![]() |
15.02. 15:41 | Lasse Holopainen | ||
Onko tuo siis sikäläinen lähijuna vai tunnelbanan-tåg eli tunnelibanaani? | ||||
![]() |
15.02. 15:39 | Lasse Holopainen | ||
Minäkään en oikeen n e ä , mutta jos se tuli näkyville sekunti kuvan ottamisen jälkeen tositoimissa? | ||||
![]() |
15.02. 15:13 | Noah Nieminen | ||
Mikä oli T 53647:n Sr1 ja Dv12 numerot? | ||||
![]() |
15.02. 15:08 | Jari Välimaa | ||
Miksi sitten Narvikkiin on keltainen vaikka onki Norjassa ? | ||||
![]() |
15.02. 13:12 | Rainer Silfverberg | ||
Harmaat viivat naapurimaihin tarkoittaa muiden operaattoreiden ajamaa yhdysliikennettä, kuten Haaparanta-Oulu myös Storlien-Trondheim. | ||||
![]() |
15.02. 11:45 | Noah Nieminen | ||
Ei ole vieläkään hylätty, näin 9 vuotta myöhemmin. | ||||
![]() |
15.02. 11:22 | Timo Salo | ||
Katselin tuota linkkaamaasi kuvaa ja kyllä se onkin hieno! Minuuttitolkulla valotusta? (tähdistäkin tullut tähdenlentoja!) | ||||
![]() |
15.02. 10:37 | Osku Reinikka | ||
Tunnisteissa mainitaan Sr2, missä kohdassa se näkyy? | ||||
![]() |
15.02. 08:55 | Tuomo Kärkkäinen | ||
Eikä ollut ihan halpa giljotiini - 90 milj. euroa (sisältää tosin myös maantiesillan hinnan). | ||||
![]() |
15.02. 08:33 | Jari Välimaa | ||
Suomi ei oikein voi rakentaa Norjan puolella vaan tarvitaan yhteistyötä Norjan valtion kanssa. Ja meillähän on jo 1435 mm yhteys Torniosta Narvikkiin mutta ei sitä oikein kukaan halua käyttää. | ||||
![]() |
15.02. 08:24 | Jari Välimaa | ||
TEN-T asetuksen uusi versio tuli voimaan heinäkuussa ja alkoi aiheuttaa muutoksia Suomen jämähteneessä rautatie maailmassa. Lisäksi viime suunnittelu kierroksen jälkeen on Suomesta tullut Naton jäsen jolloin Narvik on noussut esiin Naton sotasatamana | ||||
![]() |
15.02. 05:49 | Kari Haapakangas | ||
Firmassa tuli tosiaan tuo venäläisperäinen tavara ohimennen tutuksi, vaikka primäärikäytössä sellaista ei erikoiskoulutuksellani ollutkaan. 1) Sergei, alokaskauden rakas ystävä 2) Gaz tarjosi kyydin ampumaradalle, alikki vakuutti, että kyllä se perille vie! Johon joku sitten kuivasti vastasi: uskon sen, mutta pitääkö työntää? 3) Lada samara, Nakkikosken väijyn ajopeli kasarmivartiokierrosta varten. Sai aika raskasta käsittelyä juhannusyönä 4) Uaz, pari kapiaista tarjosi kyydin siirtymässä sotaharjoituksessa. 5) linkki-zil, linkkikuskien ajopeli, mutta eipä tarvinnut tarkemmin tutustua 6) TA-57, ihan palveluksen loppupuolella esitelty rastikoulutuksen oheisväline yhdessä P-78:n ja upouuden P-90:n kanssa. Sekä kauempaa tehtyjä näköhavaintoja 122H63:sta ja yksittäisestä T-72:sesta |
||||
![]() |
15.02. 02:05 | Lasse Holopainen | ||
Ai että, nyt on asjaa. Vieläpä noinkin urbaanissa ympäristössä. Piristävä näky. | ||||
![]() |
14.02. 22:24 | Roope Prusila | ||
Revontulet ja juna mainittiin, en malta olla linkkaamatta, vaikka yleensä omia ei kehuta https://vaunut.org/kuva/109087?u=3199&paik=Sis%C3%A4tt%C3%B6 Voin sen verran lohduttaa, että yleensä jos jotain yrittämällä yrittää kuvata niin ei onnistu, sitten kun ei todellakaan yritä (tai ei ole valmistunut kuvaamiseen) niin osuu kohdalle yllättäen ja pyytämättä. |
||||
![]() |
14.02. 21:00 | Rasmus Viirre | ||
Ei ole Rovalla harjoituksia menossa nyt muuta kuin Utin jimmyillä. Itsekin heittäisin arvaukseni sinne minne Hannukin. Ukrainaan. | ||||
![]() |
14.02. 20:47 | Juha Toivonen | ||
Muistan vielä hyvin kun kaverini kanssa 1972-74 istuimme useasti taustalla näkyvillä "Ihanakadun kallioilla" katselemassa junaliikennettä. Kuvan taka-alalla oli tuolloin Tampereen tulosemafoorit. Hyvin usein opastinvaijereiden kitinä ja kahden siiven ylösnousu vavahdutti seuraamaan lähestyviä junia. Dr12, 2xDr12, Dv12, Dv15, 2xDv16, sekä moottorijunat olivat tuolloin tavallisinta antia... | ||||
![]() |
14.02. 20:28 | Juha Toivonen | ||
Minä olisin viitannut noille kintaalla jo vuonna 1986, mutta Herra Majuri palautti tuolloin kovaäänisellä käskytyksellään uskoni noihin. | ||||
![]() |
14.02. 20:26 | Juha Toivonen | ||
Hienoja ovat ministeriön kaaviot ja kalvot. Noitakin on joku siellä isolla rahalla väkästellyt kenties vuoden, tai pari, mutta... Maailma ja tilanteet muuttuvat, kuten olemme viime viikkojen aikana saaneet mediasta havaita. Edelleenkin tuolla Länsi-Lapissa näyttäisi ministeriön kuvissa olevan "selvitystä vaativa alue"? Jos asiat ja "rytmitaju" olisivat kunnossa, tuon kuuluisi olla "toteutuksessa oleva alue". Enivei. Selvitystä jatketaan Suomalaiseen byrokraattiseen tahtiin ja suunnittelu aloitetaan kenties joskus, ja ehkäpä jo silloin totaalisen myöhässä. | ||||
![]() |
14.02. 20:20 | Pasi Utriainen | ||
Hyvä kysymys. Pienen Neulamäen tunneli valmistui 1975 ja Kurkimäen aseman oikaisu Pienen Varkaanmäen läpi oli valmistunut 70-luvun alkupuolella, joten luultavimmin tämä on Korsujärven oikaisu on tehty niiden välissä. Savon radan mittavat oikaisutyöt etenivät melko järjestelmällisesti Suonenjoelta Kuopioon 1966-75. Silloin Korsumäen seisake on ollut myös uudella ratalinjalla siinä nykyisen alikulun kohdalla. | ||||
![]() |
14.02. 20:07 | Juha Toivonen | ||
Nyt täytyisi päättäjien oikeasti hengittää tunti paperipussiin ja potkia toisiaan p-seilleen, jotta kykenisivät ajattelemaan rationaalisesti, jo näkyvässä kriisitilanteessa. Viimeistään tänään Münchenissä tuli jäätävän kylmä suihku kaikille toiveajattelijoille. Nyt ei enää ole aika jaaritella, eikä aikaa unelmahöttöiselle taivaanrannan maalaukselle. Suunnitelmat B ja C, josko miksei myös D tulisi ottaa välittömään toteutukseen, josko noita kolmea viimeksi mainittua edes on olemassakaan? | ||||
![]() |
14.02. 20:01 | Juha Toivonen | ||
Josko nyt kuitenkin laitettaisiin ensin kriittisimmät huoltoreitit kuntoon, eli mahdollinen Narvikiin suuntautuva rautatie, Oulu - Kemi väli uusine kohtauspaikkoineen, koko Länsi-Lapin päätieverkosto, ja mahdolliset raideleveyden muutospaikat/telinvaihdot Tornion ja Haaparannan alueilla. Harkitaan noita kehäratoja sitten, jos vielä mitään harkittavaa enää on. | ||||
![]() |
14.02. 19:29 | Antti Laajalahti | ||
Tuon siltalaitoksen kun näkee niin tulee aina mieleen giljotiini joka saattaa katkaista junan. | ||||
![]() |
14.02. 19:13 | Rasmus Viirre | ||
Jaa-a, tälläkin hetkellä yksi x40 seisoo Nokelan hallissa. Pintapuolin näyttäis suht valmiilta. | ||||
![]() |
14.02. 18:30 | Eljas Pölhö | ||
Heinä-elokuulta ei ole lainkaan havaintoja näistä junista. Oltiin kaikki maalla, kuka missäkin. | ||||
![]() |
14.02. 16:37 | Petri Nummijoki | ||
Puolan presidentti oli Suomessa valtiovierailulla kai 1-7.7.1965. Lyötyisikö siltä väliltä ajankohta, johon 2702 junassa P11, 2208 junassa H16 ja 1044 junassa H221 sopisivat? Hr11-pariveto junassa P37 ja 1954 johtoveturina täsmäisi ainakin päivään 2.7.1965. | ||||
![]() |
14.02. 16:23 | Teppo Niemi | ||
Eikös perinteisesri valtion ja kuntien laitokset ja yhtiöt liputtaneet myös valtiovierailujen yhteydessä ja muiltakin toivottiin liputusta tuossa yhteydessä? | ||||
![]() |
14.02. 16:13 | Matti Melamies | ||
Tuossa on yksiselitteisesti Kemijoki, vaikka siinä onkin Ounaskoski. Vesivoimaloiden vuoksi myös Kemijoen pintaa on nostettu, vanhoissa kuvissa silta-arkkuja näkyy vedenpinnan yläpuolella enemmän. Ounaskoskikin on sen vuoksi menetetty, koski näkyy talvella enää vain sulana kohtana kuvassa näkyvän sillan ja sen kynttiläsillan (jonka virallinen nimi Jätkänkynttilä) välissä. | ||||
![]() |
14.02. 15:47 | Rasmus Viirre | ||
Noh se on siinä ja siinä kummasta puhutaan. Ounasjoki on sivujoki, joka yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä. Yhtymispaikka on heti Kynttiläsillan tuolla puolen, mutta tässä siltojen täyttämässä pätkässä on Ounaskoski. Ja Ounasvaara tietysti heti tuossa toisen puolen jokea. Kemijoki voi olla virallisesti tässä, mutta kumpaakin nimeä käytetään. | ||||
![]() |
14.02. 14:02 | Jukka Viitala | ||
Wanhoissa radan- ja tienoikaisuissa jätettiin yleensä vanhat penkat ja jopa sillat rauhaan, mutta joskus 1980-luvulla alkoi vimmattu ennallistamis- ja kierrätysvimma, penkoista revittiin kaikki kelvollinen ja joskus kelvotonkin uuteen rakenteeseen ja varsinkin pelloilla ei huomaa kuin ehkä kasvillisuuden väristä ilmakuvissa vanhojen penkkojen sijainnin. Hyvinä esimerkkeinä Halikon Tunnelimäen-Hajalan väli ja Haminan radan ja valtatien eritaso Inkeroisten itäpuolella. Alkuperäinen linjaus on sentään säilynyt tiepohjana. Joskus rakenteita täytetään, kuten Saimaan kanavan alkuperäinen linja Nuijamaan kirkonkylällä ja juuri ennen Saimaata. Vanhoja linnoitteita ja kaivoskuoppia on hävinnyt kaatopaikkoina tai nykyisen yliampuvan turvallisuusajattelun takia, Espoossa peitettiin vastikään muutama kaivos siitä syystä. | ||||
![]() |
14.02. 13:57 | Timo Salo | ||
Taattua Niilaa sattumana! Kemijärven kirkko hiukan oudommasta suunnasta kuvattuna... | ||||
![]() |
14.02. 12:28 | Tuomo Kärkkäinen | ||
Eikös juna kuitenkin ole ylittämässä Kemijokea? | ||||
![]() |
14.02. 11:20 | Petri Nummijoki | ||
Toisin sanoen myös 25.6.1965 on epätodennäköinen kuvauspäivä, jos https://vaunut.org/kuva/173004 on otettu samana päivänä tämän kuvan kanssa. Teoriassa sama veturi voisi ehtiä sekä junaan H209 että H221 mutta sitten paluu Riihimäeltä olisi junassa, joka ainakin suunnitelmallisesti ajettiin Lättähatulla ja muutenkin epätodennäköistä, että Helsingin ja Riihimäen väliä yritettäisiin ajaa kolmatta kertaa peräkkäin samalla höyryveturilla ilman kunnon huoltotaukoa. Olisikohan kesällä 1965 voinut olla muita liputuspäiviä, kuin edellä mainitut? | ||||
![]() |
14.02. 07:24 | Jari Välimaa | ||
On Sokoksen 4.krs kahvio jossa ikkunapöydät ovat aina täynnä. | ||||
![]() |
14.02. 07:17 | Jari Välimaa | ||
Mutta kun tuo Norrtåg näyttää laajentavan myös Norjaan. | ||||
![]() |
14.02. 07:14 | Jari Välimaa | ||
Näin niitä joukkoja alkaa tulemaan ja esikuntia perustetaan. Pitäisikö Lapin kehärata ulottaa Sodankylään ? https://yle.fi/a/74-20143608 | ||||
![]() |
14.02. 07:03 | Jari Välimaa | ||
Sen vuoksi myös yhteydet Jäämeren rantaan on mukana | ||||
![]() |
14.02. 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
Olen vahvasti eri mieltä, herra Jani. Taktisia ydinaseita on jo käytetty ympäri maailmaa sotaa "leikittäessä". Köyhdytetty uraani on aivan paskamaisen ikävää ainetta maastossa kohdattaessa. Sitä käytetään tykinammusten painon, siis läpäisykyvyn tehostamiseen. Tyypillistä ameriiKKKaa on kylvää sitä ympäri joka puolelle maailmaa, paitsi heidän omille tantereilleen. Usko tai älä. Mikä takaa sen, ettei tällaista kylvetä Suomen metsiin? Ei muuten mikään... Toisekseen: kun meidän "pojat" nyt vähän leikkivät 64 :llä ihmehornetilla tai F-35 - liidokilla, sopii muistaa parit pikku faktat: - Montako "tuolla puolen" sitten on? 2500 Mikojan-Gurevitsh- ja/tai Shenjang-hävittäjää motivoituneine pilotteineen? "Meidän poikamme ilmassa" ovat hyvin äkkiä sankarivainajina Karjalan männiköissä ja ne hienot ja kalliit "Lahme Ente" vääntyneinä ja palaneina romuina myös. Oli sitä lentelymotivaatiota lietsottu yllytyshulluille vaikka kuinka kauheasti! - Älä missään tapauksessa luota liiaksi viidenteen artiklaan. Nato-kentsujen asenteista riippuu, että viitsivätkö nämä kirjoituspöytätaistelijat ollenkaan vääntäytyä ylös virkatuoleistaan katsomaan edes ikkunasta, miltä ulkona näyttää. Kaikkein pahin sotilaallinen tyhjiö on kenraalien korvien välissä! Ja nyt kun DCA:lla on päästetty tänne purkkaa litsuttavia jenkkipojuja "puolustamaan", niin mikä takaa senkin, etteivät nämä rupea huutamaan suomalaisten liiallisista kansalaisvapauksista? Niitäkin on kovin helppoa "puolustusstrategisista" syistä ottaa pois. Vain yhdet vaalit ja sopiva vaalitulos (asiasana: "jytky"!) ja siinä se. Vielä kun jenkkimentaliteettiin oleellisesti kuuluu pelkotilojen paisuttaminen, niin sen takia ollaan tässä surkeudessa...? ("Abortintekijät ja transut jyrää meitin!") Koko kiistely muistuttaa aivan maan helvetisti pikkupoikien takapihaleikkiä: - se määrää jonka kusikaari ylettyy pisimmälle! Eikä vaadi kummoistakaan keittiöpsykologian professuuria tai edes tohtoriutta nähdä kuvion perimmäiseen sopukkaan. |
||||
![]() |
14.02. 01:18 | Jani Tuominen | ||
Herra Esa, minähän en sanonut että meidän sotaväki alkaisi spedeilemään vaan se sotaväki rajan toisella puolella - tosin se naapurin sotaväki ei ole eräässä nytkin käytävässä hyökkäyssodassa käyttänyt vielä ydinpelotettaan todellisuudessa. Pitää myös muistaa että vuoden 1945 jälkeen ei ole ydinaseita käytetty, ja lienee selvää että maailma olisi yksi iso savinen kuoppa jos siihen oikeaan ydinsotaan mentäisiin :) | ||||
![]() |
13.02. 23:51 | Uwe Geuder | ||
Onko se julkinen paikka? Näyttäisi olevan Sokoksen kahvila, vaikka en ole käynyt vähintään 15 vuotta. Eikö Ravintola Pons olisi vielä parempi sijainti? Näkee molemmat linjat. Jos ylipäätään näkee kadulle, en tiedä kuinka heidän ikkunat ovat. Ja hinta lienee Sokoksessa parempi :) |
||||
![]() |
13.02. 23:26 | Hannu Peltola | ||
ZILit eivät ole olleet puolustusvoimilla enää käytössä noin 10 vuoteen. Markku Mäkipirtin Ulkomaiset ajoneuvot puolustusvoimissa -kirjan mukaan niitä olisi kuitenkin puolustusvoimilla varastoituna parisensataa. Veikkaan kuvan ajoneuvojen määränpääksi Ukrainaa. | ||||
![]() |
13.02. 23:15 | Eljas Pölhö | ||
Valitan, ei ole. Tr1 1044 on ollut kesäkuussa Riihimäen junissa. H221 kesäkuu 1965 (vain nämä tiedossa) 30/5 = 1004 31/5 = 1001 2/6 = 1000 3/6 = 1004 19/6 = 1004 22/6 = 1004 28/6 = 1044 ... 31/10 = 1001 1/11 = 5101x5102 Sen sijaan Tr1 1044 veti 25/6 junaa H209 (13:05 Helsingistä). |
||||
![]() |
13.02. 22:58 | Petri Nummijoki | ||
Entä löytyykö H221:n vetovoimasta noilta päiviltä havaintoa? Kuvassa https://vaunut.org/kuva/173004 voisi kellonajan perusteella olla 1044:n vetämä H221 ja varmaan sekin on samalla kertaa otettu, kun on liputuspäivä. | ||||
![]() |
13.02. 22:39 | Jouni Hytönen | ||
Jonkin aikaa se oli myös Suolahdessa, jossa vandaalit rikkoivat siitä lähes kaikki ikkunat. | ||||
![]() |
13.02. 22:27 | Jouni Hytönen | ||
Katselin Haapamäki-Jyväskylä ja Jyväskylä-Suolahti-ratalinjat läpi ja on mykistävää, miten sata vuotta sitten muuttunut ratalinja näkyy edelleen ihan selkeästi, jos nyt ei ole ihan suoraan päälle rakennettu jotain. Huomasin monta kohtaa, joissa ei ole edes ajatellut, että vanha ratalinja on jäänyt 23-tien alle. Kiitos tuosta Lidar-linkistä, en ollut ollenkaan perillä, kuinka suuri ero siinä on rinnevarjosteeseen. | ||||
![]() |
13.02. 21:21 | Jukka Viitala | ||
Louhittiin Porvoossa Sköldvikin ratapihan lähistöllä teollista maisemaa rumentava hehtaarin kalliokumpare pois ja se oli monen sadan metrin säteellä ainoa nyppylä, mutta porareikiin tuli runsaasti vettä koko ajan n 6 m:n korkeudelle ympäröivästä maastosta, joten apulantakamat eivät tulleet kymysykseen. Dynyä ja Kemiittiä muutama tonni niin johan tokeni. Lohjan liepeillä oli kallio, jossa porarei'istä nousi 20-30 cm "tatti" vettä ja reikiin sai vain dynyä latauskepillä survomalla, tuli vähän kalliiksi. | ||||
![]() |
13.02. 20:57 | Timo Salo | ||
Sattumana hieno kuva mihin Jorma on saanut tungettua paljon yksityiskohtia! (It-tykistä lähtien...) | ||||
![]() |
13.02. 20:53 | Timo Salo | ||
Usvalla saa ihmeitä aikaan! Kiva katella... | ||||
![]() |
13.02. 20:52 | Timo Salo | ||
Viittaan kintaalla noille ruosteisille romuille, mutta kuva on tunnelmallinen, täydellinen aamuotos... | ||||
![]() |
13.02. 20:17 | Rasmus Viirre | ||
Paljon kiitoksia | ||||
![]() |
13.02. 19:58 | Antti Laajalahti | ||
Lähteet kallioisella seudulla voivat olla aika veikeitä, ne saattaa olla huomattavasti ylempänä kuin ympärillä oleva maasto. Meidän lähellä on vanha kivilouhos jossa on vettä tuhansia kuutioita. Veden pinta pysyy vakaasti liki samassa korkeudessa läpi vuoden. Korkeusero vedenpinnasta ympäröivään maastoon on jotain kymmenen metrin luokkaa. | ||||
![]() |
13.02. 19:22 | Simo Virtanen | ||
Menossa tai tulossa Rovajärveltä veikkaan. Vieläkö Zilttoneita jossakin on näin paljon palveluskäytössä? |