![]() |
19.06. 13:54 | Riku Outinen | ||
Sen verran täsmennetään että Edm on ollut siirtoajossa tässä, niillä ei ole voinut matkustaa koskaan Jyväskylään. Cemteillä kyllä, se liikenne loppui syyskuussa 2006. | ||||
![]() |
19.06. 13:52 | Rainer Silfverberg | ||
Muistan tuon ajoilta kun opiskelin. Pyörällä tuli mentyä tuosta usein. Ja kulki se teekkarikylään menevä bussikin tuosta. Tuo lähin valkoinen rakennus taisi olla joku sähköasema. | ||||
![]() |
19.06. 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
Viime vaiheessaan junissa P 51 ja P 95 kulki makuuvaunu tai parikin Hki - Haapamäki - Jyväskylä paluuvuoroineen (P 96 / P 52) aina 28.5.1978 asti. Tuona päivänä avattiin Jämsän oikorata henkilöliikenteelle. Kerran toukokuussa 1978 oli makuuvaununa Em 2470, joka on nykyisin Rautatiemuseon pihalla jonkinmoisena verstasvaununa. |
||||
![]() |
19.06. 11:34 | Teppo Niemi | ||
Kyllä Jyväskylässä on ollut yöjunaliikennettä ja jopa Jyväskylä on ollut makuuvaunun määräasemanakin. | ||||
![]() |
19.06. 11:20 | Christian Pakisjärvi | ||
Mitä?! Onko Jyväskylässäkin ollut aikoinaan yöjuna liikennettä? | ||||
![]() |
19.06. 08:36 | Veeti Pietilä | ||
Eipä tietenkään. :( | ||||
![]() |
19.06. 08:36 | Jari Välimaa | ||
Nykyaikaisia sähköautoja ajetaan oikosulkumoottoreilla eli vaihtovirtamoottoreilla ja invertterillä muunnetaan akun tasasähkö vaihtovirraksi jota ohjataan taajuusmuuttajilla. Itse hämmästyin Volvon sähköbussin akun jännitteseen : 600 V joka on erikoinen kun tavallisesti on 400 V, 800 V ja 1200 V. https://www.volvobuses.com/content/dam/volvo-buses/markets/finland/Data-sheet-Volvo-7900-Electric-FI-VolvoBuses-2024.pdf |
||||
![]() |
19.06. 08:26 | Jari Välimaa | ||
"Tampereen Hervannassa kokeillaan robottibussien käyttöä ilman turvakuljettajaa Liikennöinti alkaa Lintuhytin asuinalueen ja Hervantajärven ratikkapysäkin välillä tällä tietoa lokakuussa 2025." https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000011311739.html |
||||
![]() |
19.06. 01:05 | Linus Mansner | ||
Hieno kuva Joel! | ||||
![]() |
19.06. 00:03 | Janne Karresuo | ||
Kiitos Jarno ja John. Joskus on ihan hyvä olla oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. | ||||
![]() |
18.06. 22:38 | Otto Tuomainen | ||
Valitettavasti en löytänyt tarkempaa tietoa tästä vaunusta. Veikkaisin että tämä on ZSSK Cargon omassa käytössä. | ||||
![]() |
18.06. 22:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
Hra Esa nyt kirjoittaa vastasähkömotorisesta voimasta, mutta keskustelussa on asiana sähköjarrutus, hyötyjarrutus tai regeneratiivinen jarrutus, miten vain se halutaan ilmaista. En tiedä, vastaako tuo ilmiö kestomagnetoidussa tasavirtamoottorissa vastasähkömotorisen voiman määritteitä. Vai onko tämä nyt semanttinen tai viestintäkysymys. Nimittäin vastasähkömotorinen voimahan syntyy silloin, kun tyypillisesti tasavirta-ajomoottorissa kulkee virtaa, joka tietenkin pyrkii pyörittämään sitä moottoria. Mutta nyt se virta magnetoi ne moottorin käämit, ja kun se moottori pyörii, alkaa käämeissä muodostua vastakkaissuuntaista jännitettä; tietenkin!, koska siinä pyöritetään moottorin ankkuria magneettikentässä; niinhän se generaattorikin toimii. Mutta siis tämä on ei-haluttu ilmiö, joka tuntuu siellä virran syöttöpäässä siltä, kuin moottorin sisäinen vastus nousisi; moottori ottaa vähemmän virtaa vastaan ja moottorin teho laskee. Tätä ilmiötä kompensoidaan pienentämällä tätä magneettikenttää, ja se taas tapahtuu lisäämällä vastusta moottorin virtalähteen ja moottorin kenttäkäämin väliin ja tämä on kentänheikennys. Sähköjarrutus puolestaan tehdään niin, että magnetoidaan tämä kenttäkäämi, ja kytketään moottorin ankkurin navat vastukseen tai sähkövirran takaisinsyöttölaitteeseen. Tällöin sähkömoottori jarruttaa ja syöttää energiaa ulospäin, koska se toimii generaattorina. Jos tasavirtamoottoria käytetään tällä tavoin, niin en nyt ole ihan varma, onko termi vastasähkömotorinen voima tarkka juuri tässä yhteydessä. Ehkä onkin. Ja hra Esa, myös Sr1-veturissa on kaksiportainen kentänheikennys, vaikka kommentissasi rajaat asian vain dieselvetureihin. Sm1-2 -kalustossakin esiintyy kentänheikennys, mutta se on hyvin epätavallinen, koska siinä kenttämagneettia syötetään erillisellä tyristorisillalla: Sm1-2 kalusto lähtee tavallaan "kentänvahvistus" päällä, kiihtyy ja jossain 40 km/h nopeudessa se alkaa muuttua portaattomaksi kentänheikennykseksi. |
||||
Kuvasarja: Bruggin rautatiepuiston avoiminen ovien päivä (7.6.2025) |
18.06. 21:01 | John Lindroth | ||
Laadukas edustava kuvasarja! | ||||
![]() |
18.06. 20:59 | Jyrki Talvi | ||
Komea kuvasarja Eemil. | ||||
![]() |
18.06. 19:55 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
Lähes samanlainen rakenne kuin Kuopion asemarakennuksen ulko-ovien puoleisella seinällä. | ||||
![]() |
18.06. 19:54 | Veeti Saukkonen | ||
Tämäpä | ||||
![]() |
18.06. 19:40 | Jimi Lappalainen | ||
Samoin kuin Torkkelissakin: https://vaunut.org/kuva/160968 | ||||
![]() |
18.06. 19:38 | Jimi Lappalainen | ||
Ei se oikoradan osalta pidä enää paikkaansa. | ||||
![]() |
18.06. 19:36 | Jimi Lappalainen | ||
Onko kyseessä vankivaunu? | ||||
![]() |
18.06. 18:56 | Juho Rintala | ||
Ja näköjään myös Vihtarissa pysähdytty, tuttu paikka minullekkin :) | ||||
![]() |
18.06. 18:55 | Juho Rintala | ||
Heinävesi mainittu! Kiva että sielläkin olette pysähtyneet. Itse kuvasin junan Heinävesi-Vihtari välillä! | ||||
![]() |
18.06. 18:48 | Toni Lassila | ||
Toiseen suuntaan siinä VETissä lähti tosiaan toinen 25-sarjalainen Dv12 (mahdollisesti 2558). Sitä en kuvannut mutta ratapihan ohittaessani huomasin että sellainen oli siirtymässä lähtöraiteelle. | ||||
Kuvasarja: Bruggin rautatiepuiston avoiminen ovien päivä (7.6.2025) |
18.06. 18:44 | Rainer Silfverberg | ||
Jännä kohde josta harva meistä on kuullut, ja sinulla kävi tuuri kun osuit paikalle kun oli avoimien ovien päivä. Museon kotisivujen mukaan ei ole säännöllisesti avoina yleisölle. | ||||
Kuvasarja: Bruggin rautatiepuiston avoiminen ovien päivä (7.6.2025) |
18.06. 17:39 | Jarno Piltti | ||
Upea kuvasarja ja komeat koneet, kiitos! | ||||
![]() |
18.06. 17:32 | Leevi Heino | ||
Korjaus: Toisaalla mainittiin, että jäi Rovaniemelle. | ||||
![]() |
18.06. 17:24 | Leevi Heino | ||
Ei kai se nyt enää siellä ole? Ainakaan kuvatekstistä päätellen. | ||||
![]() |
18.06. 16:59 | John Lindroth | ||
Komea kuva! | ||||
![]() |
18.06. 16:35 | Oliver Laaksonen | ||
On ollu ainakin viime syksystä asti, Ei näe enään deevereitä varkauden pönttöjunassa… | ||||
![]() |
18.06. 16:35 | Miitre Timonen | ||
Muistan tän helteisen päivän, samana päivänä oli Lontoon pommi-iskut. | ||||
![]() |
18.06. 15:59 | Jarno Piltti | ||
Nyt on kyllä sävyt ja valo kohdallaan! Ja ihmiset hienosti osana sommitelmaa! | ||||
![]() |
18.06. 15:52 | Niklas Rinta-Kanto | ||
Tietääkseni nuo Sm6:set ollaan saneerattu uudelleen, eli vaihdettu telit jne.. | ||||
![]() |
18.06. 15:31 | Veikko Hattunen | ||
Nytten herra on rovaniemellä | ||||
![]() |
18.06. 14:53 | Oliver Karhu | ||
En tiedä onko sille tehty mitään, mutta alunperin allergoissa oli 1522mm, elikin just se kompromissi suomen 1524 ja venäjän 1520 väliltä. | ||||
![]() |
18.06. 14:03 | Janne Karresuo | ||
Kiitos Pasi! | ||||
![]() |
18.06. 13:20 | Pasi Seppälä | ||
Kesän vihreyttä parhaimmillaan. Erinomainen kuva! | ||||
![]() |
18.06. 12:55 | Markku Naskali | ||
Onkohan raideleveydelle tehty jotain? Käsittääkseni se oli aiemmin Suomen ja Venäjän välinen kompromissi. | ||||
![]() |
18.06. 10:29 | Kari Haapakangas | ||
Piti ihan ruveta laskemaan, mutta kyllä tuo "reittikartta" vaan sittenkin pitää paikkansa. Karjaan jälkeen on tosiaankin kuusi seisaketta Hangon radalla. | ||||
![]() |
18.06. 10:09 | Ilari Inkiläinen | ||
Onkohan tuohon lipputoimiston tiloihin tulossa joskus jotain? Se on aika monta vuotta ollut tyhjillään. Mielestäni koko aseman voisi peruskorjata, mutta tuskin tulee tapahtumaan. | ||||
![]() |
18.06. 10:07 | Ilari Inkiläinen | ||
Ne vessat ovat myös sisältä ihan järkyttävässä kunnossa. Laitoin joskus palautetta niistä, mutta ei johtanut mihinkään. Tästä on vähintään pari vuotta aikaa. Ainoa suht siistissä kunnossa oleva on inva-WC, jota olen pari kertaa joutunut käyttämään. Miesten vessassa ei ole tyyliin edes ovia enää, kun rikottu. | ||||
![]() |
18.06. 09:59 | Leevi Heino | ||
Kyllä. Onkos Dr19 ollut ikinä Varkauden junassa? | ||||
![]() |
18.06. 09:16 | Veeti Pietilä | ||
Ilmeisesti T 4008:n kalusto mutta Varkaudessa deevereillä | ||||
![]() |
18.06. 09:10 | Esa J. Rintamäki | ||
Näkyy olevan aika ruuhkaista...? Yksi kuvaamisen arvoinen "instituutio" olisi ehkä hyvä vielä lisätä tähän Lahden aseman nykyaikaa ansiokkaasti dokumentoivaan kuvasarjaan: - vessan ovet, joiden vieressä on trendikäs opastus vessaan pääsemiseksi kännykkänumeroineen ja visiteeraamiseen liittyvine hintoineen...? Sen vessakäynnin hintaluokkahan on hädänalaisen ihmisen törkeää hyväksikäyttöä... |
||||
![]() |
18.06. 08:55 | Kari Haapakangas | ||
Sinänsä hyvä, että seinät on ihan kuviomaalattu. Se nyt ainakin hieman hillitsee taiteellisen itseilmaisun mahdollisuuksia etsivän kansalaisen pyrintöjä tarjota näkemyksiään kaikelle kansalle. Toki ei täysin menestyksellisesti... |
||||
![]() |
18.06. 08:45 | Juha-Pekka Marttila | ||
Ompa komia kuva! Se on niin komia tuo valonheitin.. | ||||
![]() |
18.06. 08:36 | Noah Nieminen | ||
Varmasti toinen Sr2 tai Sr3 :) | ||||
![]() |
18.06. 07:29 | Jari Välimaa | ||
kolme raidetta oli suunnitelmissa | ||||
![]() |
18.06. 00:00 | Panu Breilin | ||
Aluksi tämä oli oma itsenäinen linjavaihteensa nimeltä Starckjohann Steel. Linjavaihde avattiin 16.8.1999 ja 1.12.2005 alkaen se on ollut osa Lahden liikennepaikkaa. | ||||
![]() |
17.06. 23:58 | Rainer Silfverberg | ||
Hienoa että Lahdessa on vielä kunnollinen rautatieasema! | ||||
![]() |
17.06. 23:38 | Niklas Rinta-Kanto | ||
Kiitos. Ja ainoa oikeasti "hyvä" puoli lupiineissa on värit mitä tuovat kuviin.. | ||||
![]() |
17.06. 23:27 | Leevi Heino | ||
Hieno kuva, lupiinipelto tuo mukavasti väriä kuvaan! | ||||
![]() |
17.06. 23:11 | Niklas Rinta-Kanto | ||
Vastaan nyt vähän myöhässä mutta juu, tykkään itsekkin! |