Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.05.2022 18:44 | Kari Ranta-Ojala | ||
| On se vaan ihan kunnioitusta herättävän pitkä tämä juna. Itseasiassa kumpi on pidempi Ic274/265 vai IC266/273? | ||||
|
12.05.2022 17:30 | Aapo Niemelä | ||
| Eipä kauaa mennyt tiedustelusta kun kuvakin ilmestyi. (https://vaunut.org/kuva/154572) Hienoa menoa! | ||||
|
12.05.2022 17:22 | Pasi Seppälä | ||
| Täältä myös täydet pisteet. Komea kuva ja juna. | ||||
|
12.05.2022 16:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo se oli se josta Suomenkin lehdissä kirjoitettiin, mutta ei tainnut olla sama tapaus kuin mistö Erkki kirjoitti jossa se tuli Götan joen siltaa alas. | ||||
|
12.05.2022 15:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Seisakkeen rakentaminen Ikituurin vanhalle paikalle tuskin onnistuisi koska taloja on radassa kiinni ja mootoritie menee alta. Tilapäisen työmaa-aikaisen seisakkeen paikka jota ehdotin olisi Caribian alikulkusillan tienoilla ja "Posankkaa"" vastapäätä radan ja moottoritien länsipuolella. Siellä on nyt hiekkakenttä ja tasoero rautatiehen nähden mitätön että laiturin saisi varmaan rakennettua. Oletan että kakkosraide tulee aikanaan nykyisen raiteen ja moottoritien välliin. |
||||
|
|
12.05.2022 15:55 | Juhana Nordlund | ||
| Rainer, 1990-luvun alkupuolella tapahtui ainakin tämä: https://www.gp.se/nyheter/vasaplatsen-12-mars-1992-1.13945763 (12.3.1992) | ||||
|
|
12.05.2022 15:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Tapahtuiko se raitiovaunun karkaaminen jonka mainitsit 1990-luvulla? Minä muistan sellaisen tapauksen, siitä kirjoitettiin Suomenkin lehdissä, että vaunun seistessä päätepysäkillä tulivat ajolangat sähköttömiksi ja jarrut avautuivat itsestään ja ratikka pääsi karkuun alamäkeen tuhoisin seurauksin. | ||||
|
|
12.05.2022 15:49 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn kyllä tuohon Jimin kommenttiin Ikituurin seisakkeen sijainnista. Täytyneepä katsoa, josko löytäisin kuvan kyseisestä seisakkeesta. Virallisia tiedotuksia / rataosaselostuksia arkistoineet, voivat kaivaa tuon seisakkeen sijainnin ja myös lähistön ´linjavaihteiden sijainnit. Myös Markku Nummelinin kirjaan Rantarata kannattaisi tutustua. Vaunut.Orgin tietojen mukaan Ikituurin sijainti on ollut 197+870 jA Kupittaan 196+372 eli noin 1,5 km Kupittaalta ja noin 1,8 km päästä Turun asemasta. Joka tapauksessa tilapäinenkin seisake vaatisi infran rakentamista. |
||||
|
|
12.05.2022 15:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Mistä sillasta puhut? Mun käsitys on että Ikituurin seisake oli Caribian parkkipaikkaa vastapäätä alikulkutunnelin kohdalla? Sitä paikkaa mä joka tapauksessa tarkoitan. En silti usko että seisaketta alettaisiin rakentaan sen enempää työmaan ajaksi kuin sen jälkeen, sen verran jäykkiä organisaatioita Väylä ja VR ovat ja on turvanormit jne. Espoon ja Kirkkonummen tai ainakin jälkimmäisen pysähdykset saisivat toteuttaa koska aikataulu menee joka tapauksessa uusiksi. Varsinkin matkustaminen länsi-Uudellamaalla on tullut hankalaksi kun junat eivät pysähdy kirkkonummella. |
||||
|
|
12.05.2022 15:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Ikituurin seisakkeelta ei ollut sillalle matkaa paria sataa metriä, vaan se oli aivan sillan vieressä. Yliopiston kohdalle voisi kyllä rakentaa seisakkeen muutenkin, vaikka sitten kun kaksoisraide on valmis. | ||||
|
|
12.05.2022 15:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä Paimionjoen silta on sellainen klassikkopaikka jossa tykkään aina käydä kuvaamassa erikoisuuksia. Mieltymykseni siltohin ei taida tulla yllätyksenä :) | ||||
