Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.05.2022 15:15 | Eljas Pölhö | ||
| Pr2 1800 saapuu Helsinkiin (hyvä otos) elokuvassa Matkalla seikkailuun (vuodelta 1945) suunnilleen kohdassa 38:55. | ||||
|
21.05.2022 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| On näköjään tehty mahdoton mahdolliseksi: näemme kuvassa ympyrän neliöitynä! | ||||
|
|
21.05.2022 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, Juhani. Jaa että mikä tekisin toisin? No, ainakin piirtäisin kulissikiven keskemmälle kulissikaarta, piirroksessani se on eteenpäin lähdössä olevana kaaren alaosassa, hah hah. Rainer: elokuvassa "Pikajuna pohjoiseen" on kuvauksellisista syistä Pr2:n koneiston hyörinää. Oletan sinun olevan tästä selvillä. |
||||
|
21.05.2022 13:48 | Olli Leinonen | ||
| Senaatti on myymässä alueen junanvaunuja. https://huutokaupat.com/3483661/kuopio-pieni-neulamaki-varastorakennus-260-purettavaksi https://huutokaupat.com/3483667/kuopio-pieni-neulamaki-varastorakennus-261-purettavaksi https://d1yb6h7rvkcay2.cloudfront.net/52/af/f9/72/af/d5/4d/09/bd/c6/d6/bb/c3/62/4f/f7/52aff972-afd5-4d09-bdc6-d6bbc3624ff7-large::r:0.jpg https://d1yb6h7rvkcay2.cloudfront.net/3d/6c/20/a2/32/84/4e/c2/8e/bf/d8/17/eb/95/cd/ec/3d6c20a2-3284-4ec2-8ebf-d817eb95cdec-large::r:0.jpg |
||||
|
21.05.2022 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistini mukaan P96:ssa tuli myös postivaunu, joka Haapamäellä liitettiin P51:een, eli siis postivaunulinja Pm-Sk. Tietenkin myös kääntäen: P52 -> P95. Ilkka Teerijoen postivaunuhistoriankirjan luettelossa mainitaan: pv 5 - 6 Helsinki Oulu, viimeinen postivaunu 31.5.1975. Samassa luettelossa on: Pieksämk - Seinäjoki, 28.5.1978, tunnuksena pv 23 - 24. Lievää hämäännystä lisää sekin, että postivaunujen tunnusta (juuri pv 5 ja pv 6) oli käytetty pitkin historiaa monellakin postivaunureitillä, otan em. kirjasta esimerkin pv 5 - 6: (pääsääntöisesti Helsinki - Pohjanmaan rata). Toijala-Seinäjoki, 1.10.1889 - 1.6.1895 Tampere - Vaasa, 1.6.1895 - 1.6.1902 Pv 5 pj - 6 pj: (päiväjuna) Tampere - Vaasa, 1.6.1902 - 31.5.1923, ei liik. 1.2. - 5.5.1918. Helsinki - Seinäjoki, 1.6.1923 - 31.12.1967 poik Helsinki - Tampere, 20.2. - 21.3.1940 joulu Hki - Oulu, 16.-21.12.1968, 15.-20.12.1969, 15.-21.12.1970 Pv 5 yöj - 6 yöj (yöjuna) Tampere - Vaasa, 1.6.1902 - 21.8.1914 Tampere - Seinäjoki 21.8.1914 - 1.12.1914 Tampere - Vaasa, 1.12.1914 - 31.1.1918 Vilppula - Vaasa, helmikuu 1918 - 5.5.1918 Tampere - Vaasa 5.5.1918 - 1.6.1923 Helsinki - Seinäjoki 1.6.1923 - 28.2.1961 Helsinki - Vaasa 1.3.1961 - 31.12.1967 Ja niin edelleen. Luetteloa jatkuu, ja sitä riittää. Eikä asiaa helpota yhtään sekään, että teoksen kirjoittaja on mennyt laittamaan vuosiluvut kaksinumeroisina, tyyliin 02, 18, 67, 74 jne. |
||||
|
21.05.2022 12:08 | Eljas Pölhö | ||
| Petrin 17.5.2022 esittämmän kysymykseen Vr2:sta sanoisin, että minulla ei ainakaan ole tietoa muista laivajunista Turun satamaan. Turun varikon tilastoistahan se ei ilmene, koska Vr2-junat aseman ja sataman välillä kirjattiin vaihtotöiksi. Sen sijaan 27.9.1969 Vr2 963 veti Naantalin junan ruotsalaisten harrastajien pyynnöstä. En nyt löydä sen kulkuun liittyviä muistiinpanoja, vain TÅG-lehdessä 10/1970 olleen Björn Alnebon ottaman fotokilpailukuvan, josta poimin tarkan päivän. |
||||
|
21.05.2022 12:07 | Topi Lajunen | ||
| Sr3:n itsensä valojenohjaus ei ole mitenkään mutkikas, mutta kun niitä ohjataan muualta, tulee ottaa asioita huomioon, mitä aiemmin ei ole tarvinnut. Tässä on hyvin varmasti käynyt niin, että matkan aikana ohjausvaunussa on käännetty suunnanvalintakytkintä sen jälkeen, kun on käännetty valomoodinvalintakytkintä. Järjestyksen pitää olla päinvastainen, sillä suunnanvalintakytkimen kääntö asettaa veturiin vaihtotyövalot riippumatta valomoodinvalintakytkimen asennosta. Mikäli siis suunnanvalintakytkintä käännetään, tulee sen jälkeen uudelleenvalita oikea valomoodi valomoodinvalintakytkimellä. |
||||
|
21.05.2022 11:01 | Oula Ahlholm | ||
| Kuulemma tänään Tampereen ja Saakosken välillä testejä, T 4941 ollut yksi niistä testijunista. | ||||
|
21.05.2022 10:48 | Uwe Geuder | ||
| Käytännössä 2 siltaa 2 ihan eri reittiä varten. Ylempi reitti on nykyään suljettu autoilta. Mutta ne käyttävät sitten uutta siltaa, ei saman sillan alempaa kantta. | ||||
|
|
21.05.2022 10:45 | Timo Salo | ||
| Eikös se Teemu todettu joskus aikaisemmin, että Sr3:sen valojenohjaus on niin mutkikas että.....! Hieno kuva kuitenkin! | ||||
|
|
21.05.2022 09:44 | Tero Korkeakoski | ||
| Koitin kovasti miettiä että missä se autoliikennekansi muka tässä on kun ei näytä Ounaskoskeen ja kumppaneihin verrattavalta kaksikantiselta sillalta. Mutta Google maps sitten kertoi että sehän on tuolla alhaalla. On siis kansien välillä aikamoinen korkeusero. | ||||
|
21.05.2022 08:39 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tainnut rataoikaisu tyssätä kilometrit. | ||||
|
21.05.2022 08:30 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Onkohan tämä vanhin käyttökunnossa oleva seiska Suomessa? Vai onko 168, Haapamäen, vielä kunnossa? Tiettävästi välinumerot 169 ja 170 ovat Ruotsissa edelleen? | ||||
|
|
21.05.2022 04:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenköhän tämän työkoneen käyttöönotto sujuu? | ||||
|
21.05.2022 03:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Noh? Etkö laita? :) | ||||
|
21.05.2022 01:55 | Jimi Lappalainen | ||
| No, ei sitten. | ||||
|
|
21.05.2022 01:43 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä niinkin myöhään kuin elokuussa 1989 oli Turku-Joensuu-yöpikajunassa useita Gblk-vaunuja kiitotavaran kuljetusta varten. | ||||
|
|
21.05.2022 01:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Olen ymmärtänyt, että k = kantavampi, mutta luulisi kuitenkin, että jos vaunun kantavuutta on lisätty, niin olisivat kai jarrutkin silloin tehty tehokkaammiksi. | ||||
|
|
20.05.2022 23:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Pr2:sta on hyvin vähän otoksia elävissä kuvissa ymmärtääkseni. Jossain 1940-50 luvun kotimaisen elokuvan kohtauksessa Pr2 saapuu junan kanssa Helsinkiin. Olen kelanut melkein kaikki Elonetistä löytyvät sen ajan elokuvat mutta en ole löytänyt kohtausta. Onko kellään hajua mikä se voisi olla, joku draamaelokuva se on? | ||||
|
20.05.2022 23:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Tällaisen version nimestä minäkin olen lukenut jostain. | ||||
|
|
20.05.2022 23:36 | Hannu Peltola | ||
| John, voi olla, että muistan väärin, mutta oliko niin, että Gbkk ja Gblk olivat hyväksyttyjä 100 km/h nopeuksiin, viimeinen k merkkinä paremmista jarruista? | ||||
|
|
20.05.2022 23:30 | Juhani Katajisto | ||
| Kiitos vain itsellesi suuresta kiinnostuksesta Pr2 1803:n loppuaikojen tapahtumiin. Hienon piirustuksen olet tehnyt vuoden 1987 juhla Resiinaan. Onko tullut mitään ilmi, minkä tekisit toisin? - Katsottiin Pekka Honkasen kanssa, mitä ajoja 1803 löytyy sen elinkaarelta ja niitä on paljon ylöskirjattu kaikenlaisissa junissa. - Tässä yksi, mutta miksi tämä on merkitty lähteväksi Pasilasta. Ei ole virhe, koska esiintyy useina eri päivinä sama kierto eri Henkseleillä samanlailla merkittynä? Ehkä Petri tietää. Pr1 1803 ajoi 29.3.1949 P 37 Psl-Klh, P 30 Klh-Hki, P 35 Hki-Klh ja P 34 Klh-Hki. Mulla löytyy samoin tuo huipu mielenkiintoinen jatko-sodan aikainen aikataulukirja 110. Sehän hävitettiin varsin nopeasti sodan jälkeen, koska sisälsi tietoja, jotka oli tuolloin paras painaa unholaan. Petri tässä nuo LP:n lähdöt Helsingin asemalta 23.12.1958, joissa Tk3 895 oli työntävä apuveturi eli tuuppasi takaa vauhtiin. LP 69 klo 18.15 Rovaniemelle (Hr1 1007), LP 83 klo 19.50 Joensuuhun (Pr2 1803), P 81 klo 20.00 Joensuuhun (Hr1 1015) ja LP 73 klo 21.55 Iisalmelle (Hr1 1009). Tk3 895:n on täytynyt olla laiturikaukalon perällä ja runko ajettiin apuveturiin kiinni. Mutta mihin saakka se sitten auttoi vauhtiin, kun noin nopeasti oli jo seuraavan vuoro. (Joissa noissa pitempiaikaisista tauoista se on työntänyt Pasilaan saakka). Vähän vielä noista konepaja korjauksista. Tässä ei ollut niinkään ihme korjauksien suuresta määrästä vaan lyhyen ajanjakson aikana useista käynneistä konepajalla. Pitkiä pitkiä konepajaan lähettävien vetureiden korjauslistoja oli niin Ukko-Pekoilla, Ristoilla, Kanoilla ja vanhimmilla 800-sarjan Pikku-Jumboilla eli Tk3:silta löytyi kaikkein pisimmät korjauslistat. Tr2 korjaustilauksia minulla ei ole. Haastatellessani vanhoja Pasilan kuljettajia kauan sitten sain kuulla, että Pr2-veturit olivat uutena käyttökelpoisia hienoja vetureita. Jotkut olivat olleet kauan ajamatta niitä ja kun palasivat Pr2:n "puikkoihin" niin ne olivat aivan erivetureita kuin uutena. Suomen Ville piti siitä, kun Pr2:ssa oli viisto arina niin ei tarvinnut heittää hiiltä niin kauas. John oli joskus aiemmin kysynyt Peteltä Pr2:n äänimaailmasta. Hän muisti Johnin kysymyksen ja toisti. Hyvin miehinen ja matalampi kuin Ukko-Pekkojen, Ristojen ja Trumanien. Trumanien ja Vilskien ääntä Pekka piti hyvin samanlaisena? |
||||
|
|
20.05.2022 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelisin joskus (?) lukeneeni, ettei Pr2-sarja ollut kovin suosittu veturimiehistön keskuudessa suurissa nopeuksissa tapahtuvan "huojunnan" vuoksi? Aikoinaan Oitissa kellahti Pr2 kyljelleen - kiskon katkeama? |
||||
|
|
20.05.2022 22:24 | John Lindroth | ||
| Mikä oli tuolloin matkustajajunan suurin sallittu nopeus kun siihen oli liitetty kaksiakselinen tavaravaunu? | ||||
|
|
20.05.2022 22:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Nimen on varmaankin antanut Fagervikin ruukki ja kartano siellä Fagervikin kylässä. Tietä pitkin matka on 8,3 km. | ||||
|
|
20.05.2022 22:13 | Juha Kutvonen | ||
| Kaukojunien vaunustoluetteloiden mukaan tämä on P 52 Ol - Hpk - Hki. Veturina Dr12 Oulusta Tampereelle. CEmtien perässä kulkevat vaunut on liitetty Haapamäellä mukaan H 96:sta (Pm - Hpk). | ||||
|
|
20.05.2022 22:05 | Jyrki Talvi | ||
| Hpk lisättiin Makuuvaunuja P 95/96. | ||||
|
|
20.05.2022 21:53 | Jyrki Talvi | ||
| Kokoonpanon perusteella sen aikainen P 52 Ol Hki Via Hpk, kulkusuunta vaihtui Tpe Makuuvaunut oli Ol lähtiessä veturissa Pot mietityttää pääsääntöisesti kulki Postivaunu 1/2 P 61/62 Hki Roi Hki Sk liitettiin. P 51/52 Vs Makuuvaunut hännästä puuttui Autovaunut, niitä ei ollut kyseisessä yöjunaparissa. | ||||
|
|
20.05.2022 21:35 | Petri Nummijoki | ||
| Sähkövetoinen liikenne Riihimäeltä itään alkoi vasta 1977 ja silloinkaan ei vielä alkukesästä, joten onkohan kuvausajankohta muu kuin kerrottu, jos kysymyksessä on Joensuun/Savonlinnan juna? Ei kai sentään Riihimäellä ole vaihdettu Kouvolan suunnan pikajuniin veturia? | ||||
|
20.05.2022 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässähän se. | ||||
|
20.05.2022 20:16 | Onni Tikkala | ||
| Asiallinen veturikolmikko junaa vetämässä. Kesätunnelma on kyllä kuvassa kohdallaan! | ||||
|
|
20.05.2022 20:11 | Onni Tikkala | ||
| Onpas asiallinen kuva! | ||||
|
20.05.2022 20:05 | John Lindroth | ||
| Erinomainen tilannekuva Tk3 1136 vetoisesta junasta Jyrängön sillalla. | ||||
|
|
20.05.2022 18:46 | Markku Naskali | ||
| Onkohan tuolla perässä joku tavaravaunu? Vielä noihin aikoihin oli muutamia "sekajunia". Muistaakseni joku iltajuna jota usein katselin, taisi mennä Turusta viistosti itääanpäin, ehkä juuri Joensuuhun. Siinä oli perässä aina muutama umpinainen tavaravaunu. Tietäjät tarkentakaa. |
||||
|
|
20.05.2022 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juhani Katajisto, sydämelliset kiitokseni Henskeli 1803:n curriculum vitaen kertomisesta! Olin siinä 1985 aikoihin piirtänyt juuri 1803:sta piirroksen skaalassa 1:50, sivu/edestä/takaa ja piirrokseni oli löytänyt tiensä juhla-Resiina 2/1987 keskiaukeamalle Ari Väärikkälän värittämänä, ja mainostoimiston lahjoittamana. Alkuperäinen piirros löytyy rautatiemuseolta, jonne hätäpäissäni lemppasin kamojani, kun uutinen taloyhtiön suunnittelemasta ullakkoasuntorakentamisesta levisi. Vinttikomeroni tulevaisuus näytti uhanalaiselta! Olen kirolitanioita lausunut sen jälkeen, kun urakoitsija kesken neuvottelujen siirtyi harpunsoitto-oppilaaksi pumppunsa leikattua kiinni. Ja mitä sotalaatuun tulee, niin Henskelit valmistuivat juuri Kriegslok-projektien aattona. Yksi esimerkki sotalaadusta: Ilmavoimien tilaamissa Messerschmitt Bf109G-2-koneissa sylinteriputket olivat parempaa laatua kuin myöhemmissä G-6-versioissa, joissa ne olivat "vain" hiiliterästä. Tosiasia on, että Hitlerillä kavereineen EI OLLUT minkäänlaista suunnitelmaa sota-ajan varalta (raaka-aineet, tuotantomäärät, tuotteet ym.). Natsi-Saksa enemmän tai vähemmän sävelsi hätäpaskan haistessa. Muun muassa niinkin strategisesti merkittävän tuotteen kuin hiusveden tuottamiseen kaadettin petrokemian tuotteita, NSDAP:n pelätessä kannatuksensa laskua. |
||||
|
|
20.05.2022 18:34 | Hannu Peltola | ||
| Sotalaatu ei ollut ihan tuntematon asia myöskään uudella mantereella. Jenkit laskivat 2. maailmansodan lopulla maahan jääneiden Russian Decapod -vetureiden käyttöiäksi max. 10 vuotta. Jenkeissä tähän vaikutti tietysti kolmessa vuorossa toiminut EMD:n veturitehdas, joka toimitti tuhansia F-sarjan vetureita kaikille tarvitsijoille muutamassa vuodessa, mutta varmasti myös sotalaadulla oli osuutensa laskettuun käyttöikään. Suomessahan Trumpat sitten toimivat reilu 20 vuotta ennen kuin paineet laskettiin alas. | ||||
|
20.05.2022 18:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Asetinlaitetornin seinässä erittäin asianmukainen Siemens-Halske. Mutta kynttelikkö on unohtunut loppiaisen yli :) | ||||
|
|
20.05.2022 17:50 | John Lindroth | ||
| Yksi syy laatuongelmiin ja runsaiden vikojen esiintuloon voi olla tuo Hannun mainitsema sotalaatu!Tästä huonommasta laadusta on aikanaan ollut myös puhetta kansainvälisessä rautatielehdistössä.Tämä oli muutama vuosi sitten Modelleisenbahnerissa jossa kerrottiin Unkarin br50 vetureista ja niiden kattilaräjähdyksiin siellä, joita oli muistaakseni jopa kuusi kappaletta 60luvulla. |
||||
|
20.05.2022 17:12 | Timo Salo | ||
| Vasta-aurinko polttaa kiskoa... | ||||
|
20.05.2022 17:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Harmi, ettei Mäntsälään tullut "asemarakennusta". | ||||
|
|
20.05.2022 16:53 | Petri Nummijoki | ||
| Huollon lisäksi varmasti myös veturimiehille ovat totutusta poikkeavat ratkaisut työtä hankaloittava tekijä. | ||||
|
|
20.05.2022 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Juhani mainitsi toistuvat ja laajat korjaustarpeet ja Petri nosti esille nopean poistumisen. Voiko olla, että nämä alkoivat olla "sotalaatua", mikä johti tavallista nopeampaan poistoon? Toinen syy varmasti on, että kolme (neljä) muusta kalustosta poikkeavaa konetta ovat muodostaneet haasteen huollolle ja ylläpidolle ja näistä on varmasti pyritty eroon ensi tilassa. | ||||
|
20.05.2022 16:31 | Timo Salo | ||
| Itseasiassa Tero ajattelin juuri sitä, että liittyykö tämä paikallisliikenteen laajentamiseen... | ||||
|
20.05.2022 15:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on juu aina jännää kun jokin asia tapahtuu viimeisen kerran. Oli kyseessä sitten pieni tai suuri asia. Esimerkiksi viimeinen kaupallinen Dr13-ajo ( https://vaunut.org/kuva/118654 ) tai viimeinen Concorde-lento ( https://www.youtube.com/watch?v=3x9hO7n5WiA ) tai sitten kevään viimeinen jäätiedotus. | ||||
|
20.05.2022 15:48 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän sama kuin ajoittain on puhuttu IVY-vaunukalustosta tarkoittaen kaikkia itärajan ylitse Suomeen tulevia vaunuja. Osa näistä vaunuista tulee maista, jotka eivät ole IVY:n jäseniä. GOST-vaunut varmaan terminä jättäisi sisäänsä juuri sen ryhmän, joka halutaan eikä tarvitse pohtia omistajuuksia. | ||||
|
|
20.05.2022 15:42 | Antti Ojala | ||
| Luokitteluna "venäläiset" vaunut ei voisi juuri epätarkempi olla. Kuten tässäkin, vaunu ei ole venäläisomisteinen, vaan GOST-normin mukainen. GOST-vaunuja on jopa suomalaisomistuksessa, joten selvempää olisi muuttaa koko luokittelu muotoon "GOST-vaunut". | ||||
|
20.05.2022 15:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoista, että Paimion kaupunki halusi säästää, eikä vielä vuonna 1984 rakennuttanut siltaa. Päätös sillan rakentamisesta tehtiin varmaan sähköistyksen yhteydessä. | ||||
|
|
20.05.2022 15:23 | Petri Nummijoki | ||
| Hr2-3-vetureiden ajot loppuivat jo 1953 mutta osa kattiloista ja tendereistä jatkoi sen jälkeen elämää muissa käyttötarkoituksissa. Nämä sarjat olivat kai jo maahan tullessaan lähes loppuunajettuja ja muutenkin hankalia, koska akselipaino oli ikävän suuri kevytkiskotteisille radoille ja suorituskyky liian heikko niille harvoille radoille, jotka jo 40-luvulla tai 50-luvun alussa olivat raskaasti kiskotettuja. Dieselvetureiden ja moottorivaunujen yleistyminen aiheutti höyryvetureiden väistymisen. Mutta tarkoitan lähinnä sitä, että 1940-luvulla valmistetuiksi vetureiksi Pr2:n poistoaika on melko varhainen, kun 1910-luvulla käyttöön otetuista veturisarjoistakin (Vr1, Hv1-2, Tv1-2) alkoi vasta 1963-1964 lähtien jäädä yksilöitä pysyvästi kylmäksi, jos laskuihin ei oteta onnettomuuksien vuoksi ennen aikojaan hylättyjä tai sotien vuoksi menetettyjä. 1910-luvun vetureista ainoastaan 500-sarjan Hv4-vetureita poistettiin samoihin aikoihin Pr2:n kanssa mutta niidenkin juuret olivat jo edellisen vuosikymmenen Hk2- ja Hk3-vetureissa. |
||||
|
|
20.05.2022 15:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, että tämä arvoitus selvisi. | ||||
|
20.05.2022 15:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Vihellä on käyty myös ma 21.3., ke 30.3. sekä ti 1.4. Mitähän siellä on tehty? | ||||
|
20.05.2022 14:56 | Erkki Nuutio | ||
| Taustamaisema on Tampereen kiinteistökeinottelevan johtoportaan märkä uni. | ||||
