701-16705 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 03.11. 12:11 Jimi Lappalainen  
  Mainiota! :)
kuva 03.11. 09:59 Erkki Nuutio  
  1911 vaunukuvaston piirros 132 kyllä istuu valokuvan vaununkoriin. Onko koritettu uudelleen esimerkiksi huonon kunnon tai kolari- tai sotavaurion (1939/40) vuoksi tai kaksiakseliseksi muutoksen yhteydessä, jäänee avoimeksi jollei arkistotietoja ole säilynyt.
Kyse olisi lähinnä Pasilan konepajan tai Koneosaston arkistotiedosta koskien matkustajavaunujen uudelleenkorituksia.

Kolmiakselisten vaunujen mahdolliset kaksiakselistamiset niistä ehkä tarkentuisivat. Säästäväisyysperiaatteen mukaisesti VR käytti vanhentuneita matkustajavaunuja mieluummin muutoksitta toisarvoisemmassa käytössä, kuten äskeinen kuva Pietarsaarestakin näytti.
Toisaalta Talvisodan vaunumenetykset ja sen jälkeen ryssälle pakkoluovutettu suuri määrä matkustajavaunuja pakotti välirauhan aikana kaikin voimin tekemään matkustajavaunuja lähinnä Pasilan konepajalla. Sinne oli kerätty raaakilevaunuja ja -osia.
Valokuvankin vaunu voi olla tällainen. Uusia vaunuja ei juurikaan voinut saada Jatkosodan edellä.

Eerolan hyvä kirja Pasilan konepaja 1903-2003 kertoo varsin paljon vaunujen korjauksestakin (esim. s. 121-). Niin yksityiskohtainen ei kirja silti ole, että kertoisi esimerkiksi lukumääriä eri asteisista korien uusrakenteluista.
Kirjan taustana ollut Pasilan arkistoaineisto ehkä tällaisiakin tietoja sisälsi.
Kuvasarja:
Yhdistyneet Villatehtaat
 
 03.11. 08:40 Esa J. Rintamäki  
  Suo anteeksi herra Veikko. Kokeile tätä: vanhatkartat.fi
kuva 03.11. 08:12 Jari Välimaa  
  Näin Julia ilmoitti Kokemäki-Pori väliltä "Pre-SIT-testausta alueella 2" https://digirata.fi/testiajot-kaynnistyivat-tampere-pori-rauma-rataosalla/
kuva 03.11. 07:58 Jari Välimaa  
  tiedote https://www.tampereenratikka.fi/tampereella-paasee-7-marraskuuta-lahtien-matkustamaan-pohjoismaiden-pisimmalla-ratikalla-valmalla/
kuva 03.11. 00:16 Mikko Ketolainen  
  10 vuoden takaiseen kommenttiin, tuo Rescue Pirkanmaa kääntyy radioliikenteessä muotoon Pelastus Pirkanmaa 932. Tosin tämä auto on nykyisin tunnukseltaan RPI892, eli Pelastus Pirkanmaa 892. Eli, ainakin osa noista englannin kielistä sanoista käännettiin suomalaiseen muotoon, joka kuulostaa paljon paremmalta kuin miten ne alussa lausuttiin, tämäkin tunnus olisi lausuttu virallisesti radioon Risto Pirkanmaa 932.
Kuvasarja:
Yhdistyneet Villatehtaat
 
 02.11. 23:06 Into Tilander  
  Upeat kaaviot Eljakselta! Paikkatietoikkunan ilmakuvat vuosilta 1949 ja 1951 ovat myös hyviä varteenotettavia vaihtoehtoja nojatuolitutkimuksiin.
Kuvasarja:
Yhdistyneet Villatehtaat
 
 02.11. 22:51 Eljas Pölhö  
  Villatehtaan molemmat haarat näkyvät loppuun asti alemmassa kaaviossa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15918.msg122060#msg122060
kuva 02.11. 21:40 Tuukka Varjoranta  
  Tiedoksi kaikilla Vorgilaisille, että Juha-Pekka ja Linus ovat kumpikin saaneet 2kk mittaiset porttikiellot Vaunut.orgiin alkaen 1.11.2026.
//Ylläpito
kuva 02.11. 21:34 Simo Virtanen  
  Pitkän ratikan liikennöinti alkaa lauantaina 7.11. Jo edellisenä päivänä kyyditään kutsuvieraita varikon ja Pynsäntorin välillä.
kuva 02.11. 20:53 Ari-Pekka Lanne  
  Kas kas, onpa tosiaan hyvä juttu Voestalpine-konsernin kiskotuotannosta alkaen Erzbergin rautamalmilouhokselta ― avolouhoksen virroittimilla varustettuine hybrididumppereineen.
Kuvasarja:
Yhdistyneet Villatehtaat
 
 02.11. 20:50 Veikko Hattunen  
  Teppo, etsisin Villatehtaasta, https://vaunut.org/kuva/43107?paik=Hyvink%C3%A4%C3%A4&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio on olemassa paitsi koko Villatehtaan rataa ei näy. Esa, kartat.fi näyttäisi olevan kaatunut.
Kuvasarja:
Yhdistyneet Villatehtaat
 
 02.11. 20:31 Esa J. Rintamäki  
  Herra Veikko, suppeampi esitys löytyy vanhat kartat.fi sivustolta, eri vuosilta myös.
kuva 02.11. 20:00 Teemu Saukkonen  
  Jonkinlaisen kuvan kun ottaa suunnilleen numeroiden kohdilta niin yleensä tallentuu. Hämärässä ei onnistu. Pressuvaunuissa saa kaksi kerralla kun niissä on ylhäällä päädyissä numerot.
Kuvasarja:
Yhdistyneet Villatehtaat
 
 02.11. 19:51 Teppo Niemi  
  Hakutoiminnolla Liikennepaikka = Hyvinkää ja valitsemalla ratapihakaavio löytyy kuusi tulosta. Niistä yksi on https://vaunut.org/kuva/43106
Olisiko tuo se, jota kaipailet?
kuva 02.11. 19:42 Simo Toikkanen  
  Uudelleenkorituksessa vaunua tuskin olisi vuorattu vanhaan tapaan rautalevyillä, joiden alle aikalaiskirjoitusten mukaan kosteus tiivistyi ja lahjoitti sitten seinälaudoitusta. Vaunussa itse asiassa näkyy hyvin edelleen vanha jako I ja II luokan osastoihin: tässä päässä on kaksi II luokan kolmeikkunaista penkkiosastoa, niiden jälkeen yksi ikkuna klosettia varten (toisella puolen kamiina) ja sitten toisen pään kaksi I luokan hyttiosastoa väljempine ikkunaväleineen.
Kuvasarja:
Yhdistyneet Villatehtaat
 
 02.11. 19:23 Veikko Hattunen  
  Onko jossakin ratakaavio?
kuva 02.11. 19:23 Elmo Kyytinen  
  Kiitos Noah.
Kuvasarja:
Yhdistyneet Villatehtaat
 
 02.11. 18:38 Into Tilander  
  Kiitoksia, Timo! Toivotan mukavia tutkimusreissuja!
kuva 02.11. 18:33 Noah Nieminen  
  Hieno kuva kyllä. Sm5 sopii hyvin tuohon tuhnuiseen maisemaan.
kuva 02.11. 17:12 Elmo Kyytinen  
  Joo olisihan tuo pitänyt googlettaa, mutta jostain ihmeen syystä päädyin kysymään. Taisi kysymyksen kysymiseen vaikuttaa junan HV 10161 kuvaaminen. Olin niin omissa maailmoissani.
kuva 02.11. 16:07 Teppo Niemi  
  Esimerkiksi Väyläviraston tiedotteesta rakennustöiden alkamisesta voi päätellä sulkuajankohtaa: https://vayla.fi/-/turun-satamaradan-siirto-uuden-radan-rakennustyot-kaynnistyvat
kuva 02.11. 15:47 Elmo Kyytinen  
  Milloin tuo suljetaan?
kuva 02.11. 15:33 Petri Sallinen  
  Vahvasti retusoitu kuva.
kuva 02.11. 15:25 Samuli Rinne  
  Ajoneuvo näyttää olevan yllättäen Kutter 8. Sen ja kuvatun perusteella lienee ollut varsin kiinnostava reissu.
kuva 02.11. 15:19 Mikko Ketolainen  
  Tänään olisi jälleen menossa Ilmalan ratapihalta Raumalle tunnuksella HV 10161.
kuva 02.11. 13:31 Linus Mansner  
  Ei ole enää kauaa tuokaan asema käytössä
kuva 02.11. 12:21 Teppo Niemi  
  Vastataanpa.Ari-Pekalle: Ainoa paikka, jossa olen nähnyt ratakiskon valssausta on Itävallassa Donawitzissä sijaitseva Voestalpine-konserniin kuiluvassa terästehtehtaassa ja kiskovalssaamossa. Tuosta samasta reisusta löytyy Markku Nummelinin ansiokas kirjoitus Rautatietekniikka-lehden numerossa 1-2026 https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/l8QrYpVqQBh2KNhvAt080db47s/Rautatietekniikka_1_2026_harvaK.pdf
kuva 02.11. 12:17 Kimmo Huhta  
  Pramea betonipölkkyinen kolmas raide. Hienoa, että pidetään kunnossa ja toiminta kuormauspaikalla jatkunee. Toisaalta harrastustenho karisee sitä mukaa, kun betonin ja sepelin harmaus korvaa puupölkkyjen ja raidesoran lämpimän ruskean värikartan.
kuva 02.11. 09:48 Juho Rintala  
  Vastaan itse, vaikka minulta ei kysytty. Minä olen itse käyttänyt aina jalustalla kuvattua videota, josta näkee vaunujen numerot kun pausettaa videon.
kuva 02.11. 09:46 Erkki Nuutio  
  Laadukkaan kuvaversion ansiosta voi kiinnittää huomiota joihinkin yksityiskohtiin. Niitä on vaikeampi havaita huonommista versioista. Ensinnäkin kaempana, hienon Hatanpään puistokadun ja vasta myöhemmin rakennettavan Hatanpään valtatien risteyksen takana on kivinen, noin kolmikerroksinen Hankkijan siemensirottamo. Puistokuja päättyy Hatanpään kartanolle, joka pankinjohtaja Idmanin kavalluksen paljastuttua siirtyi näihin aikoihin kaupungin haltuun, kuten kartanon muutkin valtavat alueet. Silloinen kaupunki oli kaukonäköinen (päinvastoin kuin) ja kaavoitti koko Hatanpään alueen teollisuudelle. Paljolti siksi kaupungin väkiluku jatkoi kasvuaan.
Puistokujan katkaisi alunperin yksiraiteinen päärata kohdassa, johon myöhemmin sijoittui Hatanpään seisake. Tasoristeyksen yli tie jatkui "Hatanpään vainioille" (Nekalaan).

Etualan isot rakennukset ovat tietysti konepaja (koneistus, veturi- ja muu kokoonpano), terästehdas ja -valimo, konttorirakennus sekä johtajan asuinrakennus. Tehdasalueen sivuutettuaan jatkuu Lokomon teettämä raide Hankkijan alueelle ja Lokomon laiturille. Sille tuli pituutta, koska järvi oli matala ja mutapohjainen.
kuva 02.11. 09:05 Ari-Pekka Lanne  
  Alumiini on paremminkin G- ym. -skaalaisten ― sellaisten, jollaisesta myönnän itsekin puolisalaa haaveilleeni pienen ikäni ―, symppisten puutarharatojen autenttisten, Vignole-profiilisten kiskojen matskua. On aivan kuin muistaisin joihinkin takavuosikymmenien Resiinoihin painetun pari tai muutama ilmoitusta, joissa joku kyseli kiinnostusta teettää porukalla tällaista puutarharautatien alumiinikiskoa. En nyt kuitenkaan tähän hätään löytänyt sellaista, kun pläräsin vuosituhannen alun lehtiä.
kuva 02.11. 08:18 Esa J. Rintamäki  
  Alumiinin kanssa touhuillaan jokseenkin suuressa määrin suulakepuristamalla. Aihion, eli billetin lämpötila on säädetty tarkalleen sellaiseksi, että alumiini virtaa työkalun läpi tahnamaisessa tilassa - ei siis missään tapauksessa sulana "liemenä".
kuva 02.11. 07:55 Jari Välimaa  
  Raitiotieallianssin esitys https://pirkkalalinnainmaa.fi/wp-content/uploads/2026/10/Kooste_Infotilaisuus_Hatanpaan_alueen_asukkaille_20261027.pdf
Kuvasarja:
Yhdistyneet Villatehtaat
 
 02.11. 07:44 Timo Salminen  
  Mielenkiintoinen kuvasarja. Hyvinkäällä tulee kuitenkin aika usein käytyä täältä naapurista ja liikuttua juuri noilla kulmilla, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi rautatienäkökulmaa. Ensi kerralla varmaankin toisin silmin liikkeellä.
kuva 02.11. 07:18 Ari-Pekka Lanne  
  Huomenta vaan, herrat Esa J. sekä Teppo. Ei niin pientä asiaa, etteikö siihen saataisi rautatieharrastajajoukoilta selvyys. Olen kuulemieni perusteella käsittänyt kummatkin termit sopiviksi, niin ettei sen kanssa olisi niin tarkkaa. Kuvatekstin muotoilua on nyt tarkennettu siltä osin. Kiitokset ojennuksesta ja pahoittelut sopimattomasta kielenkäytöstä.

Missä tämä Tepon mainitsema ekskursio tapahtui? Saksoissa ehkäpä?
kuva 02.11. 06:31 Teppo Niemi  
  Kiskon valssausta olen päässyt näkemään syksyllä 2025.

Teräsprofiilit tehdään valssaamalla, sen sijaan alumìinille käytetään vetoa.
kuva 01.11. 23:56 Heikki Jalonen  
  Hienoa Tampere-herkkua!

Sama kuva esiintyy T.A. Könösen kirjassa "Lokomo 70 vuotta, Lokomon tehtaat 1915-1985" Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy, Joensuu, 1985 (ISBN 951-99668-4-6) sivulla 29.

Kirjassa kuva on melko pienenä vedoksena eikä kuvan painolaatu kestä vertailua tuon erinomaisen digitoinnin rinnalla. Tuo kuva löytyy Vapriikin kuva-arkistosta dnro D/1111 (ajoitus 1920...29)

Kirja ajoittaa kuvan vuoteen 1920 ja mainitsee, että se on otettu Hyppösen kenkätehtaan savupiipun huipulta, kuvaaja nimeämätön. Hyppösen uusi kenkätehdas (piippuineen) oli valmistunut vuonna 1918.

Kuvan (vielä) melko vähäiset rakennukset ja peltomaan suuri osuus tukee vahvasti vuosikymmenen alkupuolta.
kuva 01.11. 23:37 Petri Sallinen  
  Kolmiakseliset rautatievaunut muutettiin kaksiakselisiksi pääasiassa kiskoihin kohdistuvan kulumisen, kaarreajon mekaanisten haasteiden sekä vaunujen huoltokustannusten vuoksi.

Vaikka kolmiakselisilla vaunuilla pyrittiin alkuaikoina jakamaan vaunun painoa useammalle akselille radan säästämiseksi, ratkaisu osoittautui tekniikan kehittyessä epäkäytännölliseksi useasta syystä. Kun pitkä vaunu ajoi jyrkkään kaarteeseen, keskimmäisellä akselilla ei ollut luonnollista tilaa kääntyä radan mukaisesti.

Tämä aiheutti voimakasta mekaanista sivuttaisvääntöä ja kitkaa pyörien laippojen ja kiskon reunan välille. Kiskot ja pyörät kuluivat poikkeuksellisen nopeasti. Pahimmassa tapauksessa keskimmäinen akseli pyrki kampeamaan vaunua pois raiteilta.

Jotta kolmiakselinen vaunu toimisi radan pystysuuntaisissa heitoissa, oli keskimmäiselle akselille rakennettava monimutkainen jousitus tai pystysuuntainen välys. Jos rata oli epätasainen, keskimmäinen akseli saattoi kantaa liian suuren osan vaunun painosta, jolloin akselipainot heittelivät vaarallisesti.

Kolmannen pyöräkerran sijoittaminen vaunun keskelle vaati monimutkaisempia jousitus- ja jarrumekanismeja. Keskimmäisen akselin huoltaminen ja voiteleminen oli hankalampaa. Tiettyjen kolmiakselisten vaunutyyppien käyttöä oli rajoitettu tietyillä rataosilla. Tällaisten vaunujen aluskehykseen oli maalattu käyttörajoitusta kuvaava merkintä (piirros löytyy määräyskokoelmasta)

Kun teräksen laatu ja vaunujen aluskehysten rakennustekniikka paranivat, huomattiin, että vaunuista voitiin tehdä riittävän keveitä ja lujia kantamaan kuormansa vain kahden akselin varassa ilman, että kiskot vaurioituivat. Toisaalta kolmiakseliset vaunut tekivät osittaisen paluun myöhemmin, kun ryhdyttiin rakentamaan kolmiakselisia säiliövaunuja (Go ja sen johdannaiset) ja Silk-vaunuja.
kuva 01.11. 23:21 Veeti Heino  
  Miten muuten ylipäänsä Teemu otat? Meinaa ne vaunujen numerot. Otatko ensin tämmösen kokonaiskuvan jonka jälkeen nopealla tahdilla joka vaunusta kuva vai teetkö tosi nopeita muistiinpanoja vai mikä on salaisuus siinä?
kuva 01.11. 23:18 Heikki Jalonen  
  Käyttämäni nimitys perustuu siihen, miten "sähkönostinta" joskus Oulun kulmien verstailla nimitettiin... Niinpä pajalla - jopa naapurissa asti - saattoi kuulla, kun puolikuuro metallimies melun keskellä huuteli ohjeitaan: "Viiraa vähä... sitte kissaa inan verran viinakaupan suuntaan...". Koska kaikki tietenkin tiesivät, paljonko ovat "vähä" ja "ina" sekä hyvinkin tarkoin missä suunnassa mainittu kauppa oli, annettu ajokäsky oli selkeä ja yksikäsitteinen ja tuli asianmukaisesti ymmärretyksi.
kuva 01.11. 22:32 Esa J. Rintamäki  
  Ei vedetty, vaan valssattu, pyydän saattaa herra Ari-Pekalle tiedoksi.
kuva 01.11. 22:29 Esa J. Rintamäki  
  Muutostyö kolmiakselisesta kaksiakseliseksi johtui ratojen "parantumisesta" kantavammaksi. Muutoksen yhteydessä vaunun akselipaino muuttui hieman suuremmaksi, aikaisempaan verrattuna.

Kaarteisilla radoilla vanha kolmiakselinen vaunu oli hieman kankeampi kulkuominaisuuksiltaan.
kuva 01.11. 22:24 Esa J. Rintamäki  
  Kissanostin, se lienee lapiokäännöstä saksankielestä, jossa siltanosturin palkeissa liikkuva nostoyksikkö koukkuineen on asennettuna.

Kyseinen nostoyksikkö on saksaksi "eine Laufkatze" elikkä suomeksi 'juoksukissa'.

Hmm, aivan riittävä ja kuvaava nimitys vielä tänäänkin?
kuva 01.11. 22:04 Teppo Niemi  
  Vaunun muuttaminen 3-akselisesesta 2-akseliseen ei vaadi uudelleenkoritusta. Vaunun aluskehyksen teräspalkeista poostetaan keskimmäisen akselin laakeripesän ohjaimet ja lehtijousien kiinityskohdat ja lisätään tarvittaessa jäykisteansas.
kuva 01.11. 21:47 Teppo Niemi  
  Jos veturin numeroa ei muutettu, niin se tapahtunut ennen vuotta 1948, sillä.Valmetin.Move21.veturit saivat numerot 1.- 3.
kuva 01.11. 21:25 Jyrki Talvi  
  Vaunujen numeroiden lisääminen on hyvä yksityiskohta, joista saavat tulevat sukupolvet tietoa.
kuva 01.11. 21:01 Erkki Nuutio  
  Yhdyn muuten Simon kommenttiin mm. ikkunajaosta, mutta katson että alkuaan kolmiakselisten ja 13 sivuikkunaisten vaunujen ikkunajako ei ollut tarkasti vakio. Kuvan mukaiseksi vakioksi se on muutettu uudelleenkorituksessa. Alkuperäiskori ei missään tapauksessa olisi kestänyt kuuttakymmentä vuotta liikenteessä säilyen kuin uutena. Uudelleenkoritus on ollut välttämätön myös koska vaunu lienee nyt 2-akselinen.
kuva 01.11. 20:43 Erkki Nuutio  
  Yhdyn Heikin päätelmään siitä, että kuvassa on Viipurin konepajan veturikonepajan sivulaiva, jonka päässä on sivurakennuksessa mestarikonttori. Olennaisia ovat myös ikkuna-aukkojen kaaret, joita ei ollut Pasilan, Kuopion eikä kaiketi Helsinginkään konepajassa.
Yhdyn muihinkin Heikin teräviin kommentteihin koskien mm. veturinpyöriä.
Tarkkaa vuotta ei ehkä pysty määrittämään, mutta luultavinta on 30-luvun puoliväli.
kuva 01.11. 20:37 Linus Mansner  
  Teemu olet kuningas.
kuva 01.11. 19:24 Petri Sallinen  
  Joulunäyttely oli vain yhden kerran rautatiehallituksen tiloissa. Muut näyttelyt järjestettiin ravintola Höyrypannussa. Näyttelyn järjestäminen perustui siihen, että saatiin ilmaiset tilat. Näyttelyn järjestäminen loppui siihen, kun ilmaisia tiloja ei enää saatu.
   >>