Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	19.02. 22:53	Heikki Jalonen
		Tämä on Hannulta hieno näppäys. 100% aitoa Puolan Arkipäivän Tavallisen Elämän Harmautta (tm). Ujoa lunta, harmaaseen horisonttiin katoava maisema. Pientä arkipäivää suurelle joukolle paikallisia tavallisia ihmisiä, ilman kimmellystä ja turhaa loistoa. Paitsi satunnainen virrottimen säkenöinti, tietenkin. Kovin usen jäävät huomaamatta nämä asiat ja tavallisen väen arkipäivän kulkuneuvot. Puolalaiset graffitit ylikulkusillan kaiteessa: tietävätkö edes tekijät mitä siinä halutaan sanoa, siis puolalainen graffiti? Vikaantunut reittikilpi keroo myös tarinaansa puolaksi: minne menemme? Epämääräinen korjaustyömaa laiturilla: ainakin jokainen helsinkiläinen tuntee olonsa heti kotoisaksi, tuttu juttu. Ja kuljettajalla solmio: luultavasti PKP:n väreissä, tuskin siitä löytyy ainakaan mitään intramuraalista raitasymboliikkaa. Junan lyhdyt vastustavat ankarasti LED-tekniikkaa. Automaattikytkin puolestaan on tuttu ja turvallinen Scharfenberg. Luultavasti RAW Halle moninapaliittimellä.
	19.02. 22:29	Heikki Jalonen
		Siinähän taitaa olla edelleen paikallaan saksalaismalliset tähystysrako-lukot päätyovissa. Tuossa vaunussa taisivat olla ainoat lajissaan ainakin jo 1980-luvulle tullessa, niitä kai muutenkin oli koskaan ollutkaan muissa kuin aidoissa Esslingeniläisissä. Käyttö UIC-nelikulmakaralla eikä tavallisella 7 mm kolmiolla. Antoivat ilman 2 x vapauttamista mahdollisuuden raottaa päätyovia noin 150 mm. Olisivatko olleet Schwepperin toimittamat?
	19.02. 22:19	Rainer Silfverberg
		Missä muualla sinisiä valoja käytetään? On sellainen muistikuva että Tsekeissä, voiko pitää paikkansa, entä ent. Neuvostoliitto?
	19.02. 22:01	Otto Tuomainen
		Voisiko tämä juna olla "Baltic Express" Prahasta Gdyniaan? Aikataulukauden vaihtuessa alkoi liikenne reitillä Praha - Wrocław - Gdynia neljän junaparin voimin.
	19.02. 21:37	Petri Nummijoki
		Lieneekö vastaava klo. 12:10 Helsingistä lähtevä vuoro, jota kuvassa https://vaunut.org/kuva/9444 ajetaan Porkkanalla? Tosin numero taisi olla veturijunalla P31 ja Porkkanalla P47.
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	19.02. 21:15	Toni Lassila
		Todella hieno ja mielenkiintoinen kuvasarja! Puola on kyllä ehdottomasti eräs Euroopan mielenkiintoisimpia ja monipuolisimpia rautatiemaita. Hyvin monenlaista ja monen ikäistä kalustoa löytyy aivan laidasta laitaan ja eri operaattorien kirjo on myös varsin suuri.
	19.02. 21:09	Otto Tuomainen
		Noiden sinistä/valkoista valoa näyttävien vaihtotyöopastimien Tm-tunnus tulee sanoista "Tarcza manewrowa". Sinisellä valolla näytetään vaihtotyöt kieltävää opastetta Ms1 "Jazda manewrowa zabroniona".
	19.02. 20:38	Jyrki Talvi
		Mahtava kuvasarja Hannu.
	19.02. 18:54	Rainer Silfverberg
		No ei taida olla "Alexander Nevski" tai "Severnaja Palmyra" joita takavuosina kulki talviloma-aikaan pohjoiseen :D
	19.02. 17:12	Esa J. Rintamäki
		Herra Kimmo T.: Entäpä P 48 Seinäjoelta Parkanon kautta Helsinkiin, liitettiinkö Porista tullut runko siihen Tampereella? Ainakin 1980 - 81 P 48:aan liitettiin Tampereella sunnuntaisin yksi Porkkanarunko, ja joka lähti Helsinkiin hieman ennen turkulaista P 104:ää (lähti klo 16.05). P 48 jatkoi sitten kahden rungon junana matkaansa.
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	19.02. 16:41	Ari Oksa
		Entä Helin suunta satamineen?
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	19.02. 16:21	Eemil Liukkonen
		Huippu hyvä kuvasarja! Puolaista kalustoa oon viime vuosina alkanut fanittamaan ja tässä sitä ihan mukava satsi. Tässähän heräsi vähän seikkailun halua.
	19.02. 16:13	Pasi Seppälä
		Minulle puolalaiset veturit ovat aikanaan tulleet tutuksi juuri isoiksi tuunatuista valoistaan. Tässä yksi hyvä esimerkki. Mutta paljon on erilaista kalustoa liikkeellä ja olihan seassa "pienisilmäisikin" vetureita. Hyvä kuvasarja jälleen, jossa paljon maukkaita kuvia.
	19.02. 16:00	Pasi Seppälä
		Kaksiraiteinen sähköistämätön (puhelinsähköjä ei lasketa) linjaosuus on kyllä tyylikkään ja avaran näköinen. Hienosti erottuu myös keltanaamainen Lättähattu maisemasta. Erinomaisen komea talvikuva.
	19.02. 15:50	John Lindroth
		Monilla tunnetuilla pienoisrautatie merkeillä ja myös Eurooppalaisilla on ohjelmistossaan ainakin joitakin tai useampia US malleja ja näille löytyy myös asiaan vihkiytyneitä harrastajia.Huippumalleina pidetään yleisesti ns. messinkimalleja joita tuotettiin alunperin Japanissa ,Etelä Koreassa ja myös muualla.Jos haluaa tutustua esimerkiksi US messinkimallien valikoimiin yksi hyvä osoite on:Brasstrains Com.
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	19.02. 15:11	Joonas Kauppinen
		Kävitkö katsomassa Westerplattenin linnoitusaluetta? Sinne on aikoinaan kulkenut rautatie mutta en tiedä onko rautatie jo purettu? Westerplattenin taistelun aikana Saksalaiset käyttivät jotain panssarijunaa jolla yrittivät hyökätä alueelle. Tiedätkö sinä Hannu tästä?
	19.02. 15:06	Kimmo T. Lumirae
		Olen näin jälkikäteen miettinyt 1980-luvun aikoja, Petri, ja sitä, että vajaatehoisuuteen ei puututtu kovalla kädellä. Veturikierrot olivat väärällään 800-1000 -hevosvoimaisia Dv12:ia vuodesta ja melkein vuosikymmenestä toiseen. Ihan 100% täysitehoinen Dv12 oli harvinaisuus. Toisaalta, höyrykauden jälkeen matkustajajunillakin oli silmiinpistävän vähän kiirettä mihinkään. Yhdellä Dv12:lla vedettiin 6-7 -vaunuisia EP-junia ja jopa 9-vaunuisia pikajunia, ja jos ja kun kone oli vajaatehoinen, niin...Yleensäkin tuntui perille pääseminen olevan tärkeämpää kuin perille pääseminen aiempaa nopeammin. Kun verrataan esim. Saksaan tai Britteihin, niin pikajunien tehopainosuhde ja oletettavasti myös keskinopeudet olivat siellä huomattavasti kovempia dieselvedollakin. Muistaakseni 1985-86 alettiin puhua siitä, että pikajunien aikatauluissa on löysää, ja monia tauluja kiristettiin hyvinkin tiukoiksi: muutos esim. Tpe-Hpk-Sk -junissa oli suuri. Toisaalta, näppituntumalla sanoen: tuolloin alkoivat junat kulkea myöhässä, ja tämä ei ole tarkoitettu vitsiksi. Olisi kiva kuulla aikatauluasiantuntijoiden käsitystä näistä.
	19.02. 15:01	Petri Kiviniemi
		On nuo mallit upeita nykyään. Athearnilla ja kuten monella muullakin jenkkimerkillä on vielä eri mallistoja tai brändejä eri hintaluokissa. Athearnillakin kolme hintaluokkaa tai brändiä. Halvemmissa ei luonnollisesti ole niin paljon detaljeja. Miten noiden eri Pohjois-Amerikkalaisten valmistajien tai merkkien laatu sitten mahtaa olla kun toisiinsa vertaillaan? Mutta tämä ehkä sopisi paremmin keskustelupuolelle.
	19.02. 14:58	Kimmo T. Lumirae
		Kiitos, Eljas kiintoisasta lisätiedosta koskien MGO-moottoreita. Melkoisella todennäköisyydellä myös Alstomeissa oli samoja MGO-vikoja? Ranskalaisen veturihistorioitsijan Loïc Fieux:in mukaan (kai, pertanan kielimuuri...) MGO oli enemmänkin moottorivaunun moottori, ja SNCF:n CC65000, jossa oli kaksi MGO V12:aa, ja jota pidetään Dr13:n lähimpänä edeltäjänä, johti päätökseen, että ranskalaiset eivät itse rakenna enää kaksimoottorisia vetureita, vaan odottavat riittävän tehokasta yksimoottorirakennetta, joka toteutui sitten BB67000:ssa, ja samassa yhteydessä MGO:ta pidettiin enemmän tai vähemmän sopimattomana linjaveturiin. Mutta myönnettävä on, että aivan käsittämättömän sitkeähenkisiä ovat MGO:t olleet, yli 60 vuotta eikä suotta.
	19.02. 14:50	Kimmo T. Lumirae
		Hra Esan kirjoittamahan päti Rauman osalta vain la-su. Miten pitkään tämä järjestely mahtoi olla käytössä? Rauman veturimiehillehän tämä oli muheva reissu: pääsi edes joskus ajamaan Porkkanaa, kahden miehen ajossa ja sopivasti viikonloppunakin. Tänä päivänä ei tietenkään onnistuisi, kun joku osaisi laskea, miten hirveästi tuosta tuli lisäkustannuksia koneapulaisen palkasta ja pyhäkorvauksista. Samaan aikaan lättäkalusto seisoi ja odotti ma-aamua. Miten tuo paluumatka meni, onko tietoa? P 44 tuli Sk-Hpk-Tpe, mutta mihin se runko meni? P 142 tuli Pri-Tpe...ja sitten? Menikö P 44:stä tullut johonkin iltajunaan kytkettynä Helsinkiin, P 142:een se ei kyllä ehtinyt. Kai?
	19.02. 13:47	Kari Haapakangas
		30-vuotisen sodan aikana kaikkien osapuolien ongelma oli sodan lopettaminen. Kas kun sotajoukkoja oli helpompi pitää yllä ryöstelemällä niitä Saksanmaata. Rauha olisi tarkoittanut sitä, että palkat olisi ihan oikeasti pitänyt maksaa. Niinpä niin Ranskan, Ruotsin ja vähäisemmässä määrin Espanjan ja Itävallan (keisari) oli edullisempaa jatkaa sotaa. Saksalaisille asia tietenkin oli katastrofi, mutta eipä heiltä pahemmin kyselty... Esa, ei sitä tultakaan ihan miten vain käytetty. Olihan olemassa palovero! Maksa vai alammeko sytytellä taloja!
	19.02. 13:12	Timo Salo
		Osaan kyllä lukea...
	19.02. 11:45	Esa J. Rintamäki
		FMP 1996: Sm2 6055 + Eioc 6255, luovutuspäivämääräksi ilmoitettu 2.10.1975.
	19.02. 11:35	Esa J. Rintamäki
		Aivan, herra Rainer. Koko kähinän lopputulos: pohjois-Saksa on luterilaista nykyäänkin, poikkeuksetta. Etelässä taas "Römisch-Katolisch" vallitsevana. Eli hukkaan meni koko sotasilla pelleily! Kaatuneiden lukumäärä versus lopputulos: tyhjä! Eikä Kustaa Aadolfin taistelut mitään taktiikan huippuesimerkkejäkään olleet. Kunhan sotajoukko hortoili kuormastoineen miten kuten ympäriinsä, ja kun vastaantulijoita tuli, niin sitten miekat, piikkinuijat ja tapparat esiin. Sen jälkeen lähikylille dokaamaan ja tulta talojen nurkkiin. Kunhan myös se "naisbonuskin" (eli raiskaukset) oli kuitattu, muun sotasaaliin yhteydessä, niin... Herra Erkki: "muu stalinistinen touhu" = joukkomurhia. Ja paljon. Senpä vuoksi puolalaiset eivät ryssästä vieläkään tykkää. Ja aikamoisen raakaa oli aikoinaan tsaarivallankin touhut: - Puolan kapinan kukistaminen 1863. Siis samaan aikaan, kun täällä ruvettiin pähkäilemään oman markan käyttöön ottoa. Postimerkithän olivat ilmestyneet täällä jo 1856. Puolallehan näitä etuja ei edes suunniteltukaan! Leninhän oli kehunut Venäjän olevan "kansojen vankila". Oli muuten oikeassa. Ja on vieläkin!
	19.02. 10:55	Rainer Silfverberg
		Esa: Sehän oli niin että katolilaiset alkoivat vallata pohjois-Saksassa takaisin luterilaiseen kristinuskoon siirtyneitä alueita, ja 30-vuotinen sota alkoi kun katolilaisuuteen uudestaan pakotetut alueet pyysivät ensin apua Tanksalta ajamaan katolilaiset pois. Tanska ei onnistunut, seuraavaksi pyydetään apua Ruotsilta ja se onnistui. Sota olisi toki kannattanut lopettaa kun kuningas Kustaa II Adolf sai surmansa taisteluissa. Koska kruununperijä Kristiina oli alaikäinen niin valtion asioista päätti Oxentjerna, joka jatkoi sotaa turhan kauan ryöväten kaupunkeja pitkin Eurooppaa ja siitä seurasi kurjuutta koo Ruotsin valtakunnalle yleisesti ottaen, ei pelkästään Suomelle. Ainoastaan aateliset hyötyivät kun saivat muhkeita sotasaaliita kotiin vietäväksi.
	19.02. 10:30	Erkki Nuutio
		Puola ja puolalaiset ovat kiitettävästi kunnostaneet ja entisöineet historialliset arvorakennukset mm. entisessä Itä-Preussissa, joka siirtyi heille kun koko Puolaa siirrettiin länteenpäin. Eli Puola on kiinnostava kulttuuri- ja rautatiemaa. Kieli tosin on hankala - saksa ja englanti auttanee. Koko maan siirto länteenpäin tarvittiin jotta Stalin (ketkun Rooseveltin mahdollistamana) sai varastettua aiemman itäisen Puolan itselleen. Neukkulaksi varastetulla alueella keskityttiin entisöintien sijasta paikannimien venäläistämiseen ja muihin stalinistisiin touhuihin. Kun Puola vielä oli Neukkulan orjavaltio, oli se halpa ökeltäville länsituristeille. Suomalaisten ökeltäessä Leningradissa ruotsalaiset ökelsivät vielä karseammin Gdanskissa. Kruunuja riitti. Kesällä 1970 työskentelin Göteborgissa ja menin ruotsalaisturistien seassa seuramatkalla (Öststatresor) Gdanskiin. Autolautta vei (vie yhä) Ystadista Swinousjscieen (aiempi Swinemuende). Kyseisenlaisiin porukoihin verrattuna suomalaisörvellykset Leningradissa olivat lähes sivistyneitä verrattuna ruotsalaisörvellyksiin Gdanskissa ja Swinousjsciessä.
	19.02. 08:49	Esa J. Rintamäki
		Juna H 514? Se, joka puoli kahden tienoilla lähti Vilppulasta kohti "Mansesteria". Tampere, kaikkien mänttäläisten Ameriikka ja pyhiinvaelluskohde. Se oli sitä itsellenikin. Siinähän on Palojärven Epi puikoissa.
	19.02. 08:45	Esa J. Rintamäki
		Etenkin Kustaa Aadolfilla oli taipumus ja himo tapattaa suomalaisiaan suurin määrin seikkaillessaan ympäri Eurooppaa. Kun kirotuille eurooppalaisille piti opettaa oikeaa Rooman uskontoa! Kun uskonpuhdistaja Martti Luteerus oli julistettu ilmestyskirjan pedoksi.
	19.02. 07:46	Jari Välimaa
		"Suomalaiset ovat ennenkin seikkailleet Veikselin varrella!" kyllä : Ruotsin puolesta.
	19.02. 07:42	Vertti Kontinen
		Onpas tyylikkäästi sommiteltu kuva! Tämä kuvasarja kyllä houkuttelee vierailemaan joskus tuolla seudulla!
	19.02. 07:23	Jari Välimaa
		Ei ole kunnan työntekijöitä vaan suurin osa oli Ratatek Oy:stä.
	19.02. 06:31	Tapio Keränen
		Kiitos huomautuksesta, Mikko. Korjasin sormilipsahdukseni.
	19.02. 00:44	Matti Melamies
		Kaupallinen liikenne on eri asia kuin henkilöliikenne, eihän tuo ole mitään harrastajavoimin toteutettua museoliikennettä, vaan ihan kaupallista liikennettä, kyllähän ruottalaiset korvaavat ihan rahalla tuon touhun.
	18.02. 23:48	Otto Tuomainen
		Harmaa Vectron näyttäisi kovasti Metransin veturilta.
	18.02. 22:48	Hannu Peltola
		Suomalaiset ovat ennenkin seikkailleet Veikselin varrella!
	18.02. 22:47	Hannu Peltola
		"On Pohjolan hangissa meill’ isänmaa, Sen rannalla loimuta lietemme saa; Käs’ säilöjä käyttäiss’ on varttunut siell’; On kunniall’ uskolle hehkunut miel’; Ja ratsuamme Nevan vuossa juotettihin, Se ui kuni häihin yli Weikselinkin, Se kalpamme kostavan Reinille toi Ja Tonavasta keisarin maljan se joi."
	18.02. 22:18	Mikko Ketolainen
		Pitäisikö kuvatekstissä olla myös vuosiluku 1984, eikä 1985?
	18.02. 20:04	Jimi Lappalainen
		Pari YouTube-dokumenttia näistä vaunuista: https://www.youtube.com/watch?v=ImzWURtd43g + https://www.youtube.com/watch?v=7Rd7W5612b4
	18.02. 19:05	Rainer Silfverberg
		Niin pitää!
	18.02. 19:04	Jimi Lappalainen
		Hirvi: https://vaunut.org/kuva/4080 :D
	18.02. 19:03	Rainer Silfverberg
		Wikipedian mukaan Skånetrafiken vastaa Tanskan puolella Öresundstågin liikenteestä ja tilaaja on Tanskan Liikenneministeriö. Junaoperaattori on Transdev ja 2025 joulukuusta lähtien VR Sverige AB. Tämä on ainakin yksi esimerkki että rajan ylittävää paikallisten joukkoliikenneviranomaisten junaliikennettä on jo olemassa. Skoone ja Suur-Kööpenhamina ei tosin ole mitään syrjäseutua vaan varsin tiheästi asuttua.
	18.02. 18:25	Arto Papunen
		Vähän asian sivusta, mutta maksaako Tanskasta mikään taho kun Öresundståg ajalee Tanskan puolelle.
	18.02. 18:18	Noah Nieminen
		Okei, T 53637, VET 11784 ja T 58685 tuli kuvattua.
	18.02. 18:05	Lasse Holopainen
		Saa muuten olla aikamoinen koripalloilija, jos tuon kyltin käskyä pitäisi vielä noudattaakin.
	18.02. 13:25	John Lindroth
		Timon aluksi mainitsemalla tilanteella on Saksassa oikein nimityskin"Arbeiterdenkmal"!
	18.02. 12:56	Esa J. Rintamäki
		Puhumattakaan Raahe - Hämeenlinna - rullajunaparista: 1970- luvulla tunnuksilla 1057 ja 5012. V. 1977 juna 5012 lähti Tampereelta etelään 20 minuuttia Haapamäen kautta tulleen yöjuna P 52:n perässä. Kymppiviisseiska odotteli Tampereella lähtövärejä siinä iltapäiväkolmen aikoihin.
	18.02. 11:21	Rainer Silfverberg
		Niin sitä lähinnä tarkoitin. Tuota Haaparannan liikennettä vertaisin lähinnä Norrtågin liikennettä Östersundista Norjan Storlieniin joka on raja-asema, jossa matkustajat vaihtavat norjalaiseen VY:n tms junaan. Tai noita Baltian maiden kuvioita jossa latvialainen juna ajaa Viron Valgaan jossa vaihdetaan Viron Elronin junaan. Joka tapauksessa niiden maiden rajoilla ei matkustajien tarvitse kävellä 5 km junien välillä kuten Suomen ja Ruotsin välillä. [EDIT:] Toinen juttu, jos Norrtåg esim haluaisi ajaa tuettua junaliikennettä kauemmas Norjaan esim Narvikiin tai Trondheimiin niin silloin EU:n säännöissä pitää tapahtua joku muutos. Mutta ilmeisesti se onnistuisi nytkin jos norjalainen alueellinen operaattori ostaisi liikenteen Norrtågilta.
	18.02. 11:14	Jouni Hytönen
		Trafikverket tilaa ja SJ AB ajaa.
	18.02. 11:03	Jouni Hytönen
		Toki itä-länsi/länsi-itä-suuntiin kulkeneet junat käyttivät muitakin numeroita riippuen lähtö- ja määräpiireistä. Malmijunapari oli pitkään 7030/3071 eli Joensuun piiristä Tampereen piiriin ja toisinpäin. Lähtökaivos oli aluksi Outokumpu, myöhemmin malmia tuli muualtakin.
	18.02. 11:01	Rainer Silfverberg
		Kuvittelisin että sille ei olisi estettä nytkään, ajaahan Ruotsin Trafikverket Tukholma-Berliini yöjunaa tuettuna liikenteenä ainakin osan matkaa. Täytyy muistaa että Euroopassa rajaseudut ovat vanhastaan harvaan asuttuja joten kannattavaa junaliikennettä ainakin paikallisjuna tyyppisillä junilla rajojen yli on vaikea saada aikaan. Yleensä ratkaisu on se että toisen maan tuettu juna ajaa raja-asemalle jossa matkustajat vaihtavat toisen maan tuettuun junaan. Tämä yhteys Haaparantaan ei olis poikkeus siitä koska Haparanta ON raja-asema.
	18.02. 10:58	Jouni Hytönen
		Idästä länteen kulkivat kuvitteellisesti junat 6041, 6043, 6045 jne. ja lännestä itään 4060, 4062, 4064 jne. Kaikki numerot eivät välttämättä olleet käytössä. Olisikohan juna 6043 kulkenut Iisalmi-Ylivieska-rataosalla? Mutta junanumeroita 6040, 6042, 6044 & 4061, 4063, 4065 jne. ei tuolloinen numerointi käsittääkseni tuntenut. Nykyäänhän 4061 kulkee Iisalmesta Pyhäkumpuun ja sen paluujuna onkin 5048 Pyhäkumpu-Ruokosuo.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset