Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.05. 11:09 | Erkki Nuutio | ||
| Mysteeri tässä on, että asemakilpi (-kilvet) puuttuvat, mutta sadekatokset ovat jo paikoillaan. Ehkä Bobrikovin kilpi on tulossa, ja siksi suomenkielinen kilpi on tilapäisesti irroitettu. Vihkimisen yhteydessä on suomenkielinen kilpi epäilemättä ollut paikoillaan. Ajankohdaksi arvelisin 1890 luvun loppua. |
||||
|
23.05. 10:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä se vanhempi kioski näkyykin. Eli se lienee vuosisadan vaihteen ajoilta. | ||||
|
23.05. 10:53 | Erkki Nuutio | ||
| Herrojen puvusto mielestäni mieluummin viittaa 1890-luvun loppuvuosiin, jolloin aseman maalattu verhouslaudoitus oli raikkaimmillaan. Bobrikovin (astui tuhotoimeensa 1894) kyrillinen kilpi ei liene ollut vielä kiinnitetty radan vihkimisen aikoihin - suomalaisuushenki oli hyvin vahvaa Karjalassa. Siihen alkoi jo kohdistua paineita ja lahjoitusmaakauden muistot olivat vahvoja. Sadekatokset luultavasti lisättiin myöhemmin. Ne olivat pakoillaan jo pian aseman valmistuttua. Arvelen siis kuvauksen tapahtuneen 1895...1896 vaiheilla. |
||||
|
23.05. 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiekirjakauppa Oy:n itselläni olevissa historiikeissä (1910-1970 236 s. ja 1910-1935 27 s.) ei ole kioskiluetteloita ja eri aikojen kioskeista on rajallinen määrä kuvia. Kuitenkin niiden pohjalta oletan, että taaempi kioski olisi jo 1910-luvulta, tai vanhempikin. Edempi etulipallinen kioski lienee sensijaan 1930-luvulta. Jos lipan lautaverhousta ja markiisia markiisia ei olisi, olisi kioskirakennus vuonna 1937 Hyvinkäälle pystytetyn kaltainen. Pieniruutuisine ikkunoineen kuvan kioski on kuitenkin Hyvinkääläistä vanhempi. Kioskin lipan etunurkissa on Rautatiekirjakaupan siipipyörämerkit, joita en muissa kioskikuvissa havainnut. Arvelen siksi etummaisen kioskin olevan vuosien 1928-1932 vaiheilta ja valokuvan olevan 1930-luvun alkupuolelta. Kiinnostava kuva! Kioskeista on julkaistu myös Anne Mäkisen Kioski - kipari - kiska - snagari Helsingin kioskeja (H:gin kaupunginmuseo 1/2003. Siinäkään ei ole tyylillisesti muistuttavia kioskeja. |
||||
|
23.05. 10:01 | Jouni Hytönen | ||
| Allegro-reitillä rajalta Pietariin kaikki ajoneuvoliikenteen tasoristeykset varustettiin kevyiden puomien ja nousevien läppien lisäksi vielä kolmannella turvajärjestelyllä eli erittäin järeillä lisäpuomeilla, joihin kyllä pysähtyy mikä vaan lähestyvä laite. Nämä kaikki kolme myös aktivoitiin hyvissä ajoin etukäteen, jolloin tielle alkoi kertyä paikasta riippuen hyvinkin pitkiä jonoja. Allegroiden aikataulut julkaistiin tasoristeysten tarkkuudella RZD:n sivuilla. | ||||
|
23.05. 09:54 | Jouni Hytönen | ||
| Talvella 1991-1992 järjestettiin Haapamäellä höyryveturin lämmittäjän peruskurssi. Siihen kuului lämmitysharjoittelua kesällä puistoveturissa. Vr1 669:n kattila-aika oli umpeutunut 1991, joten puistoajossa käytettiin Tk3 1150:ä tai välillä jopa Pr1 776:a. Tuolla ei toki ole juuri mitään tekemistä raskaan tavarajunan linjalla vetämisen kanssa, mutta mielenkiintoista oppia joka tapauksessa. | ||||
|
23.05. 09:36 | Esko Maasalo | ||
| Kaikkein kiireisimpinä ja vaikeimmin saatavina taitaa sopivimmat messinkinumerot irrota heti lapun tultua luukulle! | ||||
|
23.05. 06:29 | Jari Välimaa | ||
| myös Valmetin ratikoihin Hesassa lisättiin esteetön välipala. | ||||
|
|
22.05. 23:08 | Heikki Jalonen | ||
| Päätyseinästä puuttuu paikannimikyltti (joka vuonna 1904 olisi myös venäjäksi) eikä näy edes hahmoa, että siinä olisi ollut sellainen. Voisi siten olettaa, että tuo kortin valokuva on melko paljon vanhempi kuin kortin kirjoituspäivä; ehkä vuoden 1896..98 tienoilta. Ennen sortokausien alkua siis otettu. Huomatkaapa, että rakennuksen nurkassa oleva (muissa sarjan kuvissa näkyvä) lyhty on otettu irti, ilmeisesti suojaan kesäkaudeksi. Lyhdyn konsoli on paikallaan ja näyttää täsmälleen samalta kuin muissakin kuvissa. |
||||
|
22.05. 22:58 | John Lindroth | ||
| Samaa mieltä veturi on upea! | ||||
|
|
22.05. 22:51 | John Lindroth | ||
| Edesmennyt hyvä kaverini Pasilan kuljettaja Eikka toi usein esiin sen mikä työ oli toimia menestyksekkäästi höyryveturin lämmittäjänä se on erinomaisen taitoa ja kokemusta vaativa tehtävä!Hän koki viihtyneensä lämmittäjänä paremmin kuin sittemmin kuljettajana,hän käytti itsestään nimitystä 'Skffelkonstnär" eli lapiotaiteilija!Sai itsekin kerran kokeilla Riston lämmittämistä ja totesin heti ettei tuo ole mun juttu. Eikka kertoi mulle tarinan kun kerran veturin paineet pääsi sattumalta laskemaan ,hän kertoi siitä vielä myös eläkepäivinään!Eli oli kunnian kysymys selvitä tehtavästään! |
||||
|
|
22.05. 22:43 | Heikki Jalonen | ||
| Luultavasti ollaan vuosien 1917...1920 välillä. Suomi-Venäjä-kyltti on kadonnut, mutta sen paikka vielä häämöttää. Talokin on aika huonossa maalissa. Rakennusta ei vielä ole muutettu, sadekatoksia on kaksi. | ||||
|
|
22.05. 22:35 | Jorma Toivonen | ||
| Upea kuva uljaasta Ristosta, johon sain ensikosketuksen alkavalle ammattiuralleni. 30.03.1973. juna 2213 (Ri-Kv), junapaino 890tn:a, siinä sai harjoittelijareppana useammankin "kihvelillisen" viskaista Riston tuliseen pätsiin, mielessäni käväisi jopa alkavan urani lopahtaminen siihen. Mutta lopulta tuli sinniteltyä saman työnantajan palveluksessa yli 30-vuotta. | ||||
|
|
22.05. 22:28 | Heikki Jalonen | ||
| Asemataloa on tässä jo jotenkin muutettu (molemmat ovien edustan sadekatokset ovat poistuneet). Ilmeisesti jotain 1920-luvun muutoksia. Rakennus on myös hyvässä maalissa. Kaksikielisen kyltin haamukaan ei enää näy. Herrojen vanhanaikaisesta puvustuksesta voisi päätellä, että ollaan jossain ihan 1920-luvun alussa. |
||||
|
|
22.05. 19:35 | Sauli Vähäkoski | ||
| Samoin venäläisessä tavassa, jossa maantien pinnasta nousee teräslevy estäen pääsyn tasoristeykseen junan saapuessa. | ||||
|
|
22.05. 17:44 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvalloissa pystyy kokemaan varsin kuumottavia tasoristeystilanteita, joissa pelkästään valoilla suojattua tasoristeystä lähestyy tavarajuna valot vilkkuen: https://vaunut.org/kuva/159059?s=1 Sinällään jenkkiläinen tapa vilkkuvista veturinvaloista ja erittäin kuuluvasta veturintorvesta on toimiva tapa huomata juna! | ||||
|
|
22.05. 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on vielä parempi ehdotus: laitetaan ilmatorjunnasta tuttu ISO valonheitin veturin keulalle ja tehdään siitä niin vilkkuva, että kaikilta autoilijoilta menisi päänsisäisen keinohorisonttimittarin inertiahyrrät sekaisin pitkäksi aikaa. Älysormukset sun muut hoitakoon autoissa välittömän hätäjarrutuksen. - Eiköhän ala vörkkimään...? |
||||
|
22.05. 17:01 | Rasmus Viirre | ||
| Makuasia, mutta kun poseeraava joukko on noin suurehko, olisi parempi olla veturin edessä ja vieressä maassa. Ensinnä kuvasta tuli lähinnä mieleen intialaiset junat… | ||||
|
|
22.05. 16:48 | Robert Sand | ||
| Saattaa heijastava pinta olla hyvä myös mahdollisessa avustustulanteessa vuoden pimeään aikaan. | ||||
|
22.05. 16:31 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, todella upea kuva! | ||||
|
|
22.05. 16:00 | Markku Naskali | ||
| Kyllähän ne junat päivälläkin liikkuvat ja aurinkohan se valoa antaa. Valot, etenkin vilkkuvat olisivat tietenkin tehokkaammat jopa päivälläkin. Olen suurimman osan elämästäni asunut ihan radan ja tasoylikäytävien lähellä ja joutunut todistamaan useita alle jääntejä. | ||||
|
|
22.05. 15:37 | Marko Vornanen | ||
| Kyllä fakta on se, että valoista juna huomataan, eikä mistään teipeistä. Mistä ne teipit heihastavan valon saisivat? Sm6 7x53 on kuvassa näkyvä yksikkö. | ||||
|
|
22.05. 15:30 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
22.05. 15:01 | Joonas Kauppinen | ||
| 585 ollaan käytetty Helmikuussa muutaman kerran. | ||||
|
|
22.05. 14:05 | Markku Naskali | ||
| Ei tosiaankaan ole mikään turhateippi. Vielä on tasoristeyksiä joista juuri saatiin taas muistutus. | ||||
|
|
22.05. 13:35 | Sauli Vähäkoski | ||
| Turvateippauksissa on väristä riippumatta valoa voimakkaasti ja näkyvästi heijastava pinta. Vielä kun lisäksi olisi amerikkalaistyylinen ajovalojen vilkuttaminen. | ||||
|
|
22.05. 13:13 | Kari Roininen | ||
| Tuo 211 toimii pelkästään harjakoneena,sitä ei muuhun työhön juuri käytetä. | ||||
|
|
22.05. 12:21 | Markku Naskali | ||
| Jos lisää havaittavuutta muun vihreyden keskellä, lienee hölmöytensä ansainnut. | ||||
|
22.05. 11:43 | Perttu Karttunen | ||
| Olin ammattikoulussa Liperin Kaprakassa, usein kyllä myöhästyi koulusta ja pari kertaa bussista kun piti jäädä odottelemaan kulkisiko junia. Monesti tuli Dr13 bongattua junan keulilla silloin. | ||||
|
|
22.05. 11:06 | Jouni Hytönen | ||
| Jotain saattaa laatikoiden pohjilta löytyä. Muistelen itse viimeisiä matkoja yöjunalla Pieksämäen ja Joensuun välillä aavistuksen epämukavina - rata on varsin kaarteinen ja tuntui, että jatkuvasti on pienessä liikkeessä sängyllä kaarrevoimien vaikutuksesta. | ||||
|
|
22.05. 11:04 | Asmo Rasinen | ||
| Näyttääpä tuo turvateippi pöhköltä. | ||||
|
|
22.05. 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, vegetaristi 995 kulkeella. Ei kuva siittä paljoo parane, sano. Öljynerotin vähän päästelee, ennenkuin poistohöyry kerkiää Friedmannin imuriin. |
||||
|
|
22.05. 09:10 | Kimmo Huhta | ||
| Olisiko kellään valokuvaa Dr13-vetoisista yöpikajunista pysähtyneenä Viinijärvellä, Vihtarissa, Heinävedellä tai Varkaudessa? Lapsuusvuosieni parasta antia olivat öiset matkat noissa maisemissa CEmt:in keskipunkalla jatkosten pauketta, vaunun narinoita ja helinöitä, tasoristeyskelloja kuunnellen ja MGO-kömyn aromia tuoksien. | ||||
|
|
22.05. 08:44 | Jonne Seppänen | ||
| Tapanikin päässyt välillä nauttimaan kättensä jäljestä myös ulkopuolelta käsin | ||||
|
22.05. 08:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Näköjään aamukuudelta lähtenyt Turusta ;) | ||||
|
|
22.05. 07:54 | Tapio Keränen | ||
| On se vaan niin uljas veturi! | ||||
|
|
22.05. 07:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sm3:n esteettömyys on ratkaistu junaan kuuluvalla invanostimella: https://vaunut.org/kuva/79806 . | ||||
|
|
22.05. 06:43 | Jari Välimaa | ||
| Ainoa ratkaisu olisi esteettömän välipalan asentaminen junaan kuten Suomen lähijunat teki sm2:een | ||||
|
|
22.05. 01:26 | Leevi Halonen | ||
| Noita ulkoisia nostimia on myös paljon Tanskassa. Kööpeenhaminassa ja Aarhusissa niitä näkee usein toiminnassa. | ||||
|
21.05. 23:08 | Juha-Pekka Marttila | ||
| 2806 seisoi pitkään yksinään tossa vasemmalla laidassa. Ei ole näkynyt Kolarin junissakaan aikoihin. Mikähän sen kunto? Puhumattakaan 2815. En ole nähnyt mitään havaintoja, ees Youtubessa.. Eli onko ns valakkoja sitten ainakin 9 liikenteessä.? | ||||
|
|
21.05. 22:36 | Rasmus Viirre | ||
| Olen itsekin tietoinen 2815:n pitkäaikaisesta seisonnasta, mutta sen voi kuitenkin yhä laskea mukaan VR:n aktiivipalveluksessa oleviin, toisin kuin Pieksämäellä olevat yksilöt. | ||||
|
|
21.05. 20:07 | Jaakko Pehkonen | ||
| 2815 on seissyt tuolla kuvassa näkyvällä paikalla jo pidempään. Tietoa asiasta ei ole, mutta epäilen että siinä on jotain vikaa tms. minkä vuoksi se ei ole kierrossa. Sitä ajatusta tukee myös se että kyseinen Valkko on vilkutellu puskinlyhtyjä ainakin jossain vaiheessa. | ||||
|
21.05. 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisa herra Juha, tällaisen ikälopun käppyrän muistaman Ferrex - lyijymönjän väri on vaaleampaa kuin kuvan kardinaalinpunaiseen kihtaava neukkumaalin sävy. "Ferrex-Susi" muuten olisi oivallisen kuvaava nimi muutoin... ei paha, ollenkaan. Niin ja P 70 oli aikoinaan ennen EP 54 Polarian vuoro Helsinkiä kohti. Muistelisin P 70:n saaneen tunnuksensa siinä yhteydessä, kun ex-Polarian reittiä pidennettiin Oulusta kauas eteenpäin, Roihin asti. Ilmeisesti kysyntää oli ollut senverran? Aamulla klo 7.00 lähtenyt P 69 taasen kulki vanhan EP 53:n taululla Seinäjoelle asti. (Tampereelta lähtö klo etwa 9.02.) Oulu sitten päiväkahvin aikaan eli n. klo 14. EP pysähtyi Seinäjoen jälkeen vasta Bennäs/Pännäisissä, P 69 puolestaan hyppelehti Lapuaa - Kauhavaa jne. Rovaniemi tuli siinä iltapäivällä, jotakuinkin puoli viiden kieppeillä. |
||||
|
|
21.05. 19:34 | Juha Toivonen | ||
| Komea on...Ferrex-Susi. | ||||
|
|
21.05. 19:16 | Kevin Glynn | ||
| Sm6:n TTPS2-vaunussa on 3 hyttiä, nämä taisivat olla rajaviranmomaisten tilat. | ||||
|
21.05. 18:56 | Erkki Nuutio | ||
| Kesäturistiin 1955 viitaten Kotalankin yhteydet olivat kohtuulliset, kumpaankin suuntaan neljä 2&3 lk matkustajajunaa (kumpaankin suuntaan yhdessä makuuvaunukin). Kaikista jatkoyhteydet Tampereelle/Helsinkiin, Poriin, Jyväskylään jne. Lisäksi kumpaankin suuntaan oli yksi 3. lk henkilöjuna. Sitten linja-autoliikenne tihentyi ja tuli henkilöautot sekä maaltapako kaupunkeihin ja vähän Ruotsiinkin. |
||||
|
|
21.05. 18:50 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsissa esim. Norrköpingissä tehtiin "esteellisistä" vaunuista esteettömiä tällaisen ulkoisen nostimen avulla. https://vaunut.org/kuva/63586 | ||||
|
|
21.05. 18:12 | Juha-Pekka Marttila | ||
| 2813 minunkin mielestä ns myynnissä. Miksei noista kaikista ole havaintoja.. Esim tuo Rasmuksen mainitsema 2815.?! | ||||
|
21.05. 18:09 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kiitos tiedosta Ville-V. Omistussuhteet muuttuu kuin must....hevosta... | ||||
|
|
21.05. 17:41 | Lasse Holopainen | ||
| Sanoisin, että esteettömyys ei pistä mitään kalustoa romuksi, vaan päätös romutuksesta, joka taas on turhan usein käsittelemättömän aggression ilmenemismuoto. | ||||
|
|
21.05. 17:27 | Juho Rintala | ||
| Oho! | ||||