999-75315 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 02.01. 16:26 Jimi Lappalainen  
  Täysin ummikkona, Heinolan radan maisemia mitenkään etukäteen tuntematta, löysin paikan Google Mapsin ilmakuvasta alle minuutissa.
kuva 02.01. 16:23 Jimi Lappalainen  
  Tässä taas Rautatiemuseon Finnan osaamista: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166935561754600
kuva 02.01. 15:59 Arttu Kokkonen  
  Hieno kuva! Missä otettu?
kuva 02.01. 11:31 Aarni Lilja  
  Nimestä tunnistin sarjanumeron.
kuva 02.01. 11:26 Jorma Rauhala  
  Helsingin vara-aseman rakentamisesta Kaisaniemenpuiston luonnonkallioon on juttua tässä Rautatieharrastus-linkissä:
https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/7163934787008690
Tuohon kalliokumpareeseen ryhdyttiin vuonna 1944 louhimaan Helsingin "Kivikukkoa" eli vara-asemaa. Sota päättyi ennenkuin kivikukko valmistui käyttökuntoon. (Helsingin kaupungin kunnallishallinnon kertomus 1944)

Tässä yllämainitun fb-postauksen kommentissa on lisäksi rakennepiirustus sisätiloineen Salon pyöreästä "Kivikukko" vara-asemasta, tyyppiä V. Se piirustus on päivätty 21.2.1940.
kuva 02.01. 10:18 Jorma Rauhala  
  Helsingin vara-aseman rakentamisesta Kaisaniemenpuiston luonnonkallioon on juttua tässä Rautatieharrastus-linkissä:
https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/7163934787008690
Postauksen kommentissa on rakennepiirustus Salon pyöreästä "Kivikukko" vara-asemasta, tyyppiä V. Piirustus on päivätty 21.2.1940.
kuva 02.01. 09:18 Erkki Nuutio  
  Tämä ei ehkä ollut kivikukko, vaan varasto ja kaiketi räjähtäviä aineita varten. En tosin ole havainnut asiasta dokumenttimainintaa.
Rakennus oli järeä, mutta ehkä oli tarkoitus suunnata räjähdyspaine ylöspäin. Paikka toki olisi järkevä poikkeusolojen tarpeita varten.
Rakennus raiteensa kanssa näkyy vuoden 1948 ratapihakaaviossa https://vaunut.org/kuva/42985?kv=1930&kv2=1985&paik=Tampere+asema .
Kaiketi se on piirretty myös VR 1912/37 II sivun 312 perään liitettyyn kaavioon.
Kuvausaikana lastausraide on toisarvoisessa käytössä.
kuva 02.01. 06:57 Juhana Nordlund  
  Ja tästä mentiin bussillakin viitisentoista vuotta. Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä bussi (550) siirtyi monissa kohdissa poikkeusreiteille, myös Oulunkylässä. Maaherrantielle (sen niminen katu tähän tuli) bussi 550 ei enää palannut, vaan tässä kohdassa "poikkeusreittiä" ajettiin kyseisen linjan lakkauttamiseen saakka. Veräjämäen ja Viikinmäen välille tullut ratikkarata (kuvaajan selän takana tätä kuvakulmaa ajatellen) on sepelirataa vignole-kiskotuksella. Huomattavan suuri osa ratikkalinjan 15 kiskotuksesta on vignolea, vaikka niistä osuuksista vain muutamat siellä täällä ovat sepelirataa. Urakiskorataa on taas lähinnä siellä, missä ratikat ja erilainen ajoneuvoliikenne kulkevat samalla kaistalla.
kuva 02.01. 05:43 Jyrki Längman  
  Tästä mennään nykyään ratikalla (Linja 15)
kuva 02.01. 05:41 Jyrki Längman  
  https://vaunut.org/kuva/144653
kuva 02.01. 04:01 Miska Sallinen  
  Eihän tästä kalustoyksiköstä, tai pikemminkin kahdesta puolikkaasta semmoisesta, oikein voi ottaa parempaa kuvaa rikkomatta lakia.

Eiköhän joku SRM:n avainhenkilöistä ole jo päättänyt, että 6x01:lle ei tehdä mitään lähitulevaisuudessa. Toisaalta ei täällä vorgissakaan kukaan oikeasti tee asialle mitään, vaikka ajoittain näistä tänne ilmestyvät kuvat kirvoittavakin muutamat voivottelut.
kuva 02.01. 00:53 Uwe Geuder  
  Vain 65 kpl. tuntui omituiselta, koska noita vetureita näkyi aikanaan paljon. Mututuntumani sanoo, että isossa maassa kuin Ranskassa pitäisi sitten olla olemassa satoja. Asia johtuu siitä, että tasavirtamalli BB 7200 ja kaksoisvirtajärjestelmämalli BB 22200 näyttävät varsin samankaltaisilta. Niistä onkin rakennettu 240 kpl. ja 205 kpl.
kuva 02.01. 00:28 Uwe Geuder  
  Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikukko kertoo, että kaikki kivikukot olisivat rakennettu samojen piirustusten perusteella. Minulla on vain hyvin hataria muistikuvia tuosta Tampereen rakennelmasta. En muista semmoista sisäänkäyntiä tai puolipalloa kuin Wikipedian kuvassa näy. Artikkelissa ei myöskään mainita lastauslaituria. Oliko Tampereen kiviukko todellakin kyseinen vakiomalli?
kuva 02.01. 00:17 Uwe Geuder  
  https://fr.wikipedia.org/wiki/BB_15000 kertoo, että 22. 12. 25 oli enää 5 kpl liikenteessä (rakennettu 65 kpl.). Tämä yksilö vaurioitui pinnallisesti, kun vieressä paloi saman sarjan veturi vuonna 2012. Se sai tapahtuman jälkeen hieman erilaisen maalauksen, jonka pitäisi siis näkyä tässä kuvassa. Minä en ole aiheen asiantuntija enkä näe, mitä olisi erikoista. Olisin väittänyt, juuri näin nämä veturit ovat 70-luvulla näyttäneet.
kuva 02.01. 00:01 Jimi Lappalainen  
  Vaunun tyyppi on 13-4094.
kuva 01.01. 23:44 Uwe Geuder  
  Nokia 9500, koodinimi Erin.
kuva 01.01. 23:38 Ville Saalo  
  Kiitos Aarni! Mistä kaivoit sarjanumeron?
kuva 01.01. 22:04 Oliver Laaksonen  
  Oijoi onpas 3081 puhtaana tuossa, nykyään hylkynä :(
kuva 01.01. 22:03 Oliver Laaksonen  
  Korjattu, kiitos Jorma!
kuva 01.01. 21:58 Oliver Laaksonen  
  tästä värityksestä tulee mieleen uudet tsekin rautateiden 230km/h-värityksissä olevat vectronit.
kuva 01.01. 21:36 Ari-Pekka Lanne  
  Odottelinkin jo tuota täsmennystä. =oD En äkkiseltään muista, missä se näyttäisi vihreää poikkeavalle. Varmasti niitä saattaa olla rataverkollamme muutama. Kytömaalla, Lielahdessa, Pohjois-Loukossa?
kuva 01.01. 21:22 Jaakko Pehkonen  
  Hyvä analyysi AP:ltä. Kommenttia lukiessa tuli mieleen että nn ainakin yksi paikka missä lättähattukin (tai muu ilman JKV:ta ajava juna) saa ajaa käyrälle käännetystä vaihteesta 80km/h. Tosin sielläkin vain toisesta suunnasta. Kuka tietää/arvaa missä tämä paikka on?
kuva 01.01. 21:17 Rasmus Viirre  
  Komeaa menoa kuvassa, jota lumipölly ja sade korostaa. Hieno paikka myös.
kuva 01.01. 20:46 Erkki Nuutio  
  Löytyi vastaus Jarnon tärkeään kysymykseen. Se löytyi kahdesta Nils G. Björklundun kirjoittamasta kirjasta:
1/ Kakkosmies - Metalliteollisuutemme vaiheita henkilökohtaisesti koettuna (Otava, 1983, 248 s) ja
2/ VALMET - Asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi (Gummerus, 1990, 355 s.)

Kirjoittaja oli Valmet Oy:n apulaispääjohtaja, jonka jo pääjohtaja (1954-58) Gustaf Wrede oli tarkoittaanut tulevaksi pääjohtajaksi pääjohtaja (1958-1964) Aarne Härkösen siirtyessä eläkkeelle. Mutta UKK oli päättänyt politisoida Valmetin ja valitutti pääjohtajaksi Olavi J. Mattilan.
Björklund siirtyi sitten ensin Tampellaan, jossa hänen keskeinen ansionsa oli mm. Tamrockin irrottaminen vajoavasta yhtiöstä.
Vain siksi Tamrock on yhä olemassa ja kehittyy, tosin Sandvikin yksikkönä.

Björklund kirjoittaa (VALMET s. 133 lukeista ja trukeista) : ..."Alusta lähtien tuoteryhmän konstruktiivinen vastuu annettiin Matti Terholle. Hän oli tullut teknikkona Valtion Lentokonetehtaan palvelukseen vuonna 1936 ja siirtyi samana vuonna uuteen tehtaaseen Tampereelle. Insinööritutkinnon hän suoritti oman työn ohessa 1949. Matti Terho oli niitä miehiä, joilla on synnynnäinen konstruktöörin kyky. " ...
Eläkkeelle tämä jäi vuoden 1976 lopulla.
Uskaltaa todeta, että Terhon johdolla ja aluksi toimestakin kehitettiin Valmet lukit ja haarukkatrukit (sekä pyöräkuormaajat ja puominosturikin, joka toki oli Austin Westernin läheskopio) 1950-1975 välisenä aikana.
Itselleni tuttuja menestyksekkäitä haarukkatrukkeja oli nostokyvyiltänsä 1, 1.5, 2, 7 ja 13 tonnisina. Mallisto laajeni edelleen.
kuva 01.01. 20:19 Juho Rintala  
  Siisti!
kuva 01.01. 19:27 Juho Rintala  
  Vetureiden käyttö minua kiinnostaa.
kuva 01.01. 19:20 Rasmus Viirre  
  Niin sitä tietysti nopeiten saisi vastauksen, jos sellaisen saa.. En vaan oikein tiedä, että viitsiikö alkaa tuntemattomana utelemaan firman koneiden sijainteja. Vetureiden käytöstä voisi helpommin udella tietoa.
kuva 01.01. 18:50 Juho Rintala  
  Joo, tuollahan käyty muutama kk sitten :).

Itse heräsin niin myöhään että sain kuvattua vain VR:n junat enkä Ferriä, mutta ei se haittaa.
kuva 01.01. 18:22 Reijo Salminen  
  "I wonder when the violence starts!" - Kaurismäen leffaa siteeraten. Upea kuva stadista.
kuva 01.01. 18:02 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jarno, minä tulen sinulle kaveriksi.
kuva 01.01. 18:01 Tuomas Pätäri  
  Paikkahan onkin jo ratkennut! Paikallistuntemusta? Katsoin triplakrokokuvasi perusteella, että olit ollut samana päivänä samoissa maisemissa, ja onhan sinulla kuvia seudulta aiemminkin. Kuvasin saman triplavetoisen tavarajunan noin 20 kilometriä ennen sinua, ja tuli tuolta muutakin saalista, kun peräti kolme tavarajunaa meni valoisan aikana - on aika harvinaista tuolle rataosalle. Laittanen kyseisiä kuvia jossain vaiheessa näkyville, ehkä jo tänään.
kuva 01.01. 17:59 Jarno Piltti  
  On hieno. Valo on käymässä vähiin, koiran ulkoilutuksen jäljet, sumu, pellot hangen alla.
kuva 01.01. 17:54 Jarno Piltti  
  Menisin niinkin pitkälle että sanon että tässä on vorkin parhaimmistoa.
kuva 01.01. 17:41 Esa J. Rintamäki  
  Eräskin mies entisöi 1920 - 1930 -luvun taitteen aikaista amerikkalaisvalmisteista tolppakupeeta. Kojelaudassa oli istunut kello. Osaavat kellonkropaajat olivat jo kauan olleet manan majoilla, siispä osaavaa kelloseppää ei olisi "budjetin" puitteissa löytynyt.

Mitä tehdä? Jannu purki Ooverlant Wippetinsä kellon, entisöi sen taulun ja viisarit. Kellon sisään hän heitti moternin patterikellokoneiston "Saiturin Pörssistä".

Voila! Hyvin skulasi Ooverlantti ja kellokin siinä sivussa - eikä ketään harmittanut että kojelaudassa oli toimiva "klokka" aikaa mittaamassa!

Niin, siitä vanhasta koneistosta - hyvässä tallessa, eiköhän joku jossain sellaista fiksaa kuntoon.

On toki totta, että vertailuna kanttikupeeauton kello vastaan moottorivaunun akusto on hieman ontuva, mutta silti?

Täällä meillä Suomessa on jossain piilossa (vai onko jo tuhottu - "ei oleellista museaalista arvoa") Bm1 -moottorivaunusta muutettu virkatarvevaunu. Jos sen ehjäisi taas moottorivaunuksi, niin aika turhaa olisi etsiä alkuperäisiä N.A.G-moottoria ja TAG-vaihteistoja saadakseen sen ajokuntoon?

Suuri yleisö kuitenkaan ei mene mittaamaan vaikkapa Bm1-mottiin heitettyä esim. Fiat 126:n moottorin venttiilivälyksiä (onko nyt VARMASTI museaalisesti oikein!?).

Mihin vedetään raja?

Esimerkiksi siihenkö, että Bm1:llä tehtäisiin vaikka Kerava - Porvoo -reissu, vaikkei moottorin putputus enää vuoden 1929 tyylistä ääntä muistutakaan, siihen verrattuna kun sillä Vilppulan - Mäntän -väliä ajettiin.

Vaiko antaa koko höskän maatua, kun Withworthin kierteisiä oikeita pultteja ei enää saa tekemälläkään?
kuva 01.01. 17:35 Jimi Lappalainen  
  Sattumakuva. 20 vuotta sitten. Hyvää uutta vuotta :)
kuva 01.01. 17:21 Aarni Lilja  
  Hieno kuva. Sm6 sarjanumero on 7054.
kuva 01.01. 17:20 Reijo Salminen  
  "Nerokas teollisuusjohtaja, ministeri Olavi J Mattila oli aidan suunnitellut Valmetin tuotesynergioiden edistämiseksi. Tässä hän onnistui yhtä mainiosti kuin esimerkiksi laivakaupoissaan."... Ihan kuin olisin rivien välistä lukevinani jotain aprikoitavaksi tarkoitettua . Varmaan nigerialaiskirjeisiin reagointi oli yksi vastaavanlainen suurtyö?
kuva 01.01. 17:12 Ari-Pekka Lanne  
  Näyttää loogiselta, kun katsoo Juliasta grafiikkaa ja junanjälkiä. 51 on kulkenut läntistä raidetta koko matkan Kokkelsbystä Ylivieskaan. Joskus käy niinkin, että kahdensadan juna ohjataan kahdeksankympin vaihteiden kautta ohittamaan kahdeksankympin junaa ja sitten taas palaamaan kahdeksankympin vaihteiden kautta alkuperäiselle raiteelleen, vaikka sen sijaan kahdeksankympin juna olisi voitu ohjata väistämään sille ohituksessa käytetylle raiteelle, jolloin kummankaan junan ei olisi tarvinnut muutella nopeuksiaan. Tämä ei toki siinä mielessä toimi lätsyjunien liikennöinteihin, kun lätille ei ole olemassa käyrille asetettuja kasikympin vaihteita, mutta ajatuksena, jos tämä esimerkin kasikympin juna olisi vaikka arkiliikenteen tavarajuna. Tässä tapauksessa kuitenkin lätsykin näkyy pysytelleen itäisellä raiteella Kannuksesta Ylivieskaan asti; päästellen Eskolan, Sievin ja Karhukankaan läpi vallan suorien rautojen kautta täyttä häkää. Optimaalisesti ajatettu.
kuva 01.01. 17:02 Uwe Geuder  
  Olin ajatellut vähän samaa. Akkuteknologia on kehittynyt huimasti ja muutamalla autoakulla vaunun pitäisi taas liikkua. Tai jos akkuosastot ovat liian pieniä, vähän enemmän sähköpyörän akkuja. Parhaiten sarjaan sopivaa olisi tietysti kännykkäakkuja, olihan niitä Nokia-vaunuja https://vaunut.org/kuva/35857

Kysymys on tietysti onko se enää museokalusto, jos keskeinen osa on ihan toisen aikakauden tekniikkaa? Ja sitten on pätevyys-, sertifiointi- ja hyväksyntäasiat. Ei varmaan ihan mutkatonta leikkiä sähköasioiden kanssa ja sitten lähteä liikennöimään.
kuva 01.01. 16:50 Jimi Lappalainen  
  Kannattaa lähettää kysymys suoraan GRK:lle, he varmaan tietävät parhaiten :)
kuva 01.01. 13:31 Rasmus Viirre  
  Missä muuten tuo 428 luuraa, kun sitä ei ole näkynyt tämän jälkeen? 427 seisoo Kontiomäen veturitalleilla. Ja mihin näitä GRK käyttää?
kuva 01.01. 11:46 Juho Rintala  
  Heinäveden aseman lähellä?
kuva 01.01. 10:16 Erkki Nuutio  
  Laiturit puhdistettiin lumesta ensisijaisesti lumilapioilla ja lumentyöntimillä. Oli vielä asemamiehiä ja muitakin.
Vähitellen 60-luvusta alkaen oli isommilla asemilla yleensä jo traktori ja siinä etukuomain.
Laituritraktorit ja haarukkatrukit olivat sopimattomia lumitöihin - pienihalkaisijaiset vetävät pyörät ja renkaissa kova paine.
Kuvan ketjut vetopyörissä olivat talvella tarpeen, jotta vetävät pyörät eivät heti luistelisi ja jäädyttäisi painumakohtaa alleen, ja jottei koko vehje luistelisi noustaessa laiturille ja luistaisi laiturilta kiskoille.
kuva 01.01. 09:53 Petri Nummijoki  
  Minkähänlaista aurauskalustoa VR:llä oli asemien laiturialueiden talvikunnossapitoa varten vai antoiko TVH ystävällisesti apua? Oletan, että yksityisten urakoitsijoiden käyttö on onnistunut laajemmin vasta jostain 1980-luvulta alkaen. Sitä ennen lienee ollut liian suuri skandaali, jos lähiseudun maanviljelijä olisi hoitanut valtion laitoksen lumityöt.
kuva 01.01. 02:51 Eljas Pölhö  
  Laituritraktorien tilauksista, tilausmääreistä, siirroista asemilta toiselle ja keskusteluista teknisistä määritelmistä (esim. Ins Säpyskä/VR-Hat ja Ins Terho/Valmet) on materiaalia säilytetty samalla tavoin kuin vaikkapa vetureista. Pääasiassa varmaan Liikenneosaston yleisten asioiden kirjelmissä (Fb-sarja) ja Hankintaosaston arkistossa. Esimerkiksi vuoden 1965 tlauksen valmistelussa VR:n Lko/RM (varmaan Rauno Mäkinen) esitti 25 eri vaatimusta, joista ulospäin helposti näkyvin lienee kohta 24= väri: Sininen Mirko 53-275.
kuva 31.12.2025 23:53 John Lindroth  
  Komea talvinen kuva!
kuva 31.12.2025 23:26 Antti Tapani Häkkinen  
  Voisiko kuvan tunnisteisiin lisätä liikennepaikan? Hyvinkään konepajan tapauksessa oikea valinta lienee Hyvinkää asema?
kuva 31.12.2025 23:22 Ari-Pekka Lanne  
  Kiva jos kelpaa. On täällä ennestään ainakin yksi hiekoituskuva ― jos kohta hieman eri näkökulmasta: https://vaunut.org/kuva/73362 .
kuva 31.12.2025 23:15 Asmo Rasinen  
  Epäilen. Kohta joku päättäjä antaa sille viisi sekuntia huomiota ja päättää ettei sillä ole "riittävästi museaalista arvoa".
kuva 31.12.2025 22:22 Erkki Nuutio  
  Kun en tämän Valmet VB 10 HP 1400 laituritraktorin (syntymävuosi kaiketi 1966...1968) erinomaista kunnostusta edellä kiitellyt, kiitän nyt!
Itsekin olin tekopaikassa Lentokonetehtaan (Härmälä, ei siis Kuorevesi) Siirtokoneosastolla harjoittelijana 1965-1966 ja sen korjaamolla kesän 1968. En voi kehua olleeni yksi tekijöistä (asentaja Kirjonen kai oli pätevin heistä), mutta epäpätevänä koekäyttäjänä olin jonkin aikaa, ja ajelin siksi näitä 1...13 tonnin haarukkatrukkien ohella.

Jarnon erittäin perusteltuun toteamukseen vastaan, että erityistä muotoilijaa ei siirtokoneille ollut missään vaiheessa. Muoto syntyi muun ohella suunnittelijan piirustuslaudalla.
Mutta kuka tai ketkä olivat vientimarkkinoillakin menestyneiden Valmet -siirtokoneiden suunnittelijoina?
En tiennyt silloin, koska näitä asioita ei kuuluteltu harjoittelijalle.

1979-1985 olin tuotekehityksen päällikkötyössä Traktoriryhmän Metsäkonetehtaalla, mutta silloin kulki pihan poikki yli kymmenen metriä korkea näkymätön aita. Se esti kanssakäymisen Siirtokoneryhmän tuotekehityksen kanssa. Nerokas teollisuusjohtaja, ministeri Olavi J Mattila oli aidan suunnitellut Valmetin tuotesynergioiden edistämiseksi. Tässä hän onnistui yhtä mainiosti kuin esimerkiksi laivakaupoissaan.
Erillään olemisesta olimme toki hyötyjä - saimme taistolaisten lakkoiluhulinat pois ja laatuasiat kuntoon määrätietoisella työllä.

Koska en siis tiedä tämän/näiden ansioituneiden suunnittelijoiden nimiä, etsin tietoa värikuvakirjasta Liitoa-Kiitoa-Siirtoa - Tampereen lentokonetehdas 1936-2012 (371 s.). Näin ohuesta kirjasta en etsimiäni nimiä löytänyt, enkä suunnittelijoiden nimiä paljon muitakaan.
Tämä kertoo monen muunkin suomalaisyrityksen TODELLISISTA arvoista, ja selittää osaltaan maamme talouden 20-vuotista ja yhä jatkuvaa vajoamista.
Kirja toki esittelee lapsuusajoiltani tutun insinööri Pekka Heikkilän, jonka ansiosta Valmet-siirtokonetehdas kasvoi merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi. Kunnes mm. KTM sekoili tuhoisasti ja vihdoin Taxell lahjoitti työpaikat ja muunkin Kalmarille Ruotsiin.
Tampereen kaupunki sai puolestaan himoitsemansa tehdastontin kiinteistökeinottelujaan varten. Kaikki Suomelle arvokas siis tuhottiin.

VB 10:nkin suunnittelijasta (ja muotoilijasta) voin vain epävarmana nimenä arvailla Matti Terhon. Ehkä joku paikalla ollut voi kertoa enemmän. Naurettavaahan tämä on : pallon muotoilija tunnetaan ja kulttyyriväki tätä palvoo, mutta palloa vaativampien asioiden suunnittelijoita (konstruktöörejä) ei !

Minkälainen työn henkistä kulttuuria kunnioittavan kirjan tulisi ollavärikuvakirjojen sijaan ?
Kelvollinen esikuva on esimerkiksi Helge Nygrénin (maineikas nyrkkeilymies) Sisu Suomen ja maailman maanteillä (392 s., 1981).
kuva 31.12.2025 22:03 Hannu Peltola  
  Juuri tällaisena minulla on jäänyt mieleen Lontoo ja sen metrot. Olin pikkupoikana vanhempieni kanssa ensimmäistä kertaa Lontoossa kesällä 1978 ja luonnollisesti mm. metrojunat kiinnostivat. Valtaosa oli juuri kuvankaltaisia, mutta aika ajoin liikenteessä näkyi selvästi uudemmannäköisiä (varmaankin Tube Stock 72 tai 73 -sarjaa).

Tässä kuvassa näkyy selkeästi Lontoon metron virroitustoteutus. Metrolinjoilla varsinainen virtakisko on sivulla, jossa on +420 V jännite. Keskikisko toimii paluujohtimena ja siinä on -210 V jännite eli yhteensä potentiaaliero on 630 V. Referenssipisteinä toimivat suuret vastukset, joihin kumpikin kisko on liitetty ja nämä vastukset on maadoitettu.
   >>