Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	20.05.2022 15:24	Jimi Lappalainen
		Erikoista, että Paimion kaupunki halusi säästää, eikä vielä vuonna 1984 rakennuttanut siltaa. Päätös sillan rakentamisesta tehtiin varmaan sähköistyksen yhteydessä.
	20.05.2022 15:23	Petri Nummijoki
		Hr2-3-vetureiden ajot loppuivat jo 1953 mutta osa kattiloista ja tendereistä jatkoi sen jälkeen elämää muissa käyttötarkoituksissa. Nämä sarjat olivat kai jo maahan tullessaan lähes loppuunajettuja ja muutenkin hankalia, koska akselipaino oli ikävän suuri kevytkiskotteisille radoille ja suorituskyky liian heikko niille harvoille radoille, jotka jo 40-luvulla tai 50-luvun alussa olivat raskaasti kiskotettuja. Dieselvetureiden ja moottorivaunujen yleistyminen aiheutti höyryvetureiden väistymisen. Mutta tarkoitan lähinnä sitä, että 1940-luvulla valmistetuiksi vetureiksi Pr2:n poistoaika on melko varhainen, kun 1910-luvulla käyttöön otetuista veturisarjoistakin (Vr1, Hv1-2, Tv1-2) alkoi vasta 1963-1964 lähtien jäädä yksilöitä pysyvästi kylmäksi, jos laskuihin ei oteta onnettomuuksien vuoksi ennen aikojaan hylättyjä tai sotien vuoksi menetettyjä. 1910-luvun vetureista ainoastaan 500-sarjan Hv4-vetureita poistettiin samoihin aikoihin Pr2:n kanssa mutta niidenkin juuret olivat jo edellisen vuosikymmenen Hk2- ja Hk3-vetureissa.
	20.05.2022 15:20	Jimi Lappalainen
		Hienoa, että tämä arvoitus selvisi.
	20.05.2022 15:14	Jimi Lappalainen
		Vihellä on käyty myös ma 21.3., ke 30.3. sekä ti 1.4. Mitähän siellä on tehty?
	20.05.2022 14:56	Erkki Nuutio
		Taustamaisema on Tampereen kiinteistökeinottelevan johtoportaan märkä uni.
	20.05.2022 14:52	Erkki Nuutio
		Kommentoin tämän ennenkin: Ainoa kerta, jolloin näin Hk2:n (446) käytössä, oli kun se oli lähdössä viemään paikallisjunaa Tampereelta Toijalaan kesällä 1960. Yhdistin (jälkikäteen) tämän Pr2:sten yllättävään katoamiseen.
	20.05.2022 14:15	Rainer Silfverberg
		Ja varmaan dieselkaluston yleistyminenkin vaikutti tähän neljän veturin sarjan poistoon. Eikö muuten Hr2 / 3 sarja kokenut samoja 1950 luvun lopussa?
	20.05.2022 13:41	Rainer Silfverberg
		Ei tainnut kuitenkaan olla niitä "valtiollisen turvallisuusministeriön" rakennuksia joita oli Lichtenbergissä?
	20.05.2022 13:36	Hannu Peltola
		Taustan talo on ehtaa DDR:ää eli kyseessä taitaa olla julkisivuremppa tai kattavampi uudelleen rakentaminen.
	20.05.2022 13:27	Petri Nummijoki
		Jatkuva korjaustarve tarjonnee ainakin selitystä sille, miksi Pr2-veturit poistettiin liikenteestä jo kevään 1960 kuluessa, vaikka pienitehoisemmat Hv1-3-veturit tai 700-sarjan Hv4-veturitkin olivat kaikki ajossa vähintään vuoteen 1962, jos onnettomuuksien vuoksi ennen aikojaan hylätyt jätetään pois laskuista. Varmaan sarjan poikkeava rakennekin muihin VR:n vetureihin verrattuna vaikutti. Oliko 10 min ero lähtöajoissa aidosti toteutunut vai aikataulun mukainen? Käsitykseni on, että juhlapyhien ruuhkaliikenteessä myöhästymiset olivat tuohon aikaan tavallisia, koska liikennemäärä oli rutkasti normaalia viikonloppuruuhkaa suurempi. Jos 10 min ero on kuitenkin todellinen tai ainakin lähellä toteutunutta niin silloin apuveturi ei varmaankaan ole voinut olla jokaisessa junassa asemalta asti vaan tullut jostain Töölönlahden sillan kohdalta vaihteen takaa junan perään avustamaan nousuosuudelle.
	20.05.2022 12:54	Rainer Silfverberg
		Onko tuo korkea rakennus rakenteilla vai vanha johon tehdään julkisivuremppa?
	20.05.2022 12:40	Juhani Katajisto
		Pr2 1803 oli vuonna 1959 Pasilassa ajossa. - Oisko tämä jonkinlainen ennätys? - Lähetettiin Hyvinkään konepajaan 15.4. Korjaus tilaus mittava. - Lähetettiin 8.5. Hyvinkään konepajaan taas korjattavia asioita paljon mm. sähkölaitteet uusittava. - Lähetettiin Hyvinkään konepajaan 2.7. useita asioita korjattava mm. tulistajassa toistuva vuoto. - Lähetettiin 20.10. Hyvinkään konepajaan. Korjaus tilauksessa jälleen paljon korjattavia asioita. - Lähetettiin 30.11. Hyvinkään konepajaan ja jälleen paljon korjattavia asioita mm. tulistaja vuoto nokikammiossa höyrynkokoojan ja tulistajaputken yhtymäkohdassa. - Joistain aiemmista vastaavista tapauksista voi päätellä ettei läheskään kaikkia korjaustilauksissa olleita asioita ei ole korjattu. - Korjaustilauksista tulisi liian pitkä tähän jäljennettäväksi. Kyllä Pr2 1803 joutui vielä loppuaikoinaan Helsingistä vetämään raskaita pikajunia, koska esim. 23.12.1958 lähtiessään vetämään Joensuun LP 83:a tarvitsi apuveturin työntämään aluksi junaa Linnunlauluun? Tk3 joutui tuona joululiikenteen huippupäivänä työntämään Rovaniemen junan LP 69 (Hr1 1007) ja Iisalmen junan LP 73 (Hr1 1009). Lyhimmillään lähtöaikojen ero oli vain 10 min. Miten Tk3 895 ehti pukata ne vauhtiin noin lyhyellä vaihtoajalla? Pr2 1803 loppuaikojen töitä Helsingissä oli mm. Karjaan, Masalan, Kauniaisten ja Riihimäen henkilöjunat. (Suoraan veturinkuljettajien työkirjoista). Jätkäsaaren vetoveturi, työjunia ja erilaisia höyrynanto- ja jäänsulatus tehtäviä mm. Töölön ratapihalla. Pr2 1803 kohtalona oli tulla romutetuksi sarjastaan viimeisenä paikassa, joka niin enteellisesti kuului sen loppuelinkaareen eli Hyvikään konepajalla vuonna 1971. .
	20.05.2022 12:37	Hannu Peltola
		Kiitoksia Jimi ja John! Veturi taisi tässä polttaa jotain epäpuhdasta ruskohiiltä, koska se tuotti hurjan määrän tummaa savua. Lähtö itsessään oli tosiaan harmittavan verkkainen ja juna nytkähti lopulta liikkeelle suurin piirtein veturin tyhjäkäynnillä, eikä ääniosastoon ollut mitään raportoitavaa!
	20.05.2022 12:32	John Lindroth
		Hyvä kuva Hannulta!Baureihe 52 on aina innoittava kohde ja vielä Berliinin urbaaneissa maisemissa.
	20.05.2022 11:07	Petri Nummijoki
		Tammikuun 1960 listassa veturi 1800 on Tampereella, joten 1800-1802 ehtivät olla Tampereen varikolla liikenteessä https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1960.01%20VR%20sijoituslista.png. Sen sijaan 1803 oli aktiivikäyttönsä loppuun (toukokuu 1960) Pasilassa ja siirtyi vasta liikkuvana lämmityskattilana toimiessaan Tampereen varikon kirjoihin.
