3106-85599 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 08.02. 11:09 Veikko Hattunen  
  Hieno kuva!
kuva 08.02. 10:33 Rainer Silfverberg  
  Eli vastaus mun kysymykseen oli että siihen aikaan Vaasaan pääsi Tampereelta linja -autolla 45 minuuttia nopeammin kuin junalla jos lähti klo 18:10.
kuva 08.02. 10:11 Juha-Pekka Marttila  
  Ok. Kiitos tiedosta!
kuva 08.02. 10:03 Samuel Pajunen  
  Veturin omistaja on Sinisten vaunujen ystävät ry.
kuva 08.02. 09:54 Juha-Pekka Marttila  
  Onko Porha hankkinut jälleen Tka:n kalustoonsa? Luulin, että 194 jo aikaa sitten romutettu, mutta näköjään ei oo.
kuva 08.02. 01:20 Jorma Rauhala  
  Edellä John kertoi tulleensa Lumiahon rekalla Seinäjoelta Hesaan. Minä tulin saman tapauksen aikaan Pitäjänmäen meijeriin matkalla olleella säiliöautolla Iittalasta. Kyytipalkaksi piti käydä ostamassa ensin kaupasta punaista norttia kuskille...
kuva 08.02. 00:36 Esa J. Rintamäki  
  Sotaveturithan suunniteltiin paitsi simppeleiksi rakenteeltaan, niin myös kestämään vähän huonommankin käyttäjäkunnan käsittelyjä. Esimerkiksi kiertokanki: tavanomaisessa mallissa, kuten sotaa ennen tehtiin, BR 50:ssä se koneistettiin kauttaaltaan umpijöötistä.

Kriegslok BR 52:ssa kangen päät taottiin muottiin irrallisina ja hitsattiin valmiin mittaiseen I-kankeen kiinni. Noihin aikoihin alkoi sähköllä hitsaaminen olla joltisestikin puikkarissa. Tarkastus pika pikaa asialtaasessa jigissä. Jos oli OK, niin eikun kiinni veturiin.

Työajan säästö oli pääasia näitä väsättäessä ja myöskin värimetallien säästö myös. Vaikka kohtalon ironiaa on aika vahvasti se, että sitä pronssia räiskittiin pitkin taivaita ilmatorjuntatykkien ammusten sytyttimissä ja johtorenkaissa.

Joutuivat väsäämään sytyttimiä alumiinistakin! Ja kun sakuilla ei ollut pääsyä bauksiittiin, niin se alumiini saatiin sulattamalla alas ammutuista vihollislentokoneista! Tai ketoon käpsähtäneistä omistakin Focke-Wulfeista.

Saksalaisten it-tykkien (just se kuulu 88-millinen Flak!) ammusten paloajan säätö perustui aikaan, eikä siis ilmanpaineeseen.
kuva 08.02. 00:34 John Lindroth  
  Kiitos Markulle kuvasta ja sen julkaisusta.Uskoisin että meillä täälläkin on huomattava määrä kapsuharrastajia ja asiasta kiinnostuneita! Tämä malli on koottu messinkisarjasta GI-Modell (Gerhard Iwanczyc)sächsische IV K ,veturimalli joka on erinomaisen suosittu saksassa.
kuva 08.02. 00:18 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä kuva siitä, kuinka juna kiemurtelee vaihdekujassa.

Melkein voi kuulla asiaan liittyvät äänetkin.
kuva 08.02. 00:04 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, kiitos siitä että olet olemassa!

Tuo Veturimies-lehden kuva Haapamäen hässäkästä oli präntätty myös "Anoen, taistellen, neuvotellen"-kirjan eli Veturimiesten liiton historiikkiin. Painatusvuosihan opukselle oli 1976. Itse olin hallussani olleen "traagisen" aikataulun tarkastelun jälkeen uskotellut itselleni kuvan olleen vuodelta 1965, mene ja tiedä. Kuitenkin, jos kuva on julkaistu jo 1962, niin mnun sitten pitää tarkistaa uskomustani...

Kuvassa vasemmalla etelään ilmeisesti lähdössä ollut Vemppu-vetoinen tavarajuna lienee ollut T 4208?

Aikatauluthan jokseenkin hyvin pysyttelivät entisellään, kunnes sitten kertarysäyksellä ab und zu herrat aikataulunsuunnittelijat rautatiehallituksessa huhkivat kynät savuten käskytettyinä töitään, kunhan kentän terveiset oli saatu kuuluville RH:n konttorille riittävän laajassa määrin.

"Rautatiehallitus kokouksessaan päätti esitetyn johdosta että ... jne"

Esimerkkinä juuri Parkanon ja Jämsän oikoratojen valmistuminen, jolloin Vilppulat sun muut menivät raakasti mullin mallin.

Ja nyt: KEVÄTTURISTI 1967:

PIKAJUNA P 61: Lähtöaika Helsingistä klo 15:00 Rovaniemelle. Tuloaika sinne klo 8:56. Matkaa 973 km.

Junassa oli istumavaunuja (2. lk) Helsingistä Kemiin, lauantaisin ja sunnuntaisin.
Istumavaunuja (1./2. lk) Rovaniemelle.
2. lk istumavaunu/- vaunuja Seinäjoelle, samoin ravintolavaunu myös.
1./2. lk istumavaunu/ -t Helsinki - Tampere.
Makuuvaunuja Helsingistä Kemiin ja Rovaniemelle.

P 61:n tulo Tampereelle klo 17:54 ja lähtö Haapamäen suuntaan klo 18:10.

Sivuhuomautuksena: porilainen P 43 lähti Helsingistä klo 17:05 ja Tampere: tulo- ja lähtöajat klo 19:40 / 19:45. Porissa klo 21:35.

Vekkuli ja mielenkiintoinen lisuke P 61:n aikataulussa oli sekin, kun sen perään lähti Orivedeltä Lättäjuna H 453 Haapamäelle!

P 61 Orivesi, tulo ja lähtö klo 18:48 / 18:50. P 61 tuli Haapamäelle klo 20:00 ja lähti klo 20:10 kohti Seinäjokea. H 453 lähti Orivedeltä klo 19:02 ja saapui Haapamäelle klo 20:30. Lieneekö vetovaunu saatu loppuiltapäivän viimeisestä Jämsänkoskelta tulleesta H 436:sta?

H 436: lähtö Jsk klo 17:25, tulo Orivedelle klo 18:42. Orivedeltä edelleen lähti klo 18:50 Haapamäeltä tullut lättähattu H 452 Tampereelle. H 452 oli lähtenyt Haapamäeltä klo 17:15 ja joka marjapaikan ja maitolaiturin koluttuaan saapui Orivedelle klo 18:40. Sitten koko lättäjunarunko viimein saapui Tampereelle klo 19:48.

Seinäjoelle P 61 tuli klo 22:00 ja lähti klo 22:20. Seinäjoelta Vaasaan pääsi lättähatuksi merkityllä junalla H 53, lähtöaikana klo 22:15.

Se oli lähtenyt Tampereelta klo 15:30, tullut Haapamäelle klo 18:15 ja lähtö edelleen klo 18:40. Seinäjoelle H 53 oli saapunut jo tasan iltayhdeksältä. Perillä Vaasassa H 53 oli klo 23:40.

Kemissä P 61 muuntautuikse junaksi H 61, seistyään siellä 30 minuutin ajan.

"Maantien ässä" eli linjuriauto lähti Tampereelta pikavuorona Vaasaan klo 18:10, liikennöijänä Länsi-Linjat Oy. Perillä Vaasassa klo 22:55. Ajoreitti oli vanhaa kolmostietä pitkin.

Lisäksi Paunun vakiovuoro Jyväskylään lähti klo 18:35. Ja sunnuntaisin klo 18:15 A. Tiuran vakiovuoro Kuruun.
Niin ja T. Kovasen vakiovuoro Ruovedelle Jäminkipohjan kautta lähti klo 18:20. Kovanen tosin ajoi joka päivä.

Juniin palatakseni: Toijalassa P 61 "viipyi" klo 17:16 - 17:21.

MP 367 Turusta (klo 15:00) Tampereelle (klo 17:25), Toijalassa klo 16:49 - 16:52, oli yhteytenä Vakkasuomen seuduilta tulleille matkustajille, joiden mieli niin teki Rovaniemen junaan.
kuva 07.02. 23:46 John Lindroth  
  Kyllä se vaan on komea veturi tuo ikoninen Ukkopekka sekä matkailullinen vetonaula!
kuva 07.02. 23:39 John Lindroth  
  Elämys vuodelta 62 pääsin E.Lumiahon rekalla junalakon aikaan Seinäjoelta Helsinkiin Itikan rekassa.Ja minut tuotiin suoraan kotiin Katajanokalle . Ystävälliset kuljettaja ja apukuljettaja antoivat nuoren junaharrastajan nukkua rekan makuuosastossa Se oli upea unohtumaton elämys vetoauto oli "Jyry Sisu".
kuva 07.02. 22:43 Petri Nummijoki  
  Lumiaho ajoi aamupikavuoron Tampereelta Vaasaan ja paluusuunnassa iltavuoron, josta oli Tampereella yhteys Porin kiitojunalla MK50 Helsinkiin sekä sunnuntaisin myös viikonloppujunalla P42A. Muut kolmostien vuorot Pohjanmaalle olivat Länsilinjojen ajamia.

Länsilinjojen iltapikavuoro Vaasaan tosiaan lähti alun perin klo. 18:00 ja taisi jonain kautena lähteä klo. 18:05 mutta aika pian lähtöajaksi vakiintui klo. 18:10. Syy lienee juuri siinä, että P61 ei ollut kovin hyvä aikataulun pitäjä etenkään lauantaisin ja nuo aikaisemmat lähtöajat taisivat turhan usein olla enemmän teoriaa kuin käytäntöä.

Jos Lauttakylän Auton vuoro on merkitty junan yhteysvuoroksi niin eiköhän siinä ollut sama tilanne kuin kolmostien vuoroissa eli bussi ajoi rautatieaseman kautta ja tarvittaessa odotti junaa. Juhlapyhien ruuhkaliikenteessä, kun yhteysjunien myöhästyminen oli hyvin ennalta arvattavaa, saattoivat bussinkuljettajat tai rahastajat tiedustella junien kulkua jo etukäteen puhelimella eivätkä lähteneet linja-autoasemalta rautatieaseman pysäkkiä tukkimaan, ennen kuin junan tiedettiin saapuneen.

Veturimieslehden kesänumerossa vuodelta 1962 on kuva Haapamäen asemalta, jossa näkyy mitä ilmeisimmin H53:n ja P68:n kohtaus sekä Hv-vetoinen postijuna Jyväskylän suuntaan. H53 ja P68 ovat molemmat Hr12-vetoisia junia ja H53:n vaunustona on kolme matkustajavaunua, kaksi Fo-vaunua sekä Po. Se siis mitä ilmeisimmin oli ennen muuta rahti- ja postivuoro Tampereen ja Seinäjoen välillä. Helsingin ja Tampereen välillä oli P53:ssä epäilemättä enemmänkin matkustajavaunuja mutta niistä osa jäi Tampereelle. Kesäaikana lauantaisin sekä juhlapyhinä P53 kuljetti myös P97:n vaunut Helsingistä Tampereelle. P97 jatkoi edelleen Tampereelta Haapamäen kautta Pieksämäelle ja vuoden 1963 paikkeilla Dm4 lienee ollut siinä tyypillisin vetovoima.
kuva 07.02. 22:19 Mikko Mäntymäki  
  Montako näitä voidaan laittaa vaihtotyössä nippuun, minun veikkaus on 4?
kuva 07.02. 21:49 Mikko Mäntymäki  
  Korvaisi nuo Sm4 kaluston madollisimman pian, vituttaa kytätä sitä sähköpaikkaa R-junissa joita on vain yksi yksilöissä 11-30.
kuva 07.02. 21:43 Mikko Mäntymäki  
  Dr ta Sr-sarjojen vetureilla ei ole asiaa Olli-Porvoo välille kun Sr3:n akselipaino on 22,5t.
kuva 07.02. 21:42 Niklas Rinta-Kanto  
  Kiitos!
kuva 07.02. 21:11 Joonatan Kopra  
  Kiertokanget väärin maalattu
kuva 07.02. 21:08 Lenni Voutilainen  
  Kuvasin tämän saman kyseisen junan Kurkimäessä, Meni Iloharju-Kurkimäki väliä todella hitaasti, meinasi mennä moti kun tirruutti jotain alle 50km/h koko matkan. Kurkimäen ohitti jotain 35km/h
kuva 07.02. 21:02 Lenni Voutilainen  
  Hieno kuva!
kuva 07.02. 20:03 Otto Tuomainen  
  Sisarveturi 113 003 suistui eilen 6.2.2026 kiskoilta tällä Malšicen asemalla. Kommentin kirjoitushetkellä junaliikenne on korvattu busseilla välillä Malšice - Bechyně.
kuva 07.02. 18:48 Juha Toivonen  
  Erinomainen kuva! Tuo rataosa "tuomittiin kuolemaan" todella lyhytnäköisesti, jo 1980-luvulla. Hyvin tuntuu uuden nousun jälkeen liikennettä riittävän. Raakapuu kulkee komeasti tuolla, eri operaattoreiden toimesta.
kuva 07.02. 18:43 Esa J. Rintamäki  
  Arvoisa herra Veikko, älä sure.

Itselleni tuottaa kyllä jonkin verran hankaluuksia kuvata kalustoa ratapihoilla nimenomaan makuuasennossa.

Se on tuo pystyasento jonkun verran mukavampi...
kuva 07.02. 18:42 Juha Toivonen  
  Aikas ryhdikäs yksilö. BR 52 taisi sittenkin olla huomattavasti kestävämpi/pitkäikäisempi veturi, kuin mitä alkuperäiset suunnitelmat tuolle sotaveturille lupailivat.
kuva 07.02. 18:38 Juha Toivonen  
  Dr19 lienee varsin suorituskykyinen veturi. Jopa raskaaseen matkustajaliikenteeseen. Ainakin kaikki tuon veturin arvot näyttävät erinomaisen hyviltä paperilla. Varsinaisia tyyppivikoja ei ilmeisesti ole?
kuva 07.02. 18:25 Onni Tikkala  
  Ihan alkuperäinen arvio oli, että Sm7 aloittaisi matkustajaliikenteessä jo tämän vuoden keväällä. Milloinkohan arvio päivittyi?
kuva 07.02. 17:54 Mikko Herpman  
  Lieneeköhän testailtu pintakäsittelyä. Eli ruosteen/maalin poistoa ja pohjamaalin levitystä... Eli kun on kunnostettu ruotsalaista kalustoa niin hyvä testailla "omilla romuilla"...
kuva 07.02. 16:53 Sisu Karhu  
  Mitäs varten Eifet ja efit? on ilman maaleja?
kuva 07.02. 16:38 Esa J. Rintamäki  
  "ELITE - KONELA" rautatieasema raitapukuisten (EI liituraitaisten!) lähtöasemana...? Matkan jännittävyyttäkään ei voinut liiaksi korostaa: - syyntakeelliset ja - takeettomat iloisesti keskenään?

Asiaan: No 3005, vuodelta 1936, rakennettu vanhalle aluskehykselle (ex T-sarjan työläisvaunu nro 1237). Työläisvaunu taasen oli saanut aluskehyksensä vanhalta O-sarjan neliakseliselta avotavaravaunulta; nro 70'058. Telimallista näkyy aavistus: silti tunnistettavissa A7:ksi.

"Viattomien lasten vaunun" ylelliset ja ihanat matkustusmukavuudet takasivat vesilämmitys ja Pintsch - korkeapainekaasuhehkuvalaistus.

Tämä vankivaunu hylättiin vuonna 1970.
kuva 07.02. 16:32 Lenni Voutilainen  
  Kiitos. :)
kuva 07.02. 16:30 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Niklas.
kuva 07.02. 16:17 Esa J. Rintamäki  
  Aikataulumärehdintää jälleen:

KEVÄTTURISTI 1963: pikajuna P 61, Helsinki - Haapamäki - Rovaniemi, lähtöaika Helsingistä klo 15:05 ja tulo Rovaniemelle klo 10:30.

Tuloaika Tampereelle klo 17:54 ja lähtö klo 18:10. Makuuvaunuja Tampereelta Rovaniemelle ja Kemiin. Ravintolavaunu: Helsinki - Seinäjoki.

[ Sivumennen: porilaisesta P 43:sta keväällä 1963: lähtö Hki klo 17:10, tulo Tampereelle klo 20:08. Tampereelta se jatkoi matkaansa klo 20:35, mutta: junana H 43, eli henkilöjunana. ]

Bussiyhteyksiä Tampereella liittyen juuri junaan P 61:

Paunun vakiovuoro Jyväskylään lähti klo 18:15. Se ajoi Kangasalan (Huutijärven tienhaaran) kautta Orivedelle, Länkipohjan ja Kuoreveden Hallin kautta. Muun muassa.

Tuloaika paunulaisella Jyväskylään oli klo 22:20. Entä P 61? Saapui Haapamäelle klo 19:54. Haavasta lähti lättähattu H 909 Pieksämäelle klo 20:15 ja se saapui Jyväskylään klo 21:43.

Paunun pikavuoro Jyväskylään lähti Tampereelta klo 18:30 ja saapui Jyväskylään klo 21:55.

Lauttakylän Auto Oy:n tarjontaan kuului pikavuoro Raumalle, lähtö Tampereelta klo 18:00. - [Juokse siinä sitten kieli vyön alla kantamuksiesi kanssa rautatieasemalta linja-autoasemalle 6 (kuudessa) minuutissa, ellei bussi poikennut rautatieasemalla. Pystyiköhän Ritolakaan moiseen?]

Ja Ruovedelle F. Kovasen vakiovuoro klo 18:20.

PÄÄASIA: pikavuoro Tampere - Jalasjärvi - Vaasa, lähtö klo 18:00. Joku taisi mainitakin tämän käyvän rautatieasemalla. Sen tuloaika Vaasaan oli klo 22:50. Liikennöitsijä kaikesta päätellen Länsi-Linjat Oy, vaikka taulun alaosassa luki myös E. Lumiaho.

Reitti kulki mm. Kyröskosken, Parkanon, Kurikan ja Laihian kautta, vissiinkin vanhaa kolmostietä.
Mahtavaa, oksennuspussien kysyntä huipussaan!

V. Keto-Seppälä ajoi myös pikavuoroa Tampereen - Vaasan välillä, lähtöaika kuitenkin jo klo 17:30. Reittikin toisenlainen: kulki lännempää: - Häijää, Lavia, Kankaanpää ja Teuvakin pysähdyspaikkoina muun muassa.

Jos nyt P 61:ltä piti nimenomaan Vaasaan tukkia, niin Seinäjoelta lähti henkilöjuna H 53 klo 22:15. Vaasassa se oli seuraavan vuorokauden puolella: klo 0:08. Seinäjoelle se oli etelästä tullut klo 20:46.

Muutenkin juna 53 oli aika vekkuli kulkija: - se oli lähtenyt Helsingistä pikajunana P 53 kello 12:00. Tampereelle se tuli klo 14:53 ja lähti Haapamäen suuntaan klo 15:10. Se kulki veturijunana, 1./2. luokan päivävaunut ja kahvila. Ei pysähtynyt ennen Orivettä, vaikka sen identiteetti olikin henkilöjunaksi muuttunut: H 53. Haapamäellä se pysähtyi: klo 17:35 - 18:20. Verkkaista menoa, eikä nykymallista hosumista tukka putkella italiaanojen värkkäämällä muovidildojunalla.
kuva 07.02. 14:45 Niklas Rinta-Kanto  
  ainiin, sekin oli vielä tuon jälkeen. Muistin näköjään väärin.
kuva 07.02. 13:50 Linus Mansner  
  Kyllä tuossa 2 junaa näkyy. Se on pääasia.
kuva 07.02. 13:39 Veeti Pietilä  
  Tervetuloa vaunut.orgiin Lenni!
kuva 07.02. 13:25 Veikko Hattunen  
  Onhan tämä ihan hieno!
kuva 07.02. 13:06 Lenni Voutilainen  
  Kuva ei ole ihan tarkka mutta saa siitä kyllä jotain selvää...
kuva 07.02. 11:51 Juha Kutvonen  
  Fo-vaunut korvattiin Fot:eilla vuoden 1984 aikana. Vielä keväällä -84 Fo:t sarjasta 22531-548 kulkivat kaukojunien vaunustoluettelon mukaan junissa P 9/10, P 61/62, P 63/64 ja P 71/72. P 9:ssä Fo on havaittu Joensuussa 1.6. ja syyskuussa olen kuvannut Järvenpäässä 22541:n P 71:ssä.
Kuvasarja:
Helsingin aseman laiturien asfaltointi v. 1932
 
 07.02. 11:46 Eljas Pölhö  
  Asemalaiturien päällystämistyön lopputarkastus suoritettiin 19.8.1932.
kuva 07.02. 11:44 Joel Kuikka  
  Ei ollut viimeinen siirto. 7052 oli viimeinen, joka vietiin ja se vietiin 14.-15.7. välisenä yönä.
kuva 07.02. 11:29 Teemu Saukkonen  
  Nappivalotus sattunut, kuu on vaikea kuvattava. Paljonko millejä?
Kuvasarja:
Kesäretki Keski-Euroopan raiteilla 5.-12.6.2025.
 
 07.02. 10:46 Seppo Rahja  
  Hieno kuvasarja, noissa maisemissa silmä lepää.
kuva 07.02. 08:38 Pasi Seppälä  
  Kiitos kuvausluvuista. Vähän arvelinkin että maisema jää aavistuksen alivaloittuneeksi kun kuun valotus on noinkin hyvin kohdallaan. Kuvankäsittelyssä sitä tummuutta voi sitten hieman vaalentaa jos niin haluaa. Mutta hyvä aamuhämärän tunnelma tässä mainiossa kuvassa on kohdallaan.
Joskus vuosia takaperin kun hain vaimoa töistä Kaslinkin henkilökuntaparkista, katselin että siitä aidan takaa näkyy hyvin sillalle. Tämä ja edellinen kuva onkin ilmeisesti niiltä paikkeilta otettu. Itseltä unohtui sitten paikka, mutta kiva nähdä että se on toimiva.
kuva 06.02. 23:26 Rasmus Viirre  
  Aina mielenkiintoista nähdä Dr14:sta kuvaa vaihtotöissä. Kuinkahan pitkään nämä pysyvät käytössä?
kuva 06.02. 23:23 Uwe Geuder  
  Moottorivaunut saatiin todellakin "jo" käyttöön tammikuun ensimmäisellä puoliskolla. Mutta ilo kesti vain 5 päivää. Tällä kerta ei yksi selkeä ongelma. Yhdessä vaunussa paloi sähkökaappi. Toisessa joku oviongelma. Kolmanneksella lehtikelin aikana tulleita pyörävaurioita (ks. yllä) ei vielä korjattu. En tiedä mitä muuta vielä, joka tapauksessa yhdestätoista vaunusta on niin vähän käyttökelpoisia, että junaliikenne seisoo kokonaan. Korvataan linja-autoilla.
kuva 06.02. 22:58 John Lindroth  
  Pirteä kuva Kanasta"
kuva 06.02. 22:51 Petri Nummijoki  
  Minusta taas on hyvä asia, ettei kuva näytä aidolta. Tästä oli jo aikaisemminkin keskustelua mutta ainakaan itse en sivustolle edes halua sellaisia kuvia, joita voi luulla aidoiksi mutta ovat oikeasti tekoälyllä tehtyjä.
kuva 06.02. 22:24 Jarno Piltti  
  Nyt täytyy oikein miettiä että mieltä tästä oikein on. Hyviä pointteja tullutkin jo, eli työkalu siinä missä joku vakiintuneempikin, ja valokuvaaminen ja erilaiset työkalut on kulkeneet yhdessä aina. Tässä kuvassa on hyvää yleistunnelma, lumituisku on monesti juuri näin dramaattinen ja vahvasti tunnelmallinen ilmiö. Huonoa on se että tämä näyttää heti ensi silmäyksellä tekoälyllä tehdyltä. Tietynlainen sinänsä laadukkuus yhtyy tietynlaiseen tökeryyteen. Ymmärrän Hannun kaksijakoiset fiilikset kyllä. Pienoisrautatie pitäisi kai rakentaa ja kalusto säistää alunperinkin kokonaan talviasuun jos meinaisi tällaista jälkeä aikaan saada ilman keinoälyä?

Ja valokuvaussivustolla kun ollaan niin tekoäly on pirun hyvä väline erilaisten softien haltuunottamisessa. Kysyy vaan miten vaikkapa joku kohinanpoisto pitää tehdä niin AI käy läpi valtavan määrän tietoa ja antaa hyvän, toimivan ja ajantasaisen vastauksen.
kuva 06.02. 22:18 Tuomas Pätäri  
  Kiitokset palautteesta. Lähin mittausasema näyttäisi -22 mitanneen. Se on minun sormille melko paljon, jotka hieman kovilla olivat, kun kuvatessa ei kauhean paksua hanskaa voi käyttää. Jaloissa ei sen sijaan tuntunut missään, kun vuorelliset talvisaappaat pitävät tuollaisenkin pakkasen hyvin loitolla.

Ekstremearvoja ei tarvinut käyttää, koska ihan hirveän pimeää ei kuvaushetkellä enää ollut. ISO on ollut 3200, aukko F6,3 ja suljinaika 1/400. Jos kuun haluaa pysyä puhkipalamattomana, valotusta ei mitenkään ihan hirveästi tuosta kombinaatiosta pystyisikään kasvattamaan. Ja sehän taas asettaa omat rajansa sille, miten hämärää muu maisema voi olla, jotta siellä on vastaavilla arvoilla vielä jotain nähtävissä.
kuva 06.02. 21:59 Eljas Pölhö  
  Ei kannata poistaa. Sekin on tieto, että ei liity rautateihin, vaikka teoriassa olisi voinut liittyä. Kuvan kommentit lisäsivät tietoa rautatietykeistä, joten siinäkin se palveli sivuston tarkoitusta.
kuva 06.02. 21:14 Into Tilander  
  Eli kuvan voi poistaa, kun ei liity rautateihin?
   >>