Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2022 19:58 | Ilkka Hovi | ||
| 1952 oli tullut Turusta ja H317 lähti noin 15:20 tai 15:25. Valitettavasti lähtöaika ei ole muistissa. | ||||
|
11.10.2022 19:55 | Ilkka Hovi | ||
| Kiitos tiedoista. Vorgilaisilla on melkoinen tietomäärä. Lisätään tähän, jokin pyhäpäivä aiheutti Helsingissä junaan P13 (Hki - Kta ?) 4 kpl Dm4sia. Tuskin kaikki menivät Kotkaan. Muistan sen niin hyvin kun jokaisen Dm4:n etuosasta tervehdittiin "meidän" kuljettajaa ja koneapulaista. Yksi juna ja 8 veturimiestä. Oli varmaan kevätaika koska ei ollut pimeä. |
||||
|
|
11.10.2022 19:53 | Eljas Pölhö | ||
| Kun Hr13 oli etummaisena, niin olisi tietysti hauska tietää mitä tapahtui Kouvolasta eteenpäin: vaihdettiinko molemmat vai vedettiinkä Dm4 vain välistä pois. | ||||
|
|
11.10.2022 19:43 | Eljas Pölhö | ||
| MK3 ja MP3 oli ihan säännöllisesti (ei joka päivä) 2 x Dm4 Helsingistä Kouvolaan aina lokakuun loppuun 1967, jolloin vetovoimaksi tuli Hr13 tai Hr13+Dm4 tai pelkkä Dm4, viikonpäivästä riippuen. | ||||
|
|
11.10.2022 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva on otettu iltapäivällä kello puoli neljän aikoihin. | ||||
|
|
11.10.2022 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kevätturistissa 1967 mainitaan juna MP 3, lähtöaika Helsingistä 8.05, Riihimäeltä se lähti 2 minuutin pysähdyksen jälkeen kello 9.00. Sen määränpäänä oli Imatra, tuloaika kello 12.10. LMP 3 kulki 23.3., 27.3. ja 13.5. edelleen Imatralta Savonlinnaan, lähtö Imr klo 12.12 ja tulo Savonlinnaan klo 14.50. Vaikuttaa siltä, että MP 3 pareineen kulki Hki - Sl - väliä kesän aikana ainakin. Syksyllä 1966 MP 3 ajettiin Savonlinnaan asti. Syksystä 1967 alkaen MP 3 kiitorunkoineen kulki Joensuuhun. Moottoripikajuniakin ajettiin Dm4 + kiitojunarungoilla. 31.5.1966 oli tiistaipäivä. Mitä kuvassa näkyviin lätän vaunuihin tulee, niin minusta näyttää kuvassa olevan kaksi Geoabia ja yksi EFiab odottamassa seuraavaa liikennetehtäväänsä. Eiab:takin näki Riksussa, kunnes ne kertarysäyksellä hylättiin marraskuussa 1976. Nähdäkseni Geoabit palvelivat myös Lahden suunnan liikenteessä, olen siellä itsekin nähnyt niitä. Tavaravedot (DmG7) ilmestyivät radoillemme 1971. Tietoja saatu kevätturistista 1967, Lättähattu- ja Harmaa kiitojuna - kirjoista. Herra Elmeri, viimeisestä lätän vaunusta puuttuvat punaiset lumiaurat. Siksi väittäisin sitä EFiabiksi. En itse kertaakaan ole nähnyt että lätän vetovaunu olisi ollut ilman lumiauralevyjä normaaliajossa. |
||||
|
11.10.2022 19:28 | Tuomas Pätäri | ||
| VR:hän ilmoitti jo huhti-toukokuun paikkeilla, että kaikki idän liikenne loppuu sitä mukaa kun liikennöintisopimukset loppuvat ja "viimeistään vuoden loppuun mennessä." Eli aikataulu liikenteen loppumiselle on oikeastaan ollut jo puoli vuotta tiedossa. Sitten voi ihmetellä ja kritisoida, jos näitä tammikuussa edelleen kulkee... | ||||
|
11.10.2022 19:27 | John Lindroth | ||
| Samoin kiitokset Ilkalle näistä kuvista!.Itse sain kerran mahdollisuuden matkustaa Huopalahdesta Hesaan Pr1 vetoisessa junassa! | ||||
|
11.10.2022 19:25 | Martti Vuorikoski | ||
| Dv12 ikää jo ihanasti, vie nuorukaista verstaalle. | ||||
|
|
11.10.2022 19:18 | Markku Naskali | ||
| Asia on tuttu! Usein oli samalla filmirullalla kuvat joululta ja juhannukselta. Jos kehitti kuvat itse, saattoi vähän paperin "kovuudella" yms. kontrastia hieman parannella. | ||||
|
|
11.10.2022 18:55 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvan viat ovat kameran vikoja ja päiväkään ei ollut kovin aurinkoinen. Tuohon aikaan oltiin tyytyväisiä jos kameralla pystyi ottamaan kuvan paikallaan seisovista henkilöistä ja aurinko paistoi kuvaajan takaa. 6 x 6 kamerassa filmissä taisi olla runsaat 12 kuvan paikkaa . Tällä on pärjättäväa. | ||||
|
11.10.2022 18:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva on harvinainen myös siksi että se on värillinen! | ||||
|
|
11.10.2022 18:52 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Lättäjunassa on oman tulkintani mukaan 2x Geoab ja vetovaunu | ||||
|
|
11.10.2022 18:49 | Markku Naskali | ||
| Tuo lättäjuna myös kiinnostaa. Onko joku ihan tavarajuna vai postijuna? Vai onko matkustajiakin? Eikös näitä vanhoja kuvia digimuotoon siirrettyinä saisi vähän paranneltua vaikka ei mitään yksityiskohtia juuri saa tyhjästä syntymään, mutta vähän konrastia ym. |
||||
|
11.10.2022 18:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Matka vei kirjahyllylle: - VR 1962 kertoo Hk - vaunujen valmistuksen alkaneen 1954. VR 1987 mainitsee Hkk - sarjan valmistusvuosiksi 1962 - 1969. Hkb:tä valmistettiin muuttamalla niitä Hkk-vaunuista vuosina 1970 - 1979. Lisää Hkb:tä tehtiin entisistä Gks:stä ja Svs:sta, vuosina 1984 - 1985. Hkb oli 2 m pitempi kuin Hkk, eli 14 - metrinen. |
||||
|
|
11.10.2022 18:46 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä on ollut yksi maamme rautatiehstorian upeimmista kohteista. Karkkilan radan purkaminen ja hävittäminen on yksi ikävimmistä tempuista, mitä mieleeni tulee. Asiasta toiseen: äitini isä oli Kytäjän suunnalta kotoisin, ja rata tuli hänelle ja hänen perheellensä hyvin tutuksi. Heillä puhuttiin "pikkujunasta". Äitini perhe asui Hyvinkään Puolimatkassa Aholankadun ja Rauhankadun kulmassa vuosikymmeniä. Tiettynä aikana heitä palveli Rauhalan seisake. Sinne pääsi kun käveli Rauhankatua radoille päin jonkin matkaa. Radoille siis sisältää Hankopaanankin, alkumatkastahan linjaukset menivät varsin lähellä toisiaan. | ||||
|
|
11.10.2022 18:12 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ollut kyllä upea rautatie! Nyt syyskuussa tuli tästä käveltyä ja paikka on edelleen kaunis. | ||||
|
|
11.10.2022 17:56 | Hannu Peltola | ||
| Olisiko kuitenkin jostain 1970-luvun loppupuolelta? Vanhin vaunutyyppi kuvassa taitaa olla Hk, lisäksi on nämä Tepon mainitsemat Hkb, Hkk ja Gbk(k) sekä yksi Ob. Ob:ssä ja Hkb:sä on vielä päädyn ylälaudoitus paikallaan, kaikki vaunut ovat tavaravaunun vihrreitä, mutta vanhemmat vaunutyypit puuttuvat jo. | ||||
|
11.10.2022 17:46 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Kuvassahan on pikkuisen harvinaisempaa sotakalustoa, pari kappaletta Hollannista muutama vuosi sitten hankittuja Bergepanzer 2 -hinausvaunuja. Loppujuna näyttäisi olevan CV9030:ä eli selkeästi KARPR:n kalustoa on kuvassa. | ||||
|
|
11.10.2022 17:43 | Teppo Niemi | ||
| Jos tunnistan vaunukalustoa oikein, niin huomattavasti tuorenpi. Koskas ensinmäinen Hkb valmistui? Hkk vaunuja kuvassa on useampia, samoin yksi Gbk / Gbkk. | ||||
|
|
11.10.2022 17:40 | Pasi Utriainen | ||
| Ei taida olla vaihtoehtoja, mikäli Siilinjärven tehdas halutaan pitää käynnissä. Ammoniakkia voisi toimittaa laivalla Kokkolaan, mutta junakuljetusta rajoittaa sopivien vaunujen puute. | ||||
|
|
11.10.2022 17:24 | Petri Nummijoki | ||
| Eikös maailman ruokaturvaan liittyvä kauppa, kuten lannoitteiden raaka-aineet ole EU:n pakotteiden ulkopuolella? Eri asia sitten, jos Venäjä ei itse halua niitä myydä. | ||||
|
11.10.2022 17:08 | Onni Tikkala | ||
| Ensimmäisen yksikön numero on 6303. | ||||
|
|
11.10.2022 17:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Onhan se koko ajan vähentynyt. Minne asti lienee Yaralla sopimus? Ei näitä ainakaan säännöllisesti kulje kun yksitellen tipahtelee aikatauluja. | ||||
|
|
11.10.2022 16:39 | Erkki Nuutio | ||
| Olisiko 60-luvun puoliväliltä Vasemmassa etukulmassa on Velsa Oy:n tehdasalueen nurkkaa. Velsa teki tuolloin maatalous- ja metsätalousväelle mm. erilaisia hevos- ja traktoriperävaunuja. |
||||
|
11.10.2022 16:33 | Erkki Nuutio | ||
| Kauniisti sommiteltu ja väritetty kuva. Radan varrelta -kirjan mukaan se on vuodelta 1916. Raahelaista arkkitehtuurinäkemystä edustava tyylikäs asemarakennus ajalta 1899-1900. Tässä eikä muissakaan alkuvuosien valokuvassa (joita on mm. Leveät kiskot -kirjassa) ei asemarakennuksessa ole (ei ainakaan näy) asemakilpeä. |
||||
|
11.10.2022 15:44 | Asmo Rasinen | ||
| Aikamoinen pötkö! | ||||
|
11.10.2022 15:43 | Hannu Peltola | ||
| Voin vahvistaa näin seitsemän vuotta tässä käydyn keskustelun jälkeen, että paikka on tosiaan Linnamäki. Kävin tässä syyskuun lopulla 2022 ja varsin hyvin paikak edelleen vasta tätä kuvaa. Asemarakennus jää kuvassa junan taakse. | ||||
|
11.10.2022 15:40 | Hannu Peltola | ||
| 10+ -vuotiaana olin suurkuluttaja Pikon tuotteille, sain aloituspakkauksen joululahjaksi 10-vuotiaana ja osa kalustoa sai todella kattavan käytön osakseen muutamana vuotena tuosta joulusta eteenpäin. Huomasin, että vetureissa oli suuri laatuvaihtelu. Minulla oli kaksi höyryä, Br55 ja Br75, jotka toimivat kuin (itäsaksalainen) ompelukone. Sitten oli Br86, jota ei saanut liikkumaan millään inhimillisellä työllä. | ||||
|
|
11.10.2022 15:39 | Petri Sallinen | ||
| Tuolta löytyy kattavasti huttua DDR-ajan valmistajista. https://ddr-modellbahnschaetze.jimdofree.com/ |
||||
|
|
11.10.2022 15:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Piko teki vetureita, Schicht ja Prefo vaunuja, Pilz kiskoja (vaihteita). Laatu vaihteli mutta vaunut oli hintaansa nähden edullisia varsinkin jos ne kuitenkin maalaisi uudestaan suomalaisen näköisiksi. Veturit oli sitten toinen juttu, tekniikka ei niin kestävää kuin ns laatumerkeillä, hammasrattaat muovia jne. |
||||
|
11.10.2022 14:40 | Hannu Peltola | ||
| Onneksi saamme nyt nauttia velkaantumisen autuudesta! | ||||
|
|
11.10.2022 14:29 | Hannu Peltola | ||
| Vero teki rakennuksia, Tillig TT-mittakaavaa. Piko oli markkinointinimi useammalle pajalle, mm. Schichtille. H0-mittakaavan vetureita teki vielä jokin muu paja, jonka nimeä en muista, mutta sitäkin markkinoitiin Piko-nimellä. | ||||
|
11.10.2022 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhuuko tässä "yritystalous" vai onko joku pikkunilkkifyyreri leikkinyt paskantärkeää työpöytänsä takana? | ||||
|
|
11.10.2022 14:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä muita DDR - läisiä pienoisrautatievalmistajia oli? Piko ja Schicht nyt ainakin ja itse muistan lukeneeni jostakin alan kirjasta Hruska-nimestä. |
||||
|
|
11.10.2022 14:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo etualan kiviaita on nälkäaikana rakennettu kärsivien ihmisten työllä. Suomelle tarjottiin ulkomailta rahaa lainaksi nälkäajan uhrien hyväksi. Mutta mitä tekikään suurmiehenä kovasti juhlittu J. V. Snellman? Hän kieltäytyi avusta jyrkästi, pelätessään Suomen velkaantuvan ulkomaille! |
||||
|
Kuvasarja: Ruskaa vuonna 2022 |
11.10.2022 14:17 | Hannu Peltola | ||
| Aivan upea kuvasarja! | ||||
|
|
11.10.2022 14:16 | Hannu Peltola | ||
| Juu, kai se valmistaja virallisesti oli Schicht, mutta laatumielikuva oli toinen. Minulla oli myös kaksi Heikin maalaamaa vaunua. | ||||
|
|
11.10.2022 14:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Schlecht? Oikea nimi oli Schicht. Ei ne itäsaksalaiset pienoismallivaunut sentään niin huonoja ollut... Minullakin on sellainen johon maalaisin "ALKO". | ||||
|
|
11.10.2022 14:08 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on niitä vaunuja, joista Kannoston Heikki teki H0-malleja lähes sarjatyönä Schlechtin mallin pohjalta... | ||||
|
Kuvasarja: Kärähtäneen Dm12:a hinauksen aloitus. |
11.10.2022 13:53 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt klo 16 asti..... | ||||
|
11.10.2022 13:30 | Petri Sallinen | ||
| VR:n standardin mukaan kirjasinleikkaus on Helvetica Haas. Se poikkeaa Arialista, vaikka ensi silmäyksellä näyttääkin samalta. | ||||
|
|
11.10.2022 10:24 | Miitre Timonen | ||
| Tuolloin oli vielä Arial-fontilla noi km-lukemat. | ||||
|
|
11.10.2022 09:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Ilkka, että julkaiset näitä vanhoja kuvia! Nämä ovat todella mielenkiintoisia! | ||||
|
11.10.2022 08:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, on kyllä. Tumma taivas luo kivan kontrastin :) | ||||
|
Kuvasarja: Kärähtäneen Dm12:a hinauksen aloitus. |
11.10.2022 05:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja tiistaiaamuna 11.10. klo 5.20 ne näyttäisivät olevan perittyjä klo 10 saakka. Miten jatkossa? | ||||
|
Kuvasarja: Kärähtäneen Dm12:a hinauksen aloitus. |
11.10.2022 00:17 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! Etenkin kuvia Dm12:n adapterista oli mielenkiintoista nähdä, onkin välillä tullut mietittyä, että miten Dm12:n yhdistäminen muuhun kalustoon hoidetaan. | ||||
|
|
10.10.2022 22:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kevätturistin 1967 (voimassa 1.3. - 27.5.1967) mukaan H308 lähtöaika Huopalahdesta oli kello 8.07. Juna oli kulussa arkipäivisin. Se kolusi joka pysähdyspaikan, Strömbergiä lukuunottamatta. Espoon tunneli oli uunituore! 10.10.1966 oli maanantai. |
||||
|
10.10.2022 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sanotaan nyt, että en ole nähnyt mainintoja vanhemman Eis - sarjan pehmeistä penkristä, niissähän oli ollut tavanmukainen 2 + 3 - istuinjako. Uudemman Eis - ja Ei 72 - sarjan penkkien erona oli ainoastaan väri: edellisessä oli lämpimämmän punainen (ruskeaan aavistuksen verran sävyttynyt) Istuinplyyshiverhoilu. Eis - sarjan käyttötarve alkoi vähentyä, kunhan Suomi alkoi saada maanteitään pikkuhiljaa kuntoon 1950 - ja 1960 - lukujen aikana ja kuluessa. Tällöin sairaskuljetukset esimerkiksi sairaaloiden välillä voitiin hoitaa sairasautoilla. Junathan olivat aina aikatauluihin sidottuja, mitä pidettiin sairaskuljetusten suhteen puutteena. Eis - sarjalle tosin oli tarvis olemassa, epidemiana herkästi tarttuva keuhkotauti vielä 1950 - luvun alkupuolella. Muun muassa edesmenneen äitini tyttöaikaisessa valokuva-albumissa on valokuvia hänen teini-ikäisinä keuhkotautiin kuolleista ystävättäristään Leilasta ja Anna-Maijasta. Jälkimmäinen edesmeni päivää vaille 13-vuotiaana syyskuussa 1949. Mänttäläinen Leila oli kuollut Tampereella sairaalassa joulukuussa 1952 ja varsin todennäköisesti oli tehnyt viimeisen matkansa (Män - Vlp - Tpe) elävänä aiemmin juuri sairasosastovaunussa. Jossain muinaisessa "Poliisi kertoo' - kirjassa eräs konstaapeli kertoi, kuinka hän oli saanut tehtäväkseen saattaa mieleltään järkkyneen nuoren naisen kotipaikkakunnaltaan sairaalaan juuri junakyydillä. Nainen oli niellyt hakaneuloja ja osa niistä oli auennut. Konstaapeli kertoi, kuinka hänen piti kääntää naisrukkaa kyljeltä toiselle äärimmäisen varovasti. Haastava homma junassa! |
||||
|
|
10.10.2022 22:31 | Simo Virtanen | ||
| Eikö tätä liikennettä saada jo vähitellen poikki? Jos norskien pirtaan sopiikin, niin vähintään suomalaisten veronmaksajien omistama VR voisi lopettaa verirahojen haalimisen. Sataa suoraan diktaattorin sotakassaan näiden junien vetäminen. | ||||
|
10.10.2022 22:22 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuvasarja Eemil. | ||||