Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.07.2022 14:23 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos Timo! | ||||
|
25.07.2022 13:04 | Heikki Piirainen | ||
| ”Kaksiakselinen” oli väärä sanavalinta, koska oikeanpuoleisella pyöräparilla ei ole yhteistä akselia, kuten esimerkiksi Uwe toteaa kuvan https://vaunut.org/kuva/156512 kommentissaan. Junan kulkemisen kannalta pyöräpari on yhteinen seuraavan vaunun kanssa, mutta fyysisesti nämä pyörät ovat kiinni tässä vaunussa, jossa näin ollen on yhteensä neljä pyörää. Toisen pään päätyvaunun (https://vaunut.org/kuva/156514) alla puolestaan on vain yksi pyöräkerta; vaunun toinen pää on viereisen vaunun pyörien varassa. Välivaunuissa on pyörät vain toisessa päässä. Esimerkiksi tämän välivaunun pohjapiirustuksessa pyörät ovat oikeassa päässä: https://web.archive.org/web/20060908223041/http://www.talgo.de/images/Nachtzug/komfortsitzwagen.pdf Tämä kuva (uudempi vaunu, mutta sama periaate) selventänee asiaa lisää: https://cdn.fishki.net/upload/post/2016/12/22/2171871/2-05.jpg |
||||
|
25.07.2022 12:52 | Markku Naskali | ||
| Sillat ylittävät Vanajaveden ja Pyhäjärven yhdistävän luonon uoman. Siinä on ollut neljä merkittävämpää koskipaikkaa, mutta ne on aikoinan uiton vuoksi perattu. Sillan ylittämää paikkaa nimitetään ainakin nykyään Niemenkoskeksi. Varsinainen Kuokkalankoski on lähinnä Pyhäjärveä. Toki koko virta-aluetta nimitetään yleisesti Kuokkalankoskeksi. | ||||
|
25.07.2022 12:26 | Timo Salo | ||
| Olen aina kuvitellut, (jos tuo on Valmetin tekosia) että noissa on suht laadukas oloarvosäädin... :-( | ||||
|
|
25.07.2022 12:20 | Juhani Pirttilahti | ||
| Meinaan kyllä, Timo. Kuormituksessa kierrokset laskevat hieman ja tuotetun sähkön taajuus seuraa perässä. Täydessä kuormituksessa taajuus voi tippua vaikka 48 Hz:iin. Eli "ylikierroksilla" saadaan pidettyä tuo taajuus sallitun rajoissa. | ||||
|
|
25.07.2022 11:30 | Timo Salo | ||
| Meinaako Juhani, ettei ruiskutuspumppu pysty pitämään 50 Hz:ssä kuorman kera?https://www.tiede.fi/keskustelu/52405/ketju/mita_tapahtuu_jos_sahkon_kysynta_on_suurempi_kuin_tarjontahttps://medifast-tekniikka.fi/artikkelit/arti006.htm | ||||
|
|
25.07.2022 10:53 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ilman kuormaa kuvan tilanne 52 Hz ja 400 V vaikuttaa kyllä ihan oikein säädetyltä generaattorilta. | ||||
|
|
25.07.2022 10:16 | Jussi Laukkanen | ||
| Tämä kuva todellakin herättää muistoja, joihin liittyy omanlaisensa tuoksu ja monet äänet, kuten kolinat ja nitinät ja jarrujen jyrinä asemalle saavuttaessa. Minulla oli kunnia matkustaa näissä pariovillisissa lähiliikenteen puuvaunuissa päivittäin 70-luvun lopulla. Meille pääradan varressa asuville uusmaalaisille matkustaminen puuvaunuissa oli tuohon aikaan tavallista arkea. Nuoremmat sukupolvet ovat tästä jääneet paitsi. Arkiaamuisin Riihimäeltä lähti useampi junarunko, jotka muodostuivat Ei-vaunuista. En muista, kuinka monta runkoa oli käytössä, mutta taisi olla niin, että seitsemäksi, kahdeksaksi ja yhdeksäksi niillä pääsi sopivasti pääkaupunkiin töihin. Sen vuoksi näitä nimitettiin yleisesti työläisjuniksi. Nämä olivat kaiketi jokainen merkattu R-juniksi. Rungot yöpyivät Riihimäellä. Hämärää muistikuvaa on, että myös Keravalta olisi lähtenyt Ei-vaunuista koottu K-juna, mutta tästä en ole lainkaan varma. Rungot olivat hyvin pitkät ja jollain tai joillain asemilla taisi häntäpään vaunut jäädä laiturin ulkopuolelle. Veturina näissä oli tietysti aina Sr 1. |
||||
|
25.07.2022 09:14 | Lasse Reunanen | ||
| Paljon mahdollista. | ||||
|
|
25.07.2022 08:55 | Timo Salo | ||
| Aggregaatti käy ylikierroksilla taajuusmittarin mukaan... (52,5Hz) Liekkö vanha 380VAC genu säädetty antamaan 400VAC...? Ettei vaan ole Made in Linnavuori by Valmet. | ||||
|
|
25.07.2022 08:38 | Timo Salo | ||
| Hieno/tunteikas kommentti Juhanalta... Samat tuntemukset täällä, mutta nuo kaksi ovea aiheuttivat pienen pojan päässä silloin ihmetystä! (niitä näkyi asemilla muissa junissa) Nyt 60v myöhemmin asia on selvinnyt! Perheemme ajeli lähes kerran vuodessa sukulaisiin myöskin Hyvinkäälle (Nokialta), mutta niissä vaunuissa ei ollut pariovia, mutta JÄNNÄÄ ja KIVAA oli matkustaa höyryhevon vetämässä junassa... P.S. Kuvakin on tietysti hieno, kiitos Elmerille! | ||||
|
|
25.07.2022 08:33 | Tommi K Hakala | ||
| Koska kuormassa on kyllästämättömiä pylväitä, voisi kuorman kuvitella olevan matkalla kyllästämölle kokonaisuudessaan. Eli lienevät kyllästämön sisäiseen käyttöön tehtäviä siirtovaunujen aihioilta? | ||||
|
|
25.07.2022 08:14 | Juhana Nordlund | ||
| Voisi ehkä kuvitella, että tällainen kuva hukkuu helposti kuvien tulvaan. Ainakaan minun kohdallani asia ei ole näin vaan päinvastoin: Tämä kuva jos mikä niin kutsutusti puhuttelee! Se tuo muistoja menneiden vuosikymmenien matkoista Hyvinkäälle. Salamannopea pikavilkaisu palauttaa mieleen tuoksut ja pomput vaunussa ja sen eteisessä. Ajatukset kiinnittyvät pidemmäksi aikaa muistoihin, kokonaan toisenlaiseen maailmaan. | ||||
|
25.07.2022 07:17 | Jyrki Längman | ||
| Onkohan kenelläkään kuvaa itse tasoristeyksestä ja puomilaitoksesta | ||||
|
25.07.2022 07:01 | Kari Haapakangas | ||
| (surku)hupaisasti karttapaikan ilmakuva on informatiivisempi kuin karttataso. | ||||
|
|
25.07.2022 06:19 | Tapio Keränen | ||
| Tässäkin päässä näyttäisi olevan yksi akseli vaunun alla ja toinen pyöräkerta on yhteinen seuraavan vaunun kanssa. | ||||
|
25.07.2022 06:08 | Timo Salo | ||
| Kiitos Petri N. historiatiedoista! Eihän tuo hyvältä näytä, mutta onko totuus todellakin tuollainen??? Monesti uutta "hienoa" teknistä laitetta kehitettäessä tuotantoversioita tulee kerta toisensa jälkeen... Aina versioissa tapahtuu kehitystä, jos rahoittajat vaan jaksavat uskoa laitteeseen! Esim. Gripenin alkutaival oli "melko muhkurainen", nyt kuitenkin sitä ajatellaan lähettää Ukrainaan Suhoita jahtaamaan! Mieleen tulee myös se "Junttilan salama". Oliko sen kohtalo vain siinä, että se oli kehitetty/rakennettu väärässä paikassa väärin voimin? Myös Dr16:sta kohtalo mietityttää. Ammattikateus on väkevä voima, kuten myös kaupallinen "tulevaisuuskuva"! (raha, raha ja raha täytyy kulkea "riittävässä määrin" oikeisiin taskuihin...?) | ||||
|
25.07.2022 03:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkki höyryturbiinin kierrosluvuista: Helsingin kaupungin energialaitoksen jo ajat sitten lakkautetun Myllypuron voimalaitoksen Siemens - turbiinit MyTG 1 ja MyTG 2, kierrosluku sähköntuotannossa 7 000 r/min. Alennusvaihteen ansiosta niihin kytkettyjen generaattoreiden kierr.luku: 3 000 r/min, teho: 11,5 megawattia sähköä. Kausihuollon jälkeen, turbiineja ylös ajettaessa koestettiin kummallakin turbiinilla pikasulun toiminta: säädettiin kierrokset aina 8000:aan asti, jolloin pikasulku sulki höyryn tulon. Siinä oli osallisena vekkuli keksintö: ylikierroksille mennessä turbiinin akselilla olevasta porauksesta nousi keskipakovoimalla esiin jousikuormitteinen tappi, jonka liikettä seurasi pikasulkuventtiilin ohjausnokka. Periaatteen ymmärtää hyvin, kun ajatellaan autonmoottorin nokka-akselia. |
||||
|
25.07.2022 03:36 | Topi Lajunen | ||
| Veturiguru Kimmo Lumirakeen internetistä löytämäni useampikin teksti antaa olettaa. :) | ||||
|
|
25.07.2022 03:11 | Lasse Reunanen | ||
| Rekisteröimättömiä katkaistuja vanhoja puuauton perävaunuja. Näyttäis olevan rakennettu jonkinlainen vetoaisa. Valmistaisko joku konepaja traktorin kärryjä käytetyistä kuorma-auton perävaunuista? Esim. alustoja paalikärryyn tai jonkunlaiseen puutavaran kiljetukseen, kun pankotkin on kyydissä. On toki mahdollista myös varustella monenlaisin päällirakentein, vaihtolavalaitteet, tms. | ||||
|
|
25.07.2022 00:26 | Antti Grönroos | ||
| Kävin täällä pari päivää sitten. Tasoristeys on poistettu mutta siihen johtava tie on osittain jäljellä. Molemmilla puolilla olevat vartioimattoman tasoristeysmerkit ovat edelleen pystyssä. Jos saan huomauttaa, niin Skogby sijaitsee Raaseporissa :). Prediumin tasoristeykseen johtava tie on molemmilta puolilta poikki... |
||||
|
24.07.2022 23:54 | Antti Grönroos | ||
| Jossain Kuopiossa? | ||||
|
24.07.2022 23:52 | Janne Ridanpää | ||
| Heinolan radan ajoilla on jo vuosia ollut edellä mainittua, mielestäni hyvää yhteistyötä, jossa Topparoikka ja muut radanvarren pienemmät toimijat hoitavat kahvi- ja makkaramyyntiä väliasemilla. | ||||
|
24.07.2022 23:51 | Antti Grönroos | ||
| Olisi hyvä Jimi jos saisi listan jossa on lakkautetut ja yksityisraiteiden, esim. Karhulan, tasoristeykset. Tasoristeykset Puhoksen asemalta (ei valtionrautatien raide) aina ent. liimatehtaalle asti löytyvät väylästä mutta Stora Ensonin raiteiden tasoristeykset taas ei löydy. Stora Ensonin raiteen tasoristeykset löytyivät kuitenkin t.hausta kuten liimatehtaankin raiteen ylikäytävät. VR:llä, ehkä Väylällä ja joillakin ihmisillä on lista entisistä tasoristeyksestä mutta löytyvätkö ne netistä on eri juttu. |
||||
|
24.07.2022 23:49 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
|
24.07.2022 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin, että 1970-luvulla. Oikaiskaa ihmeessä, jos olen väärässä! | ||||
|
|
24.07.2022 23:44 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Milloinkas nuo sitten poistettiin? | ||||
|
|
24.07.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vahvistan Juhanin maininnan porrasvalosta. Terveisiä Turun konepajalta, piirustuskonttorista. | ||||
|
|
24.07.2022 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryturbiinivetureissa ongelmana oli se, että itse turbiini toimiakseen riittävällä hyötysuhteella, vaatii "miljoonia" kierroksia versus vetopyörien kierrosluvun vaihtelu nollasta suurimpaan sallittuun ajonopeuteen. Toisin sanoen: vaaditaan alennusvaihteisto. Sekin tosiasia, että turbiineja pitää olla perusrakenteessa kaksi (kumpaakin ajosuuntaa varten), vaatii suunnittelijaltaan vankkaa ammattitaitoa. Toisen turbiinin pyöriessä tehollisena, toisen pitää pyöriä tyhjössä, jotta ilman kitka ei kuumentaisi siivikkoa juotoksineen. Suunnanvaihtolaatikko, no okei, mutta se taas lisää painoa veturin etupäähän. Edullisempaa oli ainakin ennenvanhaan käyttää kahta eri turbiinia. Lisäksi turbiinin höyrynkulutus on melkoisesti suurempaa kuin mäntäkoneella. Tällöin höyrynkulutusta ajatellen pitäisi laittaa mukaan lauhdutustenderi tuorevesisäiliöineen. Poistohöyry pitää siis lauhduttaa takaisin kattilavedeksi, joten kattilan veto järjestetään keskipakopuhaltimella eli flektillä. Turbiinien laakerointikin pitää miettiä huolella, koska radasta tulevat iskut kuitenkin tulevat joustavasta kytkennästäkin "läpi". Se miksi 19 1001 ja turbiinivetureita ylipäätään tehtiin, syynä oli vetovoimakäyrän tasaisuus, se kun mäntäkoneessa on sykkivä (vetovoimakäyrä männän eri sijainneilla kuolokohtien välissä on vahvasti aaltomainen). Mäntäkoneissa asiaa voitiin vähän auttaa tekemällä kolmi-ja nelisylinterisiä koneita, mutta silti käyrästä tuli sykkivä. 19 1001:ssä oli yhtenä juttuna myös se, että vetopyöräkerroilla saattoi olla hienoisia kierroslukueroavaisuuksia. Perinteisissä mäntäkoneissa ongelmaa ei ollut kytkintankojen ansiosta. |
||||
|
24.07.2022 23:23 | John Lindroth | ||
| Erinomaisen onnistunut tunnelmallinen kuva Vr 3 veturista 756. | ||||
|
|
24.07.2022 23:01 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos selvennyksestä. | ||||
|
|
24.07.2022 22:47 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kiitos tarjouksesta. Kieltäydyn kohteliaasti toistaiseksi. | ||||
|
|
24.07.2022 22:46 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuossa syvennyksessä on joskus ollut valaisin mallia Boschin peruutusvalo (noin 60-luvulta). Sama valaisinkaluste kuin Porkkanan Dm9 ulko-oven karmissa on. | ||||
|
24.07.2022 22:43 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos tiedosta! | ||||
|
|
24.07.2022 22:37 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Heti oven alla oli ja sitä minäkin mietin | ||||
|
|
24.07.2022 22:31 | Mikko Herpman | ||
| Ei osaa oikein hahmottaa, mutta jos tämä on portaiden yläpuolella, voisiko tuossa syvennyksen yläosassa olla tai on ollut valo joka valaisee portaat? | ||||
|
|
24.07.2022 22:11 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Tietääkö muuten kukaan mitä varten tuo syvennys on? | ||||
|
|
24.07.2022 22:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Ajalta 1980 (Koivukylä on jo olemassa) – 1985 (vanha liikemerkki) | ||||
|
|
24.07.2022 22:07 | Petri Nummijoki | ||
| Esim. 1956 ajettiin Hr11-vetureilla vajaat 38000 km/veturi, jolla ei pärjätä edes tavarajunahöyryvetureille, joten todennäköisesti väitteet huonosta toimintavarmuudesta eivät olleet pelkkiä puheita. 1958 valmistuneen koneistoremontin jälkeen ajettiin seuraavana vuonna (1959) sarjan ennätys 119000 km/veturi, joka on lähellä sitä, mihin Hr1-veturit kykenivät parhaina aikoinaan. 1960 ja 1961 päästiin vielä yli 90000 km:n rajan veturia kohden mutta 1962 putosi ajomäärä alle 75000 km/veturi, jossa alkaa olla jonkinlaista lopun alun tunnelmaa, vaikka sarjan käyttö päättyi kokonaan vasta 1972. Tosin tässä vaiheessa ajosuorite ei ehkä kerro enää toimintavarmuudesta vaan siitä, että Turun varikko käytti jostain syystä Rantaradalla enemmin Dm4-vaunua niissä junissa, joihin se suorituskyvyn puolesta riitti. Joka tapauksessa edes 119000 km ei ole paljon dieselveturille, jolla ajettiin pääasiassa pikajunia. Parjatut Hr13/Dr13-veturitkin ajoivat jo 60-luvun lastentautien aikaan saman verran, vaikka niillä vedettiin lähinnä tavarajunia. | ||||
|
24.07.2022 21:53 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos huomautuksesta... korjattu. | ||||
|
|
24.07.2022 21:41 | Petri Nummijoki | ||
| Mikä antaa aiheen olettaa, ettei 288 kN toteutuisi Dr13-veturilla käytännössä? Käyttöohjeen mukaan ei tulisi ylittää 1900 A:n virtaa mutta ylivirtareleiden pitäisi toimia vasta 2000 A:n kohdalla. En tiedä miten toimivat käytännössä mutta teoriassa on jätetty hieman pelivaraa ja siten maksimivetovoiman tulisi olla saavutettavissa. | ||||
|
|
24.07.2022 21:03 | Juha Vuorinen | ||
| Kyllä henkilökuntaakin oli ihan sopivasti. Juhani ja Anttikin ovat tervetulleita mukaan matkustajiksi tai vaikka jäseniksi ja henkilökunnaksi, niin voitte tarkentaa arvioitanne enemmän todenmukaisiksi. Mainittakoon nyt vielä tarkennuksena, että kahvilapalvelua on ollut tämänkin vuoden aikana useissa junissa. Vaunulla on kahvilatoiminnan lisäksi myös muita käyttötarkoituksia. Harmillista, että siinä missä toiset yrittävät rakentaa, on toisilla päämääränä vain hajottaa. Pekan tiedot jäsenmäärän kehityksestä ovat yhdistyksen kannalta valitettavasti juuri noin, eikä toiminnassa mukana olleilla liene syistä epäselvyyttä. Nyt toiminnan jatkuessa uudistunein voimin olisi mukava nähdä tuulen kääntyvän kaikilla suunnilla hieman myötäisemmäksi... |
||||
|
|
24.07.2022 21:02 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Taitaisi olla kuitenkin Tk3 1136 | ||||
|
|
24.07.2022 20:56 | Raimo Harju | ||
| Kyllä vaan Timo, eipäs tästä veturista olekkaan ollu pitkään aikaan mitään kommentteja, saatikka kuvia, mutta ei tätä ole unohdettu. Olis mukavaa jos joku Hyvinkään suunnalla asuva kävis ottamas tämän hetken päivityskuvan. | ||||
|
|
24.07.2022 20:33 | Jan Jahkola | ||
| Siinäpä onkin vaunukuorma. Mahtaako olla jonkin sortin puukärryjä, tolpat kyydillä. | ||||
|
|
24.07.2022 19:37 | Jarno Piltti | ||
| Eikä unohdeta höyryturbiinivetureita. Tuo 19 1001 kuulostaa keksinnöltä jossa hyvin suurella monimutkaisuudella saavutetaan eräitä suuria etuja. | ||||
|
24.07.2022 19:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Tyhjänä näyttävät seisovan Immolassa, havainto on kesäkuulta. | ||||
|
24.07.2022 19:10 | Markku Leiniö | ||
| Paras tähän hätään löytämäni referenssikuva lapsuuteni Liedosta, tällaisena itse sen muistan: https://vaunut.org/kuva/49448 | ||||
|
24.07.2022 19:04 | Uwe Geuder | ||
| Ja tässä https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pgnw | ||||
|
|
24.07.2022 19:00 | Uwe Geuder | ||
| Asian näkee myös tuossa kuvassa https://vaunut.org/kuva/131563 , joka toki tuli vorgiin vasta melkein 9 vuotta myöhemmin. | ||||
|
|
24.07.2022 18:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jarmo, hyvänä esimerkkinä höyryveturin kehityskulusta oli saksalainen Henschel-veturitehtaan tekemä koemalli höyrymoottoriveturista, vuodelta 1941. Sen Reichsbahn - tunnus oli BR 19.10, pyörästöltään 1'Do1'. Siinä oli ns. yksittäisakselikäyttö, eli saksaksi Einzelachsantrieb. Veturi 19 1001 koki laajan koeajo- ja tutkimusohjelman, mutta Adolfin mielipuolisuuden takia veturivalmistuksen piti keskittyä sotavetureihin. 19 1001:ssä oli kunkin vetoakselin päässä kaksisylinterinen nopeakäyntinen höyrymoottori (oikeastaan erikoismallinen höyrykone). Koneessa oli kyllä nopeutta, sitäkin tältä mallilta oli edellytetty. Amerikkalaiset veivät sen sotasaaliina USA:han ja oltuaan näyttelyesineenä Virginiassa se romutettiin 1951. Chesapeake & Ohiolla oli ollut kokonainen höyryvoimalaitos veturina, mutta tunnetusti nämä konstruktiot väistyivät dieselsähkö- ja sähkövehkeiden tullessa helpompina ja halvempina käyttöön. Yhtään en ihmettelisi, vaikka venäläisilläkin olisi ollut omia projektejaan asian tiimoilta, mutta tukahduttavassa stalinistisessa johtamisilmastossa ei kukaan kovin äänekkäästi ruvennut sooloilemaan. |
||||