|
12.05.2022 15:11 | Sara Turunen | ||
| Hyvällä tuurilla täällä voisi alkaa näkyä enemmänkin raideliikennettä. Savon sanomissa oli juttua, että täällä saatetaan alkaa jalostaa biopolttoaineita. | ||||
|
|
12.05.2022 14:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Seisakkella ei ole enää laituria mutta nopeasti sellaisen rakentaisi. Siltatyömaalle on matkaa pari sataa metriä. Kuvittelisin että työmaaliikenne tapahtuu kumipyörilllä ja työmaille varataan varastotilaa ym tyhjiltä tonteilta jotka ovat radan molemmin puolin. Nythän junat Hki-Turku kohtaavat Kupittaalla, ja kuvittelisin että aikataulu pistetään täysin uusiksi että kääntöaikaa siellä jäisi ainakin 15 minuuttia ellei enemmän. Todennäköisesti Helsingistä lähdetään ja saavutaan lähellä samaa kellolukemaa eli runko odottaa silloin Helsingissän n tunnin ennen paluuta, mutta Kupittaalla on sitten riittävästi aikaa toteuttaa myös Ikituurissa käynti vaikka sitten jompaankumpaan suuntaan jouduttaisiin peruuttaa jos ohjausvaunu falskaa. Varmaan sääntörike? Jos Espoo ja Kirkkonummen pysähdyksiä lisätään niin se pidentää matka-aikaa n 5 minuuttia ja vaikuttaa mahdollisesti E-junien aikatauluihin mutta ei niin että se olisi mahdotonta toteuttaa. Ennen vuotta 2016 se oli mahdollista. Joka tapauksessa se on askakaspalvelukysymys joka pitäisi ottaa huomioon, paitsi jos halutaan ajaa lähes tyhjiä junia. Silloin voidaan koko junaliikenne Turkuun pistää tauolle ja ajaa vaikka vain Karjaalle muutama kerta päivässä taajamajunan aikataululla ja pysähtymiskäytännöllä. Seisake sai nimensää siitä kun nykyisen Caribia-hotellin nimi oli siihen aikaan Rantasipi Ikituuri joka taas tuleee kyseisestä ylioppilaslaulusta kun viesessä oli ylioppilaskylä. Tietysti seisake voitaisiin nimetä uudelleen vaikka Caribiaksi jos hotelli haluaa sponsoroida sitä. |
||||
|
12.05.2022 14:52 | Antti Ojala | ||
| Nyt menee puhtaaksi veikkaukseksi, mutta onko tämä Haapamäki? | ||||
|
12.05.2022 14:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| "S(P)ukevan vankilan volkkaripaku? Vaatii hevoselta todella paljon luonnetta tallustella autoliikenteen seassa. Ihmisluonteen tuntien voin väittää autoilijaporukassa olevan sellaisiakin sadistisia raukkoja, jotka hevosen nähdessään soittavat torvea: "katohan kun pistetään koni laukalle perkele!" |
||||
|
|
12.05.2022 13:55 | Kari Haapakangas | ||
| Näinköhän Ikituuri on aikoinaan nimetty ylioppilaiden Gaudeamus Igitur -laulun mukaan? On tietysti vähän hassua, että seisakkeen nimi on Siksi | ||||
|
|
12.05.2022 13:27 | Teppo Niemi | ||
| Mitä tuo vaatisi entisen Ikituurin seisakkeen Infralle? Entä mikä vaikutus tuolla olisi tehtävien ratatöiden sujumiseen? Entäpä kaluston kieroihin. Tämä koskee myös pysähdyksiä Espoon ja Kirkkonummen asemilla. Entäpä jos ohjausvaunun tekniikassa ilmenee ongelmia..... Lisää viivästystä siirtymisessä Kupittaalle ja veturikierto tai junan vaihto siellä? |
||||
|
|
12.05.2022 12:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Kannattaisiko Helsingin junia ajaa entiselle Ikituurin seisakkeelle asti, jolloin yliopistokampukset olisivat lähimpänä? Junathan ovat kaikki ohjausvaunullisia tai pendoja eivätkä tarvi toista raidetta. Koska matka Turkuun aiheuttaa muutenkin tämän katkon takia hankaluuksia monelle ja ennustetavissa on siirtymistä busseihin ja oman autoon, niin VR voisi palauttaa pysähdykset Espoon ja Kirkkonummen asemilla niin saaataisiin haarukoitua enemmän matkustajia ilman että matka hirveästi pitenisi. Luulen etä junilla Turkuun matkustaa enää tilanteissa jollloin ei päärautatieasemalle eikä satamaan pääse, vain sellaiset junamatkustamisen tosiystävät jotka arvostavat mukavuutta ja sitä että pysähdyspaikat muilta osin olisivat mahdollisimman lähellä omaa lähtö ja määräpaikkaa. |
||||
|
|
12.05.2022 12:26 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyllä on. Tieto löytyy myös esim. VR:n sivuilta: https://www.vr.fi/rautatieasemat-ja-reitit/turku | ||||
|
|
12.05.2022 12:03 | Kari Haapakangas | ||
| Olisiko Kupittaa siis rantaradan pääteasema kahden vuoden ajan? | ||||
|
|
12.05.2022 11:59 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvat synnyttävät varmaan monenlaisia assosiaatioita. Uskon että kuvaaja on valinnut kuvauspaikan varsinkin sen puolesta, että tuossa valo tulee hyvältä suunnalta ja kuvaan saa mahdutettua muutakin raideliikennettä kuin vain raitiovaunuja. Kuvan vaunu lähestyy päärautatieaseman pysäkkiä Bergsjönin suunnasta. Vähän ennen kuvauskohtaa vaunu on tullut jonkin matkan samaa pikarataa, jota useat Angeredin suunnan vaunutkin käyttävät. Pikarata on linjattu rautatien viereen. | ||||
|
|
12.05.2022 11:47 | Teppo Niemi | ||
| Mutta liikennekatko antaa mahdollisuuden myös suurempiin ratageometeian muutoksiin ilman liikennehaittaa. Esimerkiksi Saksassa Erfurt - Bamberg suurnopeusradan liittäminen 'vanhaan' Frankenfaldbahniin hoidetiin noin puolen vuoden liikennekatkolla. Tähänhän liittyy myös Turun ratapihan muutostyöt. Ja niidenkin sujuminen rantaradan liikennekatkolla lienee sujuvampaa. |
||||
|
|
12.05.2022 11:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisi aika hölmöläisen hommaa jos liikenne olisi poikki kaksi vuotta siksi että vanhan sillan viereen rakennettaisiin uusi? | ||||
|
|
12.05.2022 11:00 | Erkki Nuutio | ||
| Lähes epäreilu kuvauspaikka, koska Polhem on entinen suuruus ja sai siksi vain väliaikaisen ersättningshållplatsin : https://trafiken.nu/goteborg/arkiv/2021/maj/manga-linjer-laggs-om-i-centrum/ Vaikka Götaälv ja sen sillat eivät näy taustalla, vaan päärautatieasema, olen vanhana hisingeniläisenä (1970) oikeutettu kommentoimaan näitä keskustasiltoja. Joen vastapuolella on suuri Hisingenin saari, jolla mm. AB Volvon alkuperäiset ja osin nykyisetkin tehtaat sijaitsevat. Götaälvbrota vuodelta 1939 puretaan juuri ja uusi Hisingsbro on jo käytössä : https://www.skanska.se/vart-erbjudande/vara-projekt/215856/Hisingsbron%2C-Goteborg Skanskan hyvässä kuvasarjassa näkyy vanhempi silta vielä uuden sillan työmaan vierellä. Vanhan sillan kautta olen useasti kulkenut, en vain vaarallisella raitsikalla, vaan myös kävellen ja taittopolkupyörällä. Sillalta tuli yksi raitsikka kerran jarruitta alas. Mahtavassa vauhdissa kaatui Nordstadenin puolella jyrkkään mutkaan (parisataa metriä rautatieasemasta pohjoiseen). Sitten laskettiin kuolleet ja haavoittuneet ja todettiin että kannattaisi pistää jarrut toimiviksi. Saa nähdä muistetaanko vaunun jarrujen toiminta nykyään tarkistaa aamuisin? Joen ylityksistä vielä. Göteborgin 400-vuotisjuhlan kunniaksi aiottu köysirata Järntorgetilta Hisingenin Lundbyn (Volvo) kautta Hjalmar Brantiggsplatsenin raitiolinjoille peruttiin. Ilmeisesti kunnallisrohkeus petti tai -maltti voitti. Hinta tuskin oli este, koska esimerkiksi Tampereen Areeeenan hinnalta olisi saanut ainakin kolme Göteborgin köysirataa. Kommentoin Göteborgin asioita laajasti koska siihen on täydet valtuudet. Maksoimme kalliisti Göteborgin oston takaisin Tanskalta (Älvsborgs lösen). Suomalaiset veronmaksajat maksoivat näitä lunnaita lisäverona vuosien ajan. Samaan tapaan parhaillaan maksamme italialaisten asuntoremontit ottamallamme velalla - osana Suomen noin 4.5 miljardin euron lahjoitusta lähinnä EU:n eteläisille maille. |
||||
|
12.05.2022 09:05 | Panu Breilin | ||
| Ratatöihin, henkilökuntaan ja muuhun liittyviä esteitä asialle voi toki olla. Mutta mietin esim. sellaista vaihtoehtoa, että Karjaan suunnasta tullessa pysäyttäisi junan Veturitien ylikulkusillan tai ristikkosiltojen kohdalle, siirtyisi sieltä radio-ohjauksella Ilmalan ratapihalle jossa tekisi ympäriajon ja jatkaisi sitten matkaa kohti Kouvolaa. Toisin päin kulkiessa sitten sama kuvio päinvastoin. | ||||
|
12.05.2022 08:51 | Petri Nummijoki | ||
| Niin ja jatkokysymyksenä, että onko P76 ollut Hr1-aikana sunnuntaisinkin Hr1-juna vai Tr1:llä vedetty? P76 pysähtyi Kausalassa, joten Hr1 on varmaan sunnuntaikokoonpanossa ollut Mankalan mäessä tiukoilla, kun vauhtia on tuskin saatu otettua edes sitä 85 km/h, jonka silloiset kaarrenopeusrajoitukset olisivat mahdollistaneet. | ||||
|
12.05.2022 08:50 | Jukka Eklund | ||
| Kahdessa veturissa molemmat virroittimet ylhäällä. Mikähän siihen on syynä? Veturissa 1334 näyttää olevan yksivartinen ainakin taaempi virroitin. Aikoinaan näin Narvikissa Rc -sarjan veturin jossa oli sekä saksi- että yksivartinen virroitin. |
||||
|
|
12.05.2022 08:47 | Teppo Niemi | ||
| Suoraa yhteytähän ei Turun suunnasta ole Ilmalan ratapihalle ja tuo siirtymä edellyttää vaihtotyöhenkilökuntaa. Entäpä käynnissä olevien ratatöiden kapasiteettivaraukset ja jännitekatkot? Niilläkin voi olla vaikutusta asiaan. |
||||
|
|
12.05.2022 08:29 | Panu Breilin | ||
| Sinänsä yöaikaan voisi kapasiteetti hyvin riittääkin vaadittaville vaihtotöille Pasilassa, Ilmalassa ja/tai Helsingissä. | ||||
|
|
12.05.2022 06:29 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. Hieno. | ||||
|
|
12.05.2022 06:25 | Juhana Nordlund | ||
| Onpa siisti kuva Göteborgin uusimman sukupolven raitiovaunusta. Tätä vaunumallia tulee alkuun kahtena versiona, sekä yksi- että kaksisuuntaisena. Kuvan vaunu kuuluu kaksisuuntaisien ryhmään M33B. Niille on määrätty numeroiksi 490 - 499. Yksisuuntaisien numerot taas ovat 500-sarjassa. Niistä käytetään sarjatunnusta M33, teoreettinen merkintä olisi M33A. Vaunun pituus on 33 metriä. Göteborgiin on nyttemmin tilattu vastaavia vaunuja edellisiä pidempinäkin. Niille tulee sarjatunnus M34. Niiden pituus tulee olemaan 45 metriä. Pidempien vaunujen ollessa optiotasolla eräissä raporteissa esiintyi versiomerkintä C mallista M33. |
||||
|
|
12.05.2022 05:50 | Sauli Vähäkoski | ||
| Väyläviraston verkkosivuilla on, että ratatyö kestää kaksi vuotta ja uuden sillan sijainti on purettavan nykyisen sillan vieressä. Onkohan suunnitelma tästä muuttunut? | ||||
|
|
12.05.2022 00:19 | Matti Melamies | ||
| Eikös uusi silta tule tuohon samaan paikkaan ja tulee pitkä liikennekatko, koska vanha silta puretaan jo tänä vuonna pois uuden sillan tieltä? | ||||
|
11.05.2022 23:38 | Jukka Virolainen | ||
| Koskahan tämä nähdään vaikkapa Riihimäki- Lahti välillä? | ||||
|
11.05.2022 22:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella komea kuva! | ||||
|
|
11.05.2022 20:35 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoon kevätmaisemaan on juna tallennettu. Tasalaatuinen ja siisti junarunkokin mahtuu hyvin kuvaan. | ||||
|
11.05.2022 19:53 | Raimo Harju | ||
| No mutta, siinähän on silta täynnä Hurua, oikein komia kuva. | ||||
|
11.05.2022 19:21 | Harri Pesonen | ||
| Palovesi merkki. Ala kyltissä on merkki onko ehtymätön vesilähde ja montako sataa metriä on paikkaan tuosta kyltistä | ||||
