Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.07. 06:13 | Jari Välimaa | ||
| Sinä | ||||
|
24.07. 06:12 | Jari Välimaa | ||
| Ei tuolla osuudella ratatöitä käynnissä (vasta 28.7) . Eikä valokaan vilkkunut. | ||||
|
24.07. 04:05 | Oliver Laaksonen | ||
| Aika surkeaa toimintaa minusta alussa heti tulla tällaista kuvaa alistamaan, mikäs tässä oli vikana, vorgistahan löytyy kuvia vaikka kaivinkoneista jos niin haluaa.. | ||||
|
24.07. 00:07 | Panu Breilin | ||
| Vuonna 2008 kun tämä 350-metrinen uusi laituri rakennettiin oli vielä jonkin verran joustavuutta laituriasioissa, tarvittaessa. | ||||
|
|
23.07. 23:39 | Teemu Halttunen | ||
| Onko varma tieto että laitos on rikki, eikä vain ratatyön takia otettu pois käytöstä väliaikaisesti? Nuo kyltit ei kerro pelkästään laitoksen rikkoutumisesta vaan niitä käytetään myös silloin kun laitos otetaan pois käytöstä esim juurikin ratatyön takia. Vanhoja käytöstäpoistokylttejä (Varoituslaitos ei toimi tai Puomite eivät ole käytössä) on vielä pilvin pimein laitoksissa, vaikkakaan eivät ole enää määräysten muikaisia. Ei sillä etteikö tuo espanjalaisen ihme oikeasti olisi rikki muissa valmistajan laitoksissa esiintyneiden lastentautien takia. |
||||
|
|
23.07. 23:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Kuka täällä Venäjää ihannoi? Faktoista kannattaisi välittää. | ||||
|
23.07. 20:44 | Kimmo Säteri | ||
| Nettisivustolla olevassa kuvakokoelmassa on myös pari mielenkiintoista kuvamuokkausta. Kuvia on muokattu hieman, mutta tietyt yksityiskohdat kuviassa paljastavat valokuvien olevan peräisin germaanien maasta. ;) | ||||
|
23.07. 19:02 | Veeti Saukkonen | ||
| kaunis käsiala :D | ||||
|
|
23.07. 18:43 | Miska Sallinen | ||
| Nyt SLOY:n sivuilla mainostetaan LINTtejä saneerattujen Sm2:ien sijasta: https://lahijunat.fi/ | ||||
|
23.07. 16:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Oliko tuo Somerharjun lv kenties sahan takia? 1953 ilmakuvassa on iso kompleksi km 231 kohdalla. | ||||
|
|
23.07. 14:35 | Jari Välimaa | ||
| Yksi työjuna on mennyt tästä kesäkuussa jolloin on toiminut. ja punaiset on autoille | ||||
|
|
23.07. 14:34 | Noah Nieminen | ||
| Jaahas. Ei tainnut ehtiä vilkauttaa vielä punaisia valoja junille, ennen kuin hajosi. Tämä on tätä nykylaatua... | ||||
|
23.07. 12:30 | Eljas Pölhö | ||
| Koska Borki on (muodollisesti) Ukrainan alueella. n. 47 km Harkovasta etelään, niin veturit ovat todennäköisesti Kursk-Harkova-Azov (Kursk-Charkow-Azower-bahn/Kursk-Kharkov-Azov Railway) yhtiön vetureita. Venäjän valtio osti tuon radan 1890.12.24 sopimuksella vuoden 1891 alusta lukien. Sitä ennen yhtiön C-pyörästöiset (0-6-0) veturit kuuluivat sarjaan T, numerot 1-274 (useita valmistajia). Etummainen veturi oli näitä (saako numerosta selvää?). Takimmainen näyttää hieman erilaiselta ja voi olla joko eri valmistajan versio tai sitten 1B (2-4-0) pyörästöinen (sarja P, numerot 21-43 ja 151-152) tai 2B (4-4-0) numerot 44-47. Henkilö- ja tavaraliikenneveturit kulkivat kummatkin numerosta 1 alkavissa sarjoissa, joten pelkkä numero ei vielä ole täysi tunnistus. Etummainen veturi vaikuttaa hyvin samanlaiselta kuin Suomen Rautatiemuseon kokoelmissa olevan Siglin tälle yhtiölle valmistama 0-6-0 (R-museon kuva on mm. kirjassa A D de Pater & F M Page: Russian Lokomotives Vol. 1 1836-1904 (avustajina Reino Kalliomäki ja Jukka Nurminen). |
||||
|
23.07. 11:54 | Markku Naskali | ||
| Sen sijaan osuuskuntia kyllä. | ||||
|
23.07. 10:25 | Markku Naskali | ||
| Totta kai kunnossapidosta pitää maksaa. Halusin vain viitata siihen että rahaa hankkeisiin ei sada taivaalta kuten jotkut tuntuvat ajattelevan monien ratasuunnitelmienkin suhteen. | ||||
|
23.07. 09:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio Keränen kirjoitti aikoinaan ilmestyneeseen Junat-lehteen artikkelin päätepuskureista, piirroskuvilla täydennettynä. Kuvan toppari on muodoltaan mainitun artikkelin mukaan "savolaesmallinen raijetopparj". |
||||
|
|
23.07. 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| G.m.b.H = Gott muss bald Helfen. (= Jumala auttakoon ja pian) Oikeasti: "Gesellschaft mit beschränkter Haftung" eli yhtiö rajoitetulla lisämaksulla. Tätä yhtiömuotoa ei ole Suomessa liiemmin esiintynyt. Lieneekö ollenkaan...? |
||||
|
23.07. 09:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin virta-avain näyttää seuranneen teknillisen kehityksen trendiä. Alunperinhän höyryveturin "virta-avaimena" oli - tulitikkuaski! |
||||
|
23.07. 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä!!! Pieni mielleyhtymä veturitehtaan nimestä: Schwindler = huijari. Schlingel = lurjus. Leverkusen, kuuluisa potkupallojoukkueestaan ja nyt näemmä myös veturiteollisuudestaan... |
||||
|
23.07. 09:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tanzbrunnen? Suomeksi "Tanssikaivo", lapiokäännöksenä. Kerrassaan huvittavan näköinen valtaputki, höyrykuvusta tasoluistille. Vekkuli konstruktioratkaisu tuo vesisäiliön sivu...? Kautta August Borsigin luiden, etevänovelaa suunnittelua tuo höyrykuvun jälkeinen kupu! |
||||
|
23.07. 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Salainen" vodkankuljetusvaunu...? Venäläismallinen yhteiskuntakehtys historian valossa: Feodalismi -> tsarismi -> bolshevismi -> stalinismi -> alkoholismi. |
||||
|
|
23.07. 07:40 | Jari Välimaa | ||
| Venäjä ei ole onnistunut edes Ukrainassa saavuttamaan ilmaherruutta joten Venäjä ihannoinnit sikseen. | ||||
|
23.07. 01:40 | Pietu Tuovinen | ||
| Eivät varsinaisesti väärässä päässä junaa, mutta jotta ne saataisiin 266:n perään, päivystäjän on otettava vaunut ensin autopussista ja sen jälkeen ajettava ne ympäri. Tässä videossa kohdasta 50:55 eteenpäin näkyy operaatio (muiden kulkijoiden ohella) ainakin osittain https://youtu.be/F1Q1Uc9SZmw?si=e4EHRFfytoof--VP | ||||
|
23.07. 01:31 | Pietu Tuovinen | ||
| 2821 oli 22.7. jälleen Kolarin yöjunassa, eli ilmeisesti ei mikään iso vika veturissa ollut | ||||
|
|
23.07. 00:37 | Tero Korkeakoski | ||
| Venäjällä on enemmän lentokoneita Baltian lähistöllä kuin laivastoa, saatikka sukellusveneitä. | ||||
|
|
23.07. 00:34 | Tero Korkeakoski | ||
| Lastista ei kuitenkaan mainita missään... | ||||
|
23.07. 00:33 | Tero Korkeakoski | ||
| Harvinainen juna siis. Ei ole noita romuvaunujakaan paljoa enää liikenteessä, vaikka Tornion terästehdaskin käyttää melkein pelkästään kierrätysterästä raaka-aineena mutta ne kulkevat laivalla ja rekalla. | ||||
|
22.07. 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John ja terveisiä Zugspitzelta! Tänään sain otettua hyviä kuvia ja jossain vaiheessa julkaisen kuvasarjoja täältä. | ||||
|
22.07. 22:59 | Hannu Peltola | ||
| Esa, kyseesä ei ole perinteinen T-siipiopastin, vaan yhdysvaltalainen erikoisuus: junansuorittajan opastin (Train Order Signal). Siipien ollessa pystyasennossa junaan ei toimiteta mitään ilmoituksia. Jos junan kulkusuuntaan nähden oikeanpuolimmainen siipi on 45 asteen kulmassa ylös, asemalla on ilmoituksia junalle ja nämä toimitetaan perinteisesti renkaaseen kiinnitettynä. Jos siipi on vaakasuorassa, juna tulee pysäyttää asemalle. Opastimella voidaan antaa erikseen opasteet kumpaankiin suuntaan. | ||||
|
22.07. 22:43 | Matti Melamies | ||
| Kyllähän kulttuurialalla (jota museojunatoimintakin yleisön näkökulmasta on) käytetään vapaaehtoisia, vaikka taustalla olisi voitollinen osakeyhtiö: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009601867.html |
||||
|
|
22.07. 22:42 | Matti Melamies | ||
| Kyllähän kulttuurialalla (jota museojunatoimintakin yleisön näkökulmasta on) käytetään vapaaehtoisia, vaikka taustalla olisi voitollinen osakeyhtiö: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009601867.html |
||||
|
|
22.07. 22:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä se autovaunujen pyörittäminen tarkoittaa? Ovatko ne väärässä päässä junaa? | ||||
|
22.07. 20:27 | Petri Sallinen | ||
| Rautapellillä verhoiltu vaunu ei kestänyt kovin hyvin. Pellin ja puurakenteen väliin tiivistyi kondenssivettä, joka lahotti rakenteita jopa jo viidessä vuodessa. Rautapelti yritettiin eristää sivellemällä levy sisäpuolelta mönjävärillä, johon painettiin eristävä säkkikangaskerros — huonolla menestyksellä. Rakenteiden ongelmista julkaistiin aikoinaan useita selvityksiä. ”Eikö voitaisi valmistaa puumassasta kyllin säänkestäviä ja ja lujia, muotonsa pitäviä sekä lämpöä eristäviä laattoja, joita voisi käyttää vaunujen molemminpuoliseen vuoraukseen paremmalla menestyksellä kuin nykyisiä hyvin puuttellisia ja epätarkoituksenmukaisia vuorausaineita”, kirjoittaa insinööri Vilho Heinonen vuonna 1912. Lopulta vaunujen verhoilumateriaaliksi valikoitui haapalauta. Haapalaudalla verhoiltu kaksiakselinen avosiltainen vaunu on yhdistelmä eurooppalaista muotoajattelua ja karua suomalaista insinöörityötä. Vaunun kori muistuttaa yhä muodoltaan ”hevospostivaunun tarkoituksetonta, jopa konstruktiivisesti haitallistakin jäljennöstä”, kuten insinööri Väinö Valkola totesi — vaunun korin ulkoseinät on nimittäin alhaalta taivutettu 50 millimeteriä sisäänpäin hevospostivaunujen tapaan. Haapalaudoitetussa avosiltaisessa korimallissa oli siis yhä loiva taivutus korin alareunassa. Vaununkorien laudoitus suoristui vasta silloin, kun ensimmäiset haapalaudoitetut Ei-vaunut valmistuivat. |
||||
|
|
22.07. 20:26 | Antti Ojala | ||
| Jos ajattelemme veronmaksajina nokkaamme pidemmälle, niin kunnossapitourakoitsijoille kannattaakin maksaa sen verran, että he pystyvät kehittämään liiketoimintaansa. Muuten käy käy niinkuin Kelataksien uudistuksessa. Monin paikoin sairaalakyytiä ei tule, koska yrittäjät eivät ota Kelan heikosti taksoitettuja sopimuksia. - Kalustoyksiköitä ei hankita pihankoristeiksi siksi, että niillä on kiva kehuskella rautatieharrastajille. Yrittäjä ostaa työkoneen vain, jos se on kannattava tuotannontekijä ja, se pysyy mahdollisimman paljon työmailla, poissa pihaa koristamasta. Urakoiden kilpailutukset pitävät kyllä huolen siitä, ettei kermankuorinnan vaaraa ole. Toisin on ostojunaliikenteessä, sielä VR-Yhtymä saa kuoria kermaa kenenkään häiritsemättä. | ||||
|
|
22.07. 18:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin mitä tyyppiä nämä olivatkaan? | ||||
|
|
22.07. 18:24 | Panu Breilin | ||
| Vielä 70- ja 80-luvuilla näitä hyvin vanhoja matkustajavaunuja oli melko paljon jäljellä virkatarvevaunuina. Mutta yksi kerrallaan ne romutettiin, kun ei ymmärretty niiden arvoa. Sillä seurauksella, että nykypäivään asti säilyneet puukoriset matkustajavaunut ovat lähinnä uudempaa suoraseinäistä haapalaudoitettua tyyppiä jonka tuotanto alkoi 1910-luvulla. | ||||
|
|
22.07. 18:16 | Panu Breilin | ||
| Siinä on aika monta vaunukuormaliikenteen vaunua menossa aika moneen eri paikkaan rataverkolla. | ||||
|
|
22.07. 18:15 | Panu Breilin | ||
| Kai sekin on mahdollista, että on haluttu kieltää vain vaunun pudottaminen laskumäestä mutta ei esimerkiksi vaunun heittämistä? | ||||
|
|
22.07. 17:47 | Markku Naskali | ||
| Ja sen kannattavan työn maksamme suoremmin tai välillisemmin sinä ja minä ja Hentun Liisa. | ||||
|
22.07. 16:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt onkin vasta köyhää, vaikka vetokaluston onkin mielenkiintoisempaa. | ||||
|
|
22.07. 15:58 | Petri Sallinen | ||
| "EI SAA HEITTÄÄ" on myös samansisältöinen. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12401.msg94598#msg94598 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12378.0 |
||||
|
|
22.07. 14:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Joonas, näin itsekin uumoilin, mutta teksti nimenomaan kieltää vaunun "tiputtamisen" laskumäestä alas. En tiedä yhtään mitään tässä sanotun venäjänkielen knopeista ja/tai sivumerkityksistä. Periaatteessa olet mielestäni oikeassa. |
||||
|
|
22.07. 14:25 | Joonas Jokinen | ||
| Vastaako "EI SAA KULKEA LASKUMÄESSÄ" käytännössä samaa kuin "SAATTAEN VAIHDETTAVA"? Periaatteessahan ohjesääntöä tarkemmin tuntematta nämä voisivat samaa tarkoittaa. | ||||
|
|
22.07. 13:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Google-kääntäjän mukaan säiliön kyljessä lukee: SYTTYVÄÄ EI SAA KULKEA LASKUMÄESSÄ. (sanatarkemmin: ei saa laskea mäkeä alas) Venäjän kieltä paremmin osaavat oikaisenevat käyttämäni sanamuodot? |
||||
|
22.07. 13:06 | Antti Laajalahti | ||
| Olisko muutoksia tehty silloin kun 1805:ssa oli Voithin vaihteisto. | ||||
|
|
22.07. 12:45 | Antti Ojala | ||
| Kuten sanottu, omistajan olisi hyvä ymmärtää, mitä museorautatien omistaminen merkitsee. Isännälle kuuluu töistä aina isännän osuus. Niin kauan kun ne ovat hoitamatta, museota on kovin vaikeaa kehittää. Tilanne on nyt se, että Äänekosken kaupungilla on isompia ongelmia ratkottavanaan. Kaupunginjohtaja on kohdellut väkeään huonosti ja edessä taitaa olla hankala pakkovaihdos. | ||||
|
|
22.07. 12:32 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen hieno kuva! | ||||
|
|
22.07. 11:49 | Petri Sallinen | ||
| Käytettävissä olevien taloustietojen perusteella yhtiöllä ei ole edellytyksiä omalla toiminnallaan kerätä tarvitsemaansa rahoitusta. Onko yhtiön liiketoimintaidea ylipäätään elinkelpoinen? Voiko Äänekosken kaupungin enemmistöomistuksessa olevan osakeyhtiön liiketoiminta perustua vapaaehtoistoimintaan? Onko yhtiön toimistusjohtajakin vain vapaaehtoinen, joka leipätyönsä sivussa hoitelee osakeyhtiön asioita? Mitä silloin tehdään, jos vapaaehtoisia ei syystä tai toisesta huvita tehdä mitään ja jos vapaaehtoisia ei ole? Sisä-Suomen Lehti kirjoitti viime vuonna Keitele-Museon lainvastaisesti varastoimien kreosoottipölkkyjen hävittämisen aiheuttamista kuluista. Lehden mukaan pölkkyjen hävittäminen olisi maksanut 44 000 euroa. Hätiiin huudeltiin yhtiön suurinta omistajaa, eli Äänekosken kaupunkia. Lehtijutun perusteella Keitele-Museo kaatuu, jos ulkopuolista rahoitusta ei saada pölkkyjen hävittämistä varten. Lehtijutusta sai sellaisen käsityksen, että kaupungin ja sen päättäjien suhtautuminen olisi ollut vähintäänkin nihkeä. Toisaalta voidaan kysyä, miksi pölkkyjä ei alkujaan varastoitu asianmukaisesti. Tällaisen yhtiön toimintaa ei todennäköisesti ratkaise touhutippaa nenäpäässään kantava toimitusjohtaja. Omistajilla pitäisi olla halua rahoittaa yhtiön toimintaa — ainakin aluksi, kunnes yhtiön oma liiketoimintaa tuottaa riittävästi tulosta. Samalla voitaisiin osaajia sitouttaa yksinkertaisesti palkkaamalla heitä yhtiön hommiin. Tässä taitaa tosin taustaalla olla taas kerran puutteelliset ja ylioptimistiset markkina-analyysit, jotka monesti ovat kunnallisen liiketoiminnan riesana. |
||||
|
|
22.07. 11:48 | John Lindroth | ||
| Antille kiitos yhteenvedosta! | ||||
|
|
22.07. 11:44 | Petteri Kumpulainen | ||
| Noniin :D | ||||
|
|
22.07. 11:31 | Antti Ojala | ||
| Herra John hyvä. Talkootyön näkökulmasta ei ole paljoakaan väliä, järjestetäänkö toiminta yhtiö- vai yhdistysmuotoiseksi. Yhtiö voi olla myös voittoa tavoittelematon. Kermankuorintaa ei tarvitse pelätä, kun kaikki tulot uppoavat varmuudella kuluihin. - Museorautatien järjestämisessä yhtiömuotoiseksi on se järki, että yhtiökokoukseen pääsee vain hankkimalla osakkeita. Osakkeiden hankkiminen taas edellyttää vakavaa sitoutumista. Tämän vuoksi myös Jokioisten museorautatie on järjestäytynyt siten, että omaisuus on yhtiön hallinnassa, ja talkootoiminnasta vastaa yhdistys. - Yhtiössä on paljon hyvää. Esimerkiksi, sen hallitusta ei voi vaihtaa hankkimalla yhtiökokoukseen puhelinkampanjalla massoittain uskollisia äänestäjiä. Yhtiön asioista päättää yhtiökokous, ja kullakin omistajalla on äänivaltaa osakepinkan paksuuden verran. Juuri päätöksenteon selkeyden vuoksi, museorautatien toiminta on paremmin turvattu yhtiönä kuin yhdistyksenä, kuten JMR:n esimerkki todistaa. Lisäksi, yhtiötä koskee työturvallisuuslaki, yhdistystä ei. Käytännössä, yhdistyksessä saa aiheuttaa vaaraa ja kiusata ilman rangaistuksen uhkaa. Museorautatieyhtiössä sikailemalla, paikalle saa p o l i i s i t . | ||||