyydessä ajassa eteenpäin. Eaa vuodet pienenivät nykyaikaan päin. | ||||
|
13.10.2022 15:17 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin Vihannin kaivosradan (Vihanti-Ristonaho) rakennuskauden tiedot (3-sivuinen PDF, 3 karttaa, 1 kaavio) keskustelupuolelle. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13861.0 | ||||
|
|
13.10.2022 15:03 | Teppo Niemi | ||
| Kalustoyksikkö? Eli myös ratatyökoneet. Tuolla linkatulla videolla näytäisi liikkuvan uudehko työkone. Oliko lähtöopastimessa jo pätemättömyysmerkki? | ||||
|
|
13.10.2022 15:01 | Juhana Nordlund | ||
| Kun puhutaan vakituisemmasta käytöstä, Dr16 minunkin mieleeni tulee. Mutta missä kaikkialla epäonnistuneeksi koetulla Dm11:llä mahdettiinkaan käydä? Mentiinkö myös siipiopastimien näyttämien opasteiden turvin jossain? | ||||
|
|
13.10.2022 14:54 | Jouni Hytönen | ||
| Dr16? Toijala-Turku-rataosan siivet purettiin sähköistystöiden yhteydessä eli Sr2-vetoinen juna ei ole siipiopastimen ohjaamana liikkunut. | ||||
|
Kuvasarja: Rantarata 1980-luvulla |
13.10.2022 14:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko kaikki kesäkuvat otettu samana päivänä eli 11.7.1985 ? | ||||
|
|
13.10.2022 13:41 | Jimi Lappalainen | ||
| On jännä ajatella, että siipiopastimien ja Dm12-liikenteen välillä on vain reilu vuosi. Mikähän mahtaa olla uusin kalustoyksikkö, jolle on annettu opaste siipiopastimella normaalikäytön aikana? | ||||
|
|
13.10.2022 13:38 | Kari Haapakangas | ||
| Hitusen tuosta 686+4 -vaihteesta pohjoiseen on muuten ollut ratavartijan mökki. Kävin tontilla pari vuotta sitten, ja kellari siinä vielä on "ehjänä". Mökin paikan erottaa jopa nykysestä karttapaikasta rautatiealueena ja pienenä niittypalasena. | ||||
|
|
13.10.2022 13:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Katsopas vaan, kymmenen vuotta tästäkin reissusta. | ||||
|
|
13.10.2022 12:40 | Eljas Pölhö | ||
| Vihannin pohjoispuolella km 686+4 on ollut vaihde valtion vanhalle soranottoalueelle (vanhalla kartalla vain nimi Kuppilankangas). Rautatiealueen raja näkyy hyvin vuoden 1953 peruskartalla (2434 03 versio tonttirajoineen) ja kapea väylä jakaa tontit 4.12 ja 5.7 kahteen osaan. Nykyisen karttapaikan (tonttirajat ja kiinteistötunnukset näkyviin asetettuna) mukaan (entinen?) valtion alue on jaettu kahdeksi tontiksi 678-420-4-1 ja 678-420-5-1. Oliko soranottopaikka käytössä jo Oulun radan rakennusaikaan pitäisi etsiä radan rakennuskertomuksesta. Rataa sinne ei ole mennyt ainakaan 1950-luvulla tai myöhemmin. Lisää edelliseen viestiini: Kaivosradan varrella ollut tilapäinen soraraide oli kiskotettu 22,343 kg/m kiskoin. Soratien vaihde oli km 690+352. |
||||
|
|
13.10.2022 12:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Rakennettiin vuosina 1935 - 1928? Ajassa taaksepäin? :) | ||||
|
13.10.2022 12:33 | Tomi Hämäläinen | ||
| Missä sen Lahden kivikukon rauniot sijaitsevat? En tiennyt että Lahdessakin on ollut sellainen. | ||||
|
|
13.10.2022 11:01 | Erkki Nuutio | ||
| Jopa jotakin! Tämä poistettiin virallisesti liikenteestä vasta edellisvuonna ja hylättiin 1.1957. Itse kuljeskelin maisemissa keväästä 1961 lähtien, joten ei ole ollut montaa vuotta välissä. Maan toipumiseen sotiemme tuhoista kului vielä koko 50-luku. Vasta sen kuluessa voitiin ikäloput veturitkin (1892) poistaa. Ristoja ja Pekkoja lukuunottamatta on halkoravinto vielä voimissaan vetureissa ja rakennuksissa. Huolehdittiin maaseudun työllisyydestä eikä valuuttojakaan riittänyt kaikkeen tuontiin . Kovalla työnteolla ja tukevalla voin ja suolan käytöllä huolehdittiin puolestaan eläkemenojen pysymisestä hallinnassa. Hyvä jos jotkut eläkeikäisiksi selviytyivät. Etenkin siksi 50-vuotisjuhlilla oli arvonsa. Niissä sai olla edes sen kerran juhlakaluna ja kehujen kohteena ennen omaa kupsahdusvuoroaan. |
||||
|
13.10.2022 10:58 | Vesa Kauhajärvi | ||
| Joo, oikeassa olet. Katsoin väärää päiväystä. Korjataan 1978 --> 1988. | ||||
|
|
13.10.2022 10:06 | Kari Haapakangas | ||
| Kuvassa näkyvä silta on nykyään huonokuntoisena purettu, joten senkään vuoksi läpiajo ei nykyään enää koko matkalta ole mahdollista. Mielenkiintoinen tieto tuosta rakentamisajankohdan soranottoalueesta. Aika vähäksi jäi VR:n jäljet tuolla, kauempaa Vihanninkankaalta on kyllä sittemmin otettu lujasti soraa. Onko muuten kenelläkään tietoa Vihannin kirkonkylän pohjoispuolen soranottoalueesta (nyk. kartalla Huminaharju), milloin se on ollut aktiivinen. Rinnevarjostuksesta päätellen sinne on ollut rautatieyhteys, mutta pääosin alue on niin maatunutta, että voisiko tuo olla vanhimmilta osiltaan jopa Oulun radan rakentamisen aikainen soranottoalue? |
||||
|
|
13.10.2022 08:28 | Juhana Nordlund | ||
| Olen Esan kanssa samaa mieltä, näen sen Hr1:nä. Sylinterin sijainnin korkeus, ja johtotelin pyörän näkyminen nimenomaan tuolla tavoin puoltavat Ukko-Pekkaa. Pekan johtotelissä on / oli tietenkin kaksi akselia, Ristossa yksi. Kuvassa näkyy luonnollisesti Pekan johtotelin akseleista etummainen. | ||||
|
|
13.10.2022 05:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, kyllä se Pekka on. Sylinterin yläosan muotoilu on erilainen verrattuna Ristoon, johtuen siitä, että sylinteri on hiukan matalammalla kuin Pekalla. Syynä vetopyörien halkaisijamitan erotus. | ||||
|
|
13.10.2022 03:53 | Lasse Reunanen | ||
| Taustalla vielä joku toinen Risto vai onko tuo.Pekka? En tuosta keulan sivukuvasta niitä erota. | ||||
|
|
13.10.2022 02:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| No johan nyt! Pattikylkimummo tai Piiskamummo siinä komeilee! | ||||
|
|
13.10.2022 00:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan päiväyksessä on 10 vuoden lipsahdus. Tämä on syyskuulta 1988 (ja korvasi entisen syyskuulta 1978) | ||||
|
|
12.10.2022 23:57 | Eljas Pölhö | ||
| Tältä sillalta n. 400 m kohti Ristoahoa/Lampinsaarta oli vaihde radan rakennusaikaan käytetylle VR:n soranottoalueelle. Sen raide kaartui pohjoiseen ja suora yhteys oli Ristonahon suunnalta. Raide näkyy vanhalla peruskarttalehdellä 2434 06 (v. 1953 ja 1959 painokset). | ||||
|
12.10.2022 23:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, se onkin nyt poistettu. | ||||
|
12.10.2022 23:36 | Otto Tuomainen | ||
| Lempiniminä mm. rotta ja gorilla. | ||||
|
12.10.2022 23:30 | Otto Tuomainen | ||
| Esimerkiksi sähköveturin vetämässä junassa saattaa olla mukana moottori- ja ohjausvaunuja ihan normaalina vakiokokoonpanona. | ||||
|
12.10.2022 22:07 | Lasse Reunanen | ||
| Kuvausvuosi olisi helposti selvitettävissä, jos jossain on saatavilla Karhumäki oy:n ilmavalokuvien tiedot. Linkin kuvassa 4075 on sama rakennustyömaa nostureineen. Lienee samaa kuvasarjaa, hetkeä myöhemmin tai aiemmin otettu. https://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=5224 | ||||
|
12.10.2022 21:55 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämähän on ihan perinne, että taulun luona päivystää aina suuri joukko matkustajia odottamassa tietoa junan raiteesta. Yleensä se on kyllä tullut viimeistään esim. varttia tai kymmentä minuuttia ennen junan lähtöä. | ||||
|
|
12.10.2022 21:37 | Otto Tuomainen | ||
| Paikka on sama, mutta aika heittää noin viidellä kuukaudella. ;) | ||||
|
|
12.10.2022 21:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Tapasitteko Pirttilahden kanssa? :) | ||||
|
|
12.10.2022 21:27 | Otto Tuomainen | ||
| Tämän taulun alla on tullut odoteltua useita kertoja junan lähtöajan lähestyessä uhkaavasti. :) | ||||
|
|
12.10.2022 21:20 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
12.10.2022 20:15 | Heikki Jalonen | ||
| Niin, eiväthän ne tasakatot todellisuudessa ole mihinkään kadonneet. Suuressa määrässsä, ellei jopa valtaosassa, kerrostaloja ja liikerakennuksia on tosiasiassa tasakatto, samoin kuin erilaisissa teollisuuskohteissa. Mutta, niiden kanssa kyse on myös kattotyön tekovaiheen ammattitaidosta ja käytettyjen tarvikkeiden laadusta. Turhan monen omakotitalon työmaalla juuri ne olivat puutteellisia. Sama koskee katon hoitoa ja huoltoa. Tasakatto teettää työtä eikä se työ ole koskaan valmista. Hoidoltaan huolettomin ja tekovirheitä jossain määrin sietävin omatalon katto on varmaan peltikatto. Tasakattoon tai loivaan kattokulmaan se ei käy. Tulee mieleen muuan entinen rintamamiestalo: rakennettiin joskus 1947...48. Kaikki materiaalit tietysti pahinta pula-laatua. Katto myös, mitä lie mustaa surkuhuopaa. Mutta, joku pätevä timpuri oli siitä kurasta tehnyt kolmiorimakaton. Katto kesti ja piti vettä, korjailematta ja hoitamatta. Vuosikymmeniä, edes piipunjuuria tuskin oli korjailtu. Puhumattakaan huopien uusinnasta tai lumitöistä, ei mitään. Katto varmaan pitäisi vieläkin. Mutta, kun talo paloi joskus 2000-luvun alussa. Kuin ruuti, kuulemma. Yli 50 vuotta oli katto hommansa hoitanut ja pitänyt mökin kuivana... Pointtini: kumpi on parempaa kestävää tekoatapaa, kunnossa pysyvä vai kunnossa pidettävä? |
||||
|
12.10.2022 20:00 | Aleksi Kilpeläinen | ||
| Muistan hyvin tämän tilanteen. Satun olemaan tuo kuvassa oleva konduktööri. Kyseessä oli kaksi n. 10 vuotiasta ulkomaalaistaustaista poikaa. Heidät saatettiin Ähtärissä junaan ja kerrottiin, että ovat Helsinkiin menossa ja vaihto siis Haapamäellä. Oltiin jotain 15 minuuttia myöhässä sinisellä kalustolla ja saavuttiin Pihlajavedelle Haapamäen aikataulun mukaisella saapumisajalla. Tiesin ettei Pihlajavedellä ole ketään jäämässä pois junasta niin nopea vilkaisu laiturille ja matka jatkui. Pojat kerkesi tässä vaiheessa ulos ja liikkuvan junan ikkunasta näin heidät laiturilla. Pysäytin junan ja yritin soittaa kauko-ohjaajalle, että olisi työnnetty juna takaisin laituriin, koska pojilla oli isot laukut mukana. Suorittaja ei vastannut, joten päätin lähteä kävellen poikia hakemaan. Haapamäellä vaihtoivat sitten junaa. |
||||
|
12.10.2022 19:38 | Kurt Ristniemi | ||
| "Kaasuöljy, raa’asta vuoriöljystä tislaamalla erotettu, 40-120° kiehuva osa, jota ennen käytettiin paljon sekä valaistukseen että kuumennukseen. Sen tulenarkuus poisti sen kuitenkin käytännöstä. Vuoriöljyn käsittelylaitokset tislaavat nykyään kaasuöljyn asemesta kaksi eri lajia 40-120° kiehuvasta nesteestä; alempana kiehuvaa nimitetään gasoliiniksi, ylempänä kiehuvaa bentsiiniksi. Kaasuöljyä ei käytetä nykyään juuri muuhun kuin erinäisiin pesutarkoituksiin sekä fotogeenin kanssa sekoitettuna valaistusöljynä (esim. muutamissa maissa rautateiden signaalilyhtyihin). S. V. E." - Tietosanakirja-osakeyhtiön tietosanakirja, 1911. "Fotogeeni (kreik. phös = valo, ja genein = syntyä), keroseeni, astraaliöljy, vuoriöljyn (petroleumin) tislaustulos; kiehuu 150-300° välillä, käytettiin ennen valaistusaineena erityisissä lampuissa, ks. Vuoriöljy." - Tietosanakirja-osakeyhtiön tietosanakirja, 1910. |
||||
|
12.10.2022 19:11 | Jarno Piltti | ||
| Kieltämättä sopii tällainen mustavalkoisuus höyrykuvaan. | ||||
|
|
12.10.2022 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva nähdä välillä vanhantestamentin aikaisen kuvan kaltainen otos! Tulee Katajiston kuvat mieleen: Puunpurija - rautahepo - Hoovee plus makuuvaunulla täydennetty 2. luokan vaunujuna! |
||||
|
|
12.10.2022 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lento-onnettomuuksista: yhdessäkin tapauksessa oli lentobensiinin sijasta koneeseen tankattu vahingossa suihkukonekerosiinia. Lento loppui melko lyhyeen... Mainitun kerosiinin ominaisuudet ovat melko lailla tavallisen dieselöljyn kaltaisia. |
||||
|
|
12.10.2022 17:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Olisiko vielä yksi asia siinä, että vaikka lasi hieman heijastaakin niin silti todennäköisesti kuljettajasta näkyisi jotain, jos olisi tulossa kohti. | ||||
|
|
12.10.2022 16:36 | Markku Naskali | ||
| Ja bensiini on englanniksi gasoline ja tästä on tullut joskus sekaannusta. Eri polttoainenimitysten väärinkäsityksistä on aiheutunut jopa lento-onnettomuuksia. | ||||
|
|
12.10.2022 16:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Polttoöljyä kutsutaan tai on kutsuttu myös kaasuöljyksi. | ||||