Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	20.02. 12:55	Jimi Lappalainen
		Nyt on informaatiot merkitty: https://vaunut.org/liikennepaikka/1692
	20.02. 11:56	Rainer Silfverberg
		En ole mikään kielipoliisi mutta mulla on käsitys että Puolan historiallisista maakunnista käytetään suomeksi yhä niiden vakiintuneita nimiä kuten Pommeri, Sleesia, Masuria, ym. Tietysti rautatielaitoksella voi esiintyä jotain hallinnollisia alueita joista ei käytetä ulkomaankielisiä käännöksiä.
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	20.02. 11:03	Tero Korkeakoski
		Gdanskin toisen maailmansodan museo on kyllä vaikuttava paikka.
	20.02. 11:00	Tero Korkeakoski
		Gdanskissa on kyllä aika vilkas tavarajunaliikenne.
	20.02. 10:23	Erno Pintinen
		Paluu tulevaisuuteen eli väärä päivämäärä? :)
	20.02. 10:07	Jouni Hytönen
		LHS eli Linia Hutnicza Szerotorowa onkin mielenkiintoinen erikoisuus Puolassa, se on 1520 mm:n muusta rataverkosta erillinen lähes 400 km:n rata Ukrainan rajalta Katowiceen. Kuten tuossa videollakin näkyy, sitä pitkin on voitu tuoda rautamalmin lisäksi vaikka Ladoja. :)
	20.02. 09:40	Jouni Hytönen
		Vielä saneeraamattomat BFS9:t ovat kyllä erittäin väsyneen näköisiä, sisältäen tämän 90-luvun vanhan nopean seutuliikenteen värityksen, huolellisesti kootun likakerroksen ja ysärin Flygande Falukorv -liikemerkin. :) Tai siis sen paikan, johon on kertynyt likaa tilalle.
	20.02. 08:36	Tuomo Kärkkäinen
		^Poliitikot aloittavat sodat, sotilaiden on ne lopetettava.
	20.02. 08:24	Eljas Pölhö
		Näistä voi valita 6100+6300 luovutuspäivän: Pöytäkirja Rh:n ja Valmet Oy:n välisen hankintasopimuksen no 8920/08700, 25.8.1978 perusteella Valmet Oy:llä rakennetun 2-vaunuisen sähkömoottorijunan, käsittäen Sm2-moottorivaunun 6100 ja Eioc-ohjausvaunun vastaanottokoeajoista 10.12. ja 11.12.1981 sekä luovutustarkastuksesta 14.12.1981 laadittiin 14.12.1981 ja vaunut hyväksyttiin lukuunottamatta ulko-ovien sulkemis- ja aukaisukoneistoon tehtävää muutostyötä. Valmistuslaatat ainakin uutena oli päivätty 11.12.1981. FMP 1.1.1996 sanoo että vastaanotettu 17.12.1981.
	20.02. 08:09	Jarno Piltti
		Kylläpä on tullut upeita lättäkuvia sivustolle viime aikoina, uusia ja vanhoja.
	20.02. 08:07	Jarno Piltti
		Sanaakaan en osaa puolaa mutta tämä vanha opetusfilmi vaihtotöiden opasteista on mukavaa katseltavaa, Sygnalizacja manewrowa na PKP: https://www.youtube.com/watch?v=MCPMkIwEVbk
	20.02. 07:49	Jari Välimaa
		Haaparannasta tullut sentään yksi juna ;-)
	20.02. 07:06	Jimi Lappalainen
		Milloinkas 6100 + 6300 on luovutettu?
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	20.02. 05:44	Esa J. Rintamäki
		Hannu-serkku, historiassa on sekin merkillisyys, että Versaillesissa 1919 eräs ranskalainen neuvottelija katsellessaan karttaa, oli laittanut sormensa Danzigin kohdalle ja sanonut: - Tuolta alkaa seuraava maailmansota. Taistelulaiva Schleswig-Holstein oli valmistunut kesällä 1908.
	20.02. 05:11	Esa J. Rintamäki
		Walesa noina Solidaarisuus-aikoinaan oli ajelemassa Polski Fiatillaan kotiaan kohti. Kas hupsista, Polski Fiat toppasi yhtäkkiä, eli teki lakon. Walesa kapusi autostaan ulos ja nosti konepellin auki löytääkseen vian. Pari liikennemiliisiä pysähtyi kanssa: Mitä vikaa löytyi? Walesa ammattinsa osaavana sähkömiehenä oli sen löytänyt ja sanoi: - Puolan johto on huono, pitäisi vaihtaa. Miliisit pahoittivat siitä mielensä. Heidän oli pakko antaa kovat moitteet Walesalle miliisiasemalla, vaikka salaa olivatkin tämän kanssa samaa mieltä...
	20.02. 05:01	Esa J. Rintamäki
		KATYN!!!
	20.02. 04:59	Esa J. Rintamäki
		Toivottavasti täti pääsi liukastelematta perille kotinsa lämpöön...?
	20.02. 04:56	Esa J. Rintamäki
		Loistava tunnelmakuva! Veturin kansallisuuden arvaakin jo noista pesuvadin kokoisista valoista.
	20.02. 04:46	Esa J. Rintamäki
		Kuvan filmin laadullakin on väliä. (Sakura vaiko Fuji Film?) Kuva on laadultaan tosi hyvä; siihen melkein voisi loikata mukaan, vanhan Disney-elokuvan (Mary Poppins eli Maija Poppanen) esimerkin mukaan... Niin, ja katsokaapa värisävyjä vasemmalla olevista männynrungoista. Jesh!
	20.02. 02:27	John Lindroth
		Kaunis nostalginen talvikuva!
	19.02. 23:51	Hannu Peltola
		Ja kiitos Otto opastimen nimen ja opasteen täsmentämisestä!
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	19.02. 23:49	Hannu Peltola
		Kiitoksia kaikille! Puolaa voi todella suositella (rautatie)matkailumaana! Joonas: tällä matkalla kävin Westerplattessa ja rautatie laivastotukikohtaan oli edelleen olemassa, tosin liikennettä ei välttämättä ole ollut enää vuosiin. Panssarijunasta minulla ei ole tietoa, mutta Westerplatte on selvästi tärkeä paikka puolalaisille. Reilu 3000 saksalaista hyökkäsi vahvojen ilmavoimien tukemana noin 200 puolustajan vahvuista Westerplatten tukikohtaa vastaan ja taistelut raivosivat peräti 7 päivää. Taisteluun osallistui myös saksalaisten vanha taistelulaiva Schleswig-Holstein. Ari: Helin suunnalla en käynyt. Täytyy joskus matkustaa tälle alueelle kesäaikana ja silloin Hel täytyy ottaa yhdeksi kohteeksi.
	19.02. 23:43	Hannu Peltola
		Voisi hyvin olla!
	19.02. 23:43	Hannu Peltola
		Kiitoksia Heikki! Ja kommentti oli erinomaisesti kuvaustunnelmaa avaava!
	19.02. 23:42	Hannu Peltola
		Ex-Neuvostoliitossa siniset opastinvalot olivat käytössä ja sitä myötä niitä on periytynyt mm. Baltiaan: https://vaunut.org/kuva/83929?s=1
	19.02. 23:40	Hannu Peltola
		Kiitoksia Jyrki!
	19.02. 23:40	Hannu Peltola
		Kiitoksia Vertti! Ja sotakommenteihin tosiaan lisäys, että sota on usein helppo aloittaa, mutta vaikea lopettaa. Samaan on nyt törmännyt eräs bunkkerikääpiö idässä...
	19.02. 23:38	Hannu Peltola
		Kiitoksia Pasi! Puola on kyllä uskomattoman upea ja monipuolinen rautatiemaa ja juuri päätin, että siellä pitää kyllä käydä useammin! Edellisen kerran olin Puolassa 10 vuotta sitten ( https://vaunut.org/kuvat/?s=3174 ).
	19.02. 23:36	Hannu Peltola
		Voisi hyvin olla!
	19.02. 23:18	Jorma Rauhala
		Tamperelainen Kaipio Oy valmisti Pasilan teräsvaunuihin noita päätyovia 1960-70-luvuilla.
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	19.02. 23:06	Otto Tuomainen
		Mielenkiintoinen kuvasarja. Puola on yksi niistä rautatiemaista joissa pitäisi käydä jossain vaiheessa jos vain olisi aikaa.
	19.02. 22:59	Otto Tuomainen
		On Tšekissä (ja Slovakiassa) käytössä sinisiä valoja. Tšekistä löytyy vielä muutama vanha mekaaninen vaihtotyöopastin joka koostuu kääntyvästä sinivalkoisesta levystä. Sinistä valoa käytetään myös mm. Unkarissa ja Bulgariassa. Romanian osalta en löytänyt äkkiseltään vahvistusta tälle asialle.
	19.02. 22:53	Heikki Jalonen
		Tämä on Hannulta hieno näppäys. 100% aitoa Puolan Arkipäivän Tavallisen Elämän Harmautta (tm). Ujoa lunta, harmaaseen horisonttiin katoava maisema. Pientä arkipäivää suurelle joukolle paikallisia tavallisia ihmisiä, ilman kimmellystä ja turhaa loistoa. Paitsi satunnainen virrottimen säkenöinti, tietenkin. Kovin usen jäävät huomaamatta nämä asiat ja tavallisen väen arkipäivän kulkuneuvot. Puolalaiset graffitit ylikulkusillan kaiteessa: tietävätkö edes tekijät mitä siinä halutaan sanoa, siis puolalainen graffiti? Vikaantunut reittikilpi keroo myös tarinaansa puolaksi: minne menemme? Epämääräinen korjaustyömaa laiturilla: ainakin jokainen helsinkiläinen tuntee olonsa heti kotoisaksi, tuttu juttu. Ja kuljettajalla solmio: luultavasti PKP:n väreissä, tuskin siitä löytyy ainakaan mitään intramuraalista raitasymboliikkaa. Junan lyhdyt vastustavat ankarasti LED-tekniikkaa. Automaattikytkin puolestaan on tuttu ja turvallinen Scharfenberg. Luultavasti RAW Halle moninapaliittimellä.
	19.02. 22:29	Heikki Jalonen
		Siinähän taitaa olla edelleen paikallaan saksalaismalliset tähystysrako-lukot päätyovissa. Tuossa vaunussa taisivat olla ainoat lajissaan ainakin jo 1980-luvulle tullessa, niitä kai muutenkin oli koskaan ollutkaan muissa kuin aidoissa Esslingeniläisissä. Käyttö UIC-nelikulmakaralla eikä tavallisella 7 mm kolmiolla. Antoivat ilman 2 x vapauttamista mahdollisuuden raottaa päätyovia noin 150 mm. Olisivatko olleet Schwepperin toimittamat?
	19.02. 22:19	Rainer Silfverberg
		Missä muualla sinisiä valoja käytetään? On sellainen muistikuva että Tsekeissä, voiko pitää paikkansa, entä ent. Neuvostoliitto?
	19.02. 22:01	Otto Tuomainen
		Voisiko tämä juna olla "Baltic Express" Prahasta Gdyniaan? Aikataulukauden vaihtuessa alkoi liikenne reitillä Praha - Wrocław - Gdynia neljän junaparin voimin.
	19.02. 21:37	Petri Nummijoki
		Lieneekö vastaava klo. 12:10 Helsingistä lähtevä vuoro, jota kuvassa https://vaunut.org/kuva/9444 ajetaan Porkkanalla? Tosin numero taisi olla veturijunalla P31 ja Porkkanalla P47.
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	19.02. 21:15	Toni Lassila
		Todella hieno ja mielenkiintoinen kuvasarja! Puola on kyllä ehdottomasti eräs Euroopan mielenkiintoisimpia ja monipuolisimpia rautatiemaita. Hyvin monenlaista ja monen ikäistä kalustoa löytyy aivan laidasta laitaan ja eri operaattorien kirjo on myös varsin suuri.
	19.02. 21:09	Otto Tuomainen
		Noiden sinistä/valkoista valoa näyttävien vaihtotyöopastimien Tm-tunnus tulee sanoista "Tarcza manewrowa". Sinisellä valolla näytetään vaihtotyöt kieltävää opastetta Ms1 "Jazda manewrowa zabroniona".
	19.02. 20:38	Jyrki Talvi
		Mahtava kuvasarja Hannu.
	19.02. 18:54	Rainer Silfverberg
		No ei taida olla "Alexander Nevski" tai "Severnaja Palmyra" joita takavuosina kulki talviloma-aikaan pohjoiseen :D
	19.02. 17:12	Esa J. Rintamäki
		Herra Kimmo T.: Entäpä P 48 Seinäjoelta Parkanon kautta Helsinkiin, liitettiinkö Porista tullut runko siihen Tampereella? Ainakin 1980 - 81 P 48:aan liitettiin Tampereella sunnuntaisin yksi Porkkanarunko, ja joka lähti Helsinkiin hieman ennen turkulaista P 104:ää (lähti klo 16.05). P 48 jatkoi sitten kahden rungon junana matkaansa.
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	19.02. 16:41	Ari Oksa
		Entä Helin suunta satamineen?
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	19.02. 16:21	Eemil Liukkonen
		Huippu hyvä kuvasarja! Puolaista kalustoa oon viime vuosina alkanut fanittamaan ja tässä sitä ihan mukava satsi. Tässähän heräsi vähän seikkailun halua.
	19.02. 16:13	Pasi Seppälä
		Minulle puolalaiset veturit ovat aikanaan tulleet tutuksi juuri isoiksi tuunatuista valoistaan. Tässä yksi hyvä esimerkki. Mutta paljon on erilaista kalustoa liikkeellä ja olihan seassa "pienisilmäisikin" vetureita. Hyvä kuvasarja jälleen, jossa paljon maukkaita kuvia.
	19.02. 16:00	Pasi Seppälä
		Kaksiraiteinen sähköistämätön (puhelinsähköjä ei lasketa) linjaosuus on kyllä tyylikkään ja avaran näköinen. Hienosti erottuu myös keltanaamainen Lättähattu maisemasta. Erinomaisen komea talvikuva.
	19.02. 15:50	John Lindroth
		Monilla tunnetuilla pienoisrautatie merkeillä ja myös Eurooppalaisilla on ohjelmistossaan ainakin joitakin tai useampia US malleja ja näille löytyy myös asiaan vihkiytyneitä harrastajia.Huippumalleina pidetään yleisesti ns. messinkimalleja joita tuotettiin alunperin Japanissa ,Etelä Koreassa ja myös muualla.Jos haluaa tutustua esimerkiksi US messinkimallien valikoimiin yksi hyvä osoite on:Brasstrains Com.
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	19.02. 15:11	Joonas Kauppinen
		Kävitkö katsomassa Westerplattenin linnoitusaluetta? Sinne on aikoinaan kulkenut rautatie mutta en tiedä onko rautatie jo purettu? Westerplattenin taistelun aikana Saksalaiset käyttivät jotain panssarijunaa jolla yrittivät hyökätä alueelle. Tiedätkö sinä Hannu tästä?
	19.02. 15:06	Kimmo T. Lumirae
		Olen näin jälkikäteen miettinyt 1980-luvun aikoja, Petri, ja sitä, että vajaatehoisuuteen ei puututtu kovalla kädellä. Veturikierrot olivat väärällään 800-1000 -hevosvoimaisia Dv12:ia vuodesta ja melkein vuosikymmenestä toiseen. Ihan 100% täysitehoinen Dv12 oli harvinaisuus. Toisaalta, höyrykauden jälkeen matkustajajunillakin oli silmiinpistävän vähän kiirettä mihinkään. Yhdellä Dv12:lla vedettiin 6-7 -vaunuisia EP-junia ja jopa 9-vaunuisia pikajunia, ja jos ja kun kone oli vajaatehoinen, niin...Yleensäkin tuntui perille pääseminen olevan tärkeämpää kuin perille pääseminen aiempaa nopeammin. Kun verrataan esim. Saksaan tai Britteihin, niin pikajunien tehopainosuhde ja oletettavasti myös keskinopeudet olivat siellä huomattavasti kovempia dieselvedollakin. Muistaakseni 1985-86 alettiin puhua siitä, että pikajunien aikatauluissa on löysää, ja monia tauluja kiristettiin hyvinkin tiukoiksi: muutos esim. Tpe-Hpk-Sk -junissa oli suuri. Toisaalta, näppituntumalla sanoen: tuolloin alkoivat junat kulkea myöhässä, ja tämä ei ole tarkoitettu vitsiksi. Olisi kiva kuulla aikatauluasiantuntijoiden käsitystä näistä.
	19.02. 15:01	Petri Kiviniemi
		On nuo mallit upeita nykyään. Athearnilla ja kuten monella muullakin jenkkimerkillä on vielä eri mallistoja tai brändejä eri hintaluokissa. Athearnillakin kolme hintaluokkaa tai brändiä. Halvemmissa ei luonnollisesti ole niin paljon detaljeja. Miten noiden eri Pohjois-Amerikkalaisten valmistajien tai merkkien laatu sitten mahtaa olla kun toisiinsa vertaillaan? Mutta tämä ehkä sopisi paremmin keskustelupuolelle.
	19.02. 14:58	Kimmo T. Lumirae
		Kiitos, Eljas kiintoisasta lisätiedosta koskien MGO-moottoreita. Melkoisella todennäköisyydellä myös Alstomeissa oli samoja MGO-vikoja? Ranskalaisen veturihistorioitsijan Loïc Fieux:in mukaan (kai, pertanan kielimuuri...) MGO oli enemmänkin moottorivaunun moottori, ja SNCF:n CC65000, jossa oli kaksi MGO V12:aa, ja jota pidetään Dr13:n lähimpänä edeltäjänä, johti päätökseen, että ranskalaiset eivät itse rakenna enää kaksimoottorisia vetureita, vaan odottavat riittävän tehokasta yksimoottorirakennetta, joka toteutui sitten BB67000:ssa, ja samassa yhteydessä MGO:ta pidettiin enemmän tai vähemmän sopimattomana linjaveturiin. Mutta myönnettävä on, että aivan käsittämättömän sitkeähenkisiä ovat MGO:t olleet, yli 60 vuotta eikä suotta.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset