1375-95579 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 06.07. 17:24 Leevi Halonen  
  Oliko veturi käynnissä? Minkälainen moottorin ääni oli?
kuva 06.07. 17:23 Kari Haapakangas  
  no, suomestahan puuttuu futuuri...
kuva 06.07. 16:49 Noah Nieminen  
  Aivan upea!
kuva 06.07. 16:48 Noah Nieminen  
  Siis olematon raakapuu ;) Hyvä kuva!
kuva 06.07. 15:05 John Lindroth  
  Hyvin onnistunut maisemallinen junakuva!
kuva 06.07. 15:04 Teemu Saukkonen  
  Mazda 323 ollut ihan uusi, ukin uutena ostama samanlainen menisi heittämällä jo museokilpiin.
kuva 06.07. 15:03 John Lindroth  
  Komea Tk3 vetoinen junakuva!
kuva 06.07. 14:39 Vertti Kontinen  
  Niinpäs muuten onkin! Hyvä huomio :)
kuva 06.07. 14:22 Juho Rintala  
  Komea kuva!
kuva 06.07. 14:21 Kevin Glynn  
  Hotelli on VR:n vanhassa pääkonttorissa, etelään katsottuna asemarakennuksen vasemmalla puolella. Hotelli on ollut tuossa noin 5 vuotta.
kuva 06.07. 14:20 Leevi Heino  
  Nyt on jotain pielessä. Kuvan juna on tulossa Kouvolasta :). Tämä voisi olla muutaman minuutti T52330:a ennen kulkenut T 52278.
kuva 06.07. 13:18 Juha Toivonen  
  ...Kunhan ei vain täysvihreäksi! Sitä on jo nyt aivan liikaa VR:llä. Ankean köyhää kerta kaikkiaan. Hieman tervettä mielikuvitusta ja luovuutta väritykseen...Pliis!
kuva 06.07. 12:52 Juha Toivonen  
  Nyt on mennyt allekirjoittaneelta kyllä täysin ohi. Milloin Helsingin Rautatieasema on muuttunut hotelliksi? Ilmeisesti kuitenkin vain osa siitä?
kuva 06.07. 11:30 Leevi Heino  
  Hieno kuva harvinaisesta tilanteesta! Oliko ensimmäinen kerta, kun Sm3 kävi Kotkan radalla?
kuva 06.07. 11:19 Rainer Silfverberg  
  Saksan hienoista sähkörekoistakaan ei tulut mitään. Ajolangat moottoriteiltä tullaan poistamaan, siitä oli uutinen pari päivää sitten.
kuva 06.07. 11:17 Rainer Silfverberg  
  Sitä juuri todistavat. Nokian kännykät synntyivät vahingossa. Suomessa ei 1980-luvun alussa, kun rakennettiin NMT-verkkoa, uskottu että matkapuhelimia voivat käyttää juuri muut kuin ammattilaiset kuten esim rekkakuskit yhteydenpitoon paperitehtaiden kanssa. Sitä että kuluttajat alkavat himoita niitä ei osattu kuvitella. Loppu on sitten historiaa. Mutta pysyväksi vientituotteeksi niistä ei ollut.
kuva 06.07. 10:23 Erkki Nuutio  
  Pohjolassa on tilaa rekoille kulkea, poislukien Tukholma ympäristöineen. Toista on Keski-Euroopassa. Siellä päätiet tukkeutuvat tolkuttomasti lisääntyneen/lisääntyvän liikenteen - paljolti siis rekkaliikenteen johdosta.
Vaikka moottoritiet on jo valtaosin muutettu suuntaansa kolmikaistaisiksi, ei sekään suurelta osin riitä.

Sitten on vielä melko toivottomia tukkokohtia, kuten esimerkiksi Hampurin läpikulku Pohjois- ja Keski-Saksan välillä. Edes 6 kaistaa suuntaansa ei riitä. Uusia siltoja/tunneleita vaativat lisäykset maksaisivat satoja miljardeja euroja, mutta edes tilaa ei tahdo löytyä.
Ainoa kokemani paikka jossa viisaasti toteutettu monikaistaisuus (4...6 kaistaa suuntaansa) toimii, on Kööpenhaminan seudun läpiajo.

Ruuhkautuminen rekkojenkin vuoksi on pakottava syy ratkaisujen hakuun rautateistä rekkarasitteen vähentämiseksi Keski-Euroopassa.
Voisi arvella että kolmannes rekkaliikenteen kuljetusmäärästä voisi siirtyä raiteille joustavalla yhteistoiminnalla kuljetusten tarvitsijoiden ja tarjoajaliittoumien välillä. Valtioiden ja EU:n poliittinen paine tähän on suuri. Sama suomeksi: haararaiteita yrityksiin ja terminaaleihin jne.
Onko valtioiden organisoituminen tällaisen muutoksen toteutuksen kannalta ammattitaitoista ja siksi tuloksellista on keskeinen kysymys.
Minä en usko siihen pätkääkään niitä maita koskien, joissa asian liepeillä pyörii vaikutusvaltaisia elokapina-aivoilla toimivia tahoja tai oman hyödyn härskiä saalistamista ymmärtäviä puolueita tai IAU:n kaltaisia tahoja
En myöskään usko rautatieliikennöitsijöitä, joiden johdon tunnetaan keskittyneen optioihin, pöljiin kalustomaalailuihin ja vastaavaan.

Määrättömästi EU-maiden ja -yritysten rahoja jo polttanut ja lisää polttava sekasotku alkaa myös sotkea rekkojenkin tulevaisuudenkuvaa, eli EU:n höpertely raskaan tieliikenteen polttokenno- ja vetyutopioiden kanssa. Käsiteltäköön sitä kysymystä toisissa yhteyksissä
kuva 06.07. 10:19 Vesa-Matti Turunen  
  Nyt kesän(?) ajan tätä junaahan voi kuvata dieselvetoisena viikonloppuisin pm-jns välillä ratatöiden takia.
kuva 06.07. 09:19 Petri Nummijoki  
  Eivätkö kännykät todista paremminkin Matomäen lausunnon puolesta? Niistähän ei tullut sellaista pitkäaikaista toimialaa, joka olisi säilynyt Suomessa kilpailukykyisenä vuosikymmenestä toiseen.
kuva 06.07. 00:21 John Lindroth  
  Kiva kuva perinnejunasta!
kuva 05.07. 23:37 Matti Melamies  
  "Suomella ei ole enää sellaista teollisuutta joka valmistaisi tuotteita joita voi kuljettaa junalla. Mielummin ajetaan laiva vaikka Iberian niemimaa kiertäen Välimerelle asti kuin kuljetetaan tavara junalla. Koska Suomessa valmistettu tavara on halpaa ja tilaa vievää bulkkia. Vuorineuvos Matomäki sanoi aikoinaan 30 vuotta sitten että Suomesta ei kannata viedä länteen mitään hevosta pienempää. Hän tiesi sen kun ei mene junia."

Jos Matomäki on todella sanonut noin ja pelkästään noin, on pakko todeta hänen olleen täysin väärässä. Olivathan esim Nokian kännykät jossain määrin hevosta pienempiä. Ehkä hän tarkoitti, että hänen oma yhtiönsä ei kyennyt valmistamaan hevosta pienempää vientituotetta. "Hän tiesi sen kun ei mene junia." Hän ei siis tiennyt ja eipä junien meneminen ja tuleminen asiaa muuttanut, eikä muuta vieläkään.

Matomäki on kyllä huumorimiehiä. Hän asui Nakkilassa ollessaan Rauma-Repolan pääjohtaja ja hänelle sanottiin, että pääjohtajan pitäisi asua samalla paikkakunnalla kuin missä on yhtiön pääkonttorikin. Matomäki totesi, että onpa hienoa, että Rauma-Repolan pääkonttori siirtyy Nakkilaan.
kuva 05.07. 23:07 Veeti Saukkonen  
  Nonni! Vielä puuttuu kuin tuo valkoinen muuttuu ruskeaksi…
kuva 05.07. 23:07 Rainer Silfverberg  
  Suomi ei todellisuudessa ole mikään saari, alue Oulusta ylöspäin on kiinteästi osa Skandinavian niemimaata. Mutta päättäjät haluavat nähdä sen saarena.
Suomi on eristäytymispolitiikkansa ansiosta yhtä kaukana muusta Euroopasta kuin Islanti, ja siksi vientimme on lähinnä bulkkia, vaikka se voisi olla pidemmälle jalostettuja tuotteita kuten Ruotsilla. Ruotsilla on yli 100 vuoden etumatka kun on voinut hyötyä suorista rautatiekuljetuksista Euroopaan eikä kansantalous ole riippuvainen vain kartongista ja sellusta.
Vaikka rekka vaikuttaa yksinkertaiselta tavalta kuljettaa tavaraa niin se vaatii dieseliä ja monta rekkaa vaatii sitä paljon.
kuva 05.07. 22:49 Leevi Heino  
  Toinen puoli oli jo ihan sotkettu. Kuvasin eilen Jokelassa myös tämän junan.
kuva 05.07. 22:39 Rainer Silfverberg  
  Oli hauska tarina kerrassaan, varsinkin tuo Pipsan tempaus!
kuva 05.07. 20:56 Erkki Nuutio  
  Kiitokset erittäin täsmällisestä ja mielenkiintoisesta kuvauksesta Untamosta (sodankin ja) rauhan aikana! Se on todella mainio kertomus eräistä lapsuutesi ja nuoruutesi mieleenpainuneista tapahtumista ja vanhempiesi työympäristöstä. Vuoden 1965 vaiheilla höyryveturien ja pienten rautatiepysäkkien aika alkoi lähestyä loppuaan. Lätät taisivat jo olla höyryveturijunien tilalla.
Haloilla oli kyllä kyllä käyttöä liedessä, huoneiden ja saunan uuneissa.
kuva 05.07. 19:01 Tero Korkeakoski  
  Itärajan sulku oli varmaan viimeinen niitti vaunukuormakuljetuksille. Sieltä tuli vaikkapa jotain valimoraaka-ainetta muutama vaunu vuodessa juuri siihen tarpeeseen mitä valimolla oli. Tai vaikka typpihappoa Forcitille parin vaunun kuormia.

Suomen sisällä nuo saadaan kuljetettua helposti rekalla.
kuva 05.07. 15:18 John Lindroth  
  Näitä kutsuttiin nimellä"Ängbyvagn".Näitä tuotettiin Tukholman raitioteille (SS) ja Lidingön radoille (Norra/Södra Lidingöbanan)vuosina 1944-1952.
kuva 05.07. 14:57 John Lindroth  
  Ruotsissa tämän tyyppisiä vetureita rakensivat eri radoille ainakin Nohab ja Motala.SJ antoi näille litteran Q.Itse olen rakentanut Ho mallin tuosta veturityypistä jonka esikuva on GSJ 6(Göteborg Särö Järnväg)Veturityyppi oli suunniteltu yhden miehen ajettavaksi.
Käsittääkaeni lähes kuvan veturia valmistaa Ho mallina "Micro Metakit"
kuva 05.07. 14:41 John Lindroth  
  Mukava tuulahdus 80-luvun Berliiniä!
kuva 05.07. 13:15 Tuukka Varjoranta  
  Tämä edellä käyty keskustelu turvallisuuspoliittisista ja puolustuksellista aiheista on nyt mennyt täysin ohi tämän foorumin fokuksesta eli rautatieharrastuksesta. Muistuttaisin aiheesta keskustelleita, että tämä foorumi on väärä paikka tälle keskustelulle ja että tämän kommenttiketjun viestien sisällöt rikkovat jo itsessään sivustomme käyttösääntöjä. //Ylläpito
kuva 05.07. 11:50 Onni Tikkala  
  Yksikön numero on 6315 ja keulalogo on kadonnut siitä vasta jälkikäteen.
kuva 05.07. 10:25 Ilmari Tommola  
  Minusta kuvassa olevat kalustoyksiköt (Gd, Sm2, Gfot) ovat kaikki varsin hillityn näköisiä ja silmää miellyttäviä. Ulkomailta (etenkin yksityisiltä liikennöitsijöiltä) löytyy sellaisia sirkusvärityksiä, joista näkee hetkessä, että värityksen suunnittelija ei ole taiteellisesti lahjakas graafikko vaan markkinointikonsultti. Valtionrautateiden sininen oli toki kaunis väri, mutta on tämä vihreäkin mukava. :)
kuva 05.07. 10:14 Ilmari Tommola  
  Jari: viittaat kenties sanalla "paras" aseen tehokkuuteen ja siihen, että se vastaa Suomen puolustusvoimien etsimää ilmatorjuntajärjestelmää.

Parhauden romuttaa kuitenkin se, että ase on hankittu useita hyökkäyssotia käyvästä maasta. "Israel on osa länsimaita" ei ole perustelu sille, että kauppasuhteet säilyisivät — Israel-boikotit ovat laajentuneet nopeasti Gazan tuhoamisen alettua. Tätä menoa Israel etääntyy länsimaista kovaa vauhtia.

Järjestelmän hankintaa suunniteltiin jo yli puoli vuotta ennen kuin Gazassa alkoi tapahtua. Silloin ei välttämättä osattu odottaa kriisin pitkittymistä ja muuttumista kansanmurhaksi, mutta tänä päivänä tilanne on toinen. Suomen eduskuntapuolueista enää kristilliset ja persut sinnittelevät Israelin kannattajina, joten valtaosalla Suomen päättäjistäkin mitta on tullut jo täyteen. Jo se, että järjestelmän hankinnan peruuttamisesta on käyty kovaa keskustelua, kertoo sen kyseenalaisuudesta.

Tämän lisäksi aloite puolustushankintojen sääntelystä eli ns. Laki särmään -kansalaisaloite siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyisi aloitteen, Daavidin lingon hankkiminen olisi mahdotonta, ja olisi loogista, jos uusi laki estäisi myös järjestelmän varaosahankinnat.
kuva 05.07. 09:56 Jimi Lappalainen  
  Mikä vika noissa on?
kuva 05.07. 09:33 Panu Breilin  
  Isompien tehtaiden osalta kehitys on tainnut olla suurin piirtein se, että 1950-luvulla tehtaalta lähti vaikkapa 20 Gb-vaunullista tavaraa päivässä määränpäänä lähin järjestelyratapiha. Sieltä esim. 10 vaunua jatkoi vientisatamaan ja 10 vaunua sekalaisiin muihin määränpäihin. Nykyään taas sitten samalta tehtaalta lähtee esimerkiksi 20 Sim-vaunullista tavaraa kokojunana suoraan vientisatamaan ja pienemmät muiden määränpäiden erät taas menevät kuorma-autoilla.

Toki nykyäänkin eräillä tehtailla on vaunukuormakuljetuksia, mutta toisaalta aika paljon on sellaisia isojakin tehtaita mistä ei enää tule eikä lähde mitään junalla.
kuva 05.07. 09:33 Jari Välimaa  
  kyllä tämä Daavidin linko on Suomelle ollut paras, asiantuntijoiden mukaan

Israel on osa länsimaita joten kauppasuhteet säilyvät.

"Daavidin linko, englanniksi David’s Sling, on Rafael Advanced Defense Systems -yhtiön ja yhdysvaltalaisen Raytheonin kehittämä keskipitkän matkan ilmapuolustusjärjestelmä. Sen käyttämät Stunner-ohjukset kykenevät torjumaan kaikenlaisia ilmamaaleja: lentokoneita, droneja, risteily­ohjuksia ja myös ballistisia ohjuksia niiden lentoradan loppuvaiheessa. Viimeksi mainittu kyky on Suomelle uusi."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009994037.html
kuva 05.07. 09:21 Ilmari Tommola  
  Mitä tulee tuohon Daavidin linkoon, niin sen hankkiminen on ollut kaikilla tavoin virhe.

Israel tunnetustikin käyttää aseittensa koekaniineina Palestiinan kansaa. Se, ettei asehankintaa peruttu, on osoitus siitä, ettei Suomi ymmärrä seurata kansainvälisiä sopimuksia, joiden vastaisista sotarikoksista Israelin valtiota syytetään. Verrattuna siihen, kuinka yhteydet Venäjään katkaistiin heti Ukrainan sodan sytyttyä, on Suomen menettely Israelin ja Palestiinan suhteen räikeän kaksinaismoralistista. Toisaalta jos "empatia ei kuulu politiikkaan" -sääntö pätee ulkopolitiikkaan, on kansanmurhan tukeminen Suomen hallitukselta yllätyksetöntä toimintaa.

Ja jos asiaa miettii puolustusvoimien näkökulmasta, niin Daavidin linko ei todellakaan edusta huoltovarmuutta. Jos Suomi mielii saada varaosia linkoonsa maasta, joka hyökkäilee mielivaltaisesti naapurimaihinsa ja on jatkuvan kansainvälisen myllytyksen keskiössä, on täysin mahdollista, että jonain päivänä varaosia ei vain tule.

Lisäksi jos Suomi viimein tekisi rauhanteon katkaisemalla taloudelliset suhteet Israeliin ja asettamalla pakotteita tai osallistumalla sellaisiin, olisi loogista, että myös israelilaisen ilmatorjuntajärjestelmän ylläpito päättyisi siihen. Näistä kaikista syistä pidän hankintaa munauksena.
kuva 05.07. 08:49 Jari Välimaa  
  Jaaha, täällä on myös toinen ilmatorjuntaheppu.

kaikkien kannattaa katsoa miten ilmatorjunta on kehittynyt kaluston osalta, omalta ajaltani oli vain ITK 23 ja Oerlikön 35 https://puolustusvoimat.fi/kalusto/#/category/view/id/38347599?page-size=15

Suurin muutos Suomessa on ollut Natoon liittyminen joka tarkoittaa Suomen suojaksi 300-400 hävittäjää joilla voidaan hoitaa viholliset alas. Ja nyt kun on tulossa uusi ohjustorjuntajärjestelmä Daavidin linko, niin kyllä näillä hoidetaan pois kaikki viholliset.
kuva 05.07. 06:39 Kari Haapakangas  
  Ei ehken pitäisi puuttua tähän kiivaaseen keskuteluun, mutta jotain ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin. Tarkasti ottaen hiukan alle puolet palvelusajastani kannoin punavalkoisia laattoja...

Ilmatorjunta on aina hieman alakynnessä, koska puolustuksesta on kysymys. Hyökkääjä valitsee ajan, paikan ja keinon. MUTTA silta ei suinkaan ole mikään helppo maali, sen on käynnissä oleva Ukrainan sotakin osoittanut. Mikäli haluat tuhota sillan, pane pioneerit asialle, älä ilmavoimia!

Ensinnäkin, dronet ovat aivan liian pientä kuormaa kantavia ollakseen oikeasti tehokkaita siltoja vastaan. Myös ballistiset ohjukset ovat huono valinta: silta on loppujen lopuksi varsin kapea kohde. Liito- ja älypommit ovat paras, mutta tarjoaa toisaalta ilmapuolustukselle eniten mahdollisuuksia torjuntaan. Lisäksi käytetyn kuorman täytyy olla melko järeä! Ja vaikka siltaa onkin mahdollista vahingoittaa, on se todella vaikea tuhota! Parin päivän pioneerikorjauksella se Kertsin siltakin on saatu aina toimintakuntoiseksi.

Ja kyllä, Tornion radan linjauksessa tehtiin sata vuotta sitten moka, mutta on turhaa fantasiointia että sitä virhettä enää oikaistaisiin.
kuva 05.07. 01:07 Juha Toivonen  
  Joko nuo Gfotitkin on tarvinnut töhriä vihreiksi. Kuinka pahasti ahdistunut henkilö suunnittelee nykyään VR:n ulkoisen ilmeen?
kuva 04.07. 23:51 Veeti Saukkonen  
  Ahaa kiitos selvennyksestä
kuva 04.07. 23:00 Hannu Peltola  
  Tämä tuli minulla satunnaiskuvana ja kappas kehveliä, paikka olikin minulle todella tuttu: joulukuussa 2021 Berliinissä käydessäni hotellini oli juuri tässä, sisäänkäynti oli Kuplasta muutama kymmenen metriä oikealle!
kuva 04.07. 21:40 Petri Nummijoki  
  Toisaalta oliko rautateillä 1950-luvulla juuri muita kokojunakuljetuksia kuin Kirkniemen Silk-junat? Teollisuustuotannon kasvun myötä on siis raiteille tullut aika paljon uuttakin kuljetettavaa vuosikymmenten mittaan.
kuva 04.07. 21:33 Noah Nieminen  
  Onhan tuokin varmaan ollut koko vihreän elonsa aikana ilman keulalogoa. Myös Sr1 3071:stä ja 3078 puuttuu se, kyseessähän on vain pieni puute, joten en usko, että sellaista teipataan enää.
kuva 04.07. 19:52 Panu Breilin  
  Junaliikenteen kilpailukyky tavarankuljetuksissa suhteessa maantieliikenteeseen on heikentynyt lähes jatkuvaa tahtia viimeiset noin 100 vuotta. Eli aina siitä lähtien, kun kuorma-autot alkoivat yleistyä. Ainoana merkittävänä poikkeuksena sota-aika, jolloin kuorma-autoliikenne ei olosuhteiden pakosta juuri pystynyt toimimaan.

Ensin rautateiltä hävisivät asteittain kappaletavarakuljetukset, ja sittemmin myös vaunukuormakuljetukset ovat hävinneet lähes kokonaan. Jäljellä on lähes pelkästään kokojunaliikennettä. Jos sama kehitys jatkuu, niin jossain vaiheessa kokojunaliikennekin hävinnee tyystin?

Kysymys on, että voisiko kehityksen jotenkin kääntää tai edes pysäyttää. Rautateiden toiminta on tehostunut todella paljon vuosikymmenten mittaan, mutta ilmeisesti maantieliikenteen puolella tehostumiskehitys on sitäkin voimakkaampaa.
kuva 04.07. 18:40 Tero Korkeakoski  
  Kyllähän mä sen luin. Ja ihan jokainen täällä varmaan haluaa kehittää myönteisessä hengessä asioita (täällä ei taida olla VR johtoporrasta), mutta sille ei voi mitään että VR on ihan itse halunnut hankaloittaa jo pitkään alaa, mm poistamalla yhteyksiä suurelle osalle asiakkaista. Aika entinen tuskin enää palaa siinä mielessä.

Juna on loistava bulkkikuljetusten väline mutta kuten tuolla keskustelupalstan puolellakin sanoin niin kontit ja rekkaperät ovat vaan huomattavan paljon joustavampia. Ja koska Suomi on entistä enemmän saari (itäpuolella meren sijasta suljettu raja) niin se vaikuttaa enemmän rautatiekuljetuksiin kuin muuhun.

Ja myös yhteiskunnan heikentynyt taloustilanne ja samalla kasvaneet menot puolustukseen (pakolliset) vaikuttavat niin paljon että jos mitään järkevää ei tehdä ei täällä 50 vuoden päästä kulje yhtään junaa.
kuva 04.07. 18:30 Rainer Silfverberg  
  Oletko edes vilkaissut tuota raporttia? Minun mielestäni se oli ihan asiallinen eikä antanut mitään epärealistista kuvaa.
Eikö tämän vaunut.org:in tarkoitus ole käsitellä rautatieliikenteen kehitysnäkökulmia myönteisessä hengessä?
Jos se ottaa jotenkin vastaan niin on niitä rahtareille ja bensapopulisteille tarkoitettuja foorumeja.
kuva 04.07. 18:29 Panu Breilin  
  Tuollaisilla asiaton oleskelu kielletty -kylteillä yleensä viitataan siihen, että alueelle jäädään pidemmäksi aikaa oleskelemaan ja oleskellessa aiheutetaan häiriötä esimerkiksi metelöimällä.

Tehdasalueilla käyminen (vaikkapa rautateitä kuvaamassa ollessa) on ihan laillista ilman lupaa, kunhan ei mene tehtaan aidatulle piha-alueelle. Aitaamattomat piha-alueet ja myös aidatut metsäalueet ja joutomaa-alueet ovat laillisia oleskelupaikkoja. Tämä myös siinä tapauksessa, vaikka paikalla olisi esimerkiksi kyltti "tehdasalue, pääsy kielletty" tai vastaavaa. Luonnonsuojelulaki itse asiassa kieltää sellaisten kulkemista rajoittavien kieltotaulujen asettamisen joille ei ole laillista perustetta.
kuva 04.07. 17:09 Tero Korkeakoski  
  Ylläpito voisi puuttua näihin turhien raporttien linkkauksiin samalta henkilöltä. Mitään uutta mihinkään asiaan tuokaan ei antanut, pelkkiä oletuksia siitä että jostain syystä kaikki teollisuusliikenne siirtyy kumipyöriltä kiskoille.
kuva 04.07. 16:58 Erkki Nuutio  
  Kommentti Jarille koskien tätä: "Erkki taas esintyy täällä ilmatorjunta asiantuntijana, mutta mikä sun kokemus on ilmatorjunnasta ?"
Ammattilaisia tai muuten työkseen asiaa pohtivia ei keskusteluissamme liene mukana. Panssarivaunujoukkueen johtajan koulutuksen (PanssariRUK) pohjalta olen vuosikymmenten ajan kiinnostuksesta tarkastellut puolustamistekniikkaa Panssarikillassa ja mm. tämän julkaisemassa Panssari-lehdessä. Lehdessä kirjoittavat ammattisotilaat konkreettisesti puolustuskokemuksista mm. Ukrainasta.
Samoin kirjoittavat tuoreesti esimiehiksi panssarikoulutetut koulutuskokemuksistaan.
Tiedät hyvin, että drooni- ja hävittäjätorjunta on mitä keskeisin osatehtävä ja uhka panssariväelle.

Olematta ilmatorjunnan tai muunkaan nykysotimisen asiantuntija, antaa asiaan syventyminen vuosikymmenten ajan varsinaisiin maallikkoihin nähden ymmärrystä näihin asioihin, joilta toivottavasti vältymme häikäilemättömästä naapurimaastamme huolimatta.

Ehkä voit itsekin pohtia voiko avomeren rajalla olevaa strategista siltaa ja sen kilometrien mittaista syrjäistä raidetta + siltaa suojata kustannustehokkaasti sotatuhoilta, ja kuinka aikaavievä ja kallis on toteutuneiden tuhojen korjaus - rautatieyhteyden Ruotsiin ollessa koko tämän ajan (jopa viikoja) kokonaan estetty.
Tähän verrataan E4-maantiesillan kanssa yhteisellä ilmasuojauksella palveltavaa ehdotettua rautatiesiltaa.
   >>