1606-175772 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 03.09. 18:44 Erno Pintinen  
  Huomenna taitavat samat vaunut tulla taas Raumalle. Jättivät Dr 18 veturinkin odottelemaan Raumalle.
kuva 03.09. 17:01 Markku Naskali  
  Yksi taho niistä harvoista joille Putinin hölmöilystä oli hyötyä olivat suomalaiset rautatieoperaattorit jotka rahtaavat kotimaasta puuta halvan venäläisen sijasta.
kuva 03.09. 15:48 Jimi Lappalainen  
  Kolmea eri väriä.
kuva 03.09. 15:40 Jimi Lappalainen  
  Harmi, ettei Tomin kuvia ole 2020-luvulla enää nähty.
kuva 03.09. 14:36 Matti Lehtonen  
  Ylen uutinen tältä päivältä.

https://yle.fi/a/74-20244162
kuva 03.09. 13:55 Miitre Timonen  
  Oiskohan jo käyttöikänsä päässä?
kuva 03.09. 13:46 Veeti Pietilä  
  Uusi Juna-aika 20 vuotta.
kuva 03.09. 13:22 Perttu Karttunen  
  Kohta 25 vuotta tästä aikaa, mitä muuten kuuluu sille uudelle elvytys yritykselle josta muutama vuosi sitten oli juttua että ns rekkajunat olisi palaamassa liikenteeseen vai onko edelleen perusteena että juna olisi la ihan hidas. Luulisi nykyään olevan jopa taloudellisesti kannattavaa näillä polttoaineen hinnoilla.
kuva 03.09. 12:14 Jimi Lappalainen  
  20 vuotta oikoradan liikennettä :)
kuva 03.09. 08:18 Hannu Peltola  
  Onko Mahiksia, että tänä päivänä niitä voisi rakentaa intialainen Mahindra?
kuva 03.09. 07:32 Eljas Pölhö  
  Englantilaisia yksin sekä ryhmissä on käynyt Suomessa säännöllisesti ainakin 1949 lähtien. Monet ovat tehneet kuvauslupa-anomuksen ja usein myös jonkun varikkovierailuanomuksen. Näitä anomuskirjeitä ja säännöllisesti myönteisiä vastauksia (lupia) on tallennettu koneosaston ja liikenneosaston yleisten asiaoiden kirjelmissä (sarja Fb). En ole kuvannut tai muutenkaan kirjannut niitä ylös, kunhan kansioita selatessani todennut niitä olevan. Vaikka kirjelmistä tekisi luettelon, niin eihän se todistaisi kuin joidenkin henkilöiden vierailuaikoja, ei esim. ryhmien kaikkien osallistujien nimiä tai että 100% kävijöistä olisi tehnyt kuvauslupa-anomuksen. Kuvan ottaja ei välttämättä ole sellainen, joka on julkaissut kuviaan kirjoissa tai lehtiartikkeleissa.
kuva 03.09. 04:21 Esa J. Rintamäki  
  Onkos tämän päivän tilanne ihan Mahoton...?

Noiden vaunujen tarina alkoi aikoinaan Hdk:na.
kuva 02.09. 23:30 Petri Nummijoki  
  Jos veturi on poistettu liikenteestä syykuussa 1959 niin kai kuvan täytyy olla 1950-luvun puolelta? Tuskin veturi näin ryhdikkään oloinen olisi, jos se olisi kuvaa otettaessa seisonut jo yhden talven yli ajamatta.
kuva 02.09. 22:08 Teemu Sirkiä  
  Paljon on ehtinyt maailma tässäkin muuttua. Ei ole enää releasetinlaitetta eikä relepohjaista vain yhteen suuntaan suojastettua kaksoisraidetta.
kuva 02.09. 21:53 John Lindroth  
  Kuva lienee otettu n. 20.5.60 brittiläisen ryhmän vieraillessa
Suomessa sen lienee ottanut ansioitunut harrastaja D.Trevor Rowe. Matkan toukokuisen matkan järjestäjä Oli LCGB "Locomotive Club Of Great Britain".
kuva 02.09. 21:45 Kari Kuusela  
  Hämmästyttävän paljon tästä vaunusta löytyykin tietoa. Värityksen kysyminen oli kuitenkin ilmeisen turhaa. Aiheesta kun on jo käyty keskustelua useammassakin yhteydessä: esim. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14528.0 ja https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16806.25. Voitanee todeta, että vaunun korin ulkoinen väri on ollut mustanvihreä.
1800 -luvun tavaravaunujen värityksen kysyminen tekoälyltä antaa kysymyksenasettelusta riippuen vastaukseksi mustanvihreän tai punaruskean. Yksi esimerkki vastausten heikosta luotettavuudesta siis sekin.
kuva 02.09. 21:45 Hannu Peltola  
  Mahtaisiko Mahilla enää nykypäivänä olla Mahtia?
kuva 02.09. 21:07 Rasmus Viirre  
  Kuva on Mahtava! Tällaisia kun näkisi vielä nykyäänkin.
kuva 02.09. 13:29 Erkki Nuutio  
  Kari: Kiitos korjauksesta 1944 koskien!
kuva 02.09. 13:08 Kari Haapakangas  
  Eiköhän silta säästynyt 1944 siksi, koska suomalaiset perääntyivät tuolta vasta välirauhan solmimisen jälkeen. U-linja, jolle hyökkäykset pysäytettiin sijaitsee Jänisjoesta itään Pitkärannan-Loimolan tasalla
kuva 02.09. 12:41 Petri Nummijoki  
  Olisiko kuvan väritys siis peräisin vuodelta 1964, kun veturi oli höyrynannossa Paasivaara Oy:llä Helsingissä? Lievestuoreellahan tämä oli höyrynantotehtävissä 1803:n kanssa jo vuonna 1961.
kuva 02.09. 12:30 Juha Kutvonen  
  Eräs englantilainen harrastaja on kuvannut veturin konepajalla 23.5.1962. Silloin se oli vielä alkuperäisessä värityksessä ja kyljessä erottuvat jopa koristeraidatkin.
kuva 02.09. 12:29 Eljas Pölhö  
  Nykyisin "ei-julkisen" Rataosaston III arkiston kansion Hd:4 Itä-Karjalan radat (pääasiassa 1943) sisältämien tietojen mukaan silta on "laskettu tai tarkistettu kuormalle" 1914. Sillan huomautussarakkeessa lukee että sitä on "yritetty räjäyttää" ja "pölkkyristikot". Esim. 25 km:n päässä olleen Sahakosken sillan kohdalla oli lisätiedot "räjäytetty" ja "pukkisilta".
kuva 02.09. 11:58 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1895 Wagns Inventarium-kirjan mukaan vaunu Gabd 2042 kuului vaunusarjaan 2039-2058, jotka oli hankittu Kotkan rautatierakennuksen määrärahoilla. Kirjaan on punakynällä merkitty vaunujen uudet numerot 10.11.1896 päivätyn vaunujen uusien litteroiden ja numerosarjojen luettelon mukaisesti. Yllättävän paljon oli vaunuja, joiden uudelleennumerointi ei mennyt entisessä numerojärjestyksessä milloin mistäkin syystä. Vaunun 2042 kohdalla ei kuitenkaan ollut poikkeusta ja se sai numeron 5042.

Muina tietoina oli, että 2042 valmistaja oli "Docken" (varmaan Sandvikens Skeppsdocka och Mek. verkstad Helsingissä). Valmistusvuosi 1890, vaunun kori puuta, kehys rautaa, hankintahinta 3710 mk, pituus puskimineen 7700 mm (saraketietona "Fot", mutta ei voi pitää paikkaansa). pyörien halkaisija 3 fot, akseleita 2, jarrulaji "hand", (numerosta 2055 alkaen "skruf"), vaunun korin pituus 6500 mm, vaunun korin leveys 2440 mm, vaunun korin korkeus 2110 mm, vaunun paino 7050 kg (sarakkeessa "Centner"), suurin sallittu kuorma 8500 kg ("Centner"). Väristä ei ole mainintaa.

Vaunujen tiedot on kirjoitettu lomakkeen D n:o 415 vanhentuneelle versiolle. Tiedot on jaettu kadelle sivulle ja aukeamia (sivupareja) on noin 220 sellaista, joilla on tekstiä (blankosivuja tulevia numeroita varten en laskenut).
kuva 02.09. 11:54 Juha Kutvonen  
  Ostin tästä samasta aiheesta väridian, jonka kuvaaja vaikuttaisi seisseen tämän kuvan ottajan vierellä, vasemmalla puolella, tai sitten sama henkilö on kuvannut useammalla kameralla. Kuvan oikeassa laidassa näkyy ratapihavalaisin, joka malliltaan sopii Hyvinkäälle.

Diakehykseen on merkitty kuvausajankohdaksi "c -62", mikä ei voi pitää paikkaansa, kuten Eljas sanoo. Onkohan tietoa, milloin ratapihavalaisimet pystytettiin Hyvinkäälle? Ko. valaisin näkyy mm. tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/117029
kuva 02.09. 10:43 Erkki Nuutio  
  Kari kysyi mikä säästi sillan vuonna 1941 kun bolsuarmeija pakeni alueelta Karjalan armeijan hyökätessä.
Eero-Eetu Saarinen kertoo Pioneeriaselajin historia 1918-1968 (1975, 638 s.) s. 280, että Läskelän 145 metrin pituinen rautatiesilta oli räjäytetty käyttökelvottomaksi , mutta Hämekosken rautatiesillasta oli tuhottu vain maatuet. Vauriot massiivisiin osiin olivat ilmeisesti vähäiset ja ne korjattiin. Rata oli SA:n huollon kannalta tärkeä ja sitä jatkettiin VR:n voimin Uksusta Salmiin, SA:n voimin jopa Aunuksenlinnaan vuonna 1942
(Tauno Hovatta: Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan (2022, 114 s.).

Sillan valmistusta ja betonointivirheiden korjausta valottaa VR 1912/37 II s.248-249.
Silta selvisi Talvisodasta, koska läheinen Kollaa kesti sodan loppuun asti - bolsuarmeija ei pystynyt aluetta valloittamaan.
Silta selvisi suomalaisten perääntyessä kesällä 1944, koska bolsuarmeijan maihinnousu Äänisellä (Vitele) sekoitti perääntymisreittejä.
kuva 02.09. 09:47 Ilkka Hovi  
  Mukava kuva, tykästyin kun huomasin yli 8 vuotta kuvan ottamisen jälkeen.
kuva 02.09. 09:47 Jari Välimaa  
  Ensimmäinen linjastoversio on julkistettu
kuva 02.09. 08:54 Pasi Seppälä  
  Tää on nätti kuvauspaikka. Tuolla takakukkuloilla on pitänyt monesti käydä, mutta on jäänyt toistaiseksi käymättä. Ja junakin oikein tyylikäs. Hieno otos.
kuva 01.09. 23:31 Petri Nummijoki  
  Eläinvaunuthan olivat sitten vielä erikseen. Muuten ei kai karjan jätöksiä rautateillä kuljetettu, jos ei lasketa "käymäläjätteiden" kuljetusta pois Helsingistä joskus 100 vuotta sitten, kun viemäröinti oli vielä puutteellista. Tänä päivänä karjan jätöksiä kuljetetaan kyllä rekoilla, jos siirtomatka pellolle on vähänkin pidempi mutta lieneekö vielä 1970-luvullakaan ollut Suomessa edes kartanoilla niin suuria karjakokoja, että traktoria tehokkaampi kuljetusväline oli lietteen siirrossa tarpeellinen?
kuva 01.09. 23:17 Petri Nummijoki  
  Tyypillisesti kalkki mainittiin esimerkkinä likaavasta tavarasta. Kai sekin sentään säkeissä kuljetettiin eikä irtotavarana mutta varmaan kalkkisäkitkin olivat enemmän tai vähemmän pölyisiä.
kuva 01.09. 23:17 Esa J. Rintamäki  
  Yleensä sellaista tavaraa, jonka jäljiltä siivoaminen on niin maan perusteellisen työlästä.

Yhtenä esimerkkinä kalkkia, jauheena. Tarkoitan: - vuotavissa paperisäkeissä. Talkkiakin.

Erityisen likaavaa tavaraa on navettakarjan jätökset (kumpaakin lajia) astioissa, joiden kaatuminen matkan aikana merkitsee likaantumista erityisen korostetusti.
kuva 01.09. 23:01 Mikko Ketolainen  
  Mitä tarkoittaa likaavan tavaran vaunu?
kuva 01.09. 22:59 Mikko Ketolainen  
  Äänekosken tehtaalla on menossa vuosihuoltoseisokki. Ensi viikon junakin on vielä peruttu.
kuva 01.09. 22:44 Hannu Peltola  
  Anna Mahille Mahdollisuus!
kuva 01.09. 22:30 Veikko Hattunen  
  Nykypäivä on aivan Mahdotonta!
kuva 01.09. 22:17 Raimo Harju  
  Harmaat kiitojunat kirjasta löysin mielenkiintoisen tiedon, jossa mainittiin että Hr11 olisi liikennöinyt Mieron tiellä 1950 luvun lopulla, siis Pori-Parkano välillä, olisko jollakin tästä tietoa.
kuva 01.09. 19:54 Miitre Timonen  
  Itse sain taksin KAJ-HYS ja säästin bussilipun verran ja pääsin täten myös suoraan pihaan asti.
kuva 01.09. 17:43 Robert Sand  
  Voiko olla piimaakaivos? Onko ne esiintymät noin syviä?
kuva 01.09. 17:29 Pertti Miettinen  
  Osa tästä junasta jatkoi Äetsäsätä Mäntyluotoon junassa 3845. Tämä veturi palasi 2814:sta.
kuva 01.09. 17:26 Pertti Miettinen  
  27.5 lukien veturina on ollut Dr13, palannut 3814:sta takaisin. 3815 on ollut Tampere - Äetsä juna, mutta osa junasta on jatkanut Äetsästä Mäntyluotoon 3845:llä, jossa vetovoima Dv12.
kuva 01.09. 17:20 Esa J. Rintamäki  
  Eipä silti, sen aikaisen SDP:n jäsenistössä oli v. 1918 sodan aikana myös "äkkivääriä".

Nämä äkkiväärät sittemmin, elokuussa 1918 perustivat Pietarissa keskinäisen kehun kerhokseen Suomen Kommunistisen puolueen.

Ja Talliinin Joopihan kävi loppusyksyllä 1917 Helsingin työväentalolla patistelemassa epäröiviä suomitsuhnia: "- No, yrittäkää edes nyt viimein sitä vallankumousta, tai muuten ei hyvä heilu!"
kuva 01.09. 17:13 Teemu Saukkonen  
  Onko jossain listaa näistä Lokomon valmistusnumeroista? Muistan sellaista katselleeni, mutta siitä eteenpäin muistikuva on hatara.
kuva 01.09. 17:08 Erkki Nuutio  
  Hämekosken silta on vakiintunut nimi. Koska ylitetään Jänisjoki, esintyy myös kuvia Jänisjokeen liittyen: https://vaunut.org/kuva/112315?paik=J%C3%A4nisj%C3%A4rvi .
kuva 01.09. 16:56 Petri Nummijoki  
  Ruotsissahan oli oma radikaalivasemmisto. Tosin asiat eivät edenneet niin pitkälle kuin Suomessa mutta olisiko tähän suurin syy siinä, ettei maantieteestä johtuen Lenin pystynyt vaikuttamaan Ruotsin tilanteeseen niin konkreettisesti kuin Suomen?
kuva 01.09. 16:10 Rainer Silfverberg  
  1904-05 oli aikaikkuna jolloin Venäjä kävi sotaa Japania vastaan ja Suomeen oli sijoitettu vain välttämätön määrä sotilaita.
Irtautumista yritettiin mm salakuljettamalla aseita Suomeen, mutta suurta aselastia tuonut S/S Grafton laiva ajoi karille eikä aseista saatu kuin murto-osa perille.

Japanin sodan seurauksena keisari luopui itsevaltiudestaan parlamentin (Duuman ) hyväksi ja Suomi sai 1906 oman vaaleilla valitun Eduskunnan.
kuva 01.09. 16:02 Niko Salo  
  Liikenteenohjaus toiminut. Heti onnettomuuden jälkeen oli joitain K-junia käännytetty Koivukylässä, Tikkurilassa ja jopa Hiekkaharjun päättyvällä raiteella. Osa myös peruttiin. Näin jäi kehäradalle esteetön kulku.
kuva 01.09. 15:43 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, II sortokausi oli alkanut vuonna 1908, jolloin todennäköisyys Suomen irrottautumiselle Venäjästä oli aika huono. Eikä Neva-joen ylittävän rautatiesillan valmistuminen Pietarissa v. 1913 olisi asiaa mitenkään helpottanut.

Soppaa hämmensi vielä jyrkän suunnan ja tiukan linjan slavofiilien harrastama painostus - niin meitä kuin tsaariakin kohtaan.
kuva 01.09. 14:01 Rainer Silfverberg  
  Tyytymättömyys Suomessa kasvoi 1. maailmansodan takia koska se aiheutti elintarvikepulan koska Suomi joutui maksamaan sekä rahaa että elintarvikkeita Venäjän armeijalle. Torppareilla taas oli niin pienet tilat että eivät elättäneet kunnolla kun kartanoille ja suurtilallisille piti antaa vain enemmän ja enemmän ruokaa joka kuskattiin Venäjälle.

Jos Suomen olisi jotenkin onnistunut päästä irti Venäjästä ennen maailmansotaa (tai kuulunut Ruotsiin) niin vuoden 1918 katastrofista olisi ehkä vältytty.
kuva 01.09. 13:42 Esa J. Rintamäki  
  Pitää vaan muistaa sekin, että taustalla "kummitteli" ensimmäinen maailmansota, eräänlaisen kilpailuasetelman lietsomana.

Mutta: - joka ikinen sota, oikeutetuksi kuvitellut myös, pahentaa moraalikatoa.

Herra Jorma, en itse jaksa uskoa venäläismallisen proletariaatin diktatuurin sopivan millään tavalla suomalaisten tunnettuun perusluonteeseen (lue: vittumaisuuteen) niinkään isossa asiassa kuin mitä vuosi 1918 oksensi esiin.

Niin, ja "toveri UuKaaKaa" oli silloin vielä seitsemäntoistias koulupoika, joka sai omantuntonsa rasitteeksi käskyn johtaa teloitusjoukkuetta Haminassa toukokuussa 1918. Tämä oli häntä jäänyt vaivaamaan, lopuksi ikää...

Mitä ensimmäiseen maailmansotaan muutoin tulee, niin Saksa sai pääsyyllisen leiman itselleen. Kun taas Serbia, jonka tolskaamisesta sota lähti alkuun, periaatteessa sai jäädä rauhaan ja sai jopa hiukan enennettyä maa-alaansa. Sama sota synnytti myös Hitlerin, jonka moraalittomuuden muistomerkkinä nykyinen tilanne on.
kuva 01.09. 13:13 Petri Sallinen  
  Tutkailin asiaa turvealan ammattilaisten kanssa. Toteamus oli: ei voi olla turpeennostoa. Turve näkyisi kuvassa hyvin tummana. Jos suohon olisi kaivettu noin syvä kuoppa, täyttyisi se vedellä ja sen poistamista varten pitäisi olla pumppulaitos.
   >>