![]() |
17.04. 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
Häsläänpä vielä lisää: - Volvo 265!!! Herrat Erkki ja Antti: - persoonallisuushäiriöllä on aina jokin alkusyy. Kukaan vaimosta syntynyt ei varta vasten synny paskiaisena. On mahdollista tietenkin se, että jos kerran pelleilee "huutosuolena" ja paskiaisena ja saa siitä "palkinnoksi" voittamisen tunteen, niin siinä se. Myös silläkin saa "hyvän olon" että lähipiiri pelkää paska jäykkänä ja oppii hiipimään varpaillaan (ettei se nyt vaan taas hitsaa itseään... - huu!). Takuuvarmaa on ainakin se, että tällainen paskiainen tulee vääjäämättä jäämään yksin. Ei edes ystäviäkään...! Mitä Trump-tautiin tulee, niin hänen oman veljentyttärensä (psykologian professori) kirjassaan kertoman mukaan pikku Donald jäi noin parivuotiaana ilman äidin hoivaa tämän sairastuttua tosi pahasti. Iskästäkään ei apua ollut (rahaa jahtaava työnarkomaani, jolle mikään tuottamaton ei kelvannut eikä merkinnyt mitään). Kotona räjähdysaltis ilmapiiri - aina. Siten, pikku Donald nytkin, 76-vuotiaana ei voi sietää sitä, että häntä ei huomioida mitenkään tai vielä pahempaa - nauretaan. Häntä kiinnostaa raha, valta ja kostonhimo kaikkia niiltä kohtaan, jotka kääntävät hänelle selän. Viimeksi eräs armeijankenraali sai tuta Donaldin tästä puolesta, kun meni epäilemään jotain suulla suuremmalla huudettua möläystä. Eikä hänen kommenttinsa Crooked Hillarystä ja Sleepy Joesta tule loppumaan... "You're FIRED!" hän kiljui vaalitilaisuudessaankin Kamala Harrisille. Jos kukaan ei tajua, että nyt on kehun aika, hän tekee sen itse - "MINÄ olen maailman paras diilintekijä"! Hänen koko ajan pakko olla huipulla, sitä todisteli kiitoksenkipeys suorassa lähetyksessä, kun Zelenskyi ihmetteli, että mitä ihmettä hän täällä luuhaa? Menipä pikku Donald vielä sanomaan, että "nyt tulee hyvää televisiota"... Oma faijansa kun tolkuttikoko ajan Donaldille, että vain yhdestä tulee voittaja, muut saa painua v***uun, kun ovat luusereita. Tässä on minun mielestäni vaaran merkit näkyvissä... Ja äärikristityt pitävät tätä ukkoa "Jumalan USA:lle valitsemana presidenttinä"! Mitä - eikös vaaleillakin ole jotain tekemistä asiassa? |
||||
![]() |
17.04. 21:35 | Esa J. Rintamäki | ||
Pertti Paasi neuvoi minuakin sanomalla, että ulkopuolta hiukan vaaleammaksi ja sisäpuolta tummemmaksi, niin sillä löytyy uskottavuutta. Ehkäpä vaikutelman luominen on se juttu. Samainen Paasi oli kertonut jutun 24:stä Bristol Blenheimin tähtimoottorien jäähdytyskiduslevyistä - kaikki erivärisiä! Blennu oli kaksimoottorinen ja moottorit olivat ilmajäähdytteisiä tähtimoottoreita. |
||||
![]() |
17.04. 21:28 | Heikki Jalonen | ||
Volvo 264 oli oma lukunsa lähes kaikessa, mutta ei korjannut peruskorin tilapulaa. Taitaa kuitenkin mennä sen verran voimakkaasti tämän sivuston skuupin ulkopuolelle, että jätetään tarkemmat erittelyt muille foorumeille. Alla vinkkejä lisätietojen kaivamiseen. Ahtaiden sisätilojen aiheuttamasta klaustrofobiasta kärsiville oli tarjolla 264TE-terapiaa, lisätietoja Mobilisti 8/2023. Henkilökohtaista ylellisyyttä arvostavat, taloudellisesti vahvassa asemassa olevat (rahaa tai velanottokykyä omanneet) tai miksei myös taitavammat rumpalit saattoivat tilata 262C-mallin, siitä tarkemmin Mobilisti 4/2021. |
||||
![]() |
17.04. 21:12 | John Lindroth | ||
Tuo vihreaä on hieno väri,aikoinaan omistamani Tuutti Honda CB750 oli myös vihreä. Pienoismalleihin ja niiden värityksiin liittyen on kohtalaisen vaikeaa löytää se oikea värisävy valokuvista koska kuvausolosuhteisiin liittyy niin paljon seikkoja joita on mahdotonta ottaa huomioon.Eräs vanhan mestarin K.Kuosman ohje oli että mallit kannattaa maalata jos kotiolosuhteissä käytetään hieman vaalemmiksi mielestäni ohje toimii! | ||||
![]() |
17.04. 20:56 | Pasi Seppälä | ||
Tavattiin harrastuksen merkeissä tänä samana iltana Hillosensalmella. Kuvassa auto näyttää tummalta tai lähes mustalta, mutta livenä nähtynä auto on kuitenkin vihreä. Maalipinta on hienosti toteutettu, valon suunta muuttaa vihreän sävyä jännästi. Hieno peli, jolla onnistuu auto- ja valokuvausharrastuksen yhdistäminen mainiosti. | ||||
![]() |
17.04. 20:53 | Erkki Nuutio | ||
Hyvin muistan edellisen, puusillan. Nyt poistuva silta on vuodelta 1983. Ennen Erkkilän puusiltaa oli vain tasoristeys Kyttälänkadun jatkeella. Elinkaaret lyhentyvät. Se lisää kustannuksia, jotka me lopulta maksamme. Parhaillaan puretaan vuonna 2000 peruskorjattua Raholan viihtyisää neljän 6-kerroksisen kerrostalon aluetta, jotta saadaan täyteen tupaten korkeampaa tilalle. Asumiskustannusten väistämättömästä kasvusta ei piitata (tai se on kai tavoitekin - halvat ja viihtyisät asumisalueet pitää eliminoida). |
||||
![]() |
17.04. 20:32 | Erkki Nuutio | ||
Olisiko pysäkki sijainnut alunperin tasan tasoristeyksen kohdalla. Tuskin vuonna 1940 oli voimia laiturin kohtaa levittää ja lankuttaa. Tasoristeyksestä etelään oli heti jyrkkä penger / kaivanto, jotka Johnkin muistanee - luultavasti kiivettyään läheiselle kallioleikkaukselle. | ||||
![]() |
17.04. 20:29 | Heikki Jalonen | ||
Marko havaitsi asian. Näemme tuossa aseman kuten se näkyy Hämeenkadun suunnasta. Silloin etelään (Helsinki, Jyväskylä) menevien raiteiden tulisi poistua oikealle, pohjoisen suuntaan puolestaan vasemmalle. Vanhan Erkkilän sillan (langerpalkki-kaari) poisto ilmenee havainnollisesti... Mukavaa jatkoa Hiedanrantaan. |
||||
![]() |
17.04. 20:17 | Teppo Niemi | ||
Eikös seisakkeen sijainti määritetä laiturien keskipisteen perusteella? Olisiko siis laitureita jatkettu 26 m? | ||||
![]() |
17.04. 20:09 | Erkki Nuutio | ||
Antille: Pehr G:n sikamainen narsistinen toiminta mm. johtajatovereitaan kohtaan oli laajasti silloisten ruotsalaisten tuntemaa ja inhoamaa. Tulee lisäksi ottaa huomioon Pehr G:n aiheuttama taloudellinen vahinko Ruotsille, vahinko ruotsalaisten kansallistunnolle, menetys Ruotsin kansankapitalismille (pienomistajien Volvo-osakkeet) sekä henkinen menetys ruotsalaiselle kansankodille. Volvo-yhtymän hajoamisen aikoihin jopa minulle lähetettiin tukikehotuksia kapinalipun nostaneilta ruotsalaistahoilta. Pehr G:stä toimista on julkaistu rankkoja kirjoja, kuten Exit Pehr G. Sen olen jo karsinut/hävittänyt kirjahyllystäni. Pehr G:llä oli varmasti hyviä Trump-geenejä. Jan Hökerbergin kirja perustuu laajasti Volvon johto- ja keskiportaan osallisten arvioihin, jotka ovat avoimia ja mielestäni tasapainoisia. Itse henkilö Pehr G:n arviointi kirjassa ei ole liian laaja tai kärjekäs. Jan Hökerbergin vastaava toinen kirja, Spelet om Saab ansaitsee yhtäläisen kiitoksen. Pahimmillaan yhtä hullua ja perikatoon johtanutta touhua kuvaa sekin. Sankari monessa Saab -taistossa oli Saab-Valmetin silloinen tj. Juhani Linnoinen. Tämä puolusti Uudenkaupungin asiallisia tarpeita jämäkästi, tukenaan Wallenbergin ja Kekkosen Ugin tehtaan perustamisvaiheessa tekemä vahva osakassopimus. Valmetin väestä mm. tästä perustamisvaiheen sopimuksesta voinee eniten kiittää eversti Tuloiselaa. Valtion muurarieliitti sysäsi sittemmin jo eläkkeelle siirtyneen Juhani Linnoisen tyystin syrjään, koska Sisu-Yhtymän hallituksessa ollessaan tämä taistellen pelasti mm. yhtymään silloin kuuluneet Valmet -traktorit ja -dieselmoottorit joutumasta keinottelijayritykselle (ei Agco) ja lopetettavaksi. Riidasta Sisu-yhtymän hallituksen puheenjohtajaa, juomanlaskija Ekströmiä (ex Hartwall) vastaan tuli kova ja julkinen. Kosto pätevimpiin suomalaisjohtajiin katsottavaa Linnoista vastaan oli nopea ja peruuttamaton. Olen jo menettänyt lainaamani Spelet om Saab -kirjan. Spelet om Volvo -kirjaan olen toistuvasti tukeutunut, enkä siksi voi sitä lainata. Toivon että yrittäisit hankintaa netin ruotsalaisista antikvariaateista. |
||||
![]() |
17.04. 19:48 | John Lindroth | ||
Hiihtolomalla 68 Rukkamäki tuli tutuksi seurailin siellä aina 1014 Hr1 vetoista iltajunaa.Samalla lomalla tuli käytyä Kuopion konepajalla ja seurailtua Tk3 veturien vaihtotöitä. Tv1 vetoisen tavarajunan kulusta on vain näköhavainto melko kaukaa.Kuopioon tulomatkalla olin pitkän matkaa Hr13 veturin kyydissä! | ||||
![]() |
17.04. 19:41 | John Lindroth | ||
Tuo vuosi 62 on siinäkin mielenkiintoinen että satamaradan päässä Katajanokalla viimeinen havainto Vr1 veturista Kanasta 794 siellä on päivämäärällä 3.5.62.Eli samana päivänä kun MS Nordia luovutettiin Siljavarustamolle,bongasin tuon Kanan Ms Nordian kuvasta jota rupesin suurentelemaan!TPL tarkensi että veturi oli tuonä päivänä ajossa. Syytä miksi Kana vielä tuolloin kävi Katajanokalla tuona päivänä ei ole,olihan vv15 vetureita tuolloin jo suuri määrä! |
||||
![]() |
17.04. 19:12 | Jimi Lappalainen | ||
Onko Rukkamäen seisaketta joskus siirretty 13 metriä pohjoiseen, vai mikä selittää sen, että liikennepaikkaluettelossa Rukkamäen sijainti onkin 182+544? https://vaunut.org/haku/liikennepaikat/?m=1&l=Rkm | ||||
![]() |
17.04. 18:56 | Petri Nummijoki | ||
Kiitos tiedosta. Lienee sitten ollut lisäveturi liikenneruuhkan vuoksi, jonka ei ehkä tarvinnut jokaiseen paikkaan päästä. | ||||
![]() |
17.04. 18:55 | John Lindroth | ||
Kiitos teille kaikille paalauteista,ja nyt pieni korjaus en laulajnut Songan kirkossa kreivittären häissä vaan hautajaisissa! | ||||
![]() |
17.04. 18:41 | Juhani Katajisto | ||
Kuljettaja O. Jokilehto, joka teki tämän tapahtumailmoituksen on merkinnyt ylim. vetopäivystäjä. Liikenne ei onnettomuuden takia häiriintynyt. Ei muuta merkintää, missä tehtävissä veturi liikkui tuolla. | ||||
![]() |
17.04. 18:23 | Petri Nummijoki | ||
Käykö merkinnöistä ilmi, millä asialla Tr1 oli Eteläsatamassa? Tuotiinko (ylimääräinen?) tavarajuna satamaan asti vai käytettiinkö Tr1-veturia vetopäivystäjänä, vaikka sillä ei saanutkaan ajaa Katajanokalle asti? | ||||
![]() |
17.04. 18:17 | Juhani Katajisto | ||
Voi Zoni laulusi meni ihan sydämeen. Olisi täytynyt pyytää sinulta privaatti esitys siellä Hv4 742:n hytissä, jossa parannettiin silloin kerran maailmaa. Kaikupohja vaan taitaisi olla niissä olosuhteissa heikko. - Mitenkähän paljon meillä itsekullakin on piileviä hienoja kykyjä, joita joita muut ei arvakaan. - Tällä tasoristeyksellä niin kuin niin monella muullakin Helsingin satamaradan tasoristeyksellä ja linjan varressa sattui paljon vaurioita. Usein liian lähelle rataa parkkeerattujen autojen kanssa. Esim. 7.6.1962 oli Tr1 1052 matkalla Eteläsatamasta Länsisatamaan, kun klo 13.55 henkilöauto BO-738 peruutti Hietalahdessa huoltoasemalta veturin eteen ja pysähtyi junan kulkureitille. Hitaasta nopeudesta huolimatta veturia ei saatu pysäytettyä vaan törmäsi auton oikeaan kylkeen vaurioittaen sitä. Veturi ei vaurioitunut. | ||||
![]() |
17.04. 17:56 | Juhani Katajisto | ||
Olen tämän kertonut ties kuinka monta kertaa aiemmin varmaan joskus täälläkin. Elettiin Pyhäinmiesten aattopäivää eli 3.11.1967 ja oltiin kolmistaan, Hovi, Keränen ja allekirjoittanut kuvausmatkalla Karjaalla. Meillä oli tarkoitus hyvän tavan mukaan pyytää lupa kuvata tuolta parvekkeelta lähestyvää Hv2 582:ta. Mutta veturi tulikin niin suurella nopeudella, että työnnyimme sisään asetinlaitehuoneeseen emmekä ehtineet sanoa mitään, kun siirryimme rivakasti kuvaamaan. No en tiedä oisko me saatu lupaakaan, kun huoneessa oli useita miehiä ja saattoi olla, että siellä oli nautittu muutakin kuin kansalaisluottamusta. Tässä alkupuolella näkyy Keräsen ja mun ottamat kaitafilmi palat tuolloin https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1362102 |
||||
![]() |
17.04. 17:35 | Noah Nieminen | ||
Hieno kuva! | ||||
![]() |
17.04. 17:11 | Jimi Lappalainen | ||
Telakan raide ei ole osa valtion rataverkkoa, vaan yksityisraide. Sen tietojen ei kuulukaan näkyä avoimessa datassa. Kyllä se liikenne ihan telakalle saakka ulottuu, eikä vain vaihteelle :) | ||||
![]() |
17.04. 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
Viimeinen vaunu on BT 01349, entinen Po 9925. Postin oman värimäärittelyn mukaan postinväri on "tumma sinoperin keltainen". |
||||
![]() |
17.04. 15:51 | Antti Ojala | ||
Volvo oli 70-luvulle tullessa siinä tilanteessa, että henkilöautojen voimalinja oli ilman muuta päivitettävä, heti sodan jälkeen suunniteltu työntötankomoottori oli suurelta osin syy kehnoon polttoainetalouteen. B30-konstruktio oli myös ongelmallinen. Moottorinvirittäjät saivat melko vaivattomasti B20-moottorista 250 hevosvoiman tehoja, kun samassa viritysasteessa B30:n kampiakseli oli ilman muuta "kaputt". Jotain uutta oli siis keksittävä, mutta tässä vaiheessa ei tietenkään ollut tiedossa, että Renaultin V6-moottori tulisi osoittautumaan vielä paljon B30-moottoria surkeammaksi. - Erkki-herra: Gyllenhammarin persoonallisuusvaurio on minulle jossain määrin uusi, mutta sitäkin kiinnostavampi tieto. Ei ole mikään salaisuus, että johtajaksi päästäkseen ei ole edullista olla liian älykäs, riittää kun on härski ja rakastaa omaa ääntään. On aivan eri asia löytää hyvä johtaja, kuin henkilö joka on omasta mielestään hyvää johtaja-ainesta. Suomessa ei tästä aiheesta, narsistisista johtajista, kirjoiteta vieläkään oikein tarpeeksi suoraan. Sattuisiko Erkki-herralla olla mainittua kirjaa lainaksi? Kokemäen kirjastossa on kovin ohut ruotsinkielisen kirjallisuuden hylly. | ||||
![]() |
17.04. 15:26 | Linus Mansner | ||
Okei. Itse olen ajatellut että mahdollisesti tulee Telakalta koska olen Julian raideosuuksista nähnyt että ne on käynyt siinä vaihteella mutta ei sitä kauempana | ||||
![]() |
17.04. 15:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
Se »joku toinen kerta» saattoi tulla tänään. Jos oikein olin näkevinäni, taisi Jani itse olla maakuntapuutavarajunaa 58444 kuvaamassa Aku Ankan kilometritolpan (313) paikkeilla siinä Porin ja Nakkilan välillä? | ||||
![]() |
17.04. 14:19 | Rasmus Viirre | ||
Itseäkin hämmästyttää. Kun kerta Sr3 ei puhu yhteen Sr1:n kanssa (saksalainen ei osaa venäjää ja toiste päin :D ), niin miten tämä silti välittäisi tietoja keulaveturista takimmaiseen? | ||||
![]() |
17.04. 13:44 | Teppo Niemi | ||
Olisikohan siellä myös kuljettaja? Näin oli asianalaita 1980-luvun lopulla P107 maanantaista perjantaihin P 107, jossa vetovoimana kolme veruria sarjoista Dv12, Dr12 ja D13. Vain yksi vetureista jatkoi Toijalasta Tampereelle. | ||||
![]() |
17.04. 13:32 | Noah Nieminen | ||
Mutta hämästyttävää, että takasuden virroitin toimii vaikka Sr3 on välissä. | ||||
![]() |
17.04. 13:27 | Esa J. Rintamäki | ||
Kivaa, Tapsa piristi päivääni tällä kuvalla! Mycket kraatsia!! Siinä vaiheessa kun sain riuhtaistua itseni Karjaalle alkusyksystä 1991, tämä oli jo kadonnut. |
||||
![]() |
17.04. 13:20 | Jari Ahokas | ||
Johnin levyttämät kappaleet löytyvät tämän linkin takaa https://www.youtube.com/playlist?list=PLWD6aGiqHFOUQDYy2Ddabiu7EI1AdToi9 | ||||
![]() |
17.04. 11:46 | Erkki Nuutio | ||