|
11.05.2022 19:18 | Harri Pesonen | ||
| Viimenen vaunu vähän kolkatti mennessään, | ||||
|
11.05.2022 19:16 | Harri Pesonen | ||
| Näyttäisi äkkiseltään olevan ihan kunnon Strömbergin tuotetta tuo muuntaja on jopa varustettu ilmankuivaimella ja öljynkorkeusmittarilla paisuntasäiliö. Kuivaimen rakeetkin on vaihdettu hiljattain kun on noin hyvät. | ||||
|
11.05.2022 19:14 | Eemi Heino | ||
| oho minulle tuli väärä päivä tuohon kun nuo muut kuvat latasin :D | ||||
|
|
11.05.2022 19:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Takatalvi iski! | ||||
|
|
11.05.2022 18:34 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä juna menee 1960-luvun puolessavälissä valmistunutta linjausta pitkin. Eli Heinoon oikaisua pitkin mennään. | ||||
|
|
11.05.2022 18:29 | Tapio Keränen | ||
| Kovin näyttää talviselta eilinen Kirkkonummella. | ||||
|
|
11.05.2022 18:00 | Tero Korkeakoski | ||
| Komian näköinen | ||||
|
|
11.05.2022 15:57 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei ole sekään. Sijaitsee kyllä jokseenkin yllättävässä paikassa ja näkyykin lähimmälle radalle nyt kun ei ole lehtiä puissa. | ||||
|
11.05.2022 15:24 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Tampereen ja Turun kirjoissa oli tuohon aikaan sentään 41 kpl Vv15-16-vetureita, joten mielenkiintoista, etteivät nämä ole edes kesäaikana riittäneet kaikkiin kuvatun kaltaisiin juniin. Yhtä lailla mielenkiintoista on vapaiden nopeusrajoituksien aikainen liikennekulttuuri. Tietysti autoliikenteen ja varmaan hirvieläintenkin määrä on silloin ollut vähäinen nykyiseen verrattuna mutta toisaalta tiellä on saattanut kulkea vaikka hevosia tai lehmiä. | ||||
|
11.05.2022 14:53 | Esa Annala | ||
| Saas nähdä, vaihtuuko tämä linja-auto sähkö malliseen tai ei. | ||||
|
|
11.05.2022 13:17 | Juhana Nordlund | ||
| Anderssonin entinen kiinalaisvalmisteinen Golden Dragon XML6155 on näköjään päässyt tällaisiin tehtäviin. Tuon bussin ollessa uusi Suomessa oli varsin niukasti kiinalaisvalmisteisia linja-autoja. Nyttemmin kaupunkiliikenteen sähköistyessä kaupunkiautojen uushankinnoista todella iso osa on nimenomaan kiinalaisia. | ||||
|
|
11.05.2022 12:50 | Juhani Katajisto | ||
| Tämä tapahtui siis elokuun alkupuolella 1964. Kyseessä oli hiilikorsteeninen Tv1-sarjan veturi matkalla Haapamäen suuntaan tavarajunassa (järjestelyjunassa?). Miksi sitä sitten hetken seurasimme. Meillä oli ollut kaamea kilpa-ajo valtatiellä nro 3 erään ison Fiatin kanssa. Se ei millään meinannut uskoa, että mp:llä pääsee niin kovaa ja lopulta me jätimme sen. Meitä oli kaksi päällä ja tavarateline täys retkikamoja. Alun perin oli tarkoitus ajaa samaa kolmostietä Seinäjoelle, mutta oli pakko kääntyä sivutielle rauhoittumaan. Ja mikä siihen sopi paremmin kuin "körötellä" hetken vanhan höyryveturin tahdissa. Loppumatka sujuikin rauhallisesti "klassista 66"-tietä. Olimme edellä kerrotulla matkalla Seinäjoen Vaasan Uumajan kautta Ruotsiin "kruisailemaan". Tälle foorumille hienoja kuvia ladannut Niila Heikkilä innostui joskus värittämään näitä vanhoja Ruotsin mv-Honda kuviani. | ||||
|
|
11.05.2022 10:06 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko tuo Tv1-vetoinen juna vuodelta 1964 jonkinlainen työjuna (soraa tai sepeliä) vai aito kaupallinen tavarajuna? Lähinnä sen vuoksi kyselen, että Tv1-vetureiden käyttö kaupallisessa tavaraliikenteessä lienee ollut Tampereen seudulla tuossa vaiheessa harvinaista pois lukien ehkä talvikuukaudet, kun Perämeren satamat olivat kiinni ja kulussa lisätavarajunia. | ||||