Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	23.02. 11:07	Samuel Pajunen
		Vaunut ovat olleet Tulliniemen raiteistolla, eli ihan sataman päädyssä
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	23.02. 11:05	Teemu Sirkiä
		Tuossakin tulee heti mieleen, että jos yksikkö on paikallaan, kun ajolupa tulee, niin sallitun nopeuden kaari ja nopeusmittarin neula voisivat näkyä esim. vaaleanvihreänä kunnes yksikkö lähtee liikkeelle. Erottuisi varmasti huomattavasti paremmin kuin normaali harmaa kaari. Jos joku on kiinnostunut ETCS:n veturilaitteen näytöstä tarkemmin, niin täältä https://www.era.europa.eu/system/files/2023-12/index006_-_ERA_ERTMS_015560_v400.zip voi ladata sen speksit. Sisältää 317 sivua dokumentaatiota mm. pikselintarkasti siitä, millainen nopeusmittarin neulan pitää olla. Mukana on myös kaikki kuvakkeet, äänet jne.
	23.02. 10:54	Noah Nieminen
		Itse epäilen, että ovat olleet joko lähempänä satamaa, tai sitten ratapihalla Hangossa.
	23.02. 10:44	Anders Järvenpää
		Kyseessä on raiteen kunnosta johtuva nopeusrajoitus. Hieman heilutti.
	23.02. 10:43	Jari Välimaa
		Vetureihin on alkanut tulla jo sähkövarastoja, joilla sähköveturissa poistetaan tarve diesel-genuille lyhyihin siirtymiseen, joilla voitaisiin tälläinen sähköistämätön raidekin hoitaa. Esim wabtec ja siemens vectron https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14551.msg120705#msg120705
	23.02. 10:34	Jimi Lappalainen
		No voi sun! :)
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	23.02. 10:25	Anders Järvenpää
		Lähtölupa-käsitettä ei ole ETCS-radoilla olemassa, joskin uskon, että joudumme vielä Jt-toimikunnassakin käymään asiasta selkentävää keskustelua. Sen sijaan puhumme ajoluvasta (körtillstånd, MA). Tämä välittyy normaalitapauksessa teknisesti siten, että yksikkö siirtyy ajolupapyynnön jälkeen radiosuojastuskeskukselta saatavien tietojen perusteella toimintatilaan OS (näkemäajo) tai FS (täysvalvonta), jonka jälkeen radiosuojastuskeskus antaa mm. tiedot ajoluvan pituudesta ja sallitusta nopeudesta. Tämä näkyy kuljettajalle harmaana kaarena nopeusmittarinäytössä ja sen perusteella on lupa lähteä liikkeelle. Varmaan tulemme käymään Jt-toimikunnassa myös periaatteellista keskustelua lähtövalmiusilmoituksesta, koska (toteutuksesta riippuen) Start- tai Käynnistä- painikkeen painamisella radiosuojastuskeskukselle lähetetään ajolupapyyntö, joka ainakin periaatteessa voisi korvata nykyisen Kuplan kautta tai sen epäonnistuessa suullisesti toimitettavan lähtövalmiusilmoituksen. Luulen, että Digirata-Allianssi joutuu vielä päivittämään mainoslauseensa todellisuuden tavoitettua sen hankkeet. Huolestuttavinta kokonaisuudessa on kuitenkin se, että jos ETCS toteutuu allianssin kaavailemalla tavalla, on maamme rautatieliikenteen sujuvuus itänaapurin hyvän tahdon varassa, mikä on huoltovarmuuden kannalta turmiollista. En vastusta ETCS:ää järjestelmänä, mutta sen sijaan tapaa, jolla eräät voimat, uskoakseni rakenteellisen korruption seurauksena, on sitä maahamme tuomassa. On olemassa pienempiriskisiä toteutusvaihtoehtoja, jotka olen tuonut esille eri ryhmissä.
	23.02. 10:25	Daniel Nironen
		Tietääkös kukaan missä näitä vaunuja Hangossa säilytettiin? Imatrankosken ratapiha on myös täynnä Vop-vaunuja, ne ovat kuitenkin Finnlogin omistuksessa. Saa nähdä lähteekö nekin kävelylle kohti Venäjää.
	23.02. 09:58	Anders Järvenpää
		Olen Teemun kanssa samaa mieltä käyttöliittymän tulkittavuuden hankaluudesta koskien suunnittelualuetta. Kyseessä on etenkin ohjelmistoversioriippuvainen asia siten, että uudemmissa versioissa on kolmioiden yhteydessä tiedot sallitusta nopeudesta, mutta valitettavasti hyvin pienikokoisin numeroin, mikä vastavalossa tai ikänäköisille voi aiheuttaa sen, että kuljettajan on kumarrettava eteenpäin tiedot nähdäkseen. Olen painottanut myös KRAO:lle, että ETCS-simulattoriharjoituksien yhteydessä tulisi muistuttaa oppilaille, että käyttöliittymässä on toimittaja- ja versiopohjaista hajontaa ja ettei yhtä ainoaa oikeata toteutusta ole olemassa.
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	23.02. 09:46	Esa J. Rintamäki
		Erittäin mielenkiintoinen kuvasarja, että kiios ja kumarrus!
	23.02. 09:45	Esa J. Rintamäki
		"Dåligt spårläge" (= huono raidetilanne), lieneekö raiteen kunnossa huomautettavaa? Edellä menevä juna tientukkona? Painuma? Hellekäyrän "negaatio" vaiko kiskonkatkeama?
	23.02. 09:35	Esa J. Rintamäki
		"Dvärgsignal" vastaa likimain meillä käytettävää raideopastinta. Sanatarkasti se tarkoittaa "kääpiöopastinta", joka onkin varsin kuvaava nimitys opastintyypille.
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	23.02. 08:11	Jari Välimaa
		"Todella mielenkiintoinen kuvasarja. Hyvät ja selkeät kuvatekstit virheettömällä suomen kielellä. Kivaa, että naapurimaan rautatielaitoksesta saadaan näin yksityiskohtaista tietoa. ETCS-kulunvalvontajärjestelmähän on tulossa Suomeenkin pikkuhiljaa." Suomessa on jo ETCS järjestelmä mutta onneksi se toteutetaan täysin erilaisena kuin eurooppa. "Suomeen tuleva junien kulunvalvontaratkaisu on ilman näkyviä opastimia toteutettava moderni radioverkkopohjainen ETCS, joka: - Tuo Suomelle kestävän teknologisen kehityspohjan - Mahdollistaa ratakapasiteetin kasvattamisen - Parantaa junaliikenteen täsmällisyyttä sekä mahdollistaa junien ja matkustajien määrän lisäämisen nykyisellä rataverkolla - Minimoi häiriöiden vaikutukset ja kestot - Parantaa tasoristeysten ja ratatöiden turvallisuutta Toisin sanoen kuluvalvontajärjestelmän uusiminen on elinehto turvalliselle ja sujuvalle tulevaisuuden junaliikenteelle. Digirata mahdollistaa korkeamman rautatieliikenteen saavutettavuuden ja paremman palvelutason, jolloin rautatieliikenteen houkuttavuus kasvaa. Digirata on hanke, joka uudistamisen tekee mahdolliseksi." https://digirata.fi/tietoa-digiradasta/
	23.02. 00:11	Visa Pöntinen
		Nurmelan seisakkeelta löytyy kolme kuvaa, joissa ollaan todellisuudessa Nummelassa eikä luovutetun alueen Nurmelassa.
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 23:19	Jaakko Pehkonen
		Mielenkiintoisia kuvia! Miten ETCS:ssä tulee junan lähtöpaikalla näkyviin lähtölupa?
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 23:14	Kari Kuusela
		Todella mielenkiintoinen kuvasarja. Hyvät ja selkeät kuvatekstit virheettömällä suomen kielellä. Kivaa, että naapurimaan rautatielaitoksesta saadaan näin yksityiskohtaista tietoa. ETCS-kulunvalvontajärjestelmähän on tulossa Suomeenkin pikkuhiljaa.
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 22:50	Reijo Salminen
		Erittäin mielenkiintoinen kuvasarja, kiitos Anders!
	22.02. 21:49	Teemu Sirkiä
		Suunnittelualue on jotenkin ollut aina pikavilkaisulla hankalasti tulkittavissa. Tuossa ei näy pienten kolmioiden yhteydessä sitä nopeutta, mutta varmaan tuossa on yhä jotain, mitä en ole täysin ymmärtänyt, kun tuossakin sallittu nopeus kasvaa uudelleen, mutta sininen alue ei silti levene. Ilmeisesti siinä on vain kolme eri kapeampaa leveyttä, jolloin leveys ei aina välttämättä muutu. Mitä olennaista informaatiota häviäisi, jos tuota sinistä nopeusaluetta ei olisi lainkaan, vaan kolmioiden yhteydessä näkyisi aina vain tavoitenopeuden lukema?
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 21:40	Teemu Sirkiä
		Mielenkiintoinen sarja, myös ETCS:n näkökulmasta!
	22.02. 21:09	Heikki Jalonen
		Brunel. Koska rautatie, niin Isambard Kingdom. Isänsä Sir Marc Isambard edelsi rautatien aikaa.
	22.02. 20:25	Rasmus Viirre
		Oskarin, youtubessa Kyosuke1989:n, junavideot olivat niitä ensimmäisiä joita tuli katsottua ennen kuin oma harrastus pääsi kunnolla vauhtiin.. :)
	22.02. 19:13	Noah Nieminen
		Kiitoksia!
	22.02. 19:12	Teppo Niemi
		Aikataulukaudella 147 1.9.1980 alkaen tuo porkkanakierto meni sitan, että P141 ensimmäinen yksikkö, myyntinumerot 308 - 310 Poriin. Seuraava pe, la, su Peipohjaan, myyntinumerot 311 - 313, edelleen junassa 551 Raumalle. Maanantaisin yksikkö jäiTampereelle myyntinumeroilla 314 - 316. Viimeisenä yksikkönä oli päivittäin Tampereelle jäävä yksikkö, myyntinumerot 320 - 322, edelleen junaan 43 Seinäjoelle. . P43 Tampere - Haapamäki - Seinäjoki: Junayksikön paluutiedot juna 46 ma - pe, juna 48 pe, su,sv. P44 sai vastaavasti vaunustonsa junasta 47 ja Tampereelta se jatkoi junassa 48 (perjanraisin ja sunnuntaisin, peräkkäisistä pyhäpäivistä vain vviimeisenä Seinäjoelta via Parkano klo 14.20, ja Tampereelta päivittäin 16.15)
	22.02. 12:03	Petri Sallinen
		Vaunuissa oli kolmenlaisia sähkövalaistusjärjestelmiä. Vaunukohtainen, eli “yksittäisjärjestelmäinen” (luetteloissa tunnuksella Sähk.y) perustui vaunun omaan akseligeneraattoriin, joka tuotti suoraan sähköä vaunun valaistusjärjestelmään, kun nopeus oli enemmän kuin 20 km tunnissa. Kun nopeus oli pienempi, tuotti vaunun lattian alle kiinnitetty akku valovirtaa. Akseligeneraattori latasi myös akkua. Suomessa oli käytössä ainakin AGAn ja Asean (BBC-laite?) valmistamia kardaaniakselilla toimivia vaunukohtaisia generaattoreita. AGAn toimittamiin koneistoihiin generaattorit valmisti Elektromekano ja BBC-laitteisiin Suomen Sähkö Oy Gottfr. Strömberg. Ruotsalaisia laitteita otettiin päivävaunuissa käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1933. Lisäksi oli halvempia hihnageneraattoreita, joita valmisti ainakin Pintsch. Ensimmäiset hihnageneraattorit otettiin käyttöön vuonna 1930 kokeilumielessä kahdessa makuuvaunussa — myös ensimmäisissä Fo-vaunuissa (22501-22505) oli hihnageneraattorit, mutta vasta sen jälkeen, kun vaunuista purettiin keskusvalaistusjärjestelmä vuoden 1953 (viimeistään?) jälkeen. Lisäksi käytössä saattoi olla englantilaisvalmisteisia hihnageneraattoreita, joihin joissakin dokumenteissa on viitattu. Varsinainen vaunujen valaistuksen ”sähköistäminen” perustui sähköistyksen alkuvuosina kuitenkin keskusvalaistusjärjestelmään. Veturiin sijoitettu turpiini/turbogeneraattori tuotti valaistusvirran koko junarungolle. Vain junarungossa käytetyn konduktöörivaunun lattian alla oli kaksi akkua varavirtaa varten. Akkuja ei ollut junarungon muissa vaunuissa. Varavirtaa saatiin tarvittaessa konduktöörivaunun akuista siis koko junarunkoa varten. Muiden vaunujen läpi sähkö johtui kolmea kaapelia pitkin. Ne ovat varaus-, valo- ja yhteinen paluujohdin. Järjestelmän oli kehittänyt saksalainen Fahrzeugsbeleuchtungs AG. Keskusvalaistusjärjestelmä otettiin käyttöön Helsinki-Turku ja Helsinki-Viipuri-pikajunissa sekä Kemi-Rovaniemi junissa. Keskusvalaistusjärjestelmän turpiinigeneraattoreita asennettiin ainakin Hv1-3- ja Hv4-sarjan koneisiin. Ivalon kirjassa on laaja kuvaus keskusvalaistusjärjestelmästä ja piirrokset eri valmistajien turpiini/turbogeneraattoreista. Vaunuluetteloissa vaunuun rakennettu keskusvalaistusjärjestelmä on merkitty tunnuksella ”Sähk. k”. Listauksien perusteella saa hyvän kuvan siitä, minkälaisissa vaunuissa oli keskusvalaistus — mm. yhdessä Gb-vaunussa. Keskusvalaistukseen innosti sen halpa hinta verrattuna vaunukohtaisiin generaattoreihin ja akkuihin. Erityisesti ruotsalaisia vaunukohtaisia kardaanigeneraattoreista moitittiin kalliiksi. Keskusvalaistus oli käytössä vuosina 1933-1953, jonka jälkeen järjestelmästä luovuttiin. Em. valaistusjärjestelmien lisäksi vaunuluetteloissa esiintyy tunnus ”Sähk. p.”. Tämä tarkoittaa paristovalaistusta. En tiedä, miten paristovalaistus eroaa muista sähkövalaistusmuodoista tai miten se toimii. Valtiollinen rautatielaitos otti sähkövalaistuksen käyttöön melko myöhään. Esim. Rauman yksityisradalla ”akkumulaattorivalaistus” otettiin käyttöön jo vuonna 1907. Samanlainen järjestelmä oli käytössä myös Raahen radalla silloin, kun se toimi yksityisratana.
	22.02. 12:02	Veeti Pietilä
		Upea kuva!
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	22.02. 11:06	Erkki Nuutio
		Blogi pienoisrautateihin erikoistavia puolankielen opintoja silmälläpitäen: http://jedenosiemdziesiatsiedem.blogspot.com/ Ääntämisharjoituksia koskien on yleinen asiantuntijaneuvo : hanki viulu.
	22.02. 07:07	Esko Maasalo
		Tuulipinta-alaa riittää autojenkuljetuslaivassa!
	21.02. 23:12	Aapo Niemelä
		Hahaa, sinuapa en huomannutkaan. Taisi kiinnostus olla ihan täysin laiturien välisessä liikkeessä :) Asemalla oli myös kaksi muuta kuvaajaa, lienevätkö tämän sivuston jäseniä?
	21.02. 21:48	Petri Nummijoki
		Tannerhan oli pääsyytetty, joten ennemmin kai kaikki muut syytetyt olivat sijaiskärsijöitä, koska nimenomaan Tanner oli saatava tuomittua?
	21.02. 20:12	Esa J. Rintamäki
		Rantaruotsalaiskulttuuri elää ja voi hyvin, tänäkin päivänä. Elläär hur, kompiisar? Niin ja Talliinin Joopi vihaamalla vihasi Väinö Tanneria. Tämä kun oli kehdannut pistää hanttiin itsellern Isä-Aurinkoiselle. Eikä Joopia tarvinnut kovin pahasti ärsyttääkään, riitti kun EI LAULANUT köörin mukana: - "Gruusiannaa Leninin poika, kun tulee Karl Marxin nimeen"! Väinö T.:hän sai sijaiskärsijän taakan osakseen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä...
	21.02. 20:09	Esa J. Rintamäki
		Puhumattakaan ensimmäisistä, vuonna 1928 alkaen käyttöön otetuista moottorivaunuista: Mot nrot 1, 2 ja 3. Näissä ainakin oli sähkövalo, myös matkustajaosastoissa. Niin ja myös tämän kokoluokan höyryturbiinigeneraattoreissa kierrosluku oli aivan maan perusteellisen huima: pelkästään veturivalaistukseen käytetyissä kahdessa mallissa 3300 ja 4000 kierr./min. Molempia lajeja löytyi: tasavirtaa tai vaihtovirtaa tuottavia. Keskusjunavalaistukseen tarvittavilla 3000 kierr. min.:sta alkaen. Näin sanoi Ivalon kirja.
	21.02. 20:09	Kimmo Huhta
		Lättähattu 80-luvulla ja keltaiset päädyt. Se on mieluisin lättähattukausi. Kiitos näistä kuvista.
	21.02. 19:59	Eljas Pölhö
		Sähkövalaistuksen aika alkoi pikkuhiljaa 1929-32 kaudella. Vaunusähkövalaistuslaitteiden hoito-ohje annettiin joulukuussa 1929 (O N:o 1262). Ensimmäinen suurempi tilaus vaunujen sähkövalaistuslaitteista tehtiin Suomen Sähkö Oy Gottfr. Strömbergiltä 1931. Ensimmäisessä vaiheessa päätettiin sähkövaistuksen asentamisesta pikajuniin Hki-Viipuri ja Hki-Turku sekä matkustajajuniin Tornio-Kauliranta ja Kemi-Rovaniemi. Pikajunia varten varustettiin sähkövaloin 15 Ei, 10 Ci, 5 Fo-vaunua ja ensivaiheessa 7 ravintola- ja 5 postivaunua varustettiin läpimenevin sähköjohdoin. Edistys oli hidasta ja sähkövalaistusta alettiin kiirehtiä suuremmassa määrin vasta 1950-luvulla.
	21.02. 19:19	Markku Naskali
		Milloin höyryvetureita alettiin Suomessa varustaa sähkövaloin? Ja milloin vaunuissa oli sähkö. 50-luvulla koulumatkoja tehtiin vielä aika usein vaunuissa joissa oli kaasuvalo.
	21.02. 19:14	Ian Oliver
		Näin sinun ottavan kuvia, kun kävelin koirani kanssa linja-autoasemalla. Kiva nähdä kuva, koska unohdin puhelimeni.
	21.02. 18:46	Rainer Silfverberg
		Tiedän että Uudenmaan maaseudulla, kartano- ja ruukkiyhdyskunnissa ei työläisten ja mäkitupalaisten asema ollut kovin hääppönen, appiukon suvulla on kokemusta noista ajoista, mutta KAIKKI puhuivat noissa yhdyskunnissa ruotsia, eivät vain kartanonherrat ja patruunat.
	21.02. 17:00	Erkki Nuutio
		Entisen ajan kieleen ja syntyperään liittynyt valta- ja yhteiskuntapoliriikka on onneksi poistunut, mutta se oli kuvattuna aikana olennaista. Kuvatut asiat tapahtuivat jo vuoden 1905 vaiheilla. Muistelija Väinö oli 20- ja 30-luvuilla yritys- ja puoluejohtaja ja maan pääministerinäkin. Kyseistä kirjaa kirjoirraessaan hän oli kuritushuoneessa. Toki häntä ei teloitettu, vaikka kansanedustaja Hertta Kuusinen sitä vaati.
	21.02. 15:00	Leevi Halonen
		Eräs paikallinen henkilö kertoi minulle, että kokoukset pidettiin suurinpiirtein tuon asuirakennuksen takana olevassa metsässä. Lisäksi kokouksia ilmeisesti pidettiin paljon myös salaisesti yksityisissä asunnoissa.
	21.02. 14:27	Rainer Silfverberg
		Erkki, pitääkö aina vetää sitä ruotsalaiskorttia joka keskusteluun? Sillä mitä kieltä Fiskarsin johto puhui ei ollut relevanttia sille että työväen järjestäytymistä ja omien osuusliikkeiden perustamista 1920-30 luvun poliittisessa ilmapiirissä ei katsottu suopeasti.
	21.02. 14:07	Erkki Nuutio
		Väinö Tanner kertoo yhdessä kiinnostavista muistelmateoksistaan, Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa (Tammi, 1948, 412 s.) kuinka hän vuosisadan alkuvuosina vähän päälle 20-vuotiaana aloitti kansainvälisestikin merkittävän osuustoimintauransa Turun Wähäwäkisten Osuusliikkeen kaupanhoitajana. Kyseinen varhainen osuusliike toimi myös tukkuliikkeenä monelle alueen aloittaville pienille osuusliikkeille. Siksi Tanner hoiti myös liiketoimia Fiskarsin väen osuusliikkeen kanssa. Fiskars Ab:n vanhoillinen ruotsikkojohto ei sallinut kilpailijaa aluetta kehnosti palvelleelle yksityiskaupalle. Siksi osuuskauppa sijoitettiin Fiskars Ab:n omistaman alueen ulkopuolelle, parin kilometrin päähän työväen asumuksista. Osuus- ja työväki ei myöskään saanut pitää kokouksiaan yhtiön alueella. Niitä ei myöskään saanut pitää rautatiealueella, SVR:n maalla. Ratkaisuksi löydettiin kokousten pitäminen "ei kenenkään maalla" , rautatietunnelin yläpuolisella kalliolla. Kysymys kuuluu pidettiinkö kokouksia kuvan osoittamalla varsin jyrkällä kalliolla, vai oliko tunnelin toisen suuaukon suunnassa sopivampi kohta kokousten pitoa varten?
	21.02. 13:25	Rasmus Viirre
		Vanhaa sattumakuvaa. On vauhtia, dramatiikkaa, hienoa sommitelmaa ja talven karut olosuhteet läsnä!
	21.02. 13:03	Oliver Laaksonen
		Näin saman tadin muistaakseni Pm lajittelun pohjoispäässä, 30.12.24 niin siellä se on odotellut tätä ilmeisesti
	21.02. 12:51	Hannu Peltola
		Tämä tuli (taas) satunnaiskuvana ja huomasin, että olemme olleet Eemilin kanssa kuvaamassa tarkalleen samassa kohdassa Göschenissä! Mukavaa tunnistaa tuttuja paikkoja!
	21.02. 08:45	Jimi Lappalainen
		Upea kuva :)
	20.02. 23:34	Otto Tuomainen
		Tämän 151-sarjan säännöllinen käyttö loppuu parin viikon päästä. Viimeisen liikennöintipäivän olisi tarkoitus olla perjantaina 7.3. Viime joulukuussa aikataulujen vaihtuessa veturisarjan käyttö väheni jo huomattavasti ja ne siirrettiin Praha - Děčín -reitin pikajunaliikenteeseen. Nykyinen käyttö sitoo päivittäin vain kaksi veturiyksilöä. Tämä retrovärityksessä oleva 151 023 on tarkoitus museoida, loput myydään tai romutetaan.
	20.02. 22:07	Dennis Rolin
		Täältä löytyy kuvia BFS9 vaunuista, ennen ja jälkeen saneerausta Pieksämäellä: https://www.jarnvag.net/vagnguide/bfs9
	20.02. 22:06	Elias Murto
		Hieno yhdistelmä perinteistä kalustoa ja värimaailmaa!
	20.02. 20:36	Veeti Pietilä
		Kävelin vain ohi nopeasti niin en katsonut
	20.02. 19:58	Mikko Herpman
		Hienoja lättäkuvia on nyt ilmestynyt tänne! Haapameäen ja Jyväskylän seudut on hyvin muistissa mutta miten ajettiin Kuopion seudulla tähän aikaan lätällä?
	20.02. 17:23	Mikko Mäntymäki
		Oliko huoltoleima päivitetty?
	20.02. 16:08	Teemu Saukkonen
		Minkälaisia lie olleet sisältä?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset