2366-153025 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 19.02. 23:51 Hannu Peltola  
  Ja kiitos Otto opastimen nimen ja opasteen täsmentämisestä!
Kuvasarja:
Junabongausretki Gdanskiin
 
 19.02. 23:49 Hannu Peltola  
  Kiitoksia kaikille! Puolaa voi todella suositella (rautatie)matkailumaana!

Joonas: tällä matkalla kävin Westerplattessa ja rautatie laivastotukikohtaan oli edelleen olemassa, tosin liikennettä ei välttämättä ole ollut enää vuosiin. Panssarijunasta minulla ei ole tietoa, mutta Westerplatte on selvästi tärkeä paikka puolalaisille. Reilu 3000 saksalaista hyökkäsi vahvojen ilmavoimien tukemana noin 200 puolustajan vahvuista Westerplatten tukikohtaa vastaan ja taistelut raivosivat peräti 7 päivää. Taisteluun osallistui myös saksalaisten vanha taistelulaiva Schleswig-Holstein.

Ari: Helin suunnalla en käynyt. Täytyy joskus matkustaa tälle alueelle kesäaikana ja silloin Hel täytyy ottaa yhdeksi kohteeksi.
kuva 19.02. 23:43 Hannu Peltola  
  Voisi hyvin olla!
kuva 19.02. 23:43 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Heikki! Ja kommentti oli erinomaisesti kuvaustunnelmaa avaava!
kuva 19.02. 23:42 Hannu Peltola  
  Ex-Neuvostoliitossa siniset opastinvalot olivat käytössä ja sitä myötä niitä on periytynyt mm. Baltiaan: https://vaunut.org/kuva/83929?s=1
kuva 19.02. 23:40 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Jyrki!
kuva 19.02. 23:40 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Vertti! Ja sotakommenteihin tosiaan lisäys, että sota on usein helppo aloittaa, mutta vaikea lopettaa. Samaan on nyt törmännyt eräs bunkkerikääpiö idässä...
kuva 19.02. 23:38 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Pasi! Puola on kyllä uskomattoman upea ja monipuolinen rautatiemaa ja juuri päätin, että siellä pitää kyllä käydä useammin! Edellisen kerran olin Puolassa 10 vuotta sitten ( https://vaunut.org/kuvat/?s=3174 ).
kuva 19.02. 23:36 Hannu Peltola  
  Voisi hyvin olla!
kuva 19.02. 23:18 Jorma Rauhala  
  Tamperelainen Kaipio Oy valmisti Pasilan teräsvaunuihin noita päätyovia 1960-70-luvuilla.
Kuvasarja:
Junabongausretki Gdanskiin
 
 19.02. 23:06 Otto Tuomainen  
  Mielenkiintoinen kuvasarja. Puola on yksi niistä rautatiemaista joissa pitäisi käydä jossain vaiheessa jos vain olisi aikaa.
kuva 19.02. 22:59 Otto Tuomainen  
  On Tšekissä (ja Slovakiassa) käytössä sinisiä valoja. Tšekistä löytyy vielä muutama vanha mekaaninen vaihtotyöopastin joka koostuu kääntyvästä sinivalkoisesta levystä. Sinistä valoa käytetään myös mm. Unkarissa ja Bulgariassa. Romanian osalta en löytänyt äkkiseltään vahvistusta tälle asialle.
kuva 19.02. 22:53 Heikki Jalonen  
  Tämä on Hannulta hieno näppäys. 100% aitoa Puolan Arkipäivän Tavallisen Elämän Harmautta (tm). Ujoa lunta, harmaaseen horisonttiin katoava maisema. Pientä arkipäivää suurelle joukolle paikallisia tavallisia ihmisiä, ilman kimmellystä ja turhaa loistoa. Paitsi satunnainen virrottimen säkenöinti, tietenkin. Kovin usen jäävät huomaamatta nämä asiat ja tavallisen väen arkipäivän kulkuneuvot.

Puolalaiset graffitit ylikulkusillan kaiteessa: tietävätkö edes tekijät mitä siinä halutaan sanoa, siis puolalainen graffiti? Vikaantunut reittikilpi keroo myös tarinaansa puolaksi: minne menemme? Epämääräinen korjaustyömaa laiturilla: ainakin jokainen helsinkiläinen tuntee olonsa heti kotoisaksi, tuttu juttu. Ja kuljettajalla solmio: luultavasti PKP:n väreissä, tuskin siitä löytyy ainakaan mitään intramuraalista raitasymboliikkaa.

Junan lyhdyt vastustavat ankarasti LED-tekniikkaa. Automaattikytkin puolestaan on tuttu ja turvallinen Scharfenberg. Luultavasti RAW Halle moninapaliittimellä.
kuva 19.02. 22:29 Heikki Jalonen  
  Siinähän taitaa olla edelleen paikallaan saksalaismalliset tähystysrako-lukot päätyovissa. Tuossa vaunussa taisivat olla ainoat lajissaan ainakin jo 1980-luvulle tullessa, niitä kai muutenkin oli koskaan ollutkaan muissa kuin aidoissa Esslingeniläisissä. Käyttö UIC-nelikulmakaralla eikä tavallisella 7 mm kolmiolla. Antoivat ilman 2 x vapauttamista mahdollisuuden raottaa päätyovia noin 150 mm. Olisivatko olleet Schwepperin toimittamat?
kuva 19.02. 22:19 Rainer Silfverberg  
  Missä muualla sinisiä valoja käytetään? On sellainen muistikuva että Tsekeissä, voiko pitää paikkansa, entä ent. Neuvostoliitto?
kuva 19.02. 22:01 Otto Tuomainen  
  Voisiko tämä juna olla "Baltic Express" Prahasta Gdyniaan? Aikataulukauden vaihtuessa alkoi liikenne reitillä Praha - Wrocław - Gdynia neljän junaparin voimin.
kuva 19.02. 21:37 Petri Nummijoki  
  Lieneekö vastaava klo. 12:10 Helsingistä lähtevä vuoro, jota kuvassa https://vaunut.org/kuva/9444 ajetaan Porkkanalla? Tosin numero taisi olla veturijunalla P31 ja Porkkanalla P47.
Kuvasarja:
Junabongausretki Gdanskiin
 
 19.02. 21:15 Toni Lassila  
  Todella hieno ja mielenkiintoinen kuvasarja! Puola on kyllä ehdottomasti eräs Euroopan mielenkiintoisimpia ja monipuolisimpia rautatiemaita. Hyvin monenlaista ja monen ikäistä kalustoa löytyy aivan laidasta laitaan ja eri operaattorien kirjo on myös varsin suuri.
kuva 19.02. 21:09 Otto Tuomainen  
  Noiden sinistä/valkoista valoa näyttävien vaihtotyöopastimien Tm-tunnus tulee sanoista "Tarcza manewrowa". Sinisellä valolla näytetään vaihtotyöt kieltävää opastetta Ms1 "Jazda manewrowa zabroniona".
kuva 19.02. 20:38 Jyrki Talvi  
  Mahtava kuvasarja Hannu.
kuva 19.02. 18:54 Rainer Silfverberg  
  No ei taida olla "Alexander Nevski" tai "Severnaja Palmyra" joita takavuosina kulki talviloma-aikaan pohjoiseen :D
kuva 19.02. 17:12 Esa J. Rintamäki  
  Herra Kimmo T.: Entäpä P 48 Seinäjoelta Parkanon kautta Helsinkiin, liitettiinkö Porista tullut runko siihen Tampereella?

Ainakin 1980 - 81 P 48:aan liitettiin Tampereella sunnuntaisin yksi Porkkanarunko, ja joka lähti Helsinkiin hieman ennen turkulaista P 104:ää (lähti klo 16.05).

P 48 jatkoi sitten kahden rungon junana matkaansa.
Kuvasarja:
Junabongausretki Gdanskiin
 
 19.02. 16:41 Ari Oksa  
  Entä Helin suunta satamineen?
Kuvasarja:
Junabongausretki Gdanskiin
 
 19.02. 16:21 Eemil Liukkonen  
  Huippu hyvä kuvasarja! Puolaista kalustoa oon viime vuosina alkanut fanittamaan ja tässä sitä ihan mukava satsi. Tässähän heräsi vähän seikkailun halua.
kuva 19.02. 16:13 Pasi Seppälä  
  Minulle puolalaiset veturit ovat aikanaan tulleet tutuksi juuri isoiksi tuunatuista valoistaan. Tässä yksi hyvä esimerkki.
Mutta paljon on erilaista kalustoa liikkeellä ja olihan seassa "pienisilmäisikin" vetureita. Hyvä kuvasarja jälleen, jossa paljon maukkaita kuvia.
kuva 19.02. 16:00 Pasi Seppälä  
  Kaksiraiteinen sähköistämätön (puhelinsähköjä ei lasketa) linjaosuus on kyllä tyylikkään ja avaran näköinen. Hienosti erottuu myös keltanaamainen Lättähattu maisemasta. Erinomaisen komea talvikuva.
kuva 19.02. 15:50 John Lindroth  
  Monilla tunnetuilla pienoisrautatie merkeillä ja myös Eurooppalaisilla on ohjelmistossaan ainakin joitakin tai useampia US malleja ja näille löytyy myös asiaan vihkiytyneitä harrastajia.Huippumalleina pidetään yleisesti ns. messinkimalleja joita tuotettiin alunperin Japanissa ,Etelä Koreassa ja myös muualla.Jos haluaa tutustua esimerkiksi US messinkimallien valikoimiin yksi hyvä osoite on:Brasstrains Com.
Kuvasarja:
Junabongausretki Gdanskiin
 
 19.02. 15:11 Joonas Kauppinen  
  Kävitkö katsomassa Westerplattenin linnoitusaluetta? Sinne on aikoinaan kulkenut rautatie mutta en tiedä onko rautatie jo purettu? Westerplattenin taistelun aikana Saksalaiset käyttivät jotain panssarijunaa jolla yrittivät hyökätä alueelle. Tiedätkö sinä Hannu tästä?
kuva 19.02. 15:06 Kimmo T. Lumirae  
  Olen näin jälkikäteen miettinyt 1980-luvun aikoja, Petri, ja sitä, että vajaatehoisuuteen ei puututtu kovalla kädellä. Veturikierrot olivat väärällään 800-1000 -hevosvoimaisia Dv12:ia vuodesta ja melkein vuosikymmenestä toiseen. Ihan 100% täysitehoinen Dv12 oli harvinaisuus.

Toisaalta, höyrykauden jälkeen matkustajajunillakin oli silmiinpistävän vähän kiirettä mihinkään. Yhdellä Dv12:lla vedettiin 6-7 -vaunuisia EP-junia ja jopa 9-vaunuisia pikajunia, ja jos ja kun kone oli vajaatehoinen, niin...Yleensäkin tuntui perille pääseminen olevan tärkeämpää kuin perille pääseminen aiempaa nopeammin. Kun verrataan esim. Saksaan tai Britteihin, niin pikajunien tehopainosuhde ja oletettavasti myös keskinopeudet olivat siellä huomattavasti kovempia dieselvedollakin.

Muistaakseni 1985-86 alettiin puhua siitä, että pikajunien aikatauluissa on löysää, ja monia tauluja kiristettiin hyvinkin tiukoiksi: muutos esim. Tpe-Hpk-Sk -junissa oli suuri. Toisaalta, näppituntumalla sanoen: tuolloin alkoivat junat kulkea myöhässä, ja tämä ei ole tarkoitettu vitsiksi.

Olisi kiva kuulla aikatauluasiantuntijoiden käsitystä näistä.
kuva 19.02. 15:01 Petri Kiviniemi  
  On nuo mallit upeita nykyään. Athearnilla ja kuten monella muullakin jenkkimerkillä on vielä eri mallistoja tai brändejä eri hintaluokissa. Athearnillakin kolme hintaluokkaa tai brändiä. Halvemmissa ei luonnollisesti ole niin paljon detaljeja. Miten noiden eri Pohjois-Amerikkalaisten valmistajien tai merkkien laatu sitten mahtaa olla kun toisiinsa vertaillaan? Mutta tämä ehkä sopisi paremmin keskustelupuolelle.
kuva 19.02. 14:58 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitos, Eljas kiintoisasta lisätiedosta koskien MGO-moottoreita. Melkoisella todennäköisyydellä myös Alstomeissa oli samoja MGO-vikoja?

Ranskalaisen veturihistorioitsijan Loïc Fieux:in mukaan (kai, pertanan kielimuuri...) MGO oli enemmänkin moottorivaunun moottori, ja SNCF:n CC65000, jossa oli kaksi MGO V12:aa, ja jota pidetään Dr13:n lähimpänä edeltäjänä, johti päätökseen, että ranskalaiset eivät itse rakenna enää kaksimoottorisia vetureita, vaan odottavat riittävän tehokasta yksimoottorirakennetta, joka toteutui sitten BB67000:ssa, ja samassa yhteydessä MGO:ta pidettiin enemmän tai vähemmän sopimattomana linjaveturiin.

Mutta myönnettävä on, että aivan käsittämättömän sitkeähenkisiä ovat MGO:t olleet, yli 60 vuotta eikä suotta.
kuva 19.02. 14:50 Kimmo T. Lumirae  
  Hra Esan kirjoittamahan päti Rauman osalta vain la-su. Miten pitkään tämä järjestely mahtoi olla käytössä?

Rauman veturimiehillehän tämä oli muheva reissu: pääsi edes joskus ajamaan Porkkanaa, kahden miehen ajossa ja sopivasti viikonloppunakin. Tänä päivänä ei tietenkään onnistuisi, kun joku osaisi laskea, miten hirveästi tuosta tuli lisäkustannuksia koneapulaisen palkasta ja pyhäkorvauksista. Samaan aikaan lättäkalusto seisoi ja odotti ma-aamua.

Miten tuo paluumatka meni, onko tietoa? P 44 tuli Sk-Hpk-Tpe, mutta mihin se runko meni? P 142 tuli Pri-Tpe...ja sitten? Menikö P 44:stä tullut johonkin iltajunaan kytkettynä Helsinkiin, P 142:een se ei kyllä ehtinyt. Kai?
kuva 19.02. 13:47 Kari Haapakangas  
  30-vuotisen sodan aikana kaikkien osapuolien ongelma oli sodan lopettaminen. Kas kun sotajoukkoja oli helpompi pitää yllä ryöstelemällä niitä Saksanmaata. Rauha olisi tarkoittanut sitä, että palkat olisi ihan oikeasti pitänyt maksaa.

Niinpä niin Ranskan, Ruotsin ja vähäisemmässä määrin Espanjan ja Itävallan (keisari) oli edullisempaa jatkaa sotaa. Saksalaisille asia tietenkin oli katastrofi, mutta eipä heiltä pahemmin kyselty...

Esa, ei sitä tultakaan ihan miten vain käytetty. Olihan olemassa palovero! Maksa vai alammeko sytytellä taloja!
kuva 19.02. 13:12 Timo Salo  
  Osaan kyllä lukea...
kuva 19.02. 11:45 Esa J. Rintamäki  
  FMP 1996: Sm2 6055 + Eioc 6255, luovutuspäivämääräksi ilmoitettu 2.10.1975.
kuva 19.02. 11:35 Esa J. Rintamäki  
  Aivan, herra Rainer. Koko kähinän lopputulos: pohjois-Saksa on luterilaista nykyäänkin, poikkeuksetta. Etelässä taas "Römisch-Katolisch" vallitsevana. Eli hukkaan meni koko sotasilla pelleily! Kaatuneiden lukumäärä versus lopputulos: tyhjä!

Eikä Kustaa Aadolfin taistelut mitään taktiikan huippuesimerkkejäkään olleet. Kunhan sotajoukko hortoili kuormastoineen miten kuten ympäriinsä, ja kun vastaantulijoita tuli, niin sitten miekat, piikkinuijat ja tapparat esiin. Sen jälkeen lähikylille dokaamaan ja tulta talojen nurkkiin. Kunhan myös se "naisbonuskin" (eli raiskaukset) oli kuitattu, muun sotasaaliin yhteydessä, niin...

Herra Erkki: "muu stalinistinen touhu" = joukkomurhia. Ja paljon.

Senpä vuoksi puolalaiset eivät ryssästä vieläkään tykkää. Ja aikamoisen raakaa oli aikoinaan tsaarivallankin touhut: - Puolan kapinan kukistaminen 1863. Siis samaan aikaan, kun täällä ruvettiin pähkäilemään oman markan käyttöön ottoa. Postimerkithän olivat ilmestyneet täällä jo 1856.

Puolallehan näitä etuja ei edes suunniteltukaan!

Leninhän oli kehunut Venäjän olevan "kansojen vankila". Oli muuten oikeassa. Ja on vieläkin!
kuva 19.02. 10:55 Rainer Silfverberg  
  Esa: Sehän oli niin että katolilaiset alkoivat vallata pohjois-Saksassa takaisin luterilaiseen kristinuskoon siirtyneitä alueita, ja 30-vuotinen sota alkoi kun katolilaisuuteen uudestaan pakotetut alueet pyysivät ensin apua Tanksalta ajamaan katolilaiset pois. Tanska ei onnistunut, seuraavaksi pyydetään apua Ruotsilta ja se onnistui. Sota olisi toki kannattanut lopettaa kun kuningas Kustaa II Adolf sai surmansa taisteluissa. Koska kruununperijä Kristiina oli alaikäinen niin valtion asioista päätti Oxentjerna, joka jatkoi sotaa turhan kauan ryöväten kaupunkeja pitkin Eurooppaa ja siitä seurasi kurjuutta koo Ruotsin valtakunnalle yleisesti ottaen, ei pelkästään Suomelle. Ainoastaan aateliset hyötyivät kun saivat muhkeita sotasaaliita kotiin vietäväksi.
kuva 19.02. 10:30 Erkki Nuutio  
  Puola ja puolalaiset ovat kiitettävästi kunnostaneet ja entisöineet historialliset arvorakennukset mm. entisessä Itä-Preussissa, joka siirtyi heille kun koko Puolaa siirrettiin länteenpäin. Eli Puola on kiinnostava kulttuuri- ja rautatiemaa. Kieli tosin on hankala - saksa ja englanti auttanee.
Koko maan siirto länteenpäin tarvittiin jotta Stalin (ketkun Rooseveltin mahdollistamana) sai varastettua aiemman itäisen Puolan itselleen. Neukkulaksi varastetulla alueella keskityttiin entisöintien sijasta paikannimien venäläistämiseen ja muihin stalinistisiin touhuihin.

Kun Puola vielä oli Neukkulan orjavaltio, oli se halpa ökeltäville länsituristeille.
Suomalaisten ökeltäessä Leningradissa ruotsalaiset ökelsivät vielä karseammin Gdanskissa. Kruunuja riitti.
Kesällä 1970 työskentelin Göteborgissa ja menin ruotsalaisturistien seassa seuramatkalla (Öststatresor) Gdanskiin.
Autolautta vei (vie yhä) Ystadista Swinousjscieen (aiempi Swinemuende). Kyseisenlaisiin porukoihin verrattuna suomalaisörvellykset Leningradissa olivat lähes sivistyneitä verrattuna ruotsalaisörvellyksiin Gdanskissa ja Swinousjsciessä.
kuva 19.02. 08:49 Esa J. Rintamäki  
  Juna H 514? Se, joka puoli kahden tienoilla lähti Vilppulasta kohti "Mansesteria".

Tampere, kaikkien mänttäläisten Ameriikka ja pyhiinvaelluskohde. Se oli sitä itsellenikin.

Siinähän on Palojärven Epi puikoissa.
kuva 19.02. 08:45 Esa J. Rintamäki  
  Etenkin Kustaa Aadolfilla oli taipumus ja himo tapattaa suomalaisiaan suurin määrin seikkaillessaan ympäri Eurooppaa.

Kun kirotuille eurooppalaisille piti opettaa oikeaa Rooman uskontoa! Kun uskonpuhdistaja Martti Luteerus oli julistettu ilmestyskirjan pedoksi.
kuva 19.02. 07:46 Jari Välimaa  
  "Suomalaiset ovat ennenkin seikkailleet Veikselin varrella!"

kyllä : Ruotsin puolesta.
kuva 19.02. 07:42 Vertti Kontinen  
  Onpas tyylikkäästi sommiteltu kuva! Tämä kuvasarja kyllä houkuttelee vierailemaan joskus tuolla seudulla!
kuva 19.02. 07:23 Jari Välimaa  
  Ei ole kunnan työntekijöitä vaan suurin osa oli Ratatek Oy:stä.
kuva 19.02. 06:31 Tapio Keränen  
  Kiitos huomautuksesta, Mikko. Korjasin sormilipsahdukseni.
kuva 19.02. 00:44 Matti Melamies  
  Kaupallinen liikenne on eri asia kuin henkilöliikenne, eihän tuo ole mitään harrastajavoimin toteutettua museoliikennettä, vaan ihan kaupallista liikennettä, kyllähän ruottalaiset korvaavat ihan rahalla tuon touhun.
kuva 18.02. 23:48 Otto Tuomainen  
  Harmaa Vectron näyttäisi kovasti Metransin veturilta.
kuva 18.02. 22:48 Hannu Peltola  
  Suomalaiset ovat ennenkin seikkailleet Veikselin varrella!
kuva 18.02. 22:47 Hannu Peltola  
  "On Pohjolan hangissa meill’ isänmaa,
Sen rannalla loimuta lietemme saa;
Käs’ säilöjä käyttäiss’ on varttunut siell’;
On kunniall’ uskolle hehkunut miel’;
Ja ratsuamme Nevan vuossa juotettihin,
Se ui kuni häihin yli Weikselinkin,
Se kalpamme kostavan Reinille toi
Ja Tonavasta keisarin maljan se joi."
kuva 18.02. 22:18 Mikko Ketolainen  
  Pitäisikö kuvatekstissä olla myös vuosiluku 1984, eikä 1985?
kuva 18.02. 20:04 Jimi Lappalainen  
  Pari YouTube-dokumenttia näistä vaunuista: https://www.youtube.com/watch?v=ImzWURtd43g + https://www.youtube.com/watch?v=7Rd7W5612b4
kuva 18.02. 19:05 Rainer Silfverberg  
  Niin pitää!
   >>