|
|
28.11. 00:53 | John Lindroth | ||
| Takana oleva Vr1 saattaa olla 795? Onko Ds1n pikkuteksti Prv? | ||||
|
Kuvasarja: Sähköratavaurio 29.1.2021 |
27.11. 22:49 | Luc Grenfell | ||
| Hieno kuvasarja! | ||||
|
|
27.11. 18:35 | Ida Puolakanaho | ||
| Oishan tuossa pitäny olla Neuvosto aikaista tekniikkaa keulilla. | ||||
|
|
27.11. 18:22 | Veeti Heino | ||
| Anteeksi, en tunlut huomanneeksi. | ||||
|
|
27.11. 18:16 | Rasmus Viirre | ||
| Vaikka onkin niin joka päiväistä kauraa kuvan junat, antaa tilanne ja kaluston määrä kuvaan hienon menon! | ||||
|
Kuvasarja: Dr16, ison ja vaikeen tarina |
27.11. 18:15 | Juho Rintala | ||
| Erittäin asiallinen kuvasarja Rasmus!! | ||||
|
|
27.11. 18:09 | Juho Rintala | ||
| Varmasti vielä joskus joku saa AR:n veturista vielä videoita samanlaisen. | ||||
|
|
27.11. 18:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Joo, mutta se oli arvattu jo vuonna 2016. | ||||
|
|
27.11. 16:50 | Veeti Heino | ||
| Arvata kuvauspaikka | ||||
|
|
27.11. 16:30 | Petri Nummijoki | ||
| Tai kuvassa https://vaunut.org/kuva/67448 puhutaan vauhdinotosta Lavapuron mäkeen, vaikka varsinaisesti ollaan kai tulossa Aittojärven mäkeen ja "aito" Lavapuron mäki on vasta usean kilometrin päässä. | ||||
|
|
27.11. 16:21 | Jouni Hytönen | ||
| Voi olla. Liekö täällä joku ko. rataa työkseen ajava kuulolla, miten asia kuljettajien suissa kulkee. Koetaanko Lavapuron mäki alkavan jo km:ltä 592 (Aittojärven nousun alku) vai km:ltä 600 Lavapuron entisen liikennepaikan kohdalta. | ||||
|
|
27.11. 16:04 | Kimmo Huhta | ||
| Kyllähän polamosaattorisuodin oli eri. Sillä viitattiin aikanaan leikkisästi Mika T. Polamon käyttämään pyöröpolarisaattorisuotimeen, joka blokkaa valon aaltoliikkeestä aina joitakin osia pois. Itsekin sellaisen ostin Polamon kuvista vaikuttuneena. | ||||
|
|
27.11. 16:01 | Raimo Harju | ||
| Toivottavasti mun silmäni ei ikääntyessäni vielä enemmän, muutu sellaisiksi, että näkisin kaiken tällaisena. | ||||
|
|
27.11. 15:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Eihän tämän kuvan laadussa ole mitään heikkoa :) | ||||
|
|
27.11. 15:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, sen 180-messinkilaatan tarkoitus on käsittääkseni sama kuin suomalainen toteutus: - maalattuna hytin ulkoseinälle, lähelle alanurkkaa... | ||||
|
|
27.11. 15:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä tuon kommentin pointti oli? | ||||
|
|
27.11. 15:12 | Petri Nummijoki | ||
| Taitaa Lavapuron mäki olla vähän tulkinnallinen asia. Aittojärven itäpuolelta Lavapuroon on sellainen runsaan 10 km:n mittainen nousuryhmä, josta Aittojärven mäki muodostaa alkuosan ja Lavapuron mäki loppuosan. Mutta luulisin, että Lavapuron mäestä puhuttaessa tarkoitetaan usein molempia mäkiä yhteenlaskettuna, kun siinä ei raskaalla junalla vauhti pääse välissä kohoamaan mitenkään olennaisesti. Esimerkkinä voidaan ottaa esim. kuvaan https://vaunut.org/kuva/165183 liittyvä keskustelu. |
||||
|
|
27.11. 14:21 | Antti Ojala | ||
| Polamosaattorisuodin. Ilmeisimmin tämä enteilee uutta matkailutuotetta Jokkisbaanalla: M u r h a m y s t e e r i stokessa. | ||||
|
|
27.11. 14:07 | Juha Vuorinen | ||
| Tai sitten Teppo olisi voinut ilman matkustuskehoituksia vain ystävällisesti todeta oikean tiedon, että kuvan kohteen sarjamerkitä on Ds1. | ||||
|
|
27.11. 13:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hra Esalle kiitokset 18 201:n tarinasta. Veturi oli arvossa arvaamattomassa DDR:ssä, jossa oli haluja tutkia nopean junaliikenteen mahdollisuuksia, mutta kun käytettävissä ei ollut nopeaa veturia, millä olisi voinut koeajoja ajaa. Tähän rakoon otettiin tämä 18 201, aiempi 61 002, ja se oli sitten DDR:n nopein veturi! Siinä eivät alkeelliset dieselit ja onnettomat sähköt paljoa painaneet kun 18 201 -höyry lähti vetämään suurnopeuskoeajojunaa. Kävin ns. koneen päällä Hallessa tapahtumapäivänä ja otin itse vastaavan kuvan, mutta ei just nyt löydy: tässä on kuva 18 201:n hytistä, ja mihin-lie-menossa-olevan loppuopastelyhdyn yläpuolella näkyy messinkilaatta, jossa sanotaan että tällä veturilla ei saisi ajaa yli 180 km/h...sellainen pikku muistutus. https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dampfloks~br-18-201-02-0201-dr-umbau-schnellfahrlok/1047403/blick-in-den-fuehrerstand-von-dr.html |
||||
|
|
27.11. 12:49 | Veeti Heino | ||
| Veikkaan Kuusaanniemi Kuusankoskella. | ||||
|
|
27.11. 12:47 | Veeti Heino | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
27.11. 12:44 | Jouni Halinen | ||
| Yllä olevaan viitaten, on sitä ennenkin osattu nuuskia Suomen rautatiesysteemeitä. Firma nimeltä Elorg-data Oy toimitti mm. tietokonemateriaalia neukkilaan. Firman konttori oli Larussa (Vattuniemenkatu 21) , ja kävin siellä 80-luvulla kopiokonekeikalla. Oli tosi kumma firma, siellä oltiin kovasti tekevinään ”jotain” mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut, eli täydellistä kulissia koko touhu. Kyllähän firma "oikeitakin" töitä teki, tai siis yritti tehdä. ”Elorg-data Oy (1977-1982 välillä) sai kommunistisen liikenneministerin Veikko Saarron päätöksellä VR:n automatisointi hankkeen. Elorg-Data Oy löi Saarron poliittisella päätöksellä mm. Nokian ja IBM:n. Hanke takkuili kuitenkin pahasti”. Neuvostoliitto sai kuitenkin kattavat tiedot Suomen rautatiesysteemeistä. Tämä entinen puuseppä on vielä hengissä (91vuotias), ja häneltä voisi näin ollen nyt kysyä, että hävettääkö häntä edes tekemänsä päätös?. Nyt rakennuksessa toimii mm. venäläistaustainen kiinteistövälitysfirma Vipcon (oikea nimi Yakhont Oy), jolla on myynnissä suuri määrä kiinteistöjä, joita yritetään myydä pääosin venäläisille. Myytävänä on myös ”paketti” jossa henkilö ostaa työpaikan ja oleskeluluvan Suomesta, eli maksamalla 7000 euroa kuukaudessa hänet ”palkataan” johonkin Suomalaiseen firmaan joka maksaa ko. rahoilla hänelle ”palkkaa”. Ja mainitaan myös, että hän voi saada jo 5 vuoden päästä pysyvän oleskeluluvan. Rahathan tulevat tietenkin suoraan/epäsuoraan venäjän valtiolta. Aika simppeli tapa lähettää FSB henkilöitä Suomeen ja joilla on pelkästään pahat mielessä. Tällaisen firman toimiala voisi olla vaikka radanvarsi puskien harvennus ja kun sen tarpeeksi halvalla tekee niin kyllähän siitä diili syntyy. Kaikkia muitakin kepulikonsteja markkinoidaan. Kun Yle uutisoi aiheesta https://yle.fi/a/74-20195382 niin sivuille ilmestyi välittömästi teksti ”Sivustomme on tällä hetkellä poissa käytöstä huollon vuoksi. Tervetuloa uudelleen pian” https://www.vipcon.fi/ Rakennuksen omistaa venäjän valtio. Nyt kyseinen rakennus on takavarikoitu. Takavarikon taustalla on Haagin kansainvälinen välitystuomioistuimen päätös, jossa Venäjän valtio määrättiin maksamaan sotatoimien takia miljardien eurojen korvaukset ukrainalaiselle energiayhtiö Naftogazille. Eli venäjän valtio > >kiinteistöyhtiö Larussa >> Yakhont Oy (kaikki nimet kaupparekisterissä venäläisiä)> > ja Suomalainen Oy nimi esm. PuskaVeijarit Oy (omistajat, TJ ja hallituksen jäsenet Suomalaisia) ja töissä on vain venäläistaustaisia ”metsureita”. Nythän on myös uutisoitu seuraavaa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4b642a71-c158-4264-a5bf-5954b459ae28 |
||||
|
|
27.11. 12:36 | Teppo Niemi | ||
| Tuo sarjatunnus on väärin. Paven olisi syytä matkata Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäälle, josta tuo motti löytyy tällä hetkellä. | ||||
|
|
27.11. 12:33 | Juha Kutvonen | ||
| Mielenkiintoinen lopputulos - räjähtävää menoa! | ||||
|
|
27.11. 12:18 | Juha Kutvonen | ||
| Ilmeisesti yleisöaikatauluissa/laiturinäytöissä näiden junatyyppi oli aluksi EP, koska olen kirjannut kaikki marras-joulukuussa 1995 kuvaamani pendolinojunat tällä tyypillä. S 220 ilmestyi aikatauluihin vuoden 1996 alussa. Aikataulukirjoissa junatyyppi oli M (matkustajajuna). | ||||
|
|
27.11. 10:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja nyt 30 vuotta :) | ||||
|
|
27.11. 10:15 | Erkki Nuutio | ||
| Suosittelen kiinnostavaksi lukukirjaksi Suomen kansainvälisistä teollishankkeista 1960-luvun lopulta 1990-luvun lopulle. Opiksi ja ojennukseksi : Juhani Linnoinen : Katto pois - 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, Anssi Siukosaari, 2000, 226 s.). Saab 90:n konsepti tuotiin Ukista, 900 oli lehmämäisin Trollhättanin tuote ja 9000 pilattiin laatuvirheillä. |
||||
|
|
27.11. 10:13 | Jouni Hytönen | ||
| Harvinaisen hieno vahinkolaukaus! | ||||
|
|
27.11. 10:11 | Jouni Hytönen | ||
| Lavapuron mäki on keskellä metsää vähän hankalasti lähestyttävissä, mutta Aittojärven mäessä idempänä tuli muutama pasutejuna kuvattua ja videoitua dieselliikenteen aikaan. | ||||
|
|
27.11. 09:24 | Hannu Peltola | ||
| Käsivaralta, pitkä valotusaika ja samaan aikaan zoomaaminen. Tämä oli täysin vahinkolaukaus, mutta palautui jostain eilen mieleen! | ||||
|
|
27.11. 08:23 | Reijo Salminen | ||
| Pitkähkö valotusaika ja zoomilla samanaikaisesti tehtykö? Jalustan kanssa oletan. Mitä muuta? | ||||
|
|
27.11. 07:24 | Jari Välimaa | ||
| aion ? https://www.aionauto.fi/ | ||||
|
|
27.11. 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, kaukolainana uskoisin löytyvän. Suosittelen kirjaa lämpimästi. Kokeilepa "pilanpäiten" myös Antikvaari.fi -sivustoa. Herra Kimmo: puhumattakaan Berliinin - Dresdenin välillä pyyhältäneestä Henschel-Wegmann-junasta. Siihen oli valmistettu BR 61-sarjan tankkiveturi (2'C2'h2), jonka huippunopeutena ilmoitettiin olevan 175 km/t. Käytännössä junan nopeus "sinetöitiin" olevaksi 130 km/t, koska jos sarjansa ainoa tankki (nro 61 001) meni huoltoon tai remonttiin, piti tilalle laittaa varakone: BR 03, jolla se nopeus EI OLLUT 175 km/t (oli 130 km/t). 61 001:n tautina oli niukahkot vesitilat. Juna teki kaksi edestakaista reissua päivän aikana, ja Dresdenin päässä kääntöaika oli sangen lyhyt. Lääkkeeksi keksittiin tehdä v. 1938 sisarveturi, jossa mittoja oli hiukan entrattu isommiksi. Nyt tyypiksi nrolle 61 002 tuli 2'C3'h3! Sillä ei montaakaan Dresdenin keikkaa tehty, kun postikorttimaalari "Aaron Hirsch" (= Aatu itte) tyhmyyttään potkaisi maansa sotaan. Kolmisylinterisessä 61 002:ssa oli siis kolmiakselinen takateli! Sodan jälkeen 61 001 löytyi sodan jälkeen länsipuolelta. Aikansa sillä ajaa kitkutettiin, sen minkä voi, kun sen vetovoima oli räknäilty just erikoismallista kevyttä nelivaunuista junarunkoa ajatellen. Meni viimein romuksi keväällä 1957 seistyään jonkin aikaa hylättynä. 61 002? Se oli jäänyt harppi-Saksan puolelle. Aikansa silläkin ajeltiin ja pistettiin sitten seisomaan. Kun kansanomistama Saksa alkoi kansanomistamissa vaunutehtaissaan tehdä moderneja kansanomistamia pikajunan vaunuja, niin koneelle keksittiin käyttöä: se oli riittävän nopsa vaunujen koeajoilla käytettäväksi. Siitä tuli muutostöiden jälkeen 18 201! On muuten vielä jäljellä! Muutosten jälkeen sen tyypiksi tuli: 2'C1'h3. Niukasti mitoitetut ulkoiset sylinterit vaihdettiin: - hylätystä La Mont-kattilalla varustetusta koevehkeestä H 45 024, sisäpuolinen sylinteri meni samoin uusiksi, hitsattuna konstruktiona. Samasta koeveturista se sai itselleen uuden laahustelin. Neliakselinen tenderi kuului myös asiaan (34 m3 vettä). Koeajoissa marraskuussa 1964 tälle mitattiin huippunopeudeksi 176 km/t. Hyvin kiehtova veturi ja juna myös! Liman ja Märklinin yhteistyönä oikein kelpo pienoismallikin olemassa! BR 05 - sarjan kolme konetta olivat myös sodan jälkeen lännessä. Kunnostuksen järkevyyttä kyllä siellä mietittiin, mutta lopulta kaikki kolme entrattiin oikein söpöön paraatikuntoon! Niillä myös päästeltiin isoa kovaa vauhtia, mihin ne oli suunniteltukin. Yksi 05 päätyi virtaviivakuorineen museoon. |
||||
|
|
27.11. 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, kyllä se Pe:ltä minusta näyttää. Perässä kytkettynä Po. Mikäli ajatellaan rantaradan roolia yhteytenä Turkuun ja siitä edelleen meren yli maailmalle, niin kansainvälisen kirjepostin määrän arvelen itse olleen sitä luokkaa, että postin apuvaunu taatusti oli tarpeen. Muita vaunuja: näköjään kolme puuvaunua, luokkavaunut nyt ainakin. Entä matkaravinto? Joissakin Fo-vaunuissa oli kyllä tavallinen puuliesi, mutta...? |
||||
|
|
27.11. 00:09 | Rasmus Viirre | ||
| 2813 taisi luovuttaa moottorinsa 2811:lle, ja odottaa nyt pidemmän kaavan kautta, että 2811:n entinen moottori korjataan. | ||||
|
|
26.11. 23:31 | John Lindroth | ||
| Veetille 10pistetta!Unelmat täytyy pitää yllä ja toteuttaa! | ||||
|
|
26.11. 23:09 | John Lindroth | ||
| Hieno onnistunut maisemallinen kuva! | ||||
|
|
26.11. 23:09 | Mikko Ketolainen | ||
| Ei löytynyt Suuri raideliikennealbumi kirjaa kirjastosta, piti laittaa tilaus toisesta kirjastosta, samoin löytyi pari muutakin kirjaa jotka pistin tilaukseen, toinen on Harmaan kiitojunan tarina - Dm3 - Dm4 - Hr11 ja toinen on Rautateiden Pasila. | ||||
|
|
26.11. 23:01 | John Lindroth | ||
| Onko Junan ensimmäinen vaunu postivaunu sarjaa PE? | ||||
|
|
26.11. 23:00 | Veeti Heino | ||
| Sepä hienoa. Olen aina haaveillut tuommoisen lämmittämisestä ja korjaamisesta. | ||||
|
|
26.11. 22:57 | John Lindroth | ||
| Veetille! Veturi sijaitsee nykyään Kouvolan tallissa ja on Höyryveturimatkat 1009 omistuksessa! | ||||
|
|
26.11. 22:42 | Veeti Heino | ||
| Missä tämä veturi nykyään on ja kuka sen omistaa? Vai onko tämä romutettu aikoinaan jo höyryn loputtua? | ||||
|
|
26.11. 22:28 | Arto Papunen | ||
| Paitsi nythän on vastaavasti Haapamäki/Alavus peruttu tuolta samalta ajanjaksolta, että oisko sillä nykyisin käytössä olevalla sekin liikenne.. | ||||
|
|
26.11. 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| GLs = Galvanoitu tai Gummi Lista sivussa. Euroopassa kaipailevat entisöintikelpoisia Neunhunderteja. Ei ihme. Konfiguraatio juuri sellainen, että kelpaisi oikein hyvin itsellenkin kaikenkarvaisten Tesla-, Pjongjangmobile- ja Pash- eikun Qasshquaiiai-pilailuvälineiden sijasta. Vain saabisti ymmärtää saabismeja... |
||||
|
|
26.11. 21:43 | Ida Puolakanaho | ||
| Kuminaama :D | ||||
|
|
26.11. 20:55 | Jyrki Talvi | ||
| Lavapuronmäki on laisensa. | ||||
|
|
26.11. 19:03 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno kuva toimivasta korin kallistuksesta. Virroitin pysyy samassa asennossa ja on silminnähden eri kulmassa kuin vaunujen korit. | ||||
|
|
26.11. 18:36 | Antti Laajalahti | ||
| Valkosta oli olemassa toinenkin versio, sellainen jossa ohjaamoon käynti olisi vantrinkien kautta. Suunnitellusta sarjasta puolet oli tarkoitus rakentaa tuolla ratkaisulla vaihtotyötä ajatellen. Tekninen toteutus oli hieno, puuttui osin siihen sopivia komponentteja, käytettiin teollisuudessa olevia ratkaisuja jotka toimivat siellä mutta ei veturissa vaihtelevalla kuormituksella. Valmistuksen aloituksella oli kiire. Hommasta lyötiin hanskat tiskiin. Laivanrakentajat kiinnostuivat ideasta ja alkoivat kehittää sitä. Ei idea ihan kuollut ole nykyisin, sähkötyökaluja ja paljon kaikkea muuta toimii tuolla periaatteella ja tuskin kukaan vakavasti otettava veturinvalmistaja miettii tasavirtakoneita. Saneeraukset on eri asia. | ||||
|
|
26.11. 17:07 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Niklas. | ||||
|
|
26.11. 16:22 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Markku, 11.12 menee juna T 7651 Kouvolasta Joroisiin, jossain spekuloitiin siitä jos siinä olisi Dr16 2813 joka voisi olla jopa ihan todennäköistä, mutta katsotaan sitten. Ainakin Dr16 2813 on melkein valmis miltei peräti kokonaan. | ||||