915-38628 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.02. 09:18 Raimo Harju  
  No jopas jotakin, mahtoiko pakkanen nipistellä kuvaajan sormia ja varpaita.
kuva 06.02. 08:56 Petri Nummijoki  
  P61:n lähtöaika Helsingistä oli 1969 klo. 14:55. Tämä oli sitä aikaa, kun Helsinki-Riihimäki-välin ratatöiden vuoksi oli pikajunille annettu viitisen minuuttia ylimääräistä ajoaikaa, vaikka käytännössä se ei ratatöiden määrään nähden riittänyt alkuunkaan.

1950-luvulla P61 lähti Helsingistä jo klo. 12:20-12:30 aikoihin aikataulukaudesta riippuen. Kesäaikataulun 1959 alusta se yhdistettiin Helsingin ja Tampereen välillä Porin pikajunan P45 kanssa ja uudeksi Helsingin lähtöajaksi P61:lle tuli klo. 15:05. Tämä päti kesäaikataulun alkuun 1965, jolloin edellä lähtenyt Kuopion kiitojuna muuttui MK79:stä numerolle MK77 ja kolmella Dm8-yksiköllä ajettavaksi. Samalla Kuopion kiitojunan lähtöaika muuttui klo. 15:00 -> 15:30 ja vastaavasti P61:n uudeksi lähtöajaksi tuli klo. 15:00.
kuva 06.02. 08:46 Jouni Hytönen  
  Fot-vaunujen tulo on kai sitten pienellä viiveellä laittanut viimeiset Fo-vaunut hylkyyn? En ehtinyt itse nähdä näitä normaaliliikenteessä, vaikka aikajana alkaakin jostain vuosien 1985-86 väliltä.
kuva 06.02. 08:41 Jouni Hytönen  
  Vaihteet sallivat suuremman nopeuden kuin mihin kalusto kykenee - ei pienintäkään ongelmaa. :)
kuva 06.02. 08:29 Aarni Lilja  
  Erittäin upea kuva Tuukka
.
kuva 06.02. 08:18 Esa J. Rintamäki  
  Johan nyt! Aivan mahtava kuva !

"IiCee-juna Helsinkiin, Kouvolasta kiitää, yö jo on!
Edon valokiilat lakaisevat rataa kiiltävää.

Haukku kuuluu rescue-seropin, voittaa suhinan työnturin -
Kymijoen takaa kuu kuin nyhtökaurajuusto möllöttää..."
kuva 06.02. 01:55 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä vaan, että Tapsan oma "Hitlerin kosto" on mukana kuvassa.

Kulkuneuvohistoriaa, nääs sekin.

P 61 taisi olla lähtenyt klo 15.10 aikoihin Helsingistä. Suunnilleen samoihin aikoihin kuin1970-luvulla itselleni Vilppulasta tuttu P 41. Tosin se meni Seinäjoelle ja osa P 41:n rungosta jatkoi henkilöjunana H 613 Kokkolaan asti.

Rk 2054: sen aluskehys oli vuodelta 1900, valmistunut VR Helsingin konepajalta vaununa nro 559, eli yhdistettynä II/III luokan lanterniinimakuuvaununa, paikkaluku: 12/24. Se sai uudeksi numerokseen 2409 vuonna 1901. Sarjamerkiksi merkittynä: DEm. Vaunussa oli avonaiset päätysillat.

III luokan puolella vaunussa oli keskikäytävä ja penkki/makuupaikkasysteemi sitä jänskää Günzburgin mallia. II luokan puoli oli tavalliseen tapaan sivukäytävällä ja hyttiosastoina.

Vuonna 1919 tienoilla se kuitenkin muutettiin II/III luokkien päivävaunuksi, sarjaan DEi ja numerolla 2524. Paikkalukuna oli nyt 18/24.

Vekkulin tästä vaunutyypistä tekee se, että sen sisustusjärjestely oli periaatteessa samanlainen kuin vuonna 1977 käyttöön tulleella CEhit-sarjalla! Toisin sanoen: ylempi luokka hyteillä ja karvalakkipuoli avo-osastona.

Rk 2054 valmistui siis DEi 2524:ltä jääneelle aluskehykselle vuonna 1940, sarjamerkillä DR. Se hylättiin vuonna 1975.

Mitä kuvan Fo-vaunujen pituuseroihin tulee, oli 22508 lyhyellä aluskehyksellä, eli pituus puskimenpäitse 18 680 mm. Tästä vähennetty puskimien pituus, tulee aluskehyksen pituudeksi 17 500 mm. 22508 on siis haapamäkeläisillä entisöitynä tallessa.

22558: valmistui olympiavuonna 1952 ja hylättiin vuonna 1981. Se oli siis suurinumeroisin perustyyppinen Fo. Sen pituus puskimineen oli 21 180 mm, eli pelkältä aluskehykseltään tasan 20 000 mm.

22560:han oli junanlämmityskattilalla varustettu Fol (siis entinen Fo 22543). Sen tultua hylätyksi 1978, siitä tuli Jyväskylän rata-alueen jäänsulatusvaunu Jykylän ympäristön runsaita rautatietunneleita varten - tunnuksella Rto 198 Etv.

Kuvan P 61:n kaksi koppivaunua selittynee runsaalla kiitotavaran kuljetustarpeella. Oli kukkasta, verilaatikkoa sairaalalle, elokuvia matkan varren elokuvateattereita varten, maalipurkkeja nopealla toimistusajalla samoin kuin uusi mäntäsarja jonkun Pohjanmaan jyväjemmarin Fordson Super Major - "peltoveturille". Ynnä muuta ja paljon.

Puhumattakaan postiosaston virkailijasta: Fo-vaunu, jossa mukana postiljooni oli postin sisäisissä merkinnöissä vaununa "Fop". Ilman postimiestä vastaavasti taas "Foip".

Ja (mahdollisesti oikein muistettuna) tiistaisin ja perjantaisin mukaan kytkettynä "viattomien lasten vaunu" eli vankivaunu.

Riittääkö tämä "tietopurske" arvoisille läsnäolijoille tällä kertaa...?
kuva 05.02. 23:43 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 05.02. 23:08 Hannu Peltola  
  Kerta kaikkiaan päheä!
kuva 05.02. 22:17 Tapio Keränen  
  Yritin vältellä autoni joutumista kuviin, mutta BUJ-66 näkyy muutamissa otoksissani.
kuva 05.02. 21:59 Tapio Keränen  
  Esalta arvokasta tietoa!
kuva 05.02. 21:01 Juho Rintala  
  Hieno kuva!
kuva 05.02. 20:26 Eemil Liukkonen  
  Nyt on karismaattinen kuva!
kuva 05.02. 20:26 Aarni Lilja  
  Upea kuva.
kuva 05.02. 20:26 Aarni Lilja  
  Erittäin upea kuva
kuva 05.02. 20:08 Aarni Lilja  
  Upea kuva. Tekisitkö pienen korjauksen suden sarjanumero on 3002 eikä 3001.
kuva 05.02. 19:15 Jimi Lappalainen  
  Kiitos lisätiedoista :)
kuva 05.02. 19:14 Jimi Lappalainen  
  Jarkko tuskin vastaa kysymykseesi, koska hän on poistattanut käyttäjätilinsä.
kuva 05.02. 19:09 Mikko Mäntymäki  
  Voinko käyttää tätä kuvaa Harvialan ratapihakaavion kansikuvana? Menee omaan käyttöön koska itsellä ei ole kuvia liikennepaikalta. Suurimmaksi osaksi käytän itse ottamiani kuvia kun olen piirtänyt kaaviot itse.
kuva 05.02. 18:37 Veikko Hattunen  
  Joo kyllä oli
Kuvasarja:
Helmikuun 2026 pakkaskuvia
 
 05.02. 18:30 John Lindroth  
  Jukalta komeita talvisia kuvia!
kuva 05.02. 18:14 Teemu Lokka  
  Kuten edellä todettu. Kesällä tulevat liikenteeseen. Eli vielä tekevät koeajoja.
kuva 05.02. 17:55 Veeti Pietilä  
  Eikös tämä ole vaunujen kääntö kolmiossa? Saatan toki olla väärässä.
kuva 05.02. 16:49 Rainer Silfverberg  
  Siltä se näyttää
kuva 05.02. 16:33 Antti Tapani Häkkinen  
  Suunnitelmana on ollut ottaa junat kaupalliseen liikenteeseen tämän vuoden kesällä.
kuva 05.02. 16:00 Niko Padatsu  
  Muodostuisikohan littera/litterat näinkin loogisesti:
СМ-7Н
Снегоуборочная Машина, тип 7 = Lumiaura, tyyppi 7

Несамоходная = Ei-itseliikkuva

Ja vaunukohtaiset variaatiot sitten:

Головная Машина = johtovaunu

Полувагон, Промежуточный =  gondolivaunu, väli

Полувагон, Концевой = gondolivaunu, pääty

Suomennokset ovat hyvin karkeita mutta ajavat toivottavasti asiansa.
kuva 05.02. 15:42 Ilkka Hovi  
  Ja mie luulin kuvassa olleen pienoisrautatien.
kuva 05.02. 15:39 Jari Välimaa  
  Ovat ajelleet vasta tyyppihyväksyn vaatimia koeajoja.
kuva 05.02. 15:29 Ilkka Hovi  
  Sanottakaan tässä välillä, "Hienoa että on hienoa kun on näin paljon tietoa vaunuista (nyt sekä muissa kuvissa)". Kiitos että Rintamäki kirjoittaa näitä tietoja vorgiin.
kuva 05.02. 15:09 Markku Naskali  
  No mikä mättää?
Ovathan ne jo pitkään ajelleet.
kuva 05.02. 14:48 Esa J. Rintamäki  
  Fo 22532 hylättiin vuonna 1984. 22539:lle hylkäys tuli 1987.

Näitä m/1950 Fo - vaunuja laitettiin hyvin vähän virkatarvekäyttöön. Johtuu vissiinkin siitä, että näitä tosissaankin käytettiin (yö)junissa laajassa määrin.

Esim.: Fo 22535 (hylätty 1983) varattiin BG - vaunuksi nro 040182, mutta se kuitenkin meni hylkyyn.

22549 (Kuurilan P 64:ssä ollut!) muutettiin vaunuksi BG 040135 vuonna 1981 ja hylättiin 1989. Sen museaalinen arvo olisikin ollut SUUNNATON, mutta...?

Ja 22555 meni vaunuksi BG 040142.

Muuten säilyneitä:
22531, höyryveturipuiston kautta "Paitapiiskaan" eikun Kurikkaan.
22537, hävettävän huonossa hapessa oleva museovaunu.
22540, pelkkä aluskehys, kun tuli tota snögee Haapikseeen!
22547, Topparoikalle, Luojan kiitos! Oli jopa Kirkkonummen tavaramakasiinina jossain vaiheessa. Niin ja Karjaan - Hyvinkään Ukko-Pekka-junissakin kultaisella 1980-luvulla.
kuva 05.02. 13:38 Jari Välimaa  
  kun ne saavat tyyppihyväksynnän
kuva 05.02. 12:41 Markku Naskali  
  Milloin noita voi nähdä normaaliliikenteessä?
kuva 05.02. 10:56 Rainer Silfverberg  
  Suomenkin kielessä on sana "maanalainen" jota käytettiin tarkoittamaan muiden suurkaupunkien metroja ennenkuin Helsinkiin aletttiin rakentaa sellaista. Mutta se sana on käytännössä kuollut pois ja siihen törmää lähinnä vanhemmassa kirjallisuudessa.
kuva 05.02. 10:54 Antero Airola  
  Tämähän on Sollerin - Puerto de Sollerin linjan raitiovaunu.
kuva 05.02. 10:51 Antero Airola  
  Myöhäinen vastaus Tapiolle:
Pajulassa EI käyty enää 1979.
kuva 05.02. 08:52 Jimi Lappalainen  
  Lumensyöjäjunaan kuului myös kaksi vaunua, koko kokoonpano on: СМ-7НГМ 19305002 + СМ-7НПП 19315001 + СМ-7НПК 19325000. En tiedä, mitä НГМ (NGM), НПП (NPP) ja НПК (NPK) tarkoittavat. Sarjatunnukset näkyvät tällä videolla niin teksteistä, kuin junan kyljestäkin: https://www.youtube.com/watch?v=JeSRDoB3bZs
kuva 05.02. 08:29 Jimi Lappalainen  
  516+968 voisi olla hyvä sijainti, näin ollen kuvassa näkyisi kilometrimerkki 517, ollen 32 metrin päässä asemarakennuksen keskipisteestä.
kuva 05.02. 08:27 Jimi Lappalainen  
  Rautatierakennusten piirustusarkiston mukaan Upy:n asemarakennus on vuodelta 1948. Piirustus n:o 2305.
kuva 05.02. 08:21 Jari Välimaa  
  Tampereen ratikka toimii kuten metro eli pysähtyy vain pysäkeillä mutta sitä ei kutsuta metroksi. Kaksi kertaa olen kuullut ratikan matkustajien käyttävän sanontaa "olen junassa"
Kuvasarja:
Ukko-Pekka Hr1 1009 ajossa pitkästä aikaa - muttei mennyt suunnitelmien mukaan
 
 05.02. 07:48 Noah Nieminen  
  Totta toki, kunhan ehdin laittaa ne muutkin. Nyt on ollut niin paljon kaikkea muuta, että en ole ehtinyt.
kuva 04.02. 23:58 Sampsa Saahkari  
  Takavuosina Laitilassa metroksi oli brändätty valokuituverkkokin.
kuva 04.02. 23:56 Uwe Geuder  
  Tuossa video: https://youtu.be/OKA-zG7Qbp4
kuva 04.02. 23:55 Jorma Rauhala  
  Samaa mieltä kyllä Rainerin kanssa, näin henkilötasolla, mutta sanan käyttönäkemys on kyllä puhtaasti suomalainen, kuten on Kotuskin. Esimerkiksi muualla Pohjoismaissa metrosta käytetään usein nimitystä tunnelirata.
Kuvasarja:
Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen
 
 04.02. 21:19 Niila Heikkilä  
  Saapa nähdä millaisia routarajoituksia tulee keväällä. Nyt se menee syvälle kun lunta ei ole, ja kova pakkaskausi on pitkä.
kuva 04.02. 21:11 Rainer Silfverberg  
  Komppaan kyllä Jorma K:n määritelmää. Ne erikseen metroiksi brändätyt järjestelmät jotka eivät ole varsinaisia metroja pitää nähdä siinä kontekstissa mihin ne on rakennettu. Bussilla ajettavien "metrojen" tarkka määritelmä on Bus rapid transit ja raitiovaunuilla Light rapid transit.

Helsingin metrokaan ei ole mikään poikkeus, monessa 1970-luvulla ja myöhemmin rakennetuissa metrossa suosittiin isoja ja leveitä metrovaunuja ja radat on keskustoissa rakennettu syvälle maan alle.
kuva 04.02. 20:26 Kevin Glynn  
  Lauri Korpisen kadun tasoristeystä voi vielä ylittää kävellen mutta ei junalla (tällä hetkellä). Kuvasta on hieman vaikeaa hahmottaa risteystä.
kuva 04.02. 20:15 Jorma Rauhala  
  "Metro" tarkoittaa maailmalla ihan mitä vain liikennevälinettä mikä on sille nimelle brändätty.
Ei tarvitse olla maanalainen rautatie. Se voi olla vaikka raitiovaunu tai linja-autokin. Näitä on.

Helsingissä oleva metro on ehkä jo hieman epätyypillinen metroksi, noin niin kuin maailmanlaajasti katsoen. Se on niin rotevasti rakennettu, että se on oikeastaan ihan vaan sähköistetty lähijunien rautatie, joka sattuu kulkemaan myös maanalla. Vaunut ovat H:gissä kuitenkin muihin sähköjuniin verrattuna heppoisempia rakenteeltaan, koska tällä muilta suljetulla rautatiellä ei ole raskaampia kulkijoita.
kuva 04.02. 20:06 Tuukka Varjoranta  
  Erittäin hienosti valittu kuvauspaikka ja siten myös otos, Eemil!
kuva 04.02. 20:04 Jorma Kattelus  
  Liikenneväline (Metro): Kielitoimiston sanakirja määrittelee metron maanalaisena rautatienä tai junana. Se on muusta liikenteestä täysin eristetty kaupunkiraideliikenteen muoto, joka kulkee usein tunnelissa.
kuva 04.02. 20:04 Jorma Rauhala  
  Näyttäisi olevan silleen, että rautatien itäpuolen, Linjojen puolen, maat omistaa H:gin kaupunki. Sieltähän onkin yksityisten huvilat poistettu. Länsipuolen, Töölönlahden puolen, omistaa Suomen valtio eli Senaatti-kiinteistöt. Rautatien tontti ulottuu peräti puoliväliin Töölönlahtea. Ja tontti alkaa tietysti H:gin asemalta, eli sen rata-alueet, ja jatkuu sitten kohti Pasilaa. Linnunlaulussa radan länsipuolen tönöt ovat siis valtion rautatiealueella ja siten siis vuokratontteja. Junekset yms. eivät siis omista tontteja vaan ainoastaan hatarat tönönsä.
<<   >>