Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 10.12. 18:41 Pertti Miettinen  
  Esa. Ainakin 1960-luvulla oli noita kilpailuja asemien siisteydestä ja asemapuistoista.
kuva 10.12. 17:24 Pasi Utriainen  
  Kiitoksia täsmennyksistä. Niiralankadun alikulku voi tosiaan olla kuvassa juuri rakennettu. Historian kirjoista selviää, että silta valmistui vuonna 1934. Savilahden maalaismaisema säilyi 1970-luvulle saakka, jolloin moottoritie valmistui vanhan viitostien viereen ja yliopiston rakennukset alkoivat vähitellen täyttää ranta-aluetta.
kuva 10.12. 17:13 Antti Grönroos  
  Siis käydä ite kuvaamassa paikanpäällä.
kuva 10.12. 16:09 Teemu Saukkonen  
  Eipä tullut oranssia ei. Pitänee suorittaa visiitti.
kuva 10.12. 15:19 Esa J. Rintamäki  
  Liikennepaikkamerkkinä varsiluuta...?

Jaa että Kalakukko? Hyvinkin mahdollista.

"Tenupullon korkki taskussa kiilsi - fiiuuhh - , taskussa kiilsi.
Portsarin kenkä takapuolta viilsi: - Lentävä Puliukko!"

Talvituristi 1951 - 1952, katsotaanpa: yllä olevasta kuvasta on vaikea erottaa mahdollisesti mukaan kytkettyä postivaunua.
Rättimäki on turistin mukaan kaksi kilometriä Kuopiosta etelään.

Karttakirja: Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, julk. 1943, täydennetty painos v.:lta 1960-61: (otetaan esiin voimakas suurennuslasi)

Rata kulkee etelälounaasta, kaartaa kohti itäsuuntaista Kuopiota; Rättimäki on kaarteen viimeisen kolmanneksen kohdalla. Kuvassa auringonpaiste "tarinoisi" kellon olevan likimain aamupäiväyhdentoista ja puolenpäivän välillä. Vanhat kartat-sivustolta on selvemmin nähtävänä radan linjaus juuri "Rag Hillin" kohdilla.

Valtionrautatiet 1937-1962, sivulta 393 on luettavissa, kuinka "talvikautena 1951 - 1952 suoritettiin varsin radikaalinen kokeilu matkustajajunien vähentämiseksi." Ja: "kaikkiaan lakkautettiin satakunta junaparia, (joukossa viisi pikajunaparia)."

Ja nyt nokka Turistiin: postijuna 77, Hki - Kv - Pm - Kon - Ol: vaunuluokat II ja III, makuuvaunu Hki - Pm.

Lähtö Helsingistä junana nro 5, klo 22:30. Tulo Kouvolaan klo 2:10.
Juna 5 jatkoi Kouvolasta itään, lähtö klo 3:00, Parikkalan kautta Savonlinnaan, jonne tuloaika klo 11:19.

Juna 77 lähti Kouvolasta pohjoiseen, lähtöajalla klo 2:50. Tuloaika Kuopioon klo 10:58, Pieksämäellä se oli seissyt 40 minuuttia.
Lähtö Kuopiosta klo 11:30 ja saapumisaika Kontiomäelle klo 17:10. Lähtö edelleen klo 17:32 ja viimein pääteasema Oulu: kello 21:50.

Matkaa tehty 825 km. Pitää kuitenkin muistaa, että tuo 825 km on Turistin kilometrejä. Todellisuus lienee muuta, vaikkakin hyvin vähän poiketen. Turistin kilometreistä laskettiin mm. matkalippujen hinnat. Tuohon aikaan III luokan meno Hki - Pm - Ol maksoi 1540 markkaa + matkatavaramaksu päälle lisäksi, 100 kg:sta 550 markkaa eli tänään 59,83 eur + 21,37 eur.

Duunarin tuntipalkka v. 1952 oli kutakuinkin 172 markkaa eli reilut 17 eur.
Puolen kilon voipaketti: 221 mk, eli n. 3 eur.
Perunakilo: vähän alle 18 mk, eli noin 90 eurosenttiä.
Puolen litran "huonekaluliima" eikun - ööö - Pöytäviina: 410 markkaa elikkä vähän alle 15 egee.

Olisikohan kuvan juna juuri postijuna 77, jotenkin kuvan ajankohta päivästä voisi olla likimain vaikkapa "tehtaan ruokiksen" aikoihin???
kuva 10.12. 14:20 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Erkki: Kysessä on nykyinen Niiralankatu/Viestikatu eli vanha viitostie.
kuva 10.12. 13:57 Erkki Nuutio  
  Tuntemamme tietäjä, Resiinan liikennepaikkahaku kertoo, että Rättimäen seisake perustettiin 15.5.1933.
Aikahaarukka taitaa olla tarkentunut vuoteen 1933.
kuva 10.12. 11:34 Eljas Pölhö  
  Hyvä kysymys John, valitettavasti en löytänyt vastausta 645 kohdalta. Väinö Airaksen päätös Knorrien poistamisesta on päivätty 6.11.1935: Ensimmäisenä N1 (=Pr1) ja H9 (=Hv2) 675-684 ja ne käytetään varalla muihin. Muut poistetaan kun vikaantuvat. 645 ilmeisesti vasta Pieksämäen varikolla ollessaan.

Veturin 645 polttoainehistoria sen sijaan löytyi vuodesta 1930 lähtien:
Muutettu kivihiilille 5.6.1937
Muutettu haloille 13.10.1939
Muutettu kivihiilille 28.1.1940
Muutettu haloille 15.12.1944
Muutettu kivihiilille 22.7.1948
Muutettu haloille 23.5.1949
Muutettu kivihiilille 26.1.1950

Lisäksi tiedetään, että siihen asennettiin sähkövalot 10.12.1948
kuva 10.12. 11:26 Mikko Herpman  
  Onkos tämä juna se "Lentävä kalakukko"?
kuva 10.12. 10:37 Erkki Nuutio  
  Homehavaintojen määrä taitaisi vähentyä, jos palkkaisimme rakennustarkastajat Britanniasta.
Vai tappaako kivihiilten poltto takassa homeitiöt. Eiväthän homeitiöt menestyneet savusaunoissakaan.
kuva 10.12. 09:53 Erkki Nuutio  
  Seinäjoki sinänsä sopii hyvin 637:n kulkemisiin. Onko Vaasan tallin päädystä täällä tai muualla valokuvaa?
kuva 10.12. 09:48 Erkki Nuutio  
  Alikulku komeineen pylväskivineen näyttää juuri rakennetulta. Kivet ovat rakennuskäytäntöä, jota ei sodan jälkeen harrastettu.
Sama pätee tien juuri rakennettuihin 30-lukuisiin tiekaiteisiin.
Mikä kuvassa alikulkeva kapealta vaikuttava tie olikaan?

Kallantie rakennettiin vuosina 1929-1931 (Soraa, työtä, hevosia - Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1860-1945 s. 275 (Tielaitos 1999, 509 s.)
kuva 10.12. 09:32 Keijo Honkanen  
  Mielestäni Seinäjoen vanha talli, esim. nuo vaaleammat tiilet käyvät yks yhteen uudemman kuvan kanssa joka varmasti Seinäjoen vanha talli. Tanko lienee tuulipussin tanko, ainakin uudemmissa kuvissa sellainen tuolla on joskin hieman eri paikassa. Vaasan tallin pääty aivan erilainen. https://ibb.co/bMkhzQY6 https://vaunut.org/kuva/130411
kuva 10.12. 01:34 John Lindroth  
  Koskahan tuo Knorr esilämmitin poistettiin?
kuva 10.12. 00:35 Eljas Pölhö  
  Savutorven korkea tuulikaulus ja että H9 (Hv3) ylipäätään on halkopolttoinen etulaatallisena viittaa enemmän 1930-luvulle kuin 1950-luvulle. 1930-luvulla veturin sijoitusvarikko oli Kouvola ja sen ajopiiri pohjoiseen jatkui Kuopioon saakka. Sotavuosina se siirrettiin Pieksämäen varikolle, jossa se toimi loppuun saakka. Silloin sen ajopiiri pohjoiseen jatkui vähitellen Kontiomäelle saakka.
kuva 09.12. 22:13 Reijo Salminen  
  Kutsutaan myös nimellä vihapuhe. Meillä erinomainen esimerkki siitä on 1918 tapahtumat.
kuva 09.12. 22:04 Niklas Rinta-Kanto  
  komea kuva Ilari, sumuinen sää tuo kuvaan sellaista mukavaa tunnelmaa joka tekee kuvasta vielä upeamman :)
kuva 09.12. 21:22 Rasmus Viirre  
  Saipas 2646 paljon väriä pintaansa! Nyt on irtisanouduttu Pikku-Kalpee -kerhosta.
kuva 09.12. 20:44 Antti Tapani Häkkinen  
  Yksi kuvassa näkyvistä raiteista on sittemmin purettu, enkä ole neljää turvateipitöntä punadeeveriä Riihimäellä kyllä viime vuosina nähnyt. Neljä Dv12:ta sinänsä voi saada tuurilla kuvaan, mutta varikko on todennäköisemmin tyhjä kuin varustettu neljällä deeverillä. Tallien tavanomaisempi kattaus on 2 Dv12:ta.
kuva 09.12. 20:40 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Kallantie/Viitostie vielä vanhalla paikallaan nykyisen Viestikadun kohdilla.
kuva 09.12. 20:20 Vertti Kontinen  
  Tulipa hyvinkin, vaikkakin oranssi näyttää enemmän omaan silmään punaiselta. Uudesta värityksestä löytyy kuva Foxrailin instagramista
kuva 09.12. 19:57 Jouni Hytönen  
  Tapiolla on kunnioitettavan kokoinen kuva-arkisto ja pitkä historia rautateiden kuvaajana. Hän on tässä jo pidemmän aikaa lisännyt kuvia, joissa päivä ja kuukausi on sama kuin lisäyshetkellä, mutta vuosi enemmän tai vähemmän eri. :) Epäilisin, ettei Riihimäen tallilla näyttänyt 21.11.2025 enää juuri tällaiselta. Jos siis ajattelit, että kuva olisi oikeasti otettu tänä vuonna, mutta vuosi olisi väärin.
kuva 09.12. 19:08 Heikki Jalonen  
  Sokeiksi käyneet opastimet kertovat entisistä, vilkkaammista ajoista. Ajoista, jolloin junia kulki enemmän ja tiheämmin ja liikennettä piti pystyä ohjailemaan. Yhden veturin toiminnassa tarvetta ei enää ole.
kuva 09.12. 19:05 Heikki Jalonen  
  Tämä onkin vaikea tunnistettava. Telaston rakenne ja "vauhtiviivat" antaisivat vinkkiä P&H-koneiden suuntaan. Jos niin, niin varmaan kyseessä on silloin kotimaassa (siis silloisessa Jugoslaviassa) tehty lisenssivalmiste.

Venäläisissä tuon kokoluokan koneissa telasto tapasi olla ilman perusketjuja ja Sotka-tyyliin monipyöräinen, joten niin olisi ollut myös tieteellis-teollisen yhteistyön hedelmissäkin.

Entisessä Jugoslaviassa toimi montakin raskaiden koneiden valmistajaa, eikä länsituotteiden lisenssivalmistus ollut ollenkaan harvinaista, esimerkkinä vaikkapa IMT-traktoritehdas.
kuva 09.12. 18:58 Jan Jahkola  
  Olisiko Hk-vaunuissa Ylö-tehtaiden maatalouskoneita maailmalle.
kuva 09.12. 18:15 Heikki Jalonen  
  Äärimmäisenä oikealla taustalla näkyy hieman Robertin toisessa kuvassaan mainitseman kävelevän laahakaivinkoneen ylävaunua.

Köysipukin ja haruspukin perusteella kyseessä on Ukrainan SNT:ssa valmistettu ЭШ 6,5/45 (ESH 6,5/45).

Valmistaja Novokramatorskin koneenrakennustehdas NKMZ (aikoinaan im. Stalina). Sijainti Kramatorskissa, edelleen Ukrainaa, tehdas toimii edelleen jossain laajudessa (vaihtelee sattuneista syistä).

Mallimerkinnän ensimmäinen numero kertoo normaalikauhan tilavuudeksi 6,5 m3. 45 puolestaan kertoo normaalipuomin pituuden olevan 45 m. Koneen työpainoksi löytyy venäläisiltä sivustoilta 278...280 tonnia (vaihtelee varustuksen mukaan).

Tuotantovuodet ja valmistettujen koneiden määrät salailun kattamia, mutta satakappaleisiin ei varmasti ylletä. Luultavimmin tuon mallin tuotanto on alkanut 1950-luvun lopulla ja päättynyt 1970-luvulla.
kuva 09.12. 17:40 Pertti Miettinen  
  Olisiko tää 3708? Nokiallehan oli yksi ratapihasuunnitelma sellainen, että kaikki pysähtymättömät junat olisi ajettu raiteen 4 tai 5 kautta, eli pohjoisinta raidetta. Raiteet 1-3 olisi olleet matkustajaliikenteen käytössä. Tuo ohitusraide olisi ollut samanlainen kuin Lapuallakin on.
kuva 09.12. 17:13 Otto Tuomainen  
  Ilmeisesti tämä on Đuro Đakovićin valmistama 62-677.
kuva 09.12. 16:15 Veeti Pietilä  
  Vuonna 2012?
kuva 09.12. 16:00 Esa J. Rintamäki  
  Herra Kimmo, kyllä, kuvan kapistuksella on samaa näköä preussilaisvehkeen kanssa, mutta:

T8:lla oli kattilan päällä vain höyrykupu, hiekkakuvun ollessa jokseenkin pieni. Tässä tavaraa on enemmän, enkä tarkoita kasvillisuutta.

Minun niksmanniveturihistoriikkini eivät mainitse tyypistä sen kummempaa kuin että KPEV tilasi noin sata veturia. 1920 perustettu Reichsbahn peri näitä myös, mutta aika pian näitä myytiin muille saksalaisille radoille: mm. Berliinin liikennesysteemillekin (23 kpl), jossa niitä siedettiin vain noin 5 - 6 vuoden ajan.

Nämä olivat liian raskaita sivuradoille ja vähänkin nopeammin ajettaessa ne "ansaitsivat" hellittelynimekseen "Luuntäristäjä"!

Bundesbahn hylkäsi ainoansa v. 1963, se oli ollut Schwerten rautatienkonepajalla siirtelijänä. DDR-Reichsbahnilla hylkäsivät viimeisensä (89 6476) joitakin vuosia myöhemmin.

Toinen maailmansota, joka muutenkin järjesti riittävästi päänvaivaa veturihistoorikoille, aiheutti myös runsaasti omistajanvaihdoksia, mutta tämän veturimallin kohtalosta ei liene monikaan vaimosta syntynyt selvitellyt. En silti pitäisi mahdottomana lahjoittamista Jugoslavian alueelle (Kroatia oli saksalaisten liittolainen), enkä sitäkään että siellä päin olisivat väsänneet näitä lisenssillä.

Veturi oli kolmiakselinen ja kaksisylinterinen, luokiteltu järjestelyveturiksi.
kuva 09.12. 15:53 Jouni Hytönen  
  Maisema on muuttunut tässä oikeastaan hämmästyttävän vähän. Keskiviivalle on jyrsitty tärinäurat. :) (Ja varmaan päällystetty muutaman kerran tässä välissä. :) )
kuva 09.12. 15:52 Veikko Hattunen  
  2554 tuli vuosaaresta
kuva 09.12. 15:23 Kimmo Huhta  
  Onko tämä Preussin T8? Jonkin verran muistuttaa. T8 oli Märklinin erään aloituspaketin veturi.
kuva 09.12. 13:58 Ossi Rosten  
  Kokolailla sama paikka ja suunta, väärä kaista vain (tuo Karin 2013 mainitsema alikulku on taaemmas ;) )



https://www.google.com/maps/@60.803037,23.5211502,3a,24.1y,229.54h,85.92t/data=!3m7!1e1!3m5!1sof9-fomSvDtZnTFA986N-w!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fcb_client%3Dmaps_sv.tactile%26w%3D900%26h%3D600%26pitch%3D4.079752277173043%26panoid%3Dof9-fomSvDtZnTFA986N-w%26yaw%3D229.5442984098513!7i16384!8i8192?hl=fi&entry=ttu&g_ep=EgoyMDI1MTIwMi4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D
kuva 09.12. 12:30 Erkki Nuutio  
  Kuten näkyy, notkon alla ollaan. Kuorma-autot kiihdyttivät mäeltä laskeutuessaan ja mäkeä lähestyessään. Tuota ruosteista vinoristiä tuskin edes havaittiin - edes aurinkokeleillä. Eikä pikkujuna heinän seasta helposti päässyt autoilijan näkökenttään (noin kolme kulmaminuuttia).
Kesällä 1971 olimme lippujen kanssa tiellä tieliikennettä pysäyttelemässä. Vaivoin vältyimme joutumasta yliajetuiksi.

Forssan ja muiden meitä suurempien voimien päätöksillä tämä ja Pilvenmäen tasoristeys oli paperilla jo tapettu. Meillä oli alussa tehoton yritystä saada eräs öljy-yhtiö tekemään oikealle puolelle huoltoasema. Sen kahvilasta olisi Finlayson-Forssan sähköpässin vetämä juna kuljettanut Jokioisten asemalle. Loimijoen silta oli silloin vielä käytössä.
kuva 09.12. 12:20 Esa J. Rintamäki  
  Herra Tuomas, lieneekö joku matkustajista pahoittanut mielensä nyky-VR:n "dynaamisesta lipunhinnoittelusta"..?
kuva 09.12. 12:18 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, toivomuksesi on silkkaa asiaa ja itsekin toivon sinne maailmankolkkaan samaa. Asia riippuu toisaalta myös meidän tekemistä valinnoista.

Etniset ristiriidat ovat aina, - toistan: AINA lietsottuja, siis keinotekoisia. Niitä lietsotaan oikeudenmukaisuuskäsitysten muuttumisista, olivatpa ne todellisia tai "koettuja".
kuva 09.12. 10:35 Jouni Hytönen  
  Tehdäänkö uittoa loppusyksystä/alkutalvella? Rahtilaivojahan ei ylipäätään liiku ja näihin aikoihin on usein Saimaan kanavan liikennekausi normaalivuosinakin loppunut. Ja sen jälkeen ovat väylät lähteneet jäätymään viimeistään.
kuva 09.12. 10:30 Jouni Hytönen  
  Tämä kuva ei ole jostain syystä aikaisemmin osunut silmiin. Melko vähäeleiseltä näyttää valtatien tasoristeyksen varustus. Varmaan tuohon on täytynyt ajaa todella varovasti, koska myös junamiehistön oma henki on ollut vaarassa, jos vaikka kuorma-auto törmää veturin kylkeen ja kaataa sen kyljelleen. * * * Kerran olin kyydissä, kun moottoriresiinalla saavuttiin Jokioisilta Minkiölle ja Minkiön aseman tasoristeyksessä oli erittäin lähellä, ettei paikalle etelästä tullut pakettiauto törmännyt moottoriresiinan kylkeen. Sen kaatuminen on varmaan melko todennäköistä jo pakettiauton osumasta.
kuva 09.12. 09:35 Erkki Nuutio  
  Toivon taloudellista ja henkistä edistystä Bosnia-Hertzegovinan kärsineelle kansalle.
Onhan maan infra ja talous romuna, selkeitä suuntaviittoja puuttuu ja etniset ristiriidat ja talousrikollisuus häiritsevät.
kuva 09.12. 08:07 Jari Välimaa  
  Nämäkin venakko vaunut ovat kohta historiaa
kuva 08.12. 23:42 John Lindroth  
  Tunnerikas nostalginen kuva!
Kuvasarja:
Mikkelin varikko
 
08.12. 20:16 Tuomas Pätäri  
  Hyvää dokumentointia taas Panulta. Hiljattain tuli itsekin tuolla käytyä, muttei tullut kuvattua.
kuva 08.12. 19:58 Tuomas Pätäri  
  Siis MML:n ilmakuva vuodelta 2000, korjataan vanhaa tekstiä. Panu näyttää lukeneen vuoden oikein siitä huolimatta, että se tekstissä lukee väärin :)
kuva 08.12. 19:42 Mikko Herpman  
  Mahtaakohan olla jäänmurtoa Kallavedellä. Jos pitäisi veikata niin ei ja käyttäjät ovat moottorikelkkailijoita ja kenties hiihtäjiä jos vaan jää kestää. Miten lie onko kova virtaus tuossa kohtaa.
kuva 08.12. 17:00 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 08.12. 16:55 Tero Korkeakoski  
  Tuli tästä talvisesta kuvasta mieleen että onko tuo nostosillan alittava väylä käytössä talvisin?
kuva 08.12. 16:10 Antero Airola  
  Tunisiassa on Wikipedian mukaan 1701 km metrin rataa ja vain 460 km normaaliraiteista.
kuva 08.12. 15:51 Tuomas Pätäri  
  No tietysti tuohon tosiasiaan suhteutettuna "pitempi stoppi" ei ollut erityisen pitkä, kun juna pääsi 9 minuuttia myöhässä jatkamaan. Partio taisi olla siellä peräti jo valmiiksi odottamassa. https://juliadata.fi/timetables?s=9804&d=27.11.2025
kuva 08.12. 15:16 Juha Kutvonen  
  Hennaan saakin virkavaltaa tovin odottaa. Lähin poliisiasema taitaa olla Lahdessa, eikä nelostieltä ole edes liittymää Hennaan.
kuva 08.12. 10:17 Ossi Rosten  
  Upea!