Ehkä sallitaan omia Volvo-muistojani ja -mielipiteitäni: AB Volvon perustajalla, vähän körttiläisellä Assar Gabrielssonilla oli jyrkkä periaate, ei nepotismia. Sukulaisia ei oteta johtotehtäviin. Seuraajakseen Gabrielsson valitutti onistuneesti vuosikaudet Volvo Flygmotoria johtaneen Gunnar Engellaun. Tämän aikana Volvon henkilöautojenkin kehittelyssä säilyi järki ja tuotanto kasvoi valtavasti - mm. Torslandan tehdas (jossa 1969 hitsailin Amazoneja, myös viimeisiä kartanosellaisia) ja satelliittitehtaita ympäri Ruotsin. Jo Gabrielssonin aikana oli Amazon (ja ns. Pyhimysvolvo), mutta 142, 144 ja 164 tulivat Engellaun aikana. Nordkulan rakennuksessa vanhalla Volvolla työskentelin Engellaun suoraan alaisuuteensa perustamassa Central Forskning & Utveckling -yksikössä vuonna 1970 (Pyhimysvolvot tehtiin silloin vaatimattomassa vastapäisessä hallissa), Yhtymän sikarikerros ja Engellau itse oli pari kerrosta ylempänä. Ahkerasti käyttämäni yhtymän kirjasto oli työpöytääni kerrosta alempana. Olin turvallisuustutkimuksen (tunnetun Nils Bohlinin) huoneessa, vaikka en ollutkaan tämän asian kanssa tekemisissä., Volvo syntyi Gabrielssonin (sekä rahat ja tilat antaneen SKF:n) ansiosta, mutta valtava kasvu oli ennen kaikkea Engellaun tekemisiä. Mutta! Engellau teki eläköityessään vuonna 1971 karmean erehdyksen, sortui nepotismiin - valitutti jatkajakseen vävypoika Pehr G. Gyllenhammarin. Kuten sukunimikin paljastaa, reittä pitkin kiipeillyt (kiipinyt) Pehr G. oli narsistina vähintään Euroopan huipputasoa. Hän tuli syypääksi toistuviin, yhtymälle vaarallisiin virheisiin. Näistä Renault-touhu lähes tuhosi yhtymän ja sittemmin hajotti sen. Henkilöautojen kehittelyä Pehr G. vahingoitti vakavasti. Palautuminen toteutui lähinnä vasta 850-malliston myötä. Gyllenhammar ei pääsyt vakavasti haittaamaan Volvon raskasajoneuvojen toimintoja ja laajentumista. Narsistin tarinan ja narsismin seuraamuksia valottaa erinomainen analyysi Jan Hökerbergin Spelet om Volvo (2000, 350 s.). Engellausta en tiedä päteviä kirjoja, mutta alkuvuosikymmeniä kuvaa Bertil Hälleby: Så föddes en svensk bilindustri - Volvos historia fram till PV444 (1990, 104 s.). Kyseessä on Gabrielssonin työtoverin loistava analyysi. Kiinnostava on myös Sven G. Andrén: Volvo på Gabrielssons tid - En storindustri skapas (2005, 150 s.). |
||||
![]() |
17.04. 11:36 | Jani Keskinen | ||
https://www.instagram.com/p/DIdSmBSsK3k/?igsh=M3VnbTR6MWl2a3Fx | ||||
![]() |
17.04. 11:06 | Yue Yijia | ||
Sr3 on luultavasti kalustossa joku vika kun jäi Kirkniemelle vaikka piti lähtee Riihimäkeen. Sr1 3038 oli ihan perus hommissa Hanko Kirkniemen kuljetuksessa. Toi Sr1 3001 tuli vaan suunniteltu mukaan veturina Kirkniemeen iltapäivällä siit mä en tiiä mikä homma oli. | ||||
![]() |
17.04. 10:46 | Lasse Holopainen | ||
Hatun nosto Johnille myös meikäläiseltä, basistilta ja amatöörivokalistilta. | ||||
![]() |
17.04. 09:09 | Marko Nyby | ||
Tässä kohtaa tosin hyväksyn taiteellisen vapauden, koska asema olisi aika vaikea esittää tunnistettavasti tästä suunnasta ns. oikein päin. | ||||
![]() |
17.04. 09:06 | Marko Nyby | ||
Asema näyttäisi olevan väärin päin? Muuten graafikolle täydet pisteet :) | ||||
![]() |
17.04. 08:25 | Veikko Hattunen | ||
Samin 61 vihreä on kaunis | ||||
![]() |
17.04. 07:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
Jossain sataman puolella toki, ei tarkempaa tietoa. Tässä rautiksen pihalla saattaisivat ajolangat tehdä haastetta puutavaranlastaukselle. Tai en muista, enkä tästä kuvastakaan erota, että mahtoiko tuo vasemmanpuolimmaisin tie olla langaton... | ||||
![]() |
17.04. 07:02 | Esa J. Rintamäki | ||
Ohhoh, sir John! Hatun nosto ja kumarrus 12-kielisen kitaran omistaja/soittajalta [leirinuotiotyyliseltä]. Itse olen oman laulukouluni käynyt navetassa, (naisystäväni kehaisun mukaan). |
||||
![]() |
17.04. 04:16 | John Lindroth | ||
Olen pari kertaa ollut tuon 164 kyydissä Suomessa ja sitten Ruotsissa erään maan superjulkkiksen ohjastamana laulettuani sitä ennen isäni ex vaimon kreivittären häissä Songan kirkossa!Kerroin hänelle että mulla oli aikoinaan BMW 2002 TII saksassa opiskellessani ja hän arvosti sitä!Elämäni koviampia hetkiä oli se kun tuon lauluni jälkeen eräs hieno vanha herrasmies tuli luokseni ja sanoi minulle sanat "Er sista ton var som Pavarotti" ja se laulu oli "Ave Maria Bach/Gounod".Loppuajatus oli" Olin tehnyt jotain".Tuolla Carl-Jainlla oli suorat yhteydet ruotsin Hoviin!Onpahan mahtavat muistot! Joitain vuosia aikaisemin kuuluisa säveltäjä "George deGodzinsky"sanoi minulle "Kurkusanne on kultaa".Tämä YLEn koelaulussa.Noista kaikista tapahtumista seurasi lopulta se että "Minä haluan levyttää"ja se unelma toteutui lopulta monien koenanhaujen ja niiden kuuntelujen jälkeen "Vanemuine Philharmonic Orchestra" ja sen loistavan kapellimesterin "Endel Nogene"kanssa vuonna 1995.Äänitykset toteutuiva nopealla aikatululla 5-6 päivän aikataululla mikä olikin sovittu jo aiemmin.Olin toteuttanut elämäni unelman ,se löytyy Youtubesta "John Lindrothin arias".Laulajille om muutoin upeeta saada se ääni soimaan siellä ylä rekisterissä tätä kannattaa treenata! | ||||
![]() |
17.04. 02:59 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Heikki, mahtoikohan sama tauti vaivata myös Volvo 264:ää..? Kiinnostaisi tietää. |
||||
![]() |
17.04. 00:38 | Heikki Jalonen | ||
Kyllä, suoralla kuutosella oli. Moottorityyppi B30A (kaasutinmoottori, 107 kW) tai myöhemmin B30E (ruisku, 118 kW tai 129 kW). Mutta, koko mallin perusongelma taisi olla siinä, että sen peruskori oli täsmälleen sama, kuin tavallisessa 144-mallissa. Tuhdimmin topattujen istuimiensa ja paksumpien ovitoppausten takia se tarjosi pienemmät sisätilat kuin 144-vastineensa. Vähemmän tilaa paljon suuremmalla rahalla. Ymmärtäähän sen jossain urheiluautossa, mutta vaikeammin mukavuussedanissa... |
||||
![]() |
17.04. 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
Vai lihapullaa, hoh herpes sentään. Eiköhän lienekin jotain nyhtökauraa...? Seuraavan kerran kun Mänttään menen, niin muikkukukko pykälään, että maiskis. Nyhtökaurat joutavat vaikka Sudaniin, soijanakkien mukana.. |
||||
![]() |
16.04. 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
Vasemmassa reunassa Tipparellu. Kelpaisi kyllä minulle vieläkin kaikenkarvaisten muovisten kiinankinnerien sijasta. Vaikka Tipassa olikin aivan helkkarin muinainen nelipyttyinen työntötankomotti, jollainen istutettiin myös Renault Twingoon. |
||||
![]() |
16.04. 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
Eikös 164:ssä ollutkin 6-sylinterinen moottori, ja siten enemmän hummaa nokalla? GAS:llä Mäntässä oli herrojen kuskaamiseen yksi suht tuore tummansininen 164. Vaikka kuinka oli ammattikuskit ajamassa ja huolloista ei Töpinä laistanut, niin silti siihen tuli siksi paha moottoririkko, että vaihtoon meni moottori ja takuuna. Eikä 164 yhtiöllä kovin pitkään vanhentunut, vaan ostaa päräyttivät Rotke (= Dodge) Royal Monacon. Siinä oli jo tyyliä! 164:n maski oli aika tyylikäs. Yhtiön Volvo 144:kin (rek. IOO-19, faijalla nimikkona) poistui ja tilalle hankkivat parit pystylamppu-Mersut. Tämä autosouvi siis 1970-luvun puolesta välistä alkaen. |
||||
![]() |
16.04. 23:11 | John Lindroth | ||
Onnistunut kuva! | ||||
![]() |
16.04. 22:33 | Heikki Jalonen | ||
Tuo kaavio esittää juurikin matkustajayhteyksiä, kolmioraide ei kuulu niiden piiriin. | ||||
![]() |
16.04. 22:19 | Roope Prusila | ||
En äkkiseltään keksi muuta, kuin että tuon mukaan Tampereella ei olisi kolmioraidetta. Mutta tuon asian selittäisi se, ettei siinä Jvs - Vka välillä ole matkustajaliikennettä. | ||||
![]() |
16.04. 22:16 | Heikki Jalonen | ||
Joo. Pitkään tuota Volvoa zuumailin. Taitaa siinä tosiaan olla se maaginen 164 (joka taikoi auton hinnan 1,5x vips vaan). Taitaa tuo hattufammu olla jostain kauempaa jollei peräti eksoottisesta Eirasta, tarujen kultamaasta... Austineissa nuo vilkut esiintyivät kuten finnit teinin naamalla - illalla ei ollut, mutta aamulla oli. Ilmeisesti vilkkujen asennuslinjalla oltiin lakossa, toisinaan. Kupla lienee kuvassa jo kahdeksisen vuotta vanha, suolan ja kovan käytön veteraani; ylimaalaus ei mahdottomalta tunnu. Jeans-kupla voisi olla paljon uudempikin (huomatkaa tuo polttoaineluukku) mutta tuo metalliväri ei siihen kuuluisi. Hienommissa (siis metallivärisissä) ja uudemmissa Kuplissa oli bensaluukun avaus ollut siellä hanskalokerossa jo pitkään. Oli malli mikä hyvänsä, niin tuulilasi on suora. Yksi seikka huomattakoon: valkopohjaiset kilvet, Nostaa vuosimallin 1971... ellei sitten ole kolarikorjattu tai muuten uudelleen rekisteröity. Super Kupla se ei ole. |
||||
![]() |
16.04. 21:51 | Markus Selin | ||
Ilmalan varikolla näyttäisi olevan kymmenkunta Ex/Expt vaunuja, joita kuvassa näkyvien lisäksi on pari pötköä lähijunayksiköiden puolella säilytysraiteita. Yksikerroksisia IC-vaunuja ei kai ole ollut päiväjunissa melkein vuoteen, mutta estääkö jokin ajamasta niillä lisäjunia sesonkeina, kuten esimerkiksi huomenna, jolloin Helsinki-Oulu välillä junat ovat kaikki klo 10 eteenpäin loppuunmyytyjä extra-paikkoja ja parin junan yhtä eko-luokan peruutuspaikkaa lukuun ottamatta. | ||||
![]() |
16.04. 21:48 | Antti Ojala | ||
164 on, 144:n perälautaan merkittiin yleensä pelkät optiot. |