Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.01.2023 13:43 | Jussi Laukkanen | ||
| Mallin tarkkuus on tosiaan aivan upea. Mainitsemaasi alkuvaiheen numerointitapaan voi olla syypäänä EMD:n myynti-ihmiset. Muistaakseni näkemässäni varhaisessa myyntiesitteessä oli tarjolla kolme veturivaihtoehtoa, jotka koostuivat ohjaamollisten A-unittien ja ilman ohjaamoa olevien B-unittien yhdistelmistä: A-B, A-B-A ja A-B-B-A. Kukin yhdistelmä oli mainoksen sanoin veturi, jossa teholukemana oli aina perusyksikön kerrannainen. Alkuvaiheessa unittien välissä oli kai jonkinlainen tankokytkin, mikä rajoitti liitäntämahdollisuuksia. |
||||
|
15.01.2023 13:10 | Hannu Peltola | ||
| Tsekkiläinen muotoilu oli 1950- ja 1960-luvuilla varsin ennakkoluulotonta! Totta, tässä on jotain samaa kuin Wiima M-64:ssä. Minulle Laminátkasta tulee mieleen 1960-luvun brittiläinen nukkeanimaatiosarja Thunderbirds: https://www.google.com/search?q=thunderbirds&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwjvlryKt8n8AhXNUXcKHbniBloQ_AUoAXoECAEQAw&biw=1536&bih=721&dpr=2.5 | ||||
|
|
15.01.2023 12:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässä on kyllä jotain samaa kuin 60-luvun Wiima M-64:ssa. | ||||
|
15.01.2023 12:14 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Vähän näyttää olevan retuperällä itse aurojen huolto.. Aurattava lumikaan ei näytä olevan kevyimmästä päästä.. | ||||
|
15.01.2023 10:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täyskorjattu Vaasan konepajalla tammikuussa 1971. Vaikuttaisi siltä, että Etv-Rto 45 olisi moottoroitu silloin. Varikkotyönä muutos olisi hieman työläs tehdä, koska uskoisin piirustuskonttorilla jonkin aikaa kuluneen suunnittelutyöhön. Sopivan moottorin valintaa ei tehdä hihasta ravistelemalla (Porkkanasta yli jääneen Bredan heittäminen auran sisälle, aiottuun tarkoitukseen käyköön vitsistä?)... Valmet 311- diesel? Onko kyseessä koemalli, vai oliko moottoroituja laatikkolumiauroja enemmänkin? Aura värikin näyttää olevan muuta kuin perinteinen maalarinvalkoinen. |
||||
|
15.01.2023 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen kommentoinut tästä asiasta ennenkin: ehdotan veturin 2744 säilyttämistä, vaikkapa "Lentävänä Laihialaisena", eli "The Flying Penny-Pincher", eli suomeksi: lentävä kitupiikki! LNER-yhtiön veturinahan oli Sir Nigel Gresleyn suunnitteleman kolmisylinterisen A3-sarjan nro 4472, The Flying Scotsman. Silleen, pilan päiten...? |
||||
|
14.01.2023 23:35 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Petri! Erikoista, jos Woodland Scenics käyttää orgaanista materiaalia tuotteissan. Tuota en ollut kuullutkaan. | ||||
|
|
14.01.2023 23:33 | Hannu Peltola | ||
| Veturinumeroinnista voi tietenkin kirjoittaa pari sanaa. Great Northernilla ei ollut alkuaikoina aivan selvää, miten uusia dieselvetureita pitäisi käyttää. Alkuvaiheessa kuviteltiin, että veturiyksiköt olisivat olleet kiinteitä ja ainoastaan tiettyyn käyttötarkoitukseen varattuja. Veturiyksiköt oli numeroitu numerolla ja kirjaimella, esimerkiksi tämä kolmen veturin yksikkö oli numeroiltaan #363-A, #363-B ja #363-C. Kiinteiden veturiyksiköiden käyttö oli kankeaa ja ei mennyt montaakan vuotta, kun GN oppi käyttämään yksittäisiä vetureita rakennuspalikoina tarvittavan vetovoiman aikaansaamiseksi. 1960-luvun loppupuolella saattoi nähdä hyvinkin mielenkiintoisia veturiyhdistelmiä, joissa saattoi olla sekaisin F-, GP- ja SD-sarjojen vetureita. | ||||
|
|
14.01.2023 23:32 | Petri Kiviniemi | ||
| Hyvän näköinen kivikko ja taustamaisema. Em. pähkinöistä tuli mieleen: Woodland Scenicsin joissakin ballast tuotteissa on allergiavaroitus, "Contains tree nut by-products". Mitä sitten tarkoittaakaan. | ||||
|
|
14.01.2023 23:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on joko Walthersin tai Athearnin Genesis-sarjan malli. En enää muista kumpi, mutta kumpikin ovat aivan uskomatoman tarkkoja malleja. Huomioi esim. EMD:n logo portaiden oikealla puolella! Ainoa, mikä selvästi mallista puuttuu, on nopeusmittarin kaapeli toiselta akselilta. | ||||
|
|
14.01.2023 23:17 | Petri Kiviniemi | ||
| Minkä valmistajan kalustoa? Walthers? | ||||
|
|
14.01.2023 23:14 | Petri Kiviniemi | ||
| Zinadi Mostissa Sloveniassa kaatui muuntajakuljetus muutama päivä sitten. Keskustelun mukaan muuntaja olisi ollut Suomeen matkalla. https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,10311953 | ||||
|
14.01.2023 23:04 | Petri Kiviniemi | ||
| Odotus palkittiin. Hyvä kuva! | ||||
|
|
14.01.2023 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä vuonna 1998 ottamani kuva on melkein samoilta jalansijoilta otettu: https://vaunut.org/kuva/98617?s=1 | ||||
|
14.01.2023 22:07 | Simo Virtanen | ||
| Montako vuotta nuo palkit ovat kannatelleet rautatietä Aurajoen yllä? | ||||
|
14.01.2023 21:32 | Hannu Peltola | ||
| Vetopyörät ovat todella pienet eli vetovoimaa lienee yhtä paljon kuin pienessä kylässä! Mikään vauhtihirmu tämä ei varmaankaan ollut. | ||||
|
|
14.01.2023 21:29 | Jarno Piltti | ||
| Muutama tunti odotusta ja kuva joka säilyy koko lopun elämän, ja ehkä senkin jälkeen, ei huono. | ||||
|
14.01.2023 21:27 | Jarno Piltti | ||
| Facebook on vihonviimeinen paikka säilöä vanhoja kuvia, hienoa että toit tämän vorkin ns pysyväisarkistoon. | ||||
|
|
14.01.2023 21:16 | Jarno Piltti | ||
| Runsaista pyöristä päätellen hirveä voimanpesä, tai sitten tehty kevyille radoille. Vai onko molempia? | ||||
|
14.01.2023 21:11 | Simo Virtanen | ||
| Vankilahan se syynä on. Sitä en tiedä kummallako puolella aitaa olevia suojellaan. | ||||
|
14.01.2023 20:43 | Antti Grönroos | ||
| Luenpa tuon joskus kokonaan. Eka kertaa näin oikein kuvan noista raiteista, kiitos Rainer. Kyllä noita ratoja on ollut ja on nykyäänkin. Niitä saattaa löytyä paikoista joista ei ole mitään tietoa. | ||||
|
|
14.01.2023 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotukseni herra Oulan palkitsemiseksi: toisen maailmansodan aikainen saksalainen "Winterschlacht im Osten 1941 - 42" - mitali, kutsumanimeltään "Jäätyneen lihan mitali". | ||||
|
|
14.01.2023 18:59 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset! | ||||
|
|
14.01.2023 18:57 | Ilkka Hovi | ||
| Kannatti odottaa, hieno kuva. | ||||
|
|
14.01.2023 18:00 | Timo Salo | ||
| Nyt täytyisi VORGin edustajien myöntää Oulalle odottamisen sankarin arvonimi! :-) (itellä max. 1h, vaikka olisi minkälainen hyrrä tulossa)Hyvä kuva kuitenkin tuloksena, kannatti! | ||||
|
14.01.2023 17:40 | Arto Papunen | ||
| Eikös CZ Loko näissäkin ollut mukana? Viisihän näitä on.. | ||||
|
|
14.01.2023 17:10 | Rainer Silfverberg | ||
| https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4059.0 | ||||
|
|
14.01.2023 15:57 | Antti Grönroos | ||
| En muista mistä hän puhui mutta sen verran muistan, että kalkkikaivos se ei ymmärtääkseni ollut. | ||||
|
|
14.01.2023 15:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt näillä vasta lieneekin luppoaikaa. | ||||
|
|
14.01.2023 15:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Paraisissa on ollut kapearaiteinen rautatie kalkkikaivoksella. | ||||
|
|
14.01.2023 14:51 | Kari Haapakangas | ||
| ^kumman tahon yksityisyyttä siinä silloin suojellaan? | ||||
|
|
14.01.2023 14:14 | Antti Grönroos | ||
| *Panu, en tiedä mutta todennäköisesti toi raide on laitettu tuota sahaa varten. *Rainer, tuohon en osaa vastata. Ainoat rautatiehen liittyvät asiat Kaarinassa joita tiedän ovat ratapohjat (esim. Uitto) ja Kuusistossa oleva vaunu josta on tehty mökki. *Kuulin joitakin vuosia sitten, että saaristossa (Parainen?) on teollisuusalue jossa on kiskot. Turun telakalla on vierekkäin 2-3 lyhyttä leveäraiteista rataa mutta sitä osastoa jotka tarvitsevat kiskoja, niin en muista. Telakan nostureista tulee "kaapelit", mitä lie, niin ne ovat rautatiekiskojen välissä ja näin ollen suojaavat niitä. |
||||
|
|
14.01.2023 14:01 | Tommi Koskinen | ||
| Koska vieressä on vankila? | ||||
|
|
14.01.2023 13:53 | Simo Virtanen | ||
| Rautatiekuvista paljastuu usein mielenkiintoisia yksityiskohtia rautateihin liittymättömistäkin asioista. Kuten takana häämöttävien kerrostalojen päädyt. Osaako raati sanoa miksi taloissa ei ole ensimmäistkään akkunaa tännepäin? |
||||
|
|
14.01.2023 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Kaarinassa muuten ollut muitakin "rautateitä" tämän ja rantaradan lisäksi? | ||||
|
14.01.2023 12:12 | Marko Vornanen | ||
| IC 25 Helsinki Oulu veturi Sr3 3334 sai JKV-vian Viialassa. Juna ajoi Tampereelle sn 80 km/h ja Tampereelta Ylivieskaan junan vei Sr1 3017. Juna saapui Tampereelle 32 minuuttia ja Ylivieskaan 101 minuuttia hitaassa. Junavuoro peruttiin Ylivieskasta Ouluun ja asiakkaat ohjattiin junaan IC 37, joka lähti Ylivieskasta klo 18:43. Rungon paluujuna IC 28 pääsi aloittamaan matkansa Ylivieskasta 55 minuuttia myöhässä ja saapui Helsinkiin vain 51 minuuttia myöhässä. Matkustajat Oulusta tuotiin Ylivieskaan linja-autoilla Junan työntyrinä toimi JKV-vikainen Sr3 3334. Sr1 3017 ajoi Nokelaan veturijunana 11837. | ||||
|
|
14.01.2023 12:12 | Panu Breilin | ||
| Pienemmillä puutavarafirmoilla on ainakin joskus lämpökäsittelyuuneja tai kyllästyssäiliöitä mihin sahatavara laitetaan sisään kapearaiteisen vaunun kyydissä. Tai sitten jonkin verstaan toiminta on muuten vaan rakennettu kapearaiteen käytön ympärille? |
||||
|
14.01.2023 11:55 | Panu Breilin | ||
| Ainakin pendoissa näkee sitäkin, että yhdessä ja samassa vaunuosastossa on sekä lämpimän- että kylmänvalkoisia loisteputkia sekaisin. | ||||
|
14.01.2023 11:49 | Panu Breilin | ||
| Kun Satamatie viitisentoista vuotta sitten rakennettiin, niin nykyinen Energiatie jäi uusien risteysjärjestelyjen vuoksi Laajalahdentiestä erilleen, minkä vuoksi sen nimi vaihdettiin. | ||||
|
|
14.01.2023 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loisteputkien sävyerot ovat tuttuja myös akvaarioharrastajillekin. Itsellänikin oli sellainen 1980-luvun jälkipuoliskolla. Yksikin kauppias onnistui myymään minulle "kovin suositulla" värilämpötilalla yhdenkin, jolla rotala-vesikasvit valaistuivat räikeänpunaisiksi ja kalatkin oli nyt kovin eksoottisen värisiä. Seuraavana päivänä vaihdoin takaisin tavalliseen lämpimänvalkoiseen. |
||||
|
|
14.01.2023 08:21 | Jan Jahkola | ||
| Tuo tie oli ennen Laajalahdentietä. Jossain vaiheessa 2000-luvulla (2005-2010) siitä tuli Energiatie. | ||||
|
|
14.01.2023 07:14 | Juhana Nordlund | ||
| Toisaalta loisteputkiinkin on voinut valita erilaisia sävyjä jo pitkään. Sinänsä on totta, että kuvassa ledilliset Edo ja ERd erottuvat useista muista vaunuista, ja yhtenä syynä kuvassa erottuviin sävyeroihin voitaneen pitää sitä, onko valokalusteissa ledi- vai loisteputkitekniikka. | ||||
|
|
14.01.2023 05:13 | Sauli Karjalainen | ||
| Kyseessä on kuitenkin Laajalahdentien tasoristeys, vaikka tie onkin Energiatie. Hiukan hämmentävää, kun Laajalahdentie ei risteä minkään radan kanssa. Onkohan Laajalahdentielle tehty joskus muutoksia minkä takia tästä kulkee nykään Energiatie? | ||||
|
14.01.2023 00:42 | John Lindroth | ||
| Syksyn väriloistoa ja lättä,hieno kuva! | ||||
|
|
13.01.2023 22:35 | Tom Holmström | ||
| Ilmeisesti eivät vaunut ole täysin molemmat kerrokset led-valaistuja kun ovat eri värisävyillä yläkerrokset ? Tietääkö kukaan mikä on oikea tilanne? | ||||
|
13.01.2023 21:35 | Niko Padatsu | ||
| Ja nehän (jäähdyttäjät) siellä ovat myös tuon VIA:n oman sivun mukaan. Samoin pakoputket on johdettu katolle ja joitain muita tarkemmin määrittelemättömiä komponentteja. |
||||
|
|
13.01.2023 21:09 | Hannu Peltola | ||
| Jos moottori ei ole siellä, niin se voisi olla jäähdyttimen sijoituspaikka. | ||||
|
|
13.01.2023 21:04 | Niko Padatsu | ||
| Mielestäni moottori/moottorit sijaitsevat alustassa. Katon "kyhmyn" tarkoitus ei ole minulle auennut. | ||||
|
|
13.01.2023 19:57 | Hannu Peltola | ||
| Yritin etsiä sopivaa rakennekuvaa, mutta löysin kuvia ainoastaan matkustamo-/matkatavaraosastoista. Niissä moottori ei ainakaan ollut, joten kattopatti on todennäköisesti moottorin tai moottoreiden paikka. RDC1-4:ssä oli kaksi moottoria ja RDC-9:ssä yksi. Voimansiirto oli hydraulinen, mikä oli USA:ssa varsin harvinaista. | ||||
|
|
13.01.2023 19:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Missä tuossa on moottori? Alustassa luulisi mutta kun on tuo patti keskellä kattoa. | ||||
|
13.01.2023 16:40 | Hannu Peltola | ||
| Jukka: Kiitoksia! Nämä kuvat ovat kyllä lahjomattomia, tässäkin erottuvat taustakuvan pohjassa olleet roskat yms. Paikan päällä ne eivät kiinnitä niin tarkkaan huomiota, mutta kuvissa mm. ne hyppäävät silmille. Olen parhaillaan suunnittelemassa tämän radan uutta ja parannettua laitosta Mäntsälään ja mm. Anacortes on tarkoitus kierrättää soveltuvin osin uuteen rataan. Tästä kuitenkin mm. tausta tulee tehdä uusiksi. Tässä kuvan versiossa taustana on Walthersin valmistaustoista koottu tausta ja eri taustakuvien raja erottuu mm. tässä kuvassa. Rakentamisajankohtana en ollut vielä käynyt Anacortesissa. Kävin täällä 2019 ja siltä matkalta löytynee kuvia, joita voi käyttää parempana taustana. Niko: Hyvä täsmennys! Muistelin, että Kanadassa näitä olisi vielä käytössä, mutta VIA:llahan ne olivatkin. Sinällään RDC:den valmistusmäärä 398 on pohjoisamerikkalaisiin markkinoihin nähden hämmästyttävän pieni. Samaan aikaan esimerkiksi EMD askarteli kasaan noin 3900 F7-veturia. Vaikka RDC oli tuotteena erinomainen, sen lanseeraus tapahtui väärään aikaan. Rautateiden paikallisliikenne oli juuri supistumassa vahvasti mm. voimakkaasti kehittyvän tieverkoston ja automalliston totaalisen uudistumisen myötä. Joillakin rautatieyhtiöillä paikallisliikenne oli edelleen merkittävässä roolissa, mutta sitä hoidettiin jo sähköjunilla (esim. PRR) tai matkustajamäärät olivat niin suuret, että veturivetoiset junat olivat edullisempia (esim. B&M tai CNJ). |
||||