Valtionrautateiden aika veteli viimeisiään 1980-luvulla, ja elämä koko senaikaisessa Kekkosen-Koiviston yhteiskunnassa oli nykyiseen verrattuna verkkaista. 1980-luvulla saattoi vielä laajasti nähdä pieniäkin miehitettyjä asemia hoidettuine kukkaistutuksineen, ja dieselillä ajettiin edelleen iso osa liikenteestä. Yksi suuri aikakausi päättyi 1988 lättähattujen loppuun.
Haapamäki
Yön pimeydessä Vahojärven ja Sisätön välillä kulkeneen teräskelajunan toiseksi viimeinen vaunu hakkasi betonipölkkyjä rikki miltei kymmenen...
Hienoja kuvia, joista monet ovat silloin tuntuneet niin arkipäiväisiltä, että on varmasti mietityttänyt kannattaako kallisarvoista filmiä edes tuhlata.
Tuollainen 30 vuoden aika on taakse päin juuri sopiva sille, että tapahtumat ovat jo selvästi historiaa, mutta ei kuitenkaan niin kaukaista, etteikö muistaisi. Voi toki johtua omasta iästänikin.
No jopas nyt pölähti! Olen joskus hiljaa itsekseni ihmetellyt, kunnei PPP ole tullut julkaisseeksi yhtään rautatieaiheista värivalokuvaa täällä vorkissa, kun aina vaan "printtimedioitten" puolella, vieläpä kun on herkkyyttä ja näkemystä paitsi ollut ottaa näitä ja vielä pisteenä iin päälle laatia näihin asianmukaiset herjat alle.
Itse en henkilökohtaisesti ole vielä päässyt yli lättäliikenteen lakkauttamisesta. Muistan hyvin elävästi junaa korvanneiden, 80-luvunaikuisten linja-autovuorojen ankeuden Rauman ja Peipohjan välillä syystalvella 1988, vaikken ollutkaan silloin vielä edes koulussa.