Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.01. 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Niillä tuli matkustettu Tukholman lähiliikenteessä 80-luvun lopussa. Ei ole kovin hyviä muistoja. Saksasta olin tottunut 420-sarjaan https://vaunut.org/kuvat/?maa=145&t=420, joka oli aika mukava. X1 oli vain 3 vuotta vanhempi, mutta tuntui 20-30 vanhemmalta tekeleeltä. Kun oli lumipyry, X1 ei juuri toiminut. https://sv.wikipedia.org/wiki/X10_(motorvagn) sanoo sen suoraan: felkonstruerad. Eikö suomen kielessä ole vastaava ytikemäs sana? Ei tule ainakaan mieleen. | ||||
|
11.01. 19:58 | Osku Reinikka | ||
| Oliko siinä joku oikea vika vai jäätyminen pelkästään? | ||||
|
11.01. 19:25 | Into Tilander | ||
| Kiitokset kaikille kuvan tietojen paranteluista, nyt korjattu. | ||||
|
11.01. 19:14 | Paavo Joensuu | ||
| Ttv:n numero on 15, Rautatiemuseon ex-Ttv, joka palveli muunmuassa Jokelan Junaonnettomuuden jälkeen! | ||||
|
|
11.01. 18:12 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Minun tyhmyyttäni, kiitos korjauksesta. | ||||
|
|
11.01. 17:57 | Leevi Heino | ||
| Gbl:n numero on 48114 ja Kas:n 104781 | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet |
11.01. 17:56 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos oikea paljon Esa, tästä tuli arvokasta lisäätietoa ja täydennyksiä! | ||||
|
11.01. 17:55 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos Rainer, tästä meni minun muistipanot väärin, vieressä oleva vaunu oli kunikaalinen, tästä vaunusta on pelkää kolmannen luokan. Korjasin kuvatekstin. | ||||
|
|
11.01. 17:52 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos Jorma tästä lisää tiedosta! | ||||
|
11.01. 17:52 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin upea kuva Niklas. | ||||
|
|
11.01. 17:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jassoo, onkohan kotoisen VR:mme puuvaunujen emalinumeroiden fontti Svea-mamman maasta lähtöisin...? Sokea Reetta näkee jo otsallaankin, että kolmatta istumavaunuluokkaa tuo kuvan rekkules erustaa. Ruotsi luopui kaasuvalosta jo 1918 yhden ikävännäköisen onnettomuuden seurauksena. Useampikin vaunu otti tulta vuotaneista kaasusäiliöistä. Onnettomuuspaikkakin oli keskellä-ei-mitään. Juna oli kipannut mukkelismakkelis korkealta penkalta alas. Rumihia tuli ja sairahat oli lujas! |
||||
|
11.01. 16:37 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos Jimi. Ja tiedän, ei ole iso homma avata toiselle välilehdelle Juliaa ja hakea numeroa kulkuhistoriasta, mutta joskus ei vain sitten motivaatio riitä siihen.. | ||||
|
|
11.01. 16:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä tapauksessa kyseessä oli veturijuna Ilmalasta Tampereelle. https://juliadata.fi/timetables?s=11823&d=29.7.2025 | ||||
|
|
11.01. 16:31 | Rasmus Viirre | ||
| Tällaisissa tilanteissa, varsinkin kun on kyse usean veturin siirrosta, olisi ihan kiva saada myös tieto mistä ja/tai minne juna on ollut matkalla. Kuva on kuitenkin hyvä. | ||||
|
11.01. 16:02 | Timo Arolainen | ||
| Tosin pyöräaukon muoto on eri kuin Snabbessa alunperin... Väitän edelleen että on Transit FK. Kun katselee kuvahaulla Transitin kuvia niin.. | ||||
|
|
11.01. 15:50 | Erkki Nuutio | ||
| Transit oli tuolloin Kölnin Transit FK 1000-1250 (1954-1965) ja pelkästään pakettiauton kokoluokkaa. Volvon Snabbe (F82) oli kuorma-auto, ja kuvassa näkyvä ohjaamon takaosan muoto, liuku-ikkunat ja etupyörien paikka ja koko ovat tarkoin Snabbea vastaavia. | ||||
|
11.01. 15:48 | Otto Tuomainen | ||
| Tšekkoslovakialaisten T 478.1 ja T 478.2 (myöhemmin 749, 751 ja 752) sarjojen pyöreät muodot puolestaan johtivat Bardotka-lempinimeen Brigitte Bardot’n mukaan. | ||||
|
11.01. 15:35 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kuu piirretty tuohon jälkikäteen;) No ei vais.. Komea kuva! | ||||
|
|
11.01. 15:19 | Timo Arolainen | ||
| Rohkenisin väittää että ei ole Volvo vaan Taunus Transit. | ||||
|
|
11.01. 14:47 | Hannu Peltola | ||
| Jä tässä syy V160:n esisarjan pyöreyden innoittamaan Lollo-lempinimeen: https://www.is.fi/viihde/art-2000009330236.html | ||||
|
11.01. 14:19 | Eljas Pölhö | ||
| Kuva kaaviosta eritasoristeykseen saakka https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16707.0 | ||||
|
|
11.01. 14:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo on kyllä kolmannen luokan vaunu eikä kuninkaallisten. | ||||
|
|
11.01. 14:14 | Jorma Kattelus | ||
| Kuva Lollosta: https://vaunut.org/kuva/95507?t=lollo | ||||
|
11.01. 14:04 | Veikko Hattunen | ||
| Numero on 2737 ei 2734. | ||||
|
|
11.01. 14:02 | Erkki Nuutio | ||
| Hienoa! E1400 / A1 osuu. Kolmiakselinen tenderi jne. | ||||
|
|
11.01. 13:53 | Erkki Nuutio | ||
| Maaliskuussa 1962 kävin Töölön ratapihan näyttelyssä luokkatoverini (ei luokkataistelutermi), Tampereen Amurin seisakkeen rata-ja nostopuomivartijan pojan Mauri Mattsonin kanssa. Silloin oli runsaslumista. Kuva lienee huhtikuulta. Automaailmaa edustavat Glas Isar Kombi K600/700 noin vuodelta 1960 ja Volvon suorastaan alkeellinen jakelukuorma-auto Snabbe (F82). |
||||
|
|
11.01. 13:49 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi on E 1400 eli A1 (Tr2) 2009 ja kuva on otettu Kämärässä. Vertaa kuvaan sivulla 224 kirjassa Rautatiet sotavuosina. Veturisarjan ja tenderin tunnistaa myös tenderin etuosan yläkaaresta. | ||||
|
11.01. 13:46 | Christian Pakisjärvi | ||
| Vähän tylsä. | ||||
|
|
11.01. 13:26 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan epäselvyys vaikeuttaa johtopäätösten tekoa. Juna edempänä lienee korjausjuna. Kyllä törmäysveturin takana etuviistossa voi olla se vastaan tullut veturi. Sen tenderin kylki taitaa loistaa näkyvillä. Maaskola : Epäilykseni Maaskolaa VASTAAN johtui korkeasta ratapenkereestä oikealla puolella. Toisaalta Maaskolan ratapiha tehtiin melko soiselle pohjalle lapiotyönä noin 40 vuotta ennen tämän kuvan ottamista. Jos raide olisi se jota arvelin, olisi sivusuuntainen etäisyys viereiseen raiteeseen nähden niin suuri, että kuvan mukainen rinne olisi kai mahdollinen. Mitä tulee tenderiin, se ON 3-akselinen (ei teli-neliakselinen). Jo tämä sulkee pois veturisarjat A, B4, C ja K6. Kovasti poikkeava ulkonäkö sulkee pois B1 , B2, E1 ja H10 -veturisarjat. Kattilan kuvut sulkevat pois B3, B4 ja F1 -veturisarjat. Mikään venäläisvetureista Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjasta ei siis kelpaa. Johtopäätös: VR:n oma veturi on kyseessä. Tenderi : Ero jonka tunnistan kuvan tenderissä on sen takaosan matalamman alueen "liika" pituus sopiakseen K3:n tenderiksi ( https://vaunut.org/kuva/159008?tag0=0%7CK3%7C . Jos tämä on määräävä tekijä, se sulkee samalla pois kaikki muutkin VR:n tenderit. Kattila : Kattila on kaatunut vasemmalle koneistoon nähden. Vertailu ehjän veturin koneiston ja kattilan keskinäisestä korkeussijainnista johtaa siksi harhaan. Kattilan järjestely (ensin piippu, sitten isompi sylinterimäinen kupu, sitten pienempi kupu) viittaa mittasuhteiltaan K3/Tv1 -veturiin. Odotan uteliaana perusteltuja parempia ehdotuksia ! Ratapölkkykasat : Ainoa mahdollisuus on, että pölkyt (käytössä olleita) on nostettu pois ratatyön yhteydessä ja lastattu onnettomuusjunan (avo)vaunuun, ja että ne ovat laonneet radan penkereelle törmäyksen vuoksi. Onnettomuusmaisema : Kuvan epäselvyys vaikeuttaa ratkaisuun päätymistä. Olisiko muuten haitallisesta AI:stä apua kuvan terävöittäjänä? |
||||
|
11.01. 12:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskustelua samankaltaisesta italialais-venäläisestä vaunusta: https://vaunut.org/kuva/146942 | ||||
|
|
11.01. 12:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on kyllä upea. | ||||
|
|
11.01. 12:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhat aluskehykset, joita ei voitu lyhentää tuon lyhyemmiksi...? Saksmannithan ottivat aika lailla sotasaalista valtaamiltaan alueilta. Lujuuden kannalta tuo akselien sijoitus EI OLE niitä kaikkein ihanteellisimpia. |
||||
|
11.01. 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, olin joitakin kuukausia sitten ostanut kirpputorilta pikkurahalla kirjan: P. Huhtala: "Reserviupseeri". Painatusvuosi on 1940. Mutta! Sen omistajamerkintä on Aarne Juutilainen, eli juuri se tunnettu "Marokon kauhu" talvisodan Kollaalta. Aarnen nuorempi broidi oli just se lentomestari "Illu" Juutilainen, kahden Mannerheim-ristin tienannut hävittäjälentäjä-ässä (94 ilmavoittoa). Mainitun kirjan sivulla: 4. Kuormauksen suoritus (koskien sotilasjunaa). Kohta "Miehistövaunut ja niiden sisustus" Vaunuissa voidaan kuljettaa päiväkuljetuksena: Ga - vaunussa 36 miestä Gb - vaunussa 42 miestä Gd - vaunussa 36 miestä yökuljetuksena: Ga - vaunussa 26 miestä Gb - vaunussa 42 miestä Gd - vaunussa 36 miestä. Edelleen: Gb - vaunu: varustukseen kuuluu 48 istuinlautaa sekä kaksi ovilautaa ja kaksi kivääritelinettä. Yökuljetusta varten kuuluu miehistövaunuun kuuluu kaksi lyhtyä kynttilöineen. Yökuljetuksena Gb - vaunussa miehistö makaa limittäin, päät vaunun pituussuunnassa. Ylälavereille mahtuu 12 + 12 ja alalavereille 11 + 2 + 11 miestä. Hevosia mahtuu: Ga - vaunuun kuusi, Gb - vaunuun kahdeksan ja Gd - vaunuun kahdeksan. Miehistövaunuja kutsutaan sarjamerkeillä Gas -, Gbs - ja Gds - vaunuiksi. Lämmityskautena kuuluu näihin vaunuihin lisäksi kamina, jolloin vaunuja kutsutaan Gask -, Gbsk - ja Gdsk - vaunuiksi. Jokseenkin tyypillisen sotilasjunan kokoonpano (vuonna 1940!) oli: Veturi H - vaunuja ajoneuvoja varten H - vaunu ilmatorjunta-aseistuksella (sijoitettuna ajoneuvovaunujen keskelle) Ga - vaunuja (riittävä määrä) hevosille Gd - vaunuja soppatykeille eli kenttäkeittiöille G - vaunu polkupyörille ja/tai suksille E - vaunuja alipäällystölle Gds - vaunuja miehistölle D - vaunu päällystölle Jälleen Gds - vaunuja miehistölle H - vaunu ilmatorjunta-aseistuksella Lisää Gds - vaunuja miehistölle. Hännänhuippuna junailijan vaunu. Kaaviosta laskin täyden junan pituudeksi 55 vaunua, eli 110 akselia, jos D - vaunu myös on kaksiakselinen. |
||||
|
11.01. 12:02 | Uwe Geuder | ||
| https://en.wikipedia.org/wiki/International_Wagon_Regulations | ||||
|
|
11.01. 11:49 | Into Tilander | ||
| Erkki: Itse kyllä sanoisin, että tuo ristikkosiltarakennelmasi olisi puoliksi kenollaan oleva neuvostoliittolaisperäinen kaksiakselinen matalalaitainen avotavaravaunu. Samanlainen kuin tässä Eljaksen kuvassa junan toinen vaunu: https://vaunut.org/kuva/80567?s=1 Vaunun positio onnettomuusveturin edessä viittaisi vahvasti kahden junan yhteentörmäykseen. Toinen onnettomuusveturi voisi olla tämän onnettomuusveturin takana, jopa vielä matalalaitaisen vaunun lenkissä kiinni kun itse vaunu on tuolla tavalla vääntäytynyt kiskojen päälle. Umpitavaravaunuista ulos syöksynyt tavarameri on varmaankin ollut suurta, sillä oikean puoleiset radan aitatolpat ovat antautuneet maahan. |
||||
|
|
11.01. 11:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä meinaa tuo RIV? Se lukee uusissakin. | ||||
|
|
11.01. 11:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Mtähän varten akselit ovat nois hassusti ihan päässä? | ||||
|
11.01. 10:47 | Veikko Hattunen | ||
| Hyvä nähdä että vanhin käytössä oleva 27-sarjalaiselle kuuluu hyvin! | ||||
|
|
11.01. 10:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö tätäkin vaunua käytetty "Endlösung"-juniin...? | ||||
|
|
11.01. 09:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näitä merikalajunia varten kehitettiin Saksassa yleisveturi BR 41. Sen pyörästö oli 1'D1' eli sama mikä tuli myöhemmin valituiksi Ristoihin. Sen vetopyörien halkaisija oli sopiva kompromissi: 1600 mm ja suurin sallittu ajonopeus 90 km/t. Kattilapaine oli alkuun ollut 20 kg/cm2, mutta se alennettiin 16:een kg/cm2. Käyttöön otto vuonna 1936. Tr1 Ristolla vetopyörien halkaisija oli se sama 1600 mm, ajonopeus tosin 80 km/t. Merikalajunat olivat nopeita, rannikon satamista suit sait sukkelaan sisämaan kaupunkeihin antamaan sakujen ruokalautasilla lisämakua tavanomaisten Bratwurstien ja perunoiden ohella - heko heko! Vaunussa näkyy olevan merkintä (suomennettuna: yksisuuntavaunu, Bremerhaven kalastussatama. Mielenkiintoisena yksityiskohtana merkintä: DR Brit-US-Zone. Sarjamerkki: Tnfhhs: T = jäähdytysvaunu (lähteenä Märklin HO und ihr grosses Vorbild) n = ei pakastetulle tavaralle f = vain merikalojen kuljetukseen hh = höyrylämmitysjohto tai - laitos s = Saksan sisäiseen liikenteeseen, suurin sallittu nopeus 100 km/t, kunhan viimeisestä tarkastuksesta (konepajakäynnistä) ei ole kulunut 1 - 2 vuotta kauempaa aikaa. |
||||
|
|
11.01. 09:33 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta käyntisilta on kuvan veturissa korkealla, kun taas Tv1-veturissa se on melkein vetopyörissä kiinni. Vertailukuvana on esim. https://vaunut.org/kuva/152128 Itse en tästä onnettomuuskuvan veturista saa K3/Tv1:stä millään. |
||||
|
11.01. 09:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, johan pistitkin mielenkiintoisen vaunun kuvan! Junan pituus puskimineen 46 140 mm, vaunujen korien pituus: 19 730 mm. Korkeus kiskonselästä: 4 320 mm. Matkustajapaikkoja: II luokassa 38 (2 + 2 - järjestys), II luokan osasto oli juuri tuo kuvassa oleva keltaisella maalattu! III luokassa 244 (2 + 3 - järjestys) ja seisomapaikkoja tai alaslaskettavia lisäistuimia 18:lle matkustajalle. Junan kokonaispaino tyhjänä 71 tonnia. Ohjausvaunuissa kauko-ohjaus oli hoidettu sähkösoittokellolla ja parilla merkkilampulla, joilla kuljettajan antamien viestien mukaan lämmittäjä työnturissa tiesi valtaventtiiliä säädellä. Nrot: 30 001 - 30 008 ja valmistanut Linke - Hofmann Breslaussa (nyk. Puolan Wroclaw) ja käyttöön otto vuonna 1936. Junan sarjamerkistä minulla ei ole tietoa, ei edes siltäkään ajalta, kun Deutsche Reichsbahn Gesellschaft otti Lübeck-Büchen-rautatien omistukseensa vuonna 1938. |
||||
|
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet |
11.01. 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrte Herr Stefan, toivottavasti lisäämistäni tiedoista on vähänkin apua ja informatiivista arvoa...? Kuvasarjasi on hieno! Rälsbussitietolähde: Svenska rälsbussar, kirj. Arne Hällqvist, julk. v. 2017. |
||||
|
11.01. 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbussi YBo6 1109 valmistui Linköpingissä tammikuussa 1957. Y6-sarjamerkin se sai 1970. Vaunu hylättiin kesäkuussa 1983 ja museoitiin. Tammikuussa 1961 se oli ollut sijoitettuna Ystadiin. Helmikuussa 1973 se oli kirjoilla Halmstadissa. Y6:n matkustajaosaston penkeissä oli matalat selkänojat. |
||||
|
11.01. 08:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yo1s oli hieman kookkaampi versio uumajalaisen Hilding Carlssonin lanseeraamasta telirälsbussista. Istumapaikkoja tässä on 46. Vaunun korin pituus on 13 180 mm. Moottorina Scania-Vabis D802, 155 hummaa pyörimässä. Vaunu 626 valmistui Carlssonilla elokuussa 1949. Alkuun se oli sijoitettuna Vännäsiin, ja siirrettiin sieltä etelämmäs Kristinehamniin tammikuussa 1954. Hylättiin toukokuussa 1960. Vuonna 1966 nro 626 myytiin TGOJ:lle. Näitä myytyjä oli kahdeksan, joista seitsemän TGOJ muunsi omaan virkatarvekäyttöönsä. 626:tta ei muunnettu. Se oli 1960-luvun lopulla rataosaston käytössä, mutta sitten se sai seistä monta vuotta TGOJ:n tallissa Vannebodassa. Se siirrettiin SJ:n rautatiemuseolle Gävleen, perusteellisen kunnostuksen jälkeen vuonna 1983. |
||||
|
11.01. 08:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbussi YBo6 1113 valmistui ASJ Linköpingissä helmikuussa 1957. Sarjamerkkiuudistuksen myötä siitä tuli Y6 toukokuussa 1970. Sille tehtiin sisustusjärjestelymuutos lokakuussa 1963 Örebron konepajalla, nyt sarjamerkiksi merkittiin Y7. Rälsbussi 1113 hylättiin lokakuussa 1985 ja siirrettiin sisäiseen käyttöön Ängelholmin SJ-rautatieopistoon (ilm. henkilöstön kuljetuksiin ja opetusvälineeksi myös). Vuodesta 1997 se kuului Skåne - Smålands Jernvägsmuseiförening-yhdistykselle. Lokakuusta 2020 se on ollut SJ:n rautatiemuseolla. Lisätietoa: Y6 paikkaluku 53, joista kolme takapään ohjaamossa. Y7:n istumapaikkaluku 47, joista 3 takapään ohjaamossa. Y7:n penkeissä oli korkeat selkänojat, ikäänkuin meidän Olympia-Ei 72:n ja Dm9:n penkkimallit yhdistettynä. Tammikuussa 1961 YBo6 1113 oli sijoitettuna Halmstadiin, 63 muun YBo6- ja YBo7-vetovaunun kanssa. Vanhempia rälsbussityyppejä siellä oli 17 vaunua (Yo1, Yo1s, Yo2 ja Yo3). Liitevaunuja sitten vaikka kuinka ja paljon (näistä kuusi oli postiliitteitä ja kuusi UFo6:tta eli Ruotsin-Geoabia! Ruotsin-Eia:ta yksi vaunu sekä kaksiakselisia matkatavaraliitteitä (UF6) yhdeksän vaunua.). Helmikuussa 1973 nro 1113 oli edelleenkin Halmstadin kirjoilla (nyt Y7:nä). |
||||
|
11.01. 00:55 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos Heikki korjauksesta, ilmeisesti en ole ymmärrynyt Ruotsinkielinen lähde oikea. Korjasin tietoa. | ||||
|
|
11.01. 00:51 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestäni ei ole venäläisaveturi. Näille ominainen suojakaide kattilan sivulta puuttuu. Tenderi on kolmiakselinen ja muutenkin ulkonäöltään suomalainen. Kattilan ulkonäkö (mittasuhteet, kuvut, piippu) ovat kuten K3/Tv1 -veturissa. Akselienkin puolesta K3/TV1 (1-4-0) kelpaisi. Vaalea kohta vetoakselien edessä ei kuitenkaan silloin voi olla sylinteri vaan jotain muuta, koska K3/Tv1:n sylinterissä on luistin aiheuttama ulkonema. Ehdotan siten veturisarjaksi K3/Tv1. Missä sitten ollaan? Taustalla näkyy ylempänä kulkeva ratalinja ja sen ristikkosilta, jonka alitse onnettomuuskohdan raide vaikuttaa kulkevan. Tällainen ratajärjestely ei ole monilukuinen Suomessa. Ehdotan onnettomuusraiteeksi Viipurista itään kulkevaa pohjoisinta raidetta Maaskolan veturitallien vaiheilla. Siellä lähestyvä raide siltoineen voisi tulla Tammisuolta (Viipurin karttakirja 1939 ja https://vaunut.org/kuva/166669?paik=Maaskola ). Ratapihakaavio päättyy valitettavasti itäosaltaan kesken. Muita ehdotuksia? Mistä ihmeestä ratapölkkykasa on kertynyt, vai onko se purkautunut vaunusta? Tätä kirjoittaessani ja korjaillessani pidensi saastaisen kelvoton W11 kirjoitusaikaa kolminkertaisesti. Tämä on tyypillistä tämän surkean tekeleen aiheuttamalle riesalle.. Yhtä saastaisen kelvottoman Lenovo-mikroni nivelet rikkova näppäimistö herätti muutama kuukausi sitten oikeaan käteeni sormien nivelreuman. Selkärangattomia mikrokauppiaita ei nykyään saada oikeuden eteen. Minä, KELA ja PIRHA ovat kärsijöitä mainituista paskatuotteista. |
||||
|
10.01. 23:34 | Reijo Salminen | ||
| Mitä haasteita? Tämähän on hieno! | ||||
|
|
10.01. 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä junassa lienee Tampereella tehdyt telit alla. | ||||
|
10.01. 23:21 | Jorma Rauhala | ||
| Déjà-vu https://vaunut.org/kuva/31213 |
||||