Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

Kuvasarja: Lindau - monipuolinen ja mielenkiintoinen rautatiesolmu Etelä-Baijerissa	19.08. 05:03	Esa J. Rintamäki
		Zum hohen Stiefeln, Hannu-serkku! Wunderschön!!! "Ich hab' mein Herz in Bodensee verloren, im einen lauen Sommernacht!!!" Jopas oli mahtavan kiva kuvasarja! Monet kiitokset, sillä Saksan karttoja (ja myöskin Googlemapsia) tutkiessani, juuri Bodenseen tienoot olivat sangen kiehtovia! Olipa kartat ajalta ennen tai jälkeen "NSDAP-jefreitterin" aikakautta. Sir John! Monet kiitokset myös sinulle, nyt sitten selvisi 18 478:n tilanne! Nimittäin uskon itse tuon nelisylinterisen kaunottaren aikanaan vetäneen aktiivivuosinaan kuulua "Rheingold"-loistojunaa myös. Tuon baijerilaisen S3/6:n konfiguraatio oli hyvin mielenkiintoinen ja myös hyvin onnistunut kun kerran Reichsbahnkin vielä jatkoi sitä (kaksi- ja kolmisylinterisiin koneisiin perustellusti päätyneenä) sarjalla 18.5 ja pistämällä Henschelin rakentamaan niitä vielä 1927 aikoihin. 18 478:han oli ns. MAFFEI-Pazifik, ja sellaisena erottui ulkonäöltään preussilaisista Robert Garben suunnittelemista vetureista (mm. P8 eli BR 38.10), joissa putki- ja laitehässäkät korostivat vetureiden teknisyyttä. Anton Hammel oli tehnyt S3/6:sta silmiä hivelevän kauniin luomuksen. Uusien kattiloiden myötä näistä tuli sitten 18.6:sia, tunnetusti ajettiin pikajunissa vielä 1960-luvun lopulle. Mielenkiintoisen näistä nelisylinterisistä tulistin-yhdyskone-vetureista tekee sekin, kun Reichsbahnilla alettiin suunnitella ensimmäisiä uusia "Einheitsloks" eli yhtenäismallisia vetureita (mallia BR 01 pikajuniin, BR 44 tavarajuniin), niin samalla päätettiin tilata koesarja nelisylinterisiä versioita eli BR 02:ta. Kuitenkin 01:een päädyttiin ja nimenomaan rakenteen yksinkertaisuuden (ja siten helppouden) takia. Koeajoissa 01:llä ja 02:lla ei höyrytaloudessa niin kovin suurta keskinäistä eroa ollut, joten... BR 02:t entrattiin sittemmin 01:n tyyppisiksi. Tällaisia kirvoitti Hannu-serkun Lindaun-reissu tätä omatekoista "Deutschmeisteriä" kirjoittamaan baijerilaisvetureista, sir Johnin "yllyttämänä"! Niin vielä kartasta: - tuo pengerrys Lindau Insel-asemalle, sehän on joskus kantanut nimeä "Hafendamm". Voi vain kuvitella, millainen kuvauspaikka se oli ollut Weimarin tasavallan aikana... 01 oli kaksisylinterinen tulistajaveturi ja 02 noudatti 18.4:n rakennetta. BR 44 oli kolmisylinterinen.
Kuvasarja: Lindau - monipuolinen ja mielenkiintoinen rautatiesolmu Etelä-Baijerissa	19.08. 00:37	John Lindroth
		Hannu näin on mutta kukaan ei ole enää elossa. Siihen Br18 sarjan veturiin liittyen siellä ylläpidettiin ja myös korjattiin ja säilytettiin yhtä yksilöä erään vannoutuneen junaharrastajan toimesta vuosikausia,se oli 18478 jonka käyttö DBllä loppui v.60 sen osti sveitsiläinen insinööri Serge Lory DBltä pelastaen tämän veturin, hän myös aloitti tämän kunnostuksen paikassa Lindau-Reutin ja Bw Lindaussa ja tarkoituksena oli saattaa se ajokuntoon tuolloin..1966,tämä korjauspaikka jouduttiin luovuttamaan ja veturi siirtyi tuolloin Sveitsiin.Nykyään Veturi on Bem omistuksessa vuodesta 1993, jossa se korjattiin ajokuntoon (Bayerisches Eisenbahnmuseum). 18.8.25 poistui 18478 käytöstä kattilaajan ym muiden aikojen päättymiseen!Käsitykseni mukaan mitä olen lukenut veturi tultaneen kunnostamaan!Youtubesta löytyy upeita videoita tuon veturin vetämistä junista viimeksi tältä vuodelta ja aikaisemmin vaikka haulla "Lindau Express".olen noita usein ihaillut!
	19.08. 00:22	Panu Breilin
		Olisikohan tämän raiteen viimeinen käyttö ollut se, kun Lakan Betonilta ainakin vielä tammikuussa 2013 haettiin veturihiekkaa varikolle. Vielä 1990-luvulla tältä raiteelta lähti kolme pitempää haaraa joita pitkin pääsi eri yrityksille Käpykankaan alueella.
	19.08. 00:16	Panu Breilin
		Paikan sijainti: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6762409.084482875&e=365447.8099903559&title=&desc=&zoom=13
	19.08. 00:11	John Lindroth
		Onnistunut talvinen Porkkana kuva!
	18.08. 22:36	Jaakko Pehkonen
		Tässä päivitystä aseman tilasta: https://vaunut.org/kuva/176274
Kuvasarja: Lindau - monipuolinen ja mielenkiintoinen rautatiesolmu Etelä-Baijerissa	18.08. 21:59	Hannu Peltola
		Kiitoksia kaikille kiitoksista! John, et ole kertonutkaan, että sinulla on sukua Lindaussa!
	18.08. 21:58	Hannu Peltola
		Totta, vanhan veturivarikon pohoispuolelta on täytetty aikamoinen kaistale uutta saarta!
	18.08. 21:57	Hannu Peltola
		Lindau on ollut höyryaikana upea paikka, melkein voin nähdä silmissäni rivistön upeasti ylläpidettyjä lämpimiä Br 18.6:a!
	18.08. 21:15	Mikko Herpman
		Omat muistikuvat ovat myös hiekkaratapihalta... Nyt ovat menneitä... Aikanaan kulki "kasveiltasuojelija" -juna siellä täällä niin pysyi rikkaruohot pois ratapihoilta.
	18.08. 20:58	Esa J. Rintamäki
		Ei ole vissiin niin nerokkaasti suunniteltu, että raiteettoman aavejunan kanssa toimisi...?
	18.08. 20:56	Esa J. Rintamäki
		Ei oikein päivänvalon kanssa täsmää edellisen, Voltin makasiinin kuvaan. Eikä Voltin asema tuon näköinen ole.
	18.08. 20:52	Esa J. Rintamäki
		Suorittaja juuri etelän opastinkampea kääntämässä. Etelästä tulevan junan konduktööti kuulutti: "Ja tullahan Härmän asemalle, puukkoo oves ja verta seinillä." Härmän asemalta muisto 95-vuotiaan iskän kertomana: oma isänsä (Kauhavan konstaapeli Mikko R.) sanoi kerran, että asemalta soittivat että salpietari on tullut ja pitäisi lähteä hakemaan. (Asuivat noihin aikoihin Ylihärmässä.) Iskä (tuolloin koulupoikaikäinen) luuli, että joku Salpietari-niminen mies tulee nyt kyläilemään ja sen takia sitä pitää mennä asemalta hakemaan.
	18.08. 20:44	Esa J. Rintamäki
		Kauhava, ravintolalla varustettu IV luokan asema. Kun kauhavaasil oli tua puukkoteheras siinä liki, niin senkös takia asemaravintolas oli listalla päntiönään verilettuja? Ei ollu vissihin raaka-ainehista runsauren pulaa...?
	18.08. 20:39	Esa J. Rintamäki
		Ruhassa ei nyt niin kovin pilkuntarkasti seurattu Oulun rautatien pysäkin piirustuksia.
	18.08. 20:36	Esa J. Rintamäki
		RAm-junan kuljettajaventtiili oli Oerlikonin valmistama näkemys asiasta. Saksalaisille oli tullut Knorr tutuksi, niin itse uskoisin tämän olleen yksi (ja riittävä) syy siihen, miksi RAm-junia enää kauaa Saksan radoilla siedetty. RAmissa oli kyllä ollut Indusi, mutta vaikuttiko jäätäminen siihenkin, en tiedä.
	18.08. 20:23	Kimmo T. Lumirae
		Aitrangin onnettomuus meni niin kuin hra Esa kertoi, mutta perimmäistä syytä ei kai koskaan oikein saatu selville. Suosittu oli ainakin teoria, jossa ns. kuljettajaventtiiliin eli kuljettajan jarrukahvaan yhteydessä olevaan paineilmalaitteeseen, joka syöttää jarrujärjestelmää, ja painetta säätämällä säätää jarrutuksen voimakkuutta, johtaneessa putkessa olisi ollut kondenssivedestä kertynyt jääklöntti, joka katkaisi kuljettajaventtiilin yhteyden junan jarruihin. Onnettomuustutkijat löysivät korkeintaan kondenssivettä. Veturinkuljettajan sairauskohtaustakaan ei täysin suljettu pois mahdollisena syynä. RAm TEE -junasta löytyi muutakin huomautettavaa: mm. pyörien laipat olivat kuluneet alle normien, eli oli mahdollista, että jos kaarteeseen ajetaan huomattavaa ylinopeutta, niin kuluneet laipat mahdollistivat laipan nousemisen kiskon päälle ja sitten mentiin. Suomesta tiedän tapauksen, jossa Dr12:n Knorr-kuljettajaventtiili oli niin jäässä, että juna ei jarruttanut ja juna pysähtyi seuraavaan ylämäkeen. Tässäkään ei syytä saatu pitävästi selvitettyä. Mutta missä on paineilmaa, on kondenssivettä, ja missä on vettä pakkasessa, on myös jäätä. Järjestelmissä käytetään alkoholinhaihduttimia eli tenuttimia, mutta toimivatko ne mainituissa tapauksissa? Nyttemmin on paineilmaa alettu kuivata sen tultua kompressorista veturissa.
	18.08. 20:16	Rasmus Viirre
		Viikon kuva-ainesta ehdottomasti. Mukava lisä se, että valittiin elokuun viikolle elokuussa otettu kuva.
	18.08. 20:11	Kari Kuusela
		Vihanti ehkä tämäkin.
	18.08. 19:28	Jaakko Tuominen
		Ai semmonen, kiitos.
	18.08. 19:03	Juha Toivonen
		Vieläköös Koskenkorvalle on käytössä rautatieyhteys tavaraliikenteeseen?
	18.08. 18:45	Jani Keskinen
		Viimeinen varma havainto junaliikenteestä VR osalta tältä sivuradalta on 1.3.2010 jolloin aamulla kuva-alalle tuotiin 1 Vgk ja pari hakasta, sen jälkeen kasvillisuus on saanut kasvaa kaikessa rauhassa.
	18.08. 18:04	Ossi Rosten
		Voltti vai Vihanti?
Kuvasarja: Kimonkylän rautatie	18.08. 17:51	Rainer Silfverberg
		Enpä tiennyt että tällä rautatiellä on näin mittava kokoelma kalustoa, sekä muualta hankittua että itse rakennettua.
	18.08. 16:41	Petri Nummijoki
		En tiedä onko sekään niin kaunista katsottavaa, jos joka paikasta puskee vain leppää, pajua ja lupiinia.
	18.08. 16:41	Hannu Peltola
		Jäljelle jääneet 4 RAm-junaa olivat tämän jälkeen vielä käytössä Ontario Northland Railwayllä Kanadassa 1979-1992, moottorivaunut tosin korvautuivat Pohjois-Amerikkaan paremmin sopivilla EMD:n FP7-vetureilla.
	18.08. 15:51	Esa J. Rintamäki
		Aitrangin onnettomuudessa sveitsiläis-TEE (RAm-kiitojuna), ajoi ylinopeudella oikealle kaartavaan kaarteeseen hernerokkasumussa ja suistui kiskoilta. Kaksi vaunua kippasi vastaan tulevan raiteen yli pöpelikköön, yksi vaunuista tunki päätynsä radan sivuun ja viimeisenä ollut moottorivaunu hupsahti poikittain viereiselle raiteelle. Minuuttia tämän jälkeen törmäsi vastaan tullut Schienenbus VT 98 romuihin. 28 kuoli, mm. molempien junien kuljettajat. TEE:n kuljettaja oli ilmeisesti aloittanut jarruttamisen liian myöhään. RAm korvattiin tämän jälkern jokseenkin heti tavallisella TEE-veturijunalla ajettavaksi.
	18.08. 14:46	Kari Haapakangas
		Oikeastaan ihan hyvä, että nykypäivänä ei enää ole tuollaisia kasvillisuuden erämaita ratapihoilla. Eihän sitä kasvittomuutta suinkaan mekaanisella kitkennällä saavutettu...
	18.08. 14:01	Juha Kutvonen
		Entäpä nyt, 20 vuotta kuvan ottamisen jälkeen?
	18.08. 13:34	Jouni Hytönen
		Ratapihojen täydellinen kasvittomuus jatkui aina 90-luvulle saakka eli jopa omat vanhimmat kuvat 80- ja 90-luvuilta näyttävät tänä päivänä erikoisilta, kun edes sorapohjaisilla raiteilla ei kasva mitään. Nyt vaikka jossain Saarijärven ja Haapajärven välillä rata on lähes kauttaaltaan pienen varpukasvillisuuden peitossa.
	18.08. 13:21	Jouni Hytönen
		Vielä syksyllä 2011 viimeksi tuolla käydessäni 218-sarjaa näkyi varsin paljon.
	18.08. 11:31	Juha Kutvonen
		Ja ennen kuin 218-sarja valloitti Allgäubahnin (München - Buchloe - Kempten - Lindau) 1970-luvun lopulla, siellä hallitsi 221-sarja, sekä 210- ja 219-kaasuturbiiniveturit. Muita erikoisuuksia olivat 232-dieseljätti, sekä SBB:n RAm, joka liikennöi TEE "Bavariaa" Zürichin ja Münchenin välillä ennen helmikuussa 1971 sattunutta tuhoisaa Aitrangin onnettomuutta. Ennen dieseleitä Lindau tunnettiin yhtenä BR 18.6-vetureiden (Bayerische S 3/6) kotivarikkona vuoteen 1965 saakka.
Kuvasarja: Lindau - monipuolinen ja mielenkiintoinen rautatiesolmu Etelä-Baijerissa	18.08. 11:00	Juha Kutvonen
		Lindau oli Saksan rautatiekartalla pitkään "saari" sähköistyksen suhteen. Sähköistys tuli Itävallan puolelta jo 1954, mutta vasta 2020 sähköinen junaliikenne alkoi Lindausta eteenpäin. Tässä yhteydessä entisestä tavara-asemasta Lindau-Reutinista tuli kaukojunien pysähdyspaikka ja Lindau-Insel jäi vain paikallisliikenteen käyttöön.
	18.08. 10:43	Juha Kutvonen
		Gb 57497 seisoi Kemijärven veturitallin raiteistolla vielä heinäkuussa 1985 korjausmerkinnällä 5.77.
	18.08. 08:38	Kari Haapakangas
		Saaren pinta-alaa on näemmä lisätty vuoden 1954 jälkeen maantäytöllä. Yllättävän suuren osan vanhankaupungin saaresta on uhrattu rautatielle.
	17.08. 23:35	Heikki Jalonen
		Kovastipa ovat nuo lyhdyt kuin Fiat Nastro Oro - sarjan traktoreissa, samoin pakoputki. Mahtaakohan veturin moottoripuoli olla 1:1 Fiat eli romanialaisittain Universal - pohjainen, ehkä perusmalli olisi silloin 500 tai 600. Jos niin, niin moottoripuolen osien saanti käy helposti ja edullisesti.
	17.08. 23:30	Uwe Geuder
		Kun katselin yllä mainittua sivustoa tuli mielenkiintoinen kuva vastaan: Rautatielossi. https://www.denkmalnetzbayern.de/informationen/publikationen/buch-neuerscheinung-lindau-unter-dampf
	17.08. 23:21	Uwe Geuder
		En olisi ikinä tunnistanut tätä rautatieasemaksi enkä varsinkaan päärautatieasemaksi. Missä on pääsisäänkäynti? Ja raiteet menevät ohi ilman laitureita? Tuo ilmakuva selittää asian https://www.denkmalnetzbayern.de/files/website/media/mitglieder/user_files_692/Luftbild.jpg Pääsisäänkäynti on rakennuksen "takana" tuon ison puun oikealla puolella (kuvan katsojan näkökulmasta vasemmalla). Asema on pussiasema ja raiteet päättyvät vasemman siiven takana. Etualalla näkyvä "ruohorata" on vain ratapiha, oikealla tulee kohta järvi vastaan. En tunne Lindaun liikennöintiä, mutta epäilen, että tuo ratapiha on tullut aika lailla tarpeettomaksi. Suuri osa junista on moottorijunia tai niillä on ohjausvaunu ja käyvät vain pussiasemalla nopeasti kääntymässä.
Kuvasarja: Lindau - monipuolinen ja mielenkiintoinen rautatiesolmu Etelä-Baijerissa	17.08. 22:56	John Lindroth
		Kiinnostava moninainen kuvasarja!Äidinäidin vanhempien hauta sijaitsee Lindaussa!
	17.08. 22:20	Stefan Baumeister
		Hauska nähdä että nykyä vaan Baureihe 612 käy enää Lindauissä. Ennen sähköistystä Lindau oli aikamoinen diesel-paratiisi. Siellä kävivät säännöllisesti Baureihe 605, 611, 612, 628, 650, 218 ja 245. Ajat ovat selvästi muuttuneet.
Kuvasarja: Lindau - monipuolinen ja mielenkiintoinen rautatiesolmu Etelä-Baijerissa	17.08. 22:11	Stefan Baumeister
		Tosi hieno ja monipuolinen kuvasarja! Nuorena olen pyörinyt paljon Lindauissa. Juna-liikennettä on paljon muuttunut sen jälkeen kun saksan puolella tuli sähköä. Ennen siitä kaukojunia Münchenin ja Zürichin välillä tulivat vielä vanhalle Lindau Hauptbahnhofille (nykyä Lindau-Insel) vaihtamaan suuntaa ja samalla myös vetureita. Saksan puolella legendaarinen Baureihe 218 hoitaisi ne junat Münchenin ja Lindaun välillä. Tavallisesti junat ajettiin kahdella 218 veturilla. Myös Baureihe 605 siis diesel-ICE pyöri tässä joskus 2000-luvun alussa.
	17.08. 22:02	Stefan Baumeister
		Tosi hieno kuva! Ennen sähköistystä Friedrichshafen Hafen-Lindau Hbf junat kulkuivat vielä legendaarinen 628/928 dieselkalustolla. Itse pääsin vielä nauttimaan siellä hienosta äänikulissista Baureihe 628 moottorivaunusta vuonna 2018. Hauska nähdä että nykyä vanhaksi tullut Baureihe 425 hoitaa nyt tämä tehtävänsä.
	17.08. 21:31	Jorma Rauhala
		Varmaankin paikallista Kuusanlammen rautakanavaa varten.
	17.08. 21:23	Hannu Peltola
		Tällä matkalla en harmittavasti käynyt muualla Cheyennessä kuin asemalla ja 80-tien varrella. Cheyenne oli vähän täyteohjelmaa ennen varsinaista matkakohdetta Powder Riverin hiilialueita.
	17.08. 21:21	Hannu Peltola
		Teemu, en usko! Varikon kuvaamista ei sinällään ollut kielletty, mutta tiellä en olisi saanut haahuilla. Tilanne on Jenkeissä täysin toinen, jos alueella on kieltomerkki ja toimii vastoin sen määräyksiä. Silloin saa syyttää ainoastaan itseään ongelmista!
	17.08. 19:36	Asmo Rasinen
		Nuo taitaa olla Vocppeja.
	17.08. 17:54	John Lindroth
		SJn Y6-Y7 lätissä pyörän halkajsia oli 676mm.
	17.08. 16:44	Esa J. Rintamäki
		Ehkä mieluumminkin "rautakanavaa" varten, Sir Jaakko.
	17.08. 16:35	Esa J. Rintamäki
		Herra Markku, ei suinkaan tyhmä kysymys, ei toki. Ratkaisevassa määrin tehty rakenne- tai konstruktiomuutos, jolla on ISO vaikutus esim. valmistustekniikan kannalta. Sama pätee huoltoihin, korjauksiin, varaosien määriin ja - ennenkaikkea - käyttöön ja sen seurantaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, vaikka kompromisseistä ei koskaan voitane täysin välttyä. Pyöräkoon muuttamisella on vaikutuksensa muun muassa teliin, jarrujärjestelmän osien sijoittamiseen, jousitukseenkin ja jopa niinkin simppeliin asiaan kuin kardaaninivelten kulmaan verrattuna tulevaan / lähtevään voimansiirtoakseliiin ja NIIDEN keskinäiseen kulmaan. Siitäkin huolimatta, että vaikka Dm6:n korien nosto vaikutti aika raakasti kardaaniakseleiden kulmaan [kun se muuttui moottori-vaihteisto-suuntalaatikko-tsydeemin noustua ylemmäs akselinkäyttölaitteisiin (autokielellä: - "banjoon" tai perään) nähden.] Isoa haittaa tästä ei tiämmä koitunut. Kuutosethan meni hylkyyn lähinnä ikänsä ja siitä syystä kuntonsa takia. Saksalaisilla on sana: "Splittergattung", joka tarkoittaa jonkun tietyn sarjan kalustoyksiköiden lukumäärän olevan siksi pieni (sirpale), että ylläpitämisen mielekkyyttä pitää välillä miettiä. Esimerkkinä Deutsche Bundesbahnin sarjan BR 05 kolme veturia!. Oman kokemukseni puolesta sanoisin, että joskus jopa ulkomaalityypin vaihtokin oikeutti uusiin "ristiäisiin"... Riippuu aika paljolti muutoksen merkittävyydestä. Ei liene siten ihmekään, ettei konstruktiopuolen teknikko- ja insinöörikoulutuksen kesto ollut silloin (eikä nytkään) mikään viikonloppukurssin pituuteen rinnastettava juttu. EDIT: Herra Petrin kommentti äsken valaisi samaa asiaa - hiukan lyhyemmin kuin itseltäni ("muinaiset foinikialaiset" - juu vallan!). Heko heko.
	17.08. 16:20	Markku Naskali
		Tämä kuva on jäänyt kommentointia vaille joten kerronpa tarinan: Äitini joka ei ollut kokenut junamatkustaja piti mennä Hämeenlinnaan. Hän pääsi silloiselta Vanattaran seisakkeelta "työläisjunalla" Toijalaan ja häntä oli neuvottu kysymään kohta tulevan kiitojunan konnarilta että olisiko vapaata tilaa. Toijalassa oli Tampereelle lähtöä odottava lättä joka uutena ihmeenä oli hänen mielestään se juna johon piti pyrkiä. Onneksi tapasi junassa tutun joka sanoi olevansa menossa Lempäälään ja niin äitini lopulta ehti vaihtamaan oikeaan junaan.
	17.08. 16:19	Petri Nummijoki
		Pyöräkoko ja siihen liittyvät muut muutokset teleissä. Alun perin Dm6 ja Dm7 eivät olleet yhteisajokelpoisia keskenään, koska vaunujen korit olivat eri korkeuksilla. Tässä lienee jo riittävä syy sarjamerkin vaihtamiseen. Toisaalta pienipyöräisempi Dm6 soveltui kai huonommin lumiolosuhteisiin, minkä vuoksi pyöräkokoa haluttiinkin muuttaa ja Dm6-vaunut siirrettiin Oulusta jo parissa vuodessa Etelä-Suomen liikenteeseen. Ehkä talvikäytön rajoitukset vaikuttivat siihen, että Dm6-vaunut pidettiin eri sarjassa senkin jälkeen, kun korien nosto oli toteutettu ja yhteisajokäytön rajoitteet poistuneet.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset