![]() |
30.09. 22:39 | Tuomas Pätäri | ||
Jälleen hienoa hämärätyöskentelyä. Leikkaukselta löytynyt näkymä puiden lomitse, muistaakseni aika ahdasta puusto tuossa kuitenkin on? | ||||
![]() |
30.09. 22:35 | Tuomas Pätäri | ||
Huippuotos uudesta liikenteestä! | ||||
![]() |
27.09. 09:10 | Tuomas Pätäri | ||
Ohhoh! Mitenkäs usein vgk-vaunuja Suomessa enää käy? Itse en ole vuosiin nähnyt yhtään. | ||||
![]() |
26.09. 10:45 | Tuomas Pätäri | ||
Kiitoksia. Lähinnä onkin kiinnostanut, onko tuo säädös sellaisessa laissa jonka soveltamisalueena on vain valtion rataverkko vai myös yksityiset radat, ja näin ilman juristin taitoja alun soveltamisala-kappaletta tulkiten säädös koskee myös tällaisia yksityisraiteita, jotka ovat yhteydessä valtion verkkoon ("Lakia ei sovelleta muusta rautatiejärjestelmästä erillään oleviin rataverkkoihin.") Tarkennusta säädöskohta ei tuo siihen mikä on Väyläviraston ohjeen "välitön läheisyys", itse asiassa termiä ei säädöskohdassa edes käytetä, mutta omasta mielestäni maalaisjärki pelaa näissä asioissa aina hyvin. |
||||
![]() |
24.09. 16:41 | Tuomas Pätäri | ||
Käytin joskus muutaman minuutin sen selvittelyyn mihin lakiin kielto perustuisi, mutten löytänyt. Oletan kuitenkin että johonkin lakiin se perustuu, koska viranomaistaho niin sanoo. Suora lainaus Väylävirastolta: "Liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on vaarallista ja kiellettyä myös laissa." https://vayla.fi/vaylista/rataverkko/turvallisuus/miksi-rautatiella-ei-saa-liikkua https://vayla.fi/-/luvaton-liikkuminen-rataverkolla-on-aina-riski |
||||
![]() |
24.09. 15:07 | Tuomas Pätäri | ||
Kuvaamiselle ei missään tapauksessa ongelmaa olekaan, mutta kommentissani tarkoitin liikkumista. Ehkä tässä pureudun asiaan nyt jo liian syvälle, mutta... Tiedän ettei yleisellä rautatiealueella saa liikkua radan välittömässä läheisyydessä (puhutaan nyt vaikka alle 5 metristä). Tiedän myös ettei tehdasalueella (toiminnallinen ympäristö) saa liikkua, oli se sitten aitaamaton tai aidattu. Tiedän myös että jokamiehenoikeuksiin luettavilla alueilla (kuten metsälämpäreet) saa liikkua, oli ne sitten aitaamattomia tai aidattuja (aidan saa ylittää, jos sen takana on jokamiehen oikeuksien piiriin katsottavissa oleva alue). Mutta mihin lokeroon solahtaa yksityinen rautatie, joka ei ole toiminnallisella tehdasalueella, vaan keskellä metsää? Saako sen välittömässä läheisyydessä liikkua vai ei? |
||||
![]() |
24.09. 09:34 | Tuomas Pätäri | ||
Tuolla on lisäksi käynnissä isot investoinnit ja investointiohjelmassa on suunnitelmissa muitakin investointeja vielä tulevalle kymmenelle vuodelle: https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/uutiset-ja-julkaisut/news/2024/metsa-board-modernisoi-simpeleen-kartonkitehdasta/ https://yle.fi/a/74-20125297 |
||||
![]() |
24.09. 05:54 | Tuomas Pätäri | ||
Tuolla kannattaa huomioida, että tehtaalla on tiukka linja tehdasalueella (ja sen harmaalla vyöhykkeellä) liikkumisen suhteen, ja Harakan ratapiha on nykyään tehtaan omistuksessa, vaikka sen tiedot ovat Väylän kartalla kuin se olisi valtion ja osa ratapihan alueen kiinteistöistä on nimellä "Valtion rautatiealue". Katso keskustelu https://vaunut.org/kuva/176147 Nämä Tainionkosken kuvani ovat vähän harmaalla alueella. Näissä ei olla aidatulla tai merkityllä tehdasalueella, mutta ollaan kuitenkin tehtaan kiinteistöllä, ja koska ollaan rautatien välittömässä läheisyydessä, ei olla välttämättä jokamiehenoikeuksien piiriin katsottavalla alueella. Jos olisin hieman enemmän metsän puolella, jokamiehenoikeudet toki olisivat voimassa (jokamiehenoikeuksiin sinänsä ei vaikuta kiinteistörajat, aitaamiset, tai mitkään "yksityisalue"-kyltit. Eikä liikkumiseen rakennetussa ympäristössäkään vaikuta aina kiinteistörajat: Vieressä menevä kaupungin katu Vuoksenniskantie kulkee sekin tässä kohtaa tehtaan kiinteistöllä, koska asemakaavan mukaista linjausta etelämpää ei ole koskaan toteutettu. Todennäköisesti tästä on joku sopimus olemassa tehtaan ja kaupungin välillä.) |
||||
![]() |
23.09. 22:02 | Tuomas Pätäri | ||
Tuo onkin varmasti todennäköisin selitys, että saadaan vaihteet oikeaan asentoon valmiiksi. | ||||
![]() |
23.09. 22:00 | Tuomas Pätäri | ||
Juliasta kun katsoo Simpeleen ratapihan raideosuuden 852 historiaa https://juliadata.fi/live/station?s=SPL§ions=1 saa varsin hyvän kuvan kulkuajoista. Sieltä huomaa että aamun käynnit ovat aina melko samaan aikaan, iltapäivällä ja illalla on enemmän vaihtelua. | ||||
![]() |
23.09. 19:01 | Tuomas Pätäri | ||
Jonkun toisen kuvan alla oli tieto, että toimisivat vielä mahdollisesti varavetureina jos toinen Moveista on huollossa, mutten tiedä onko käytännössä niin tapahtunut. Omia havaintoja ei ole, koska Imatralla vierailuni ovat ihan satunnaisia. | ||||
![]() |
23.09. 17:14 | Tuomas Pätäri | ||
Rasmus, tämän asian voi ihan totta ajatella noinkin että tasoristeys on kuvauspaikan tunniste eikä kuvassa esiintyvän asian tunniste. En ole vain koskaan hoksannut ajatella asiaa tuolta kantilta, enkä aiemmin missään muussa kuvassa tietoisesti huomannut, että tasuri olisi tunnisteissa vaikkei sitä näy kuvassa. | ||||
![]() |
23.09. 17:11 | Tuomas Pätäri | ||
Hyvinkin mahdollinen skenaario. Sillan alittava tie on rakennettu vasta 90-luvulla. Silloin on hyvinkin voitu muuttaa kadunnimi yhteneväiselle reitille, koska Pornaistentie on nimenä aina kunnanrajalle asti ja sillan alitus muutti linjausta vain 1,5 km matkalta. | ||||
![]() |
23.09. 17:01 | Tuomas Pätäri | ||
Lisää kiehtovia kuvia Bulgariasta. Tässähän on kuin vaihtotyöveturi Seepran etäinen sukulainen. | ||||
![]() |
22.09. 22:03 | Tuomas Pätäri | ||
Tässä on erikoinen tilanne, sillä Väyläviraston kartasta luntattuna tasoristeyksen nimi olisi "Iso kylätie / Nikkilä" mutta Julian kartassa se on "Pornaistentie / Nikkilä". Mistä tulee tämä ero, kun luulisi että molempien karttojen nimet ovat peräisin jostain samasta tietokannasta? Jos ajattelee risteävää katua, Väyläviraston nimessä on huomattavasti enemmän järkeä. (En kuitenkaan laittaisi tasoristeystä tämän kuvan tunnisteisiin, kun tasoristeys ei näy kuvassa edes osittain.) On kyllä pieneksi mennyt kun max kaksi junaparia viikossa on ollut. Mielenkiintoista jos nekin vielä vakituisesti yhdistetään, mutta ihan järkevää varmasti, kun aika nysiä ne vähäiset junatkin ovat ainakin välillä olleet. |
||||
![]() |
22.09. 17:23 | Tuomas Pätäri | ||
Vuoden 1971 kartassa näyttää että raide ulottuu Vuoksen länsipuolelle. Kun Tornan silta rakennettiin joskus 1950-luvulla, vaihtuiko Vuoksen länsipuolen järjestelyjä kapearaiteisesta leveäraiteiseen? Vanhemmassa 1947 kartassa näkyy, muten raide ulottuu vain Vuoksen itäpuolelle asti, missä lienee ollut siirtokuormauspaikka, kun myös länsipuolen kapearaidejärjestelyt ulottuivat vanhaa siltaa pitkin siihen. (Sivuhuomautuksena silloin leveäraide ei vielä mennyt tästä kuvan alueelta, vaan koukkasi enemmän kaakosta). Suurimmillaan kapearaideaikaan Vuoksen länsipuolella Niskalammen / Tornatorin alueella on joka tapauksessa ollut ällistyttävän laaja raiteisto. Muutamia kuvia löytyy Vorgista, ja kartta löytyy keskustelusta https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11874.0 | ||||
![]() |
22.09. 17:08 | Tuomas Pätäri | ||
"Huippumielenkiintoinen" kuvastaa hyvin tätä kuvaa. Mutulla olisin veikannut, että liikenteen loppumisesta olisi ollut kauemmin - 2017 tuli lievänä yllätyksenä. | ||||
![]() |
15.09. 20:03 | Tuomas Pätäri | ||
Vain kolme vuotta vanha kuva, muttei taida olla enää näkynyt Joensuunkaan ympäristössä moisia vaunuja kuin vetureitakaan. Tyylikkäitähän tuon väriset pöntöt olivat. | ||||
![]() |
15.09. 19:59 | Tuomas Pätäri | ||
Komppaan Rasmusta ihan siitä syystä, että Kalkkisissa tuli vietettyä 90-luvulla kesäviikkoja, kun isoäidin mökki oli siellä. Kymijoen ylittävää siltaa ei vielä ollut, ja kylällä oli käytävä lossikyydillä. Harvoin sinne tarvitsi kuitenkaan mennä, kun tuolloin vielä mökin lähistöllä pysähtyi myymäläauto. | ||||
![]() |
14.09. 17:59 | Tuomas Pätäri | ||
Kyllä tämä ihan "feikkaamaton" on, kuten oheiset muutkin kuvat - ainoastaan "normaaleja" muokkaustoimepiteitä suoritettu, kuten valotusta, dynamiikkaa ja valkotasapainoa säädetty. Jos kuvaa katsoo tarkkaan, näkee kuun yli menevät sähkölinjat, jotka jatkuvat myös taivaan päälle. No voisivathan nekin olla teoriassa muokattuja, mutta kukapa moisia jaksaisi väsäillä, kun ovat niin rumatkin - en vain huomannut niitä etsimen läpi hämärässä, niin en osannut välttääkään niitä :) Tässä kuvassa spekseinä valotus 1/80, aukko f/5.6, ISO 5000, polttoväli 238 mm. Julian nopeuskäyrän mukaan junan nopeus tässä 70 km/t. |
||||
![]() |
12.09. 23:38 | Tuomas Pätäri | ||
Tällä kertaa täydenkuun lähipäivinä kuunousun ajankohta muuttui päivä päivältä vain muutaman minuutin, eli se oli useana päivänä kuvattavissa auringonlaskun aikoihin. Sen sijaan kuunlasku oli auringonnousun tietämissä vain täydenkuun päivänä, ja muuttui aina melkein parilla tunnilla muina päivinä. Joskus taas koko homma on päin vastoin, eli kuunousun ajankohta siirtyy reilusti päivä päivltä täydenkuun tietämissä, mutta kuunlaskun ajankohta pysyy liki muuttumattomana ollen useana päivänä liki auringonnousua. En ole vielä koskaan jaksanut selvittää itselleni, MIKSI näin on, minulle on riittänyt vain havainto, että näin se vain on... | ||||
![]() |
11.09. 22:02 | Tuomas Pätäri | ||
Hyvä bongaus, ei kauhean yleistä että näitä dieselillä menee. Kellonajan perusteella voi helposti kaivella junanumeron, T 57860 jos sen haluaa tunnisteisiin lisätä. | ||||
![]() |
09.09. 21:49 | Tuomas Pätäri | ||
Norjan Kartverketin kartasta hahmottuu hyvin (kaiken muun lisäksi) alueen mökistö: https://www.norgeskart.no/#!?project=norgeskart&layers=1001&zoom=13&lat=7594556.97&lon=624781.05&markerLat=7594409.074972502&markerLon=624708.7671544078&p=searchOptionsPanel | ||||
![]() |
09.09. 21:45 | Tuomas Pätäri | ||
Se mitä olen nähnyt, noista kävely on yleisintä, sitten pyöräily, ja mönkijä on harvinaisempi. Jos läheisimmältä ajotieltä on mitään mahdollisuuksia, autojakin on saatu sellaisten kallioiden ylitse, että normaalimaavaraisen vajaavetoisen omistajan näkökulmasta moiset suoritukset vaikuttavat täysin utopistisilta. Maastokartastakin näkee mainiosti, miten monet mökit ovat ajoteistä kuitenkin hyvinkin kaukana, esimerkiksi jos mennään Bjørnfjellistä Katterat-vuorelle päin Grusgropvattnetin suuntaan, tai Søsterbekkin asemalta länteen Nedre Bruvatnetin ympäristöön. Lähinnä autolla ajettavat pätkät menevät E10-tieltä vain Bjørnfjelliin ja Hauggfjellin entiselle asemalle. Tuolla on useita sellaisia P-aluieita, joissa on lisäkilpenä, että ovat varattu vain mökkiläisille. Hyvin monen mökin logistiikka näyttäisi hoituvan kottikärryin, sellaisia on monessa pihassa ja olen niitä nähnyt käytössä P-alueiden ja mökkien välillä. Vuoden 2023 reissulla todistin sellaistakin, että rakennustarvikkeita saa vietyä myös junalla: Haugfjellin seisakkeella mies jäi pois junasta melkoisen, varmaankin Narvikista ostetun puutavaralastin kanssa, ja junan pysähdysaika ylittikin tästä johtuen melko reilusti aikatauluun merkityn! Muutaman kakkosnelosen hän otti kantoon, ja ison pinon jätti jemmaan asemarakennuksen taakse. |
||||
Kuvasarja: Malmiradan reissu 2025 |
04.09. 17:50 | Tuomas Pätäri | ||
Kiitoksia palautteesta; säästä voisin mainita sen verran, että nyt viime reissuilla 2023 ja 2025 olen mennyt paikalle vasta sitten kun ennusteessa on luvattu alueelle vahvaa pysähtynyttä korkeapainetta, ja siten poutaa, lämmintä ja selkeää. Eli lyhyellä varoajalla olen lähtenyt. Moinen itselleni mielusin säätyyppi on onneksi ennustettavuudeltaan melko varma. Tosin tällaisen sään valokuvat eivät ehkä anna parasta kuvaa Malmiradan, tai yleensäkään Norjan, tyypillisistä olosuhteista :) 2024 kesällä jätin reissun väliin, kun tuollaista säätä ei sattunut niinä aikoina kun olisi ollut mahdollista lähteä. 2022 ajankohdan määritti museojunatapahtuma joten silloin samankaltainen sää oli ihan tuuria, mutta ehkä silloinkin olisin jättänyt menemättä jos pelkkää koleaa myrskyä olisi ollut ennusteissa. |
||||
![]() |
04.09. 17:41 | Tuomas Pätäri | ||
Onhan nämä revontulikuvat aina makeaa katsottavaa! | ||||
![]() |
04.09. 17:40 | Tuomas Pätäri | ||
Hieman kulahtanutta, mutta siitä huolimatta, tai juuri siksi, niin idyllistä. | ||||
![]() |
02.09. 20:05 | Tuomas Pätäri | ||
Veetiltä oli ihan äskettäin kuva Juankosken nykytilasta ja nytten tuli tämä arvonnassa. Onpa Juankoskellakin ollut toimintaa viitisentoista vuotta sitten. Itse olen siellä nähnyt vain samoja tyhjiä, ruostuneita raiteita kuin Veetikin. | ||||
![]() |
02.09. 20:02 | Tuomas Pätäri | ||
Ainakin LKAB:n junissa menee molempia. Mustaa kamaa on esimerkiksi tässä kuvasarjassa LKAB.n kyydissä Torneträskin kuvassa ja yhdessä Katteratin seudun kuvassa. | ||||
![]() |
02.09. 19:58 | Tuomas Pätäri | ||
Taisitkin jo toisen kuvan yhteydestä huomata mainintani, että kaikissa näkemissäni matkustajajunissa oli, myös yöjunissa, kirjattakoon se näin myös tähän. | ||||
![]() |
01.09. 21:00 | Tuomas Pätäri | ||
Wikipedian artikkeli seisakkeesta: https://sv.wikipedia.org/wiki/Tornehamns_kyrkog%C3%A5rd_(h%C3%A5llplats) Ja tuossa linkissä on hyvä kartta alueen entisistä rakennuksista: https://www.komoot.com/highlight/6069640 Malmijuna vie tässä "ruskeaa tavaraa" jota on vaunuissa aina enempi kuin mustaa. Minussa ei ole liiemmin vuorineuvoksen vikaa, mutta nämä ruskeat lienevät jalostettuja pellettejä ja musta tavara on raakaa rautamalmia? Torneträskin rannasta läheltä entistä satamaa on levähdysalueelta opastettu polku Torhehamnin alueelle ja polku yhdistyy myös Rallarvägenin kanssa. Hautausmaan kupeesta kulkee polku myös tähän entiselle seisakkeelle ja sen kupeesta radan ylittäen pääsee vuoristoa pitkin Björklideniin toistakin reittiä Rallarvägenin ohella. Malmiradalla on useita tällaisia polun ja radan risteämiä, joissa ei ole virallisen oloista tasoristeystä, ainoastaan saattaa olla jokin ohje tyyliin "kuuntele ja varo junaa ennen ylitystä". Suomen erityisolosuhteissa tällainen kevyt ratkaisu olisi varmaan mahdottomuus. |
||||
![]() |
01.09. 20:54 | Tuomas Pätäri | ||
Hieno kuva vielä ehjästä tallista ja infoa esim. seuraavassa linkissä: https://kulturmiljonorrbotten.com/tag/vassijaure/page/2/ | ||||
Kuvasarja: Malmiradan reissu 2025 |
01.09. 20:47 | Tuomas Pätäri | ||
Laitan loput kuusi kuvaa Rombakin ja Katteratin väliltä huomenna, kun kuvasaldo taas sallii. Koordinaatteja en nyt laita, kun Vorgin Google-koordinaatti-pluginni on viime aikoina reistaillut, eikä siellä voi vaihtaa satelliittikuvaan. Näistä kuvauspaikoista monet on turhan hankalia sijoittaa Mapsin minimalistisen kartta-aineiston perusteella. Lisään koordinaatit joskus, jos tilanne korjautuu. |
||||
Kuvasarja: Malmiradan reissu 2025 |
01.09. 20:45 | Tuomas Pätäri | ||
Tarinoidaan taas aiempien vuosien tapaan matkaohjelmaa: Ensimmäisenä (puolikkaana) päivänä tutustuin melko pieneen alueeseen Tornehamin ympäristössä, mutta sieltä löytyikin melko reilusti kelvollisia kuvauspaikkoja. Illalla kävelin myös yhden puuttuvan pätkän Katterjåkkin itäpuolella. Toisena päivänä oli matkan pääkohde, eli jo mainittu Rombakin ja Katteratin poluttoman välin taittaminen jalan. Toissa vuonna kuvasin ensimmäisessä isossa Rombakin pään u-mutkassa ja nyt jatkoin pidemmälle. Kuvauspaikkojen suhteen väli ei ole malmiradan paras, vaikka junan ikkunasta ehkä maisemallisesti komein onkin: Rata kaartuu vuoren suhteen monissa kohdissa niin, että vuori peittää kuvauslinjan mutkan taakse. Tämän toki olin ennakoinutkin maastokartan ja ilmakuvan perusteella. Katteratia lähestyttäessä kuviin sai laajempia kokonaisuuksia. Ilta huipentui junamatkaan Katteratista Rombakiin, josta oli toki vielä käveltävä autolle vuonon rantaan. Kolmantena päivänä kuvasin Bjørnfjellin ympäristössä aiemmin kuvaamatta jääneitä paikkoja, ja sitten sainkin täysin spontaanisti idean lähtä kuvaamaan Norddalen laaksoa Katteratin vuorelta, kun huomasin Bjørnfjellissa eräässä polkujen risteyksessä Brudeslørvatneniin johtavan polun viitan. Kannatti mennä, kun sain korkealta kaksi mieluisaa ruutua. Muutaman tunnin harharetken jälkeen palasin jatkamaan suunnitelman mukaista toimintaa, eli kiipesin yhdelle rinteelle Bjørnfjellin itäpuolella ja sitten kävelin Bjørnfjellin ja Riksgränsenin välin, joka oli aiemmin minulta puuttunut. Valtakunnanrajalla tutustuin Riksgränsenin veturitallin raunioihin. Illalla kävelin vielä Tornehamnin ja Kopparåsenin välin, sieltäkin löytyi pari kuvauspaikkaa. Neljäntenä päivänä kävelin Torneträskin rannasta Tornehamnin kappelin ja radanrakentajien hautausmaan kautta radalle ottamaan muutaman kuvan - nämä paikat olen joskus ennenkin käynyt katsomassa. Alueelta pois lähtiessäni kävin vielä Torneträskin asemalla. |
||||
![]() |
29.08. 11:21 | Tuomas Pätäri | ||
On mennyt, vanhoista kartoista näkyy. Vorgissa on melko vähän kuvia, ei oikein aktiivisesta toiminnasta mitään, mutta pari Kimmo Pyrhösen mainintaa: "Loukolampi oli paikka, josta Montolan kaivoksen tuotteet lähtivät junilla maailmalle." https://vaunut.org/kuva/7663 "Loukolampi ehti menettää sivuraiteensa ja asemansa, muttei kalkkitehdasta. Se siirtyi kuitenkin maantiekuljetuksiin jo 1980-luvun alkuun mennessä. Nyt täällä on jälleen liikennepaikka." https://vaunut.org/kuva/41895 |
||||
![]() |
28.08. 20:38 | Tuomas Pätäri | ||
On ollut todellakin aikamoista meininkiä seuran menestys tällä vuosikymmenellä! Mutta, enpä ole päätynyt matsia livenä katsomaan. Luulen että kuitenkin lähivuosina tuonne tulee taas mentyä junakuvailunkin merkeissä, kun Ofotbanen kaipaisi jälleen hieman vaihtelua mutta jonnekin Norjaan vuosittain tekee mieli matkata... sitten viimeistään stadionillekin :) | ||||
![]() |
27.08. 20:36 | Tuomas Pätäri | ||
Katselin tässä Juliasta Etelä-Karjalan metsäteollisuuden liikennetilannetta. Imatran liikenne on ihan vilkasta. Lauritsalan liikenne on vähentynyt viime aikoina yhteen-kahteen junapariin per päivä, näkyykö tässä jo paperipuolen tuleva alasajo? Sitä en tiedä miten rautatieliikenne määrissä on jakautunut paperin ja tehtaan muiden segmenttien (käytännössä sellun) välillä. Mutta suurin mielenkiintoni kohdistuu kysymykseen, mitä on tapahtunut Joutsenon liikenteelle? Vilkas liikenne on hyytynyt kuin seinään kesäkuun puolivälissä, ja sen jälkeen tavarajunia on ajettu vain kourallinen. Ei ole medioista tai Vorgista silmiin sattunut mitään uutista tms. joka selittäisi asiaa. |
||||
![]() |
25.08. 18:40 | Tuomas Pätäri | ||
Tämä on erittäin onnistunut. Sateenkaaren ja junan kuvaaminen vaatii yleensä hyvän pelisilmän ja tuurin yhdistelmää, helppoa se ei ole. | ||||
![]() |
25.08. 18:37 | Tuomas Pätäri | ||
Upea kuva. Kuvauspaikka on itsellenikin tuