Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.01.2023 09:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raitiovaunu lienee Kummer-vaunu? | ||||
|
01.01.2023 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Veturi näkyy otetun sen suuremmitta murheitta käyttöön: vettä kattilaan ja tulet pesään. Ellei sitten ohjaamossa olekin opetuskuljettajana toveri sotsialistitseskii normintäyttäjäsotavanki...? Veturin numero ei muuten ala 3:lla vaan se on kyrillinen E-kirjain. Veturi 4366 (valm. Nohab v. 1922) saatiin saaliiksi heinäkuussa 1941 ja seuraavassa kuussa se otettiin käyttöön, väliaikaisesti kunnostettuna. 4366 eli myöhemmin A1 sekä Tr2 nro 2000 sijoitettiin Riihimäelle, missä se veti tavarajunia Tampereelle ja Kouvostoliittoon - eikun Kouvolaan. 2000 palautettiin Neuvostoliitolle marraskuussa 1944. (Tiedot kirjasta Höyryveturit valtionrautateillä.) Henkilövaunu näyttää oleva DE. |
||||
|
01.01.2023 08:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hihhei, matka kirjahyllylle vei: Suomen Ilmavoimien lentokoneet 1918 - 1938. Kirja on vanha kuin taivas, mutta katsellaanpa, millä "Meidän Poikamme Ilmassa" liihottelivat noihin aikoihin, etenkin 2-paikkaisia. Lentosatama oli Santahaminassa, eikä Malmin lentoasemaa ainakaan ollut käytössä ennen vuotta 1936. Väkisinkin tulee esille ajatus I.V.L A22 Hansasta. Niitä oli paljon, Suomen Ilmailutarhalla eikun anteeksi - Ilmavoimilla 120 konetta käytössä, vuosina 1922 - 1936. Hansat olivat kellukekoneita ja touhusivat Merilentolaivueissa. Suomessa lisenssillä valmistetut Hansat perustuivat saksalaiseen Hansa-Brandenburg W.33-vesitasohävittäjään. Etteivät olleetkin itsensä Ernst Heinkelin suunnittelutyötä...? Maakoneista ajankohtaan osuisivat Fokker C V, joilla lennettiin 1927 - 1944 ja englantilainen Blackburn Ripon II F, joilla oli myös kelluke- ja pyörälaskutelineet. Niillä liihoteltiin vuosina 1929 - 1945. 1920-luvun vehkeistä olisi ehkä paikallaan mainita ranskalaista suunnittelua oleva 2-paikkainen Breguet 14.A2. Tämä tyyppi oli käytössä vuosina 1919 - 1927. Ja lievänä vitsailuna: "Insect Aerospace Factory" aikoinaan ylpeänä esitteli: VL Sääski (v. 1928), VL Kotka (v. 1931) ja VL Paarma (v.1931). Köyhän maan erityispiirre: haalia koneita mistä ikinä saakaan. Tyyppikirjavuus oli hirvittävä! Kuvasta on nähtävissä Pasilan alkuperäinen asematalo Toralinnan kyljessä. En tiennytkään tuosta eteläisen veturitallin kohdalla kulkeneesta henkilöliikenneraiteesta, että siinä oli tuollainen aika mittava kallioleikkaus. Rantarata kulkee näemmä tavararaiteiden yli siltoja pitkin. Auroran sairaala oli muistaakseni ennenvanhaan kulkutautisairaalana. Nythän siellä on "lataamo". Näkee selvästi, että Pasilan konfiguraation muuttaminen kuvassa olevan malliseksi (ja mitä se laajennettuna tänäänkin on), on vaatinut raakasti työtunteja! |
||||
|
01.01.2023 08:45 | Teppo Niemi | ||
| Paikun (kuvan ottoajankihdasta riippuen N1 tai Pr1) perässä kattokorokkeellinen Fo vaunu. Kuvassa näkyy myös.Alppilan välisuojastusopastin Pasilan henkilöaseman ja Helsingin välisellä raiteella. | ||||
|
|
01.01.2023 02:11 | Petri Soronen | ||
| Sotasaalisveturi. Luulisin että -42-44 väliltä, jopa -41 voisi olla mahdollista. Ei varmaan ole Porkkalankaan liikennettä kun avovaunuissa ja luukuttomassa matkustaja vaunussa kuljetaan. | ||||
|
01.01.2023 02:09 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin juuri voimassa olevasta aikataulusta. Juna numero on nyt 27, se lähtee jo 15:05 ja saapuu Portlandin melkein puolitoista tuntia myöhemmin kuin 30 vuotta sitten. Ei se silloinkaan päätä huimaava ollut (kun Saksassa mentiin jo 160 km/h, 200 km/h ja myös 250 km/h huippunopeutta), mutta nykyisin keskinopeus on pudonnut jo alle 80 km/h. Siis Tampereelta Helsinkiin yli 2 tuntia, vaikka väliasemia on huomattavasti vähemmän. Suomessa yöjunat kulkevat hitaasti, etteivät matkustajat joudu nousemaan klo 5:ltä. Mutta tuskin sama syy päde siellä. | ||||
|
|
01.01.2023 01:32 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, voiko sitä kutsua yöjunaksi. P tarkoittaa PM siis kello 12:00 – 23:59. A tarkoittaa AM siis kello 00:00 – 11:59. Juna lähtee Chicagosta klo. 15:15 ja on seuravana päivänä samaan aikaan jossain Minnesotassa. Tulee vielä toinen yö, kunnes se saapuu kolmantena päivänä Portlandiin ja Seattleen. Siis se on tuplayöjuna ja päiväjuna siinä välissä. On sekä istumavaunuja että makuuvaunuja. Säästäväisenä nuorena miehenä menin tietysti istumapaikalla. Jalkatila oli varmaan melkein metrin verran eikä yleisesti vieressä istunut kukaan. Nukuin jalkatilassa kokolattiamatolla makuupussissa. Ihan hyvät yöunet siellä sai. (Se oli siis paljon pitempi matka kuin vain 1.5 vuorokautta Empire Builderilla.) |
||||
|
01.01.2023 01:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Tunnisteissa on nyt Sm1 6035. Kuvassa on kuitenkin Sm2-juna. | ||||
|
01.01.2023 00:18 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva Keravalta | ||||
|
|
31.12.2022 23:59 | Jorma Rauhala | ||
| Valtionrautateitten omistamassa myöhemmässä "Makkaratalossa" asui myös pj Georg Strömberg. Talo oli rautatieläisten asuintalo ja siinä oli myös Rautatiepostikonttori. Asematalon vasemmassa reunassa nähdään eräitten kauempana olevien hotellien ajureita hotellivieraitten kulkemisen käyttöön. Siinä on ainakin Seurahuoneen ajuri odottamassa matkalaisia, hotellihan oli monen mutkan takana lähellä matkustajasatamaa Kauppatorin luona. Tavalliset yleiset pika-ajurit odottavat kyydittäviä omassa ryhmässään. Niillä matkustivat sitten ne muut "säätyläiset" koteihinsa ja taksahan oli maistraatin määräämä vyöhyketaksa, eli kaikilla sama. Tinkiä ei voinut eikä ylihintaa periä. Sanotaanko vielä että vuokra-ajureitten matkustajilla ei pitäisi luokkarajoja olla. Ne jotka niitä käyttivät, olivat jo ehkä näitä eräitten mainitsemia "säätyläisiä". Ja ne jotka eivät olleet tällaisia hyvinvoivia, kävelivät perille minne menivätkään. Tai ajoivat halvemmalla ratikalla. Sillä väenosalla ei ollut varaa ajella ajurikyydillä. |
||||
|
31.12.2022 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| Ennalta suunniteltu paluu T7333 Hva-Kvla oli peruttu. Uusi yritys ma 02.02.2023. T7333 Hva-Kvla (13;00 - 21;14). https://juliadata.fi/timetables?s=7333&d=2.1.2023 |
||||
|
31.12.2022 23:38 | Jorma Toivonen | ||
| En tiennytkään, että Sm4:ssä on exstra-luokka? Olisiko Sm4:n kääntö kolmiossa huollon helpottamiseksi? | ||||
|
31.12.2022 23:38 | Jorma Rauhala | ||
| Siksi koska kortit on painettu ulkomailla, tod.näk. Saksassa, eikä negatiivin mukana ole mennyt kirjapainolle tietoa väritysohjeesta. Valkoisen pitäisi olla keltainen ja punaisen vihreä. M/v-negasta voi väriä päätellä ja nyt on siis päätelty noin eli väärin. Samasta tilaajan välinpitämättömyyssyystä on esim. Turussa postikorteissa ollut Hesan värisiä ratikoita, kun Saksassa on ajateltu että keltavihreitä ratikoita on Suomessa kaikkialla. | ||||
|
31.12.2022 22:56 | John Lindroth | ||
| Tenderin päällä näyttää olevan monta ukkoa! | ||||
|
31.12.2022 22:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten kävi? | ||||
|
|
31.12.2022 21:08 | Jyrki Längman | ||
| Kuvassa ei näyttäisi olevan vuonna 1928 avattua puupasilan raitiotietä eli ensimmäistä raitiolinjan 10 rataa | ||||
|
31.12.2022 20:17 | Alex Chudoba | ||
| Auravarustuksesta kielivät myös aurojen kiinnityspisteet esteenraivaajassa sekä lisäpuskinvalojen pistokkeet ja koukut jäähdytinelementin kyljissä. Näitä on tosiaan ollut muutamissa Dv16:issakin. | ||||
|
|
31.12.2022 20:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksiköhän raitiovaunut on väritetty punaisiksi? | ||||
|
31.12.2022 20:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Hekumointia hytissä: https://vaunut.org/kuva/1 | ||||
|
31.12.2022 20:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella komea kuva! | ||||
|
|
31.12.2022 19:55 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan palaamassa Helsingin konepajan koeajolta? | ||||
|
|
31.12.2022 19:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo katsoin pikkukuvasta että vakioveikkauskuponkiko on siinä? Erittäin mielenkiintoinen aikataulu, ettei olisikin ensimmäinen laatuaan vorgissa...? Illinois, Wisconsin, ja mm. North Dakota, Montanakin osavaltioista tunnistettavissa. Juna 7 on parinsa kanssa nähtävästi yöjuna, matkaakin on: 2209 mailia Seattleen elikkä 3554 kilometriä, Oregonin Portlandiin pitempikin. |
||||
|
|
31.12.2022 19:43 | Timo Salo | ||
| Vasemmalla alemman yhteiskuntaluokan suoritusporras ilmeisesti lapioi hevonpaskaa... Näitä kuvia aina unohtuu ihmettelemään pitempään! | ||||
|
|
31.12.2022 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1920-luvun alussa issikkoina toimi monikin bolshevikki-Venäjältä paennut emigranttivenäläinen. Näistä paenneista osa oli myös aatelisia, joilla ei nyt niin kovin valoisaa tulevaisuutta "proletariaatin diktatuurissa" ollut luvassa. Issikkaa tilattaessa kotosuomalaiset, joiden venäjänkielentaito oli luokkaa olematon, sanoivat: "Nietu pa-russki, hevonen ja kuski". |
||||
|
31.12.2022 19:31 | Petri Nummijoki | ||
| Pari kuulemaani tapausta tulee mieleen. Lapualla oli rautatielakon aikaan maaliskuussa 1963 jättänyt paikallinen ratavartija resiinansa pääraiteelle, kun junaliikenne oli viikkoja keskeytyneenä. Mutta niin vain oli lakon aikanakin kulussa Vv15-veturin vetämä sotilasjuna. Tässä tapauksessa ratavartija kuuli junan tulon ja ehti juuri ja juuri nostaa resiinan pois junan edestä eikä törmäystä tapahtunut. Oli tullut tapauksen jälkeen asemalle ja todennut, että olisihan se pitänyt muistaa, että rautatielakon aikanakaan ei voi olettaa, ettei junaa tulisi. Lempäälässä sattui Hakkarin sillalla https://www.vaunut.org/kuva/125074 noin vuoden 1957 aikoihin pumppuresiinan ja P97:n yhteenajo. Tässä tapauksessa resiinalla liikkeellä ollut työporukka oli kysynyt Sääksjärven junanlähettäjältä tietoa tulossa olevista junista ja saanut vastauksen, että läntisellä raiteella on kulussa juna mutta itäinen raide on vapaana. Junanlähettäjä kuitenkin unohti P97:n, kun se oli kulussa ainoastaan lauantaisin. Juuri kun resiina oli tulossa sillalle, ilmestyi mutkan takaa höyryveturin keula. Kaikki resiinan päällä olevat ehtivät saada siltapalkista kiinni eikä uhreja tullut mutta työkalut päätyivät veteen ja resiina sillan katon kautta veturin tenderiin. |
||||
|
|
31.12.2022 19:12 | Jarno Piltti | ||
| Kortti on osoitettu Amsterdamiin, joten saattaa olla ehtaa hollantia? | ||||
|
|
31.12.2022 18:59 | Jarno Piltti | ||
| Tuollaiset kaupunkikohtaiset rekisterikilvet oli käytössä 1911-1915. | ||||
|
|
31.12.2022 18:59 | Erkki Nuutio | ||
| Ja oikealla issvossikka. Kauempana useita issvossikoita. Luokkarajan mukaisella etäisyydellä näistä pari parihevosten vetämää umpivaunua arvonsa tunteville säätyläisille. 1900-luvun alkuvuodet. | ||||
|
|
31.12.2022 18:56 | Timo Salo | ||
| Melkoista salakieltä tuo kauno, saksaa? | ||||
|
|
31.12.2022 18:49 | Erkki Nuutio | ||
| Lars Sonckin suunnittelema Rake -talo (myöhempi Hotelli Klaus Kurki) on vuodelta 1912. Kuva on vuodelta 1913 (tai 1914). |
||||
|
31.12.2022 18:00 | Timo Arolainen | ||
| On niillä vatipäillä jossain lokoisaa kun rauhassa saa töhriä koko seinän korkeudelta.. Mutta hyvä kuva, realistinen. | ||||
|
31.12.2022 17:17 | Jarno Piltti | ||
| Nyt on kyllä hieno! | ||||
|
31.12.2022 16:40 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Hieno kuva! Jotenkin näyttää nuot kerrostalot taustalla, että olisivat ns 'suunnitelmissa olevissa' eli havainnekuvia. .! Mutta olevat jo olemassa! Komeat Dr16:set keulilla! |
||||
|
31.12.2022 16:32 | Timo Salo | ||
| Suosittu kuvauspaikka, tekninen taso vaan noussut kovasti: https://vaunut.org/kuva/158900?paik=tampere | ||||
|
|
31.12.2022 16:14 | Uwe Geuder | ||
| Siihen aikaan oli vielä toinenkin juna Chicago - Portland - Seattle: Pioneer. Sen reitti oli minusta silloin vielä mielenkiintoisempi: Denverissä pysähtymisaika riitti ihan kaupunkikierrokseen ja se meni Wyomingin halki. Hannu on ladannut tänne Wyomingin kuvia, mutta matkustajajunia ei ole enää ollut yli 25 vuoteen eivätkä edes palaa Bidenin suuressa laajennusprojektissa (jos se sitten joskus toteutuu). Pioneerin aikataulun pitäisi myös vielä löytyä samasta laatikosta, jos yleisölle riittää kiinnostus. | ||||
|
|
31.12.2022 16:00 | Uwe Geuder | ||
| Muutin nyt kuvauspäivämäärän vuodeksi 1992 vaikka kuvattu se on tänään. Nopean haun perusteella näin on ennenkin tehty aikataulukuvien tapauksessa. Se on varmaan haussa hyödyllisempää tietoa. | ||||
|
|
31.12.2022 15:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Vuotta aiemmin 31.12.1969 - 1.1.1970 syötiin yöllä härkää kaupungintaloksi muuttuvan kauppalantalon pihalla. Muuttokuorma kulki 60-luvulla tuosta Gb-vaunussa. |
||||
|
31.12.2022 15:45 | Teemu Sirkiä | ||
| Täsmää, https://juliadata.fi/timetables?s=2213&d=1.7.2022 | ||||
|
|
31.12.2022 15:43 | Teuvo Piirainen | ||
| Oletan tämän olleen T2213. | ||||
|
|
31.12.2022 15:36 | Seppo Rahja | ||
| Tuli randomkuvana. Mieleen nousi sattumus liki 55 vuoden takaa. Oli kevätkesä vuonna 1968. Kevään kirjoitusten jälkeen heinäkuista suomen kuninkaalliseen laivastoon lähtöä odotellessa pääsin VR:n mittausporukkaan Laurila-Rovaniemi välille. Ilmeisesti jo silloin varauduttiin sähköistyksen tulemiseen vaikka Pohjanmaan ratakin oli vielä ilman sähköä. Kolmen hengen porukalla liikuttiin resiinalla ja päivän päätteeksi oltiin palaamassa etelästä päin Jaatilan silloiselle asemalle, jossa oli virkatarvevaunu yöpymistä varten. Tiedettiin, että matkustajajuna oli Rovaniemeltä päin tulossa. Ennen Jaatilaa on mutka ja korkeahko ratapenger ja alhaalla pusikossa näkyi jokin iänikuisen vanha auton raato. Siitä arvailemaan, että minkähän merkkinen. Ei se resiinan päältä ratkennut, laskeuduttiin penkkaa alas ja samalla kun sinne päästiin kuului junan karmea vihellys. Ja resiina oli kiskoilla! Yritettiin minkä pystyttiin syöksyä radalle, yksi kaveri oli Tervolasta ja hänellä oli vikkelimmät jalat, ehti kiskoille mutta juna oli jo niin lähellä ettei voinut muuta kuin juosta radan yli. Dr12 heitti resiinan romuna penkalle ja juna pysähtyi. Resiinassa oli teräksinen 50 m rullamitta ja sen pätkiä jouduimme nolona keräämään puuvaunujen alta joidenkin matkustajien ihmetellessä portailla että mitä on tapahtunut. Meillä oli myös kallis teodoliitti, mutta nokkamies oli sen suhteen tarkka, aina kun resiina pysähtyi, hän nosti sen penkalle. Meitä sitten vähän ihmetytti kun ei heti saatu uutta resiinaa tilalle... |
||||
|
31.12.2022 14:47 | Simo Lallukka | ||
| Laitoin vuosi sitten toisen kuvasarjan "Pasilan edellistä asemaa", siinä oli hieman eri kuvat. Pizzeria Piccolon kyltti näkyy kaukaa yhdessä kuvassa. Lähempää en ole kuvannut enkä kuvannut yläkertaa. Pizzeria Piccolon kyltti taustalla: https://vaunut.org/kuva/152271?s=1 | ||||
|
31.12.2022 13:49 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos Esa tästä taustatiedosta, korjasin sarjamerkki G9:ksi. | ||||
|
31.12.2022 13:46 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos tästä taustatiedosta, Maria! | ||||
|
|
31.12.2022 13:40 | Kimmo Huhta | ||
| Hienoa, että julkaisit nämä näkymät. Muistoja viriää nuoruuden Pasilasta. Satuitko kuvaamaan ylätasanteen pizzeria Piccolon? Siellä oli maan asjallisin pizzakattaus tunnelmallisessa interiöörissä. | ||||
|
31.12.2022 13:07 | John Lindroth | ||
| Voisiko kyseessä olla ruotsalainen upseerismies?Mikäli auto on Volvo voisi olla suurlähetystön. | ||||
|
|
31.12.2022 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen veturit 2.-osa kertoo 418:n valmistusvuodeksi 1963. Paikkana Saalasti/Turengin sokeritehdas. | ||||
|
31.12.2022 12:24 | Petri Nummijoki | ||
| T1031 lähti Pasilasta tyypillisesti klo. 22:30 aikoihin illalla ja T1032 saapui Pasilaan klo. 3:00 pintaan yöllä, joten todennäköisesti eivät sitten olleet ainakaan ne. Tuo tyhjien vaunujen hakukin oli yleensä yöllä, joskin sen osalta ajankohta saattoi vaihdella tilanteen mukaan. Ilmeisesti oli sitten joku muu lisäjuna. | ||||
|
31.12.2022 11:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitenkähän kävisi jos näiden toimitus olisi vasta nyt? | ||||
|
31.12.2022 10:59 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvä idea. Vanha pöytäkone näyttää edelleen käyttökelpoisuutensa. Läppärillä olisi tuokin ollut paljon haastavampaa. Ja ton päällähän voi vaikka istuskella junaa odottaessa :) |
||||
|
|
31.12.2022 10:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tavallaan pääasia on toistaiseksi jäänyt käsittelemättä: Kun Neuvostoarmeija oli saatu ajettua maastamme vuoden 1941 lopun vaiheilla, päästiin sotatoimissa vaurioitunutta Saimaan kanavaa korjaamaan (mm. molemmat uudet Lietjärven sulut oli tuhottu). Kanava valmistui liikennöitävään kuntoon kesäksi 1942, ja sitä alettiin käyttää sotilaskuljetuksiin ja evakuointeihin (kuten siviilien ja siviiliomaisuuden evakuointiin kesällä 1944). Tunnetusti maantiekuljetuksia rajoitti autojen ja polttoaineen puute. Eivätkä sota-ajan tietkään olleet tasaisia haavoittuneille päästä sairaalaan. Oletan että kuvassa siirretään Tieran kyydissä Viipurin kautta tuotuja haavoittuneita vietäviksi sairasjunalla hoitoon. Haavoittuneissa lienee ollut tällä kerralla myös saksalaisia aseveljiämme. Vuosi 1942 on todennäköisempi kuvausvuosi. |
||||
|
|
31.12.2022 10:50 | Tommi Koskinen | ||
| Ja jos mietitään, mikä yksityiskohta tässä kuvassa paljastaa kummasta keulasta on kyse, niin numero. Ilmeisesti 64xx on normaalisti etelän keula ja 63xx pohjoisen. | ||||