13.04.1968 / Pieksämäki, Pieksämäki

13.04.1968 Vielä 60-luvulla siellä täällä ratapihoilla saattoi tavata herkkiä työtilaratkaisuja, kuten tämä Pieksämäen junatoimisto tai vaihdekoju, joka oli kyhätty puualustalle nostetusta entisestä E-vaunun korista. Ukko-Pekka 1017 lähtee vetämään matkustajajunaa kohti Kuopiota. Ensimmäisen veturin perässä on puinen postivaunu.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Pieksämäki (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Pieksämäki

Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 21.10.2005 00:00

Höyryveturi
Hr1: 1017

Puukori
E:

Junatyyppi
H:

Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

21.10.2005 22:06	[Tunnus poistettu]:	Noista piipuista nimimerkki yksi tyhmä kysyy enemmän kuin puoli tyhmää tiedustaa: selville on kyllä tullut halkopiipun ja hiilipiipun ulkonäöksellinen ero, mutte ei se, MIKSI ne ovat eri muotoiset. Tapio tai Juhani osaavat varmaan valistaa valistumatonta?
21.10.2005 22:18	Petri Koskela:	Vaikka en ole kumpikaan mainitsemistasi auktoriteeteista yritän valistaa: kartionmuotoisen halkopiipun sisällä on savukaasuihin ja niiden mukana lenteleviin kekäleisiin pyörteilyä aikaansaavat "johtosiivet" jolloin keskipakoisvoima heittää raskaammat partikkelit ulospäin ja vauhtinsa menettäinä ne putoavat suppilomaisen osan pohjalle. Savutorven yläpäässä on vielä verkko joka osaltaan ehkäisee hehkuvien kekäleitten maailmallesinkoutumisen. Koska veto on kaiken tämän jarruttelun jälkeen kehnompi kuin suoralla hiilipiipulla on savupesään (piipun alla oleva kattilan osa) viritelty vielä vetosuppiloita. Tarkka selostus löytyy Ivalon kirjasta sivulta 55 alkaen.
21.10.2005 22:22	[Tunnus poistettu]:	Kiitos pk! Nythän tuo kuulostaa varsin itsestään selvältä kun sen on ihan suomeksi vorkista lukenut. Tuosta verkosta: eikös sellainen tavannut olla myös hiilipiipun päällä? Semmoinen mielikuva ainakin on höyryajoista jäänyt vaikka silloin alta ovenrivan olinkin.
21.10.2005 22:24	Petri Koskela:	Ja kun nyt tarkemmin ja eteenpäin Ivaloani luen niin pääasiallinen syy piippujen erilaisuuteen on lentotuhkan koko: hiilituhka on painavaa ja voidaan erottaa savupesässä olevilla verkoilla, mutta halko- ja turvetuhka kevyenä tukkisi kyseisen verkon ja on erotettava tällaisella rakennelmalla. Olikohan Pekoissa ja Ristoissa käytetty lättänämpi halkopiippu ATU-syistä osittain savupesän sisällä?
21.10.2005 22:34	Petri Koskela:	Jäi vaivaamaan mikä tuon rakennelman tunnetumpi nimitys on - sykloonihan se, niinkuin pyörremyrsky. Sahanpurua esimerkiksi erottelevat sellaisella puusepänverstailla, ja taitaapa rehusiilon huipullakin olla moinen. Pölynimureitakin taitaa olla samalla periaatteella - pussivapaita.
22.10.2005 18:06	Ilkka Hovi:	nk halkopiippua kutsuivat VR konetstossa turpiinipiipuksi.
22.10.2005 21:47	Ilkka Hovi:	Olinpa torvi. Kyse on turpiinisavutorvesta, piiputtaa aina kun puhun savupiipusta ( smoke stack, schornstein mutta itävaltalaisittain Rauchfang !) Turpiinisavutorvi voisi täten olla saksalaisittain Funkenfänger, itävaltalaisittain Kobelrauchfang ja englanniksi spark arresting chimney.
03.01.2006 16:10	Jorma Rauhala:	Tanskan Odensesta löytyy tuon kaksikerroksisen vaunurakennelman ilmiselvä esikuva :) http://vaunut.org/kuvasivu/15183
07.07.2022 10:50	Petri Nummijoki:	Onko tämä pääsiäisen erikoisuus vai normaalia toimintaa ja jos jälkimmäinen niin mikä juna? Olisin siinä käsityksessä, ettei sekajunan H77/78 poistumisen jälkeen (kesästä 1965 lähtien) ollut Pieksämäen ja Kuopion välillä säännöllistä höyryveturivetoista matkustajaliikennettä, ennen kuin kesästä 1968 lähtien. Silloin Joensuun yöpikajuna muutettiin ajamaan uutta Parikkala-Onkamo-rataa ja korvaavaksi yöjunaksi tuli Helsingin ja Kuopion välillä kulkenut P73/74, jossa höyryvetoa jälleen esiintyi Savon radalla. P71/72 ja P75/76 siirtyivät Kouvolan ja Kuopion välillä dieselvedolle 1964 ja kesäaikana olivat osittain dieselvedolla jo 1963.
08.07.2022 01:40	Eljas Pölhö:	Eikö tuossa 1967-68 aikataulussa tehty muutoksia kesken aikataulukauden vaihdon? Siitä on niin kauan, että muisti voi pettää, mutta juhlapyhien liikenteen ulkopuolellakin oli erilaista käytäntöä Pieksämäen ympärillä. Jos olen todennäköisessti väärässä, niin selvinnee kun kun Toijalan veturimuseon arkistovaunu on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä. En jaksa enää kaivaa lähteviä pakkauksia auki. Juhlapyhinä sekä Pieksämäellä että Joensuussa ajettiin melko iso määrä paikallisjunia höyryvedolla poikkeusliikenteen aikataulusuunnitelman mukaan, joten joku muu Hj on tietysti mahdollinen.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!