Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.09. 14:38 | Kevin Glynn | ||
| Kiitos! | ||||
|
08.09. 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ilkka, mikäli muistosi ovat 1950-luvun ajalta, tai pian sen jälkeen, niin Someron Linjalla oli 1949 alkaen otettu käyttöön Leyland Comet-alustoille rakennettuja linjureita. Kun Someron Linjan johtajalla oli jonkinlaista omistussidettä turkulaiseen Autokori Oy:hyn, niin linjurialustat koritettiin siellä. Laskin "Pula-ajan bussit 1945 - 1956"-kirjasta "Leukku" Comet-alustoja olleen siinä 14 - 15 kpl. Nämä (keskimäärin 34 - paikkaiset) poistettiin juuri 1960-luvun alussa. Likimain samanlaisia "neliruutuisia" rakennettiin yhtiölle lisää vuoden 1954 tienoilla, nyt alustana oli Leyland LOPSU:t eli "Tiger Cub"-merkkiset. Näitä oli neljä. Rek.: EC-955, EC-956, EO-575 ja EO-580. Istumapaikkoja näissä oli 35 tai 37. Ne poistettiin 1960-luvun alkupuoliskon aikana. Tiedot: Bussidata, kuvasivut ja kalustoluettelot, sekä kirja Pula-ajan bussit 1945 - 1956 plus vielä korimallikuvasto (1992), joka ei tällaista varhaista mallia tuntenut. Nokkamallisiakin Leyland Cometeja oli Autokori Oy korittanut. Bulldog-Cometeja oli myös sellaisia, joissa oli vaan kaksiruutuiset tuulilasit. Ota nyt näistä selvää. Sekoitin ajatuksiani vielä "Autokuvastolla" vuodelta 1950. |
||||
|
08.09. 13:42 | Jouni Hytönen | ||
| Tutkintaraportissa mainitaan, että yläasemalla olleen vaunun operaattori oli kytkenyt sekä paineilma- että käsijarrun päälle heti alkuvaiheessa, mutta eivät varmaan pelkät pyöräjarrut millään tekniikalla toteutettuna riitä pysäyttämään vapaasti mäkeä alas rullaavaa vaunua. Toisaalla käytetyissä järjestelmissä (ainakin Sveitsi) on ymmärtääkseni lisänä vielä kiskojarruja ja hammasrataskiskoja. On varmasti ollut hirveää olla vaunussa, joka rullaa alas mäkeä ja tapahtumat ovat olleet ohi 50 sekunnissa. | ||||
|
08.09. 13:15 | Jouni Hytönen | ||
| Minulla on hatara muistikuva 33 vuoden takaa elokuulta 1992 että se tasoristeys olisi silloin vielä ollut olemassa. Ja silloin se ylitti kaksi linjaraidetta - etelän ja Kontiomäen suunnan raiteet. Dr16-vetoisilla junilla oli tuolla Kontiomäen suuntaan johtavalla raiteella nopeusrajoitus 20 km/h, koska raiteella oli K30-kiskotus. | ||||
|
08.09. 11:35 | Ilkka Hovi | ||
| Tallissa oli muutaman vuoden säilössä ajokuntoinenTk3. Koska en muista numeroa, tietäjää voinee kertoa. | ||||
|
08.09. 11:31 | Ilkka Hovi | ||
| Keisarillinen asema jota taisi Nikolai II käyttää kerran. Langinkoskelle tuli Aleksantari III useimmiten laivalla, jonka laituri oli noin puoli kilometriä alavirtaan Langinkosken kesämökistä. Kiva nähdä kuva tästäkin rakennuksesta. | ||||
|
|
08.09. 11:27 | Ilkka Hovi | ||
| Kesäisin matkustimme takaisin Helsinkiin Someron linjalla jonka auto tuli Ojakkalan tasoristerykseen noin klo 15 jälkeen. Linja-auto pysähtyi tasoristeykselle ja Nummelasta päin tuli Tv1 (halkopolttoinen) ja pysähtyi vesiviskurille. Ensimmäinen osa junasta oli Gb vaunuja. Pysähtyminen oli 3 - 4 minuuttua (liian lyhyt mielestäni) ja kun juna jatkoi Hyvinkäälle päin lähti linja-autokin eteenpäin. Usein autona oli Leylland jossa olli etuosan ikkunassa jännä osa josta näki lähelle auton etuosaa. Busssiharrastajat voinevat kertoa enemmän tarvittaessa. | ||||
|
|
08.09. 10:23 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös tuo Kiskopolun silta ollut aiemmin tunnettu siitä, että se johti yli ratapihan, mutta pääraiteen ylitys oli tasoristeys? Ja sai sittemmin jatkoa... | ||||
|
08.09. 09:35 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Ja tämän vuoksi IC-rungot ja Pendolinot ovat kesät talvet ulkoruokinnassa. | ||||
|
|
08.09. 09:33 | Mikko Nyman | ||
| Koomista ja samalla noloa, kun suomalainen valtionyhtiö käyttää omia vaunujaan harjoittelukappaleina naapurivaltion valtionyhtiön kaluston pintakäsittelyä silmällä pitäen. Samaan aikaan kotimainen valtionyhtiö ei voi lisätä yhtään junavuoroa mihinkään päin Suomea, sillä yhtiöltä saadun tiedon mukaan "kaikki kalusto on käytössä". Noh, käyttöä se on kaluston käyttö harjoittelukappaleinakin. |
||||
|
08.09. 09:21 | Simo Virtanen | ||
| Yleensä tulee junasta vilkaistua onko OSG parkissa Viinikan varastolla. Näkyy se pihan yli kadullekin. | ||||
|
08.09. 08:27 | Petri Sallinen | ||
| Vanhassa Eit-vaunun maalausohjeessa väritys on määritelty seuraavasti: vaaleanharmaa alumiinimaali Mirko 107-63 tai vastaava, sininen lakkamaali Mirko 572-63 tai vastaava. Myöhemmin seinissä käytetty alumiinimaali korvattiin harmaalla. Mirko on Tikkurilan väritehtaiden tuotemerkki. | ||||
|
|
08.09. 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Jari. Samaan aikaa omaa 1524 mm kalustoa "kunnostetaan tai edellytetään dynaamisesti" polttopillimiehillä. No, kait se VR:lle tuikitärkeä kassavirta näinkin hoituu, mutta silti alkaa mietityttää... |
||||
|
|
08.09. 07:31 | Jari Välimaa | ||
| Tämän vuoksi Ouluunkin saadaan 1435 mm rata, jolloin täällä voidaan huoltaa koko Euroopan vaunukantaa. | ||||
|
08.09. 00:52 | Panu Breilin | ||
| Jospa työ on jäänyt kesken ja tulevat myöhemmin hitsaamaan tuon toisenkin jatkoksen yhteen? | ||||
|
|
08.09. 00:45 | Panu Breilin | ||
| Hyvin ovat saaneet Miranolinkin kestämään sinisen vaunun pellin pinnassa. | ||||
|
08.09. 00:31 | Panu Breilin | ||
| Jotenkin hassulta tuntuu, että ajetaan ihan junana saman liikennepaikan yhdeltä osalta toiselle. | ||||
|
08.09. 00:27 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tuo on rakennettu nimenomaan sitä varten, että vaunut voi hakea myös Sr1:llä tai Sr2:lla. Sr3:han ei välttämättä tarvitsisi sähköistystä kuormausraiteilla ollenkaan. Esim. tässä kuvassa Sr1 on vastaavankaltaisella raiteella Kurkimäessä hakemassa vaunuja: https://vaunut.org/kuva/131349 |
||||
|
|
08.09. 00:15 | Uwe Geuder | ||
| Miksi kovasti sykkivää? Minusta vaunut liikkuvat suht koht pehmeästi. Kyllä, taipumisen lukumäärä määrittelee vaijerin sallittua elinikää. Verkosta löysin Seilbahn Zugspitzen vetovaijerin tiedot: Saa taivuttaa noin 700.000 kertaa ja heille se tarkoittaa 10 - 12 vuotta. (Se on köysirata ja yli 100 vuotta uudempi, siis ei varmaankaan 100%:isti vertailukelpoista) Glorian matka-aika on vain hieman yli minuutti. Voisin kuvitella, että sesonkiaikana se kulkee ehkä jopa 20 kertaa tunnissa. Seilbahn Zugspitzen matka-aika on 9 minuuttia, siis vaijeri taivutetaan huomattavasti harvemmin. Kerroin 5-6 sopii itse asiassa yllättävän hyvin sekä matka-ajalle että vaijerin tekniselle käyttöajallle. Glorian vaijeri on tyypiltään 6x36. Siis 6 kaapelia, jossa 36 lankaa. Se tuottaa ilmeisesti ei kovin lujaa vaijeria muihin verrattuna, mutta hyvin taipuvan. Vaijerin taipuvuus tai taivuttamisen lukumäärä ei kuitenkaan taida liittyä onnettomuuteen. Vaijeri katkesi ihan vaunun kiinnityskohdassa. Siellä se on kai koko ajan suorana. Jos ongelma olisi nyt kuitenkin ollut sykkivä rasitus? Voima on isompi jos vaunu vedetään ylös (paitsi jos tapahtuu äkkijarrutus vaijerin avulla, mutta semmoista ei ole kerrottu), mutta vaijeri katkesi kun vaunu meni alaspäin. En ole konetekniikan insinööri. Mutta polkupyörän jarruvaijeri katkea yleisesti kiinnityskohdassa. Se taitaa olla helposti koko järjestelmän heikkoin kohta. Joko ei ole kiinnitetty tarpeeksi hyvin tai sitten niin lujaa, että vaijeri on vahingoittunut. |
||||
|
|
07.09. 23:35 | Uwe Geuder | ||
| San Franciscossa on 3 jarrua: Pyöriä vastaan, kiskoa vastaan ja hätäjarru. Hätäjarru kuvataan kiilana (wedge). En tiedä kuinka se toimii, mutta se johtaa ilmeisesti äkkipysähdykseen ja yleisesti matkustajien loukkantumiseen. Tietysti parempi äkkipysähtyminen 10 km/h:lla kuin 60 km/h:lla. Lissabonissa vain 2 jarrujärjestelmää. Raportissa lukee, että tässä konfiguraatiossa ne eivät riitä vaunun pysäyttämiseen. En tiedä mitä sillä konfiguraatiolla tarkoitetaan. En tiedä oliko tiedossa/tarkoitus, että jarrut eivät riitä vai oliko se yllätys/vika. |
||||
|
07.09. 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muijala - (Käringsby, heko heko). Joku tuskainen teini-ikäinen korkin päälle tallonut pipipää tuhopoltti tämän 1990-luvulla. Paikalliset asukkaat olivat olleet juuri neuvottelemassa tätä kyläyhteisötuvaksi. |
||||
|
|
07.09. 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieber Herr Uwe, oman teknisen "sivistykseni" pohjalta arvioisin kaapelin olleen kovassa sykkivässä rasituksessa mainitsemasi kahden vuoden aikana. Toisin sanoen, rasitus EI OLE tasainen tai "lepäävä". Vaijerin uskon olleen punottu korkealaatuisista terässäikeistä, jolle tuo kahden vuoden kestänyt rasitus on aiheuttanut virumista. Äkkiseltään muisteltuna viruminen tarkoittaa säikeen sisäisen kiderakenteen kestokyvyn heikentymistä väsymisilmiöllä. Se voisi aiheuttaa säikeen lujuutta koskevan mitoitusrajan lähenemistä. Tätä rajaa ei saa koskaan ylittää, kun kerran on ihmisten hengistä kyse. Väsymistä ilmiönä käytetään hyväksi esimerkiksi silloin, kun rautalankaa katkaistaan edestakaisin poikkisuunnassa nitkuttamalla. Herr Uwe, vaikka tietäisitkin tämän entuudestaan, kirjoitin tämä nuorempien vorgilaisten iloksi ja huviksi. |
||||
|
07.09. 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| On siinä kanssa pidetty nuhapumpulle ristiäiset: - Kostaja! Pitikö sen päntiönään aina olla kostamassa se, kun joku kehtasi jollain Rutiloffilla päästellä ohitse? |
||||
|
07.09. 22:53 | Matti Melamies | ||
| Muille kuin helsinkiläisille kuitenkin täydentävä tieto, Lautatarhankadulla ei ole ratikkakiskoja, tuo ratikka pysyy Hämeentiellä myös tuon pysäkin jälkeen. | ||||
|
|
07.09. 22:06 | Kai Krause | ||
| Kiitos. Piti tosiaan käydä sydänyöllä ottamassa kuvaa, olen usein koittanut viinikassa saada OSGista kuvaa, mutta se on aina hankalasti parkissa talon ja aidan välissä, joten kuvaa siitä ei millään saa muuta kuin toisen pään yksityiskohtia. Asemallakin oli tilaa melko vähän ja koska OSG-juna tuli 1 raiteelle eikä 3-raiteelle kuten oli ilmoitettu tilaa oli vielä vähemmän. | ||||
|
|
07.09. 21:27 | Petri Soronen | ||
| Mikä sauva tuolla vasemmalla henkilöllä on? | ||||
|
|
07.09. 21:22 | Simo Virtanen | ||
| Hieno kuvasarja! Kaikkea sitä öisin kaupunkilaisten nukkuessa ikkunoiden alta kulkeekin. | ||||
|
|
07.09. 21:00 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
07.09. 20:20 | Reijo Salminen | ||
| Hämmästyttää että vaijerin katkeaminen johti katastrofiin, San Franciscon ikivanhat https://vaunut.org/kuva/15458 vaunut käsittääkseni toppaa heti jos kaapeli katkeaa, ja alamäet on kyllä San Franciscossa ihan oikeasti huikeita kanssa. | ||||
|
07.09. 18:55 | Juho Rintala | ||
| Jaa. Se hylättiin näiden muiden nassa. | ||||
|
07.09. 17:54 | Markku Naskali | ||
| Ja olihan niitä täällä Tampereen seudullakin ihan normaalivuoroissa joitain neljää pidempiä kun ne olivat tavallaan useamman junan yhdistelmiä. Esim. etelästä saattoi tulla letka jota ehkä jo Tampereella pätkittiin. Sitten osa lähti Poria kohti ja taas Peipohjassa pätkäistiin Raumalle menevä osa erilleen. Joskus matkustin Lempäälän Hakkarista Raumalle samassa vaunussa istuen. | ||||
|
07.09. 16:26 | Juho Rintala | ||
| Joo. | ||||
|
|
07.09. 13:21 | Uwe Geuder | ||
| Kävin 2020 eikä silloin ollut sotkettu haluaisin muistaa. Ensimmäinen alustava tutkintaraportti https://www.gpiaaf.gov.pt/upload/processos/d054239.pdf kertoo, kuinka se toimi. Ihmettelin, etta köyttä käytetään alle 2 vuotta. Onko se funikulareille tavanomaista? |
||||
|
07.09. 12:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai on mun perjantai-illansuun 1/3-2019 pöytisinssideeverinkin ( https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=2749:n%20paapuurin%20kylkiysi ) matka saavuttanut määränsä. Joukkoliikennefoorumissa tiedettiin v. 2007 julkaistun VRO:n vetureiden hylkäys- ja hankinta-aikataulun perusteella, että koko muinaisdeeveristö hylätään vuosien 2014-2030 aikana: https://share.google/q6zE4ObLNk0qDAxMZ . Tsätissä nimimerkki »otto s» ihmetteli lauantaina 24/11-2007: »Miten Dv12-sarja voi kestää noin pitkään? Vaikka sitä saneeratteisiinkin, niin eivät kai nuo sentään noin kauaa kestä? Kuitenkin silloin sitä ikää voi olla jo yli 60 vuotta joillakin yksilöillä, mitkä sinne asti selviytyvät.» Se on jännä nähdä näin menneisyyden »kaukaisesta» tulevaisuudesta ― nuokin joukkistsätit tuoreeltaan ja sen ajan silmin nähneenä ―, miten aika muuttaa monia asioita. Muistelen 2500-sarjaa milleniumilla peruskunnostettaessa uumoillun niille saatavan sillä restaurointi-investoinnilla jopa viisitoista vuotta jatkoaikaa. Toisaalta nyt näemme liikenteessä loppuunajettujen veturisarjojen tilalle tulleita Sr3- ja Dr19-vetureita, joista milleniumilla oli esittää vain kaavailtuja sarjojen kappalemääriä ekselissä. |
||||
|
07.09. 11:40 | Tuukka Varjoranta | ||
| Hienon näköinen on! | ||||
|
07.09. 11:27 | Erkki Nuutio | ||
| Maastovanteiden tuntija en ole. Joka tapauksessa kuvan planeettapyöräkotelosta ulospäin oleva pulttikehä (siis sisempi pulttikehistä) on vakio 335 mm:n kehä kymmenelle pyörän M22 kiinnitysruuville. Ulompi pulttikehä on tosiaan sisärenkaallisen vanteen osiinsa laittamista varten 14.00-20 pyöriä käytettäessä. Ehkä kyse on tällaisesta: https://www.trovagomme.it/pneumatici/michelin/608211-michelin-14-00-r20-165j-xzlplus-pneumatici-nuovi-estivo.html Olettaisin vanteen olevan leveyssuunnassa kolmiosainen, mutta en ole tosiaan sisärenkaallisten maastovanteiden tuntija. Maantievanteet/pyörät ovat koko 1972 alkaneena aktiiviaikanani olleet jakamattomia, sisärenkaattomia ja myös vyörenkaallisia (R). Työkone/traktorivanteet ovat kamala vanhahtava sekasotku, josta olen pysytellyt etäällä. |
||||
|
|
07.09. 10:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko nuo kaikki muka niin huonoja ettei voinut panna myyntiin? | ||||
|
|
07.09. 10:54 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on se Lissabonissa suistunut funikulaari. | ||||
|
|
07.09. 09:56 | Aarni Lilja | ||
| Ok luulin, kun articrail hinasi sen Niiralaan niin siksi luulin, että articrail osti sen Juho. | ||||
|
|
07.09. 09:54 | Juho Rintala | ||
| Dv12 on FoxRailin. | ||||
|
|
07.09. 08:46 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva, mutta Articrail tais ostaa Dv12 2646 | ||||
|
06.09. 22:55 | Jukka Voudinmäki | ||
| Sitähän se. https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/kuvakokoelmat/ajankohtaista/kamera-lehden-artikkelit-2014/atomijuna-matkalla-itaan | ||||
|
|
06.09. 22:21 | Aapo Niemelä | ||
| Viimeinen höyryveturifontillinen dieseli on poistunut riveistä. | ||||
|
06.09. 22:08 | Jorma Kattelus | ||
| Nytkö rupeaa Ruotsista modernisointiin tulevat moottorijunat, yms. kulkemaan ilman rekkakyytiä? | ||||
|
|
06.09. 21:05 | Heikki Jalonen | ||
| Onkohan oikean puolimmainen raide ja aidattu häkki Hästholmenin voimalaitosprojektin terminaali? Kovin on muutama neuvostomallinen "export"-laatikko siellä. Ja raskaan taakan siirolaitteistoa, nosturi ja platta. | ||||
|
|
06.09. 20:53 | Mikko Otava | ||
| Monta pulttia tuosta pitää avata vanteen irroitusta varten? | ||||
|
06.09. 20:41 | Miitre Timonen | ||
| Itse olen kyllä ollut tyytyväinen dynaamiseen hinnoitteluun kun pystyn yleensä päättämään omat menoni hyvissä ajoin etukäteen. Eikä toisaalta viime tingassa ostettu lippukaan yleensä vaikuta kovin paljon kalliimmalta kuin mikä oli vakio noin 10 vuotta sitten. Huolimatta yleisestä hintojen noususta. | ||||
|
|
06.09. 20:34 | Miitre Timonen | ||
| Tuli mieleen tämän kirjoituksen https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011465041.html pohjalta, että miten mahtaa junasta ostetun lipun hinta käyttäytyä, kun paikkavaraustahan siihen ei käsittääkseni kuulu. Olisiko tuossa tilanteessa, jossa ainoa verkkokaupan tarjoama paikka on hytissä, kannattanut vain mennä junaan "seisomapaikalle" ja ostaa lippu konduktööriltä? Eli onko konduktöörin myymän lipun hinta myös dynaaminen? | ||||
|
06.09. 20:05 | Joonas Viita | ||
| Siellä on joku käynyt tekemässä suojamaalausta. | ||||
|
06.09. 19:30 | Reijo Salminen | ||
| Paria vuotta aikaisemmin Datsunin tilalla oli kostaja: https://vaunut.org/kuva/148045 | ||||
|
06.09. 17:28 | Antti Grönroos | ||
| Voisikos tämä toimia tarpeen vaatiessa vaunujen säilytyspaikkana. | ||||