	20.05.2022 10:31	Juha Kutvonen
		Vetokaluston sijoitteluluetteloiden mukaan Pr2-sarja siirtyi vaiheittain alkuperäiseltä varikoltaan Pasilasta Tampereelle vuosien 1955 ja 1961 välillä siten, että kesäkuussa 1957 Tampereelle oli sijoitettu veturi 1801 ja Kouvola oli saanut 1800:n. Nro 1802 siirtyi Pasilasta Tampereelle alkuvuodesta 1958 ja Kouvolan 1800 siirtyi Tampereelle 6.1959 ja 12.1960 välillä. Viimeinen Pasilan kone, 1803, siirtyi Tampereen kirjoihin joulukuussa 1961. Aikataulukaudella 125 (1.6.1958 alk.) oli Tampereella seuraavien junien vetovoimaksi aikataulukirjaan merkitty Pr2: H 406(A)/H 403 Tpe - Tl - Tpe; H 422/H 423 Tpe - Ov - Tpe (tavaravaunuja Tampereen ja Havisevan välillä).
	20.05.2022 10:28	Joni Jurmu
		Ei ollut rataa kaivokselle. Rekoilla kuljetettiin Mustavaaran malmi asemalle. Taitaa tässä kuvassa olla juuri ko. kuljetus alkamassa. https://vaunut.org/kuva/15806?ros=82 Ja kyllähän sitä väliin kuljetettiin rekoilla määränpäähänkin, ainakin radan sulkemisen jälkeen, kun kaivoksella oli vielä matskua.
	20.05.2022 09:49	Tero Korkeakoski
		Jos paikallisjunat jatkavat tulevaisuudessa Vammalaan, voi olla että Siuroon, Suoniemeen tai Karkkuun tarvitaan lisää kohtauskapasiteettia. Vaikka vitsillä taisit heittääkin niin onhan se mahdollista.
	20.05.2022 09:43	Kari Haapakangas
		Eikös kaivokselta ole linnuntietäkin 25 km asemalle? Ei kaivos oikeastaan ehtynyt, se suljettiin kannattamattomana vanadiinin ylituotantotilanteen vuoksi.
	20.05.2022 09:37	Rainer Silfverberg
		Oliko kaivokseen raideyhteys vai jouduttiinko käyttämään autoja malmin liikuttamiseen asemalle?
	20.05.2022 09:35	Erkki Nuutio
		Täytynee muuttaa utuinen ilma autereiseksi ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Auer ), koska utuisuuden synonyymiksi ilmoitetaan sumuisuus. Sumuisuudesta ei kuvassa ole kyse. En löytänyt kunnollisia määrittelyjä ilman kirkkauden rajoitteille. Kuitenkin autereinen ilma englanniksi, hazy weather, mielestäni vastaa kuvan antamaa vaikutelmaa. Englanninkielinen nimitys on toki tyypillisen horjuva. Yleissääntöhän on, että suomenkielistä sanaa vastaa kymmenen eri sanaa englanniksi, ja kukin näistä sanoista tarkoittaa suomeksi kymmentä hyvinkin erilaista asiaa. Sumuisuuden, utuisuuden ja autereisuuden syy on ilman vesihöyry, joka helpoiten tiivistyy nestehiukkasiksi tiivistymisytimien ympärille. Tiivistymisytimiä ovat rikkipitoiset ja muut ilman epäpuhtaudet. Tiivistyminen vaikeutuu jos epäpuhtaudet ja muunlaiset pienhiukkaset puuttuvat. Tällöin epätasapaino joutuu purkautumaan sään ääri-ilmiöiden kautta.
	19.05.2022 23:23	Mika Björkqvist
		Saattoi mennä 19.5 Haukiputaalta kohti Kemiä. Ajoin sillalta yli 60km/h vilkaisin Haukiputaan asemalle päin ja joku tuonnäköinen oli parkissa asemalla. Klo 10.05. Kemiinpäin oli ajolupa. Kiire töihin ei kerinny uuta ajamasn.
	19.05.2022 23:17	Ari-Pekka Lanne
		Asia saattaa hyvinkin olla näin, kuten Jimi arvelee, ottaen huomioon Elo-t -vaunun kaksiakselisuuden ym. Tämä vain vahvistaa tuntemustani siitä, että olen aina se viimeinen, joka lähtiessään sammuttaa valot. Vain pari esimerkkiä mainitakseni… Valmistelin varhain keskiviikkoaamulla 1/10-2008 Lauttakylän Auton Turun Metsämäen linja-autovarikolta linjalle Ysikutterin nro 169 (TAL-169: https://bussikirjasto.fi/tsb/kuva.php?photo=1126 ) onnellisen tietämättömänä siitä, että päivä tulisi jäämään auton viimeiseksi kaupallisessa liikenteessä. Ajoin ajosarjan (=työvuoro) mukaisesti Turusta Loimaalle ‒ keräillen sinne ammattikoululaisia ‒, takaisin Kyröön, josta Riihikosken koululaislenkin, tyhjänä Turkuun ja vielä Turusta Alastarolle. Yllättäen Alastaron kääntöpaikalla tönöttikin jo samanvärinen auto, Ajokki-Volvo nro 166 (BEO-745: https://bussikirjasto.fi/tsb/kuva.php?photo=1339 ). Lauttiksen Huittisten varikolla asentaja-kuljettajana työskentelevä henkilö oli ajanut sen siihen vaihtaakseen autoja. Hän kertoi, että Kutterini lähtee siirtoajona Lahteen Koivarin Metsäpietilän keskuskonepajalle paalattavaksi. Sitä vastoin keskiviikon 20/5-2015 vastaisena yönä ajoin Satakunnan Liikenteen viimeisen Oulu-Turku -yöpikavuoron. Ollessani maanantai-illalla 18/5-2015 Turun rahtiasemalla valmistelemassa yöautoa nro 23 (SHG-307: https://aronee.kuvat.fi/kuvat/Arkisto/RS/Satakunnan%20Liikenne/023_SHG-307_01.jpg?img=img2048 ) viimeistä kertaa puolentoista vuorokauden Oulun-matkalle, totesi työkaveri, joka oli nähtävästi jäänyt siihen käsitykseen, että ajan sydämellä: »Älä sitten koko matkaa itke!» Se on tämä vääjäämätön kiertokulku. Niin ne kaikki menevät. Ihmiset, eläimet, kasvit, kokonaiset ekosysteemit ja taivaankappaleet. Kulkulaitokset ja kulkuvuorot. Tuhkana tuuleen. Niin paljon työtä, vaivaa ja valvottuja öitä. Mutta mitään et tee.
	19.05.2022 22:40	Jyrki Talvi
		Kunnioitettava ikä pikinokalle kiekkohännälle.
	19.05.2022 21:48	Tapio Keränen
		Muistaakseni Nuottasaari levitti Nokelaan "leivän" tuoksua ja ehkä se näkyi myös ilmassa.
	19.05.2022 21:10	Erkki Nuutio
		Välistä kesäilma on utuista. Juuri kuten tässä kuvassa. Lämmin utu loiventaa ja pehmentää veturinkin hahmoa.
	19.05.2022 19:57	Ari Boman
		Voiman kaupan lopetettua sen tiloissa aloitti Ruutanan Oluthuone, joka myös paloi.
	19.05.2022 19:55	Ari Boman
		Ei ole Voiman kauppa. Voima oli toisella puolella rataa ja toisella puolella tietä. Tosin näköyhteyden päässä. Tuon kuvan kaupan paikalla oli Kangasalan Osuuskaupan Ruutanan myymälä. Sen tosiaan muistikuvani mukaan poltti mielenhäiriössä mies joka hyppäsi junan alle Noita junan alke hypänneitä oli Ruutanan sesakkella ( tai "asemalla") enemmänkin vuosien saatossa. Ruutanassa oli muuten parhaimmillaan viisi kauppaa. Vastspäätä osulaa oli Ellimäen yksityinen talousksuppa!
	19.05.2022 19:44	Ari Boman
		Tuo sivuraide päättyi lähes paikallisen osuuskaupan myymälän takapihalle. Maantiekuljetus siitä eteenpäin oli mahdollista helposti. Mahdollisesti voisi spekuloida maatalouden tarpeet ja puutavaran kuljetus? Joskus siellä näkyi tavaravaunu tai pari Alueen vilkas rakennustoiminta -40 ja -50luvuilla saattoi myös olla syynä kuljetustarpeeseen.
	19.05.2022 19:43
		Olihan Taivalkoskella Mustavaaran kaivos jonka malmia kuljetettiin junalla muualle jalostettavaksi. Kaivoksen ehtyminen vaikutti osaltaan radan sulkemiseen.
	19.05.2022 19:30	Esa J. Rintamäki
		Varakytkyt roikkumassa nokikaapin oven otetangossa.
	19.05.2022 19:25	Esa J. Rintamäki
		Laitanpa minäkin lusikkani Henskelisoppaan (kun se on oikein tyylikäs kapistus!). Aikataulukausi 110, voimassa 15.3.1944 lukien: (Pr2-sarjalla ajettavat junat): P1, lähtö Hki klo 12.10, tulo Änl 8.34, Pr2 välillä Helsinki - Kouvola. P2, lähtö Änl klo 22.14, tulo Hki klo 19.04, Pr2 välillä Kouvola - Helsinki. H3, lähtö Hki klo 7.00, tulo Änl klo 11.51, Pr2 välillä Helsinki - Kouvola. H4, lähtö Änl klo 15.10, tulo Hki klo 18.08, Pr2 välillä Kouvola - Helsinki. P5, Hki - Vpi, lähtö Hki klo 23.30, Pr2 välillä Helsinki - Kouvola. H5, Vpi - Rv, tulo Rv klo 10.02, Hv1 välillä Kouvola - Raivola. H6, Rv - Vpi, lähtö Rv klo 20.00, Hv1 välillä Raivola - Kouvola. P6, Vpi - Hki, tulo Hki klo 7.10, Pr2 välillä Kouvola - Helsinki. Tämän mukaan Pr2:ta käytettiin tuolloin Kouvolan suunnan junissa. Aikatauluhan on kulkusuunnitelma, eräänlainen ennustus, mutta satavarmaahan ei koko keissi ole, korjauksia, huoltoa, konepajakäyntejä, ellei sattunut muuta käpsähdystä. L7 pikajuna Hpk - Änl, lähtö Hpk klo 2.40, tulo Änl klo 23.44. Hv2 välillä Haapamäki - Matkaselkä. Lisää vekkuleita junia: Juna 11: henkilöjuna välillä Helsinki - Virasoja, lähtö Hki klo 15.00., tulo Vro klo 23.57. Pikajunana välillä Virasoja - Pitkäranta, lähtö Vro klo 0.33, tulo Srl klo 4.26. Lähtö Srl klo 4.55, tulo Mäk 14.00. Henkilöjunana välillä Pitkäranta - Mäkriä. Junan 11 veturit aikataulukirjan mukaan: Hki - Kv: Hv1-2, Hr1, Kv - Srl: Hv2-3, Srl - Mäk: Hv4. Parinsa, juna 12 lähti Mäkriästä klo 15.14 ja tuloaika Helsinkiin klo 13.04. Juna kohtasi parinsa, 11:n Elisenvaarassa. Junan kulkema matka oli yhteen suuntaan 698,6 km. Sokeriksi pohjalle: L13, henkilöjuna Tampere - Raivola, lähtö Tpe klo 23.58, tulo Rv klo 11.50. Veturina Hv1-2.
	19.05.2022 19:24	Timo Salo
		Samaa mietin, taitaa olla muut reitit vähissä. Ihme kun ei ole reikiä täynnä...
	19.05.2022 19:19	John Lindroth
		Hannu! Tuohon kysymykseen Pr2 äänimaailmasta olen itsekin ollut kiinnostunut.Tiedustelin tätä kerran Pekka Honkaselta ja kertoman mukaan äänimaailma oli vallan erinomainen!Varmaan lisämaustetta antoi tuo matala erikoinen piipun muoto.
	19.05.2022 19:19	Teemu Saukkonen
		Tulevat kuitenkin venäjän kautta?
	19.05.2022 19:14	Teemu Saukkonen
		Jos saisi esittää toiveen niin viikolla 23... Loma on buukattu ja yksi päivä on tarkoitus käyttää Kouvolassa.
	19.05.2022 17:55	Erkki Nuutio
		Vielä vuonna 1960 Pr2 oli vakikalustoa Tampere-Toijala -matkustajajunissa. En tiedä minä vuonna tämä alkoi. Vuonna 1961 ei käyttö Tampereelta enää jatkunut. Yhden kerran näin Pr2:n Tampereen kääntöpöydällä vuonna 1961 tai 1962.
	19.05.2022 17:31	Panu Breilin
		VR:n 75-vuotishistoriikin mukaan Kontiomäen-Taivalkosken radasta päätettäessä pidettiin itsestään selvänä, että rataa olisi myöhemmin jatkettu Paanajärvelle ja ehkä sen lisäksi Kemijärvellekin. Sota tuli kuitenkin näiden suunnitelmien väliin. Sotien jälkeen taas radanrakentaminen keskittyi pitkälti siihen, että 30-luvulla päätettyjä ratoja rakennettiin vähitellen valmiiksi, siitäkin huolimatta, että aika oli jo monin paikoin ajanut ratahankkeiden alkuperäisten perustelujen ohi. Se, että 30-luvulla ylipäätään haluttiin ratayhteys Kontiomäeltä Taivalkoskelle (Paanajärvelle), eikä siis Oulusta Paanajärvelle joka oli keskeisin kilpaileva vaihtoehto tälle linjaukselle, perustui ilmeisesti toisaalta puolustuksellisiin syihin ja toisaalta taas siihen, että haluttiin avata uusia reittejä puutavarankuljetukselle. Taivalkosken alueelta Pohjanlahden suuntaan oli jo puutavaran kuljetusreittinä Iijoki, jonka uittoa oli tällöin hiljattain saatu tehostettua joen perkauksella.
	19.05.2022 17:28	Jarno Piltti
		Kiitos! :)
	19.05.2022 17:21	Joni Jurmu
		Jep, pienen tauon jälkeen Spårhundin paluu! Vielä jaksaa, 11,5 vuotta lähestyy jo. On se nähnyt monet ratakilometrit, lieneekö suomen eniten rautatiellä talsinut pystykorva.
	19.05.2022 17:18	Joni Jurmu
		Käyttö jäi vähäiseksi koska rata jätettiin kesken. Kommenteissa onkin jo sivuttu aihetta minne jatkoa suunniteltiin. Kierroshan siitä olisi pitänyt tehdä ilman muuta.
	19.05.2022 16:09	Eljas Pölhö
		1950-luvun jälkipuoliskolla oli tavallisia paikallisjunia Hki-Karjaa-Hki ja niiltä oli useimmiten jatkoyhteys Hangon, Hyvinkään ja Salon/Turun suuntiin. Karjaa-Kirkkonummi-junat tulivat vasta sähköistyksen myötä. Pr2 käynti Karjaalla keskittyi vähäisten havaintojen perusteella viikonloppuihin, joissakin tapauksissa juniin, jotka muina päivinä liikennöitiin Dm7-kalustolla. Kirkkonummella käynnit olivat säännöllisiä, mutta kaikkina vuosina ei aina edes yhtä varmaa Pr2-junaparia päivässä.
	19.05.2022 15:54	Petri Nummijoki
		On Helsinki-Karjaa-junia ollut 50-luvulla ja 60-luvullakin, joskin silloin ne olivat jo Lättähattuja. Sellaisiakin löytyy, jotka olivat suoria junia Helsingistä Hankoon. Tosin Hankoon valmistui raskas kiskotus vasta 60- ja 70-lukujen taittaassa, joten Pr2 tuskin on Hankoon koskaan liikennöinyt. Porkkalan palauttamisen jälkeen oli muutaman vuoden ajan kulussa kesäsin Helsinki-Hanko pikajunakin (P27/28) lauantaina ja paluuvuoro sunnuntaina. Tämä oli siihen aikaan, kun useimmat Turun pikajunat olivat Dm4-vetoisia eikä niihin voitu juurikaan laittaa lisävaunuja. Vuodesta 1961 lähtien ko. Hangon juna liitettiin kulkemaan Helsingin ja Karjaan välillä Turun pikajunan P35/30 mukana, koska Rantaradalle oli saatu Hr11-vetureita ja junien painoja voitiin nostaa. Tosin myöhemmin 60-luvulla on ollut uudestaan suoria Helsinki-Hanko-pikajunia mutta silloin ne liittyivät tilanteisiin, joissa Saksan linjan lautat kääntyivät jo Hangossa eivätkä tulleet Helsinkiin asti.
	19.05.2022 15:47	Jussi Tepponen
		Laitoin Museorautatieyhdistys ry:n arkistoon tuon Humppilan raiteistokaavion. Se löytyy nyt suoraan täältä: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/piirustukset/details/32/457
	19.05.2022 15:41	Teemu Tuomisto
		Mietin itsekin samaa, voi toki olla, että juna on lähtenyt Göteborgin satamasta jonnekin päin Ruotsia, jonka vuoksi Sävenäsissä pysähdyttiin odottamaan vastaantulijat matkustajapuolelle. Voi olla, että ratapihalla tilaa on rajallinen määrä ja siksi katsottiin paremmaksi ajattaa juna matkustajapuolelle.
	19.05.2022 15:36	Rainer Silfverberg
		Siis 1950-luvulla kulki suoria junia Helsingistä Karjaalle jotka eivät jatkaneet Turkuun? Jäivätkö ne sinne vai jatkoiko joku (mahd. eri numerolla) Hankoon?
	19.05.2022 15:25	Juhani Katajisto
		Hannu olen paljon äänittänyt eri-sarjojen höyryvetureita 1960-luvun lopulta alkaen, jolloin oli mahdollista hankkia nauhureita joita voi viedä myös ulos. Joudun kuitenkin tuottamaan pettymyksen Pr2:n ääntä minulla ei ole nauhalla eikä pääkopan nauhallakaan. - Kyllä Petri on jälleen kerran tavattoman hyvin perillä asioista. Veturinkuljettajien työkirjat kertovat yksiselitteisesti, että Pr2-vetureita käytettiin Rantaradalla nimenomaan Karjaan junissa. Nuo Leppävaaran asemalta Pr2 muistikuvani ovat vuodelta 1957. Poljin usein fillarilla Laajalahdesta sinne junia katsomaan. - Ei varmaan kannata alkaa kaikkia Pr2:n ajosuuntia kertaamaan, mutta käytiinhän niillä aina Haapamäellä saakka. - Tähän väliin on hyvä pistää pieni mainospala. Pian on ilmestymässä Schwere Brocken Band 4. Siinä käsitellään myös meidän Pr2 järkälettä ja yllä olevasta veturista on samanlainen kuva mukana saksalaisten itsensä kuvaamana. Myös aiemmissa Schwere Brocken tiiliskivissään he ovat käsitelleet suomalaisia raskaita tankkivetureita. - Viimeisen kerran, kun näin Pr2:n lämpimänä oli kesällä 1964, kun olin menossa Kuplallani Jollakseen ja näin kapeasta raosta kun Pr2 1800 oli lämmitystehtävissä Herttoniemessä Paasivaaran markariinitehtaalla. Muistan tuolloin ajatelleeni vieläkö noitakin käytetään ajossa.
	19.05.2022 14:32	Petri Nummijoki
		Karjaan ja Turun väli valmistui raskaille kiskoille loppuvuodesta 1960, kun näiden käyttö päättyi kaupallisessa liikenteessä osapuilleen kesäaikataulukauden 1960 alkuun mennessä. Johonkin kuvaan Eljas laittoi tietoja ensimmäisistä raskaan sarjan vetureiden käynneistä Turussa, joskaan en löytänyt tähän hätään. Muistaakseni ensimmäinen matkustajajuna-ajo oli Hr1-käynti Turussa jouluruuhkan 1960 lisäpikajunassa. Mutta Karjaalle raskas kiskotus oli jo aikaisemmin, joten sinne Pr2:lla on melko varmasti ajettu. Taisi olla jossain henkilöjunassa aikataulumerkintöjen mukaankin käytössä. Porkkalan tunnelin aikaan on varmaan ajettu pikajuniakin Kauklahteen asti. Sen sijaan suhtautuisin epäillen siihen, että Kirkkonummen paikallisjunat olisivat olleet tyypillisiä Pr2-vetureille, vaikka varmaan joskus niissäkin on käytetty. Perustelu on siinä, että Kirkkonummelle riitti Pr1-veturinkin toimintasäde, joten Pr2:lla tuskin saavutettiin niissä mitään etua. Suurilla linjavetureilla on saatettu heittää lyhytmatkaisiakin paikallisjunavuoroja täyteajona pidempien matkojen välissä mutta Kirkkonummi oli siinäkin suhteessa vähän huono. Kirkkonummen paikallisjunista useimmat siirtyivät Lättähatuille pian sen jälkeen, kun Porkkala oli saatu takaisin ja liikenne Kirkkonummelle ylipäätään mahdollistui. Sen jälkeen veturijuniksi jäi lähinnä ruuhka-ajan vuoroja, joissa veturilla oli noin puolen vuorokauden odotusaika Kirkkonummella ennen paluulähtöä, joten veturilla ei ollut mahdollista ajaa vuorokauden aikana juuri mitään muuta.
	19.05.2022 14:30	Hannu Oinas
		Kemijärven radan rakentamisen yhteydessä käytiin kiivasta keskustelua sen reitistä. Valituksi tuli ”suora vaihtoehto”, toisena vaihtoehtona oli ”käyrä vaihtoehto”. Jälkimmäisen reitiksi ehdotettiin suurin piirtein Kemijokea seuraavaa linjausta. Rovaniemi-lehti 31.8.1929: ”Kansanedustaja Koivuranta huomautti Kemijärven radan n.s. käyrän suunnan miesten ajatelleen juuri tästä radasta haarauttaa rata Kuusamoon.” Pohjolan Sanomat 6.3.1937: ”Pohjois-Suomen taloudellisten olojen kehittämisen kannalta tärkeään Kuusamon ratakysymykseen on äskettäin kiinnitetty Peräpohjolan eräiden kuntien taholta huomiota sekä suunniteltu asiassa toimenpiteisiin ryhtymistä. Kysymyksen tullessa esille parhaillaan rakenteilla olevan Kontiomäen – Taivalkosken (Kuusamon) radan jatkamisesta on luonnollista, että rakennustöiden ensi vaiheen päätyttyä rautatierakennusohjelmaan välittömästi otetaan sen jatkaminen Kemijärvelle.”
	19.05.2022 13:53	Rainer Silfverberg
		Eikö ennen sotia laadituissa suunnitelmissa sen piti olla Jäämeren radan alkupätkä? Jotenkin tuntuu hassulta että niinkin myöhään kuin 1950-luvulla rakennettiin tynkärata jonka käyttö jo tiedetään että jää vähäiseksi koska alueella ei kaivoksia ym.
	19.05.2022 13:50	Rainer Silfverberg
		- Rantaradalla ensisijaisesti paikallisjunat Helsingistä Kirkkonummelle ym sekä "Porkkalan tunnelin" aikana myös pikajunien veto Hki-Kauklahti. - Päärata eri tyyppisiä matkustajajunia Helsingistä Riihimäelle, Tampereelle ja Kouvolaan.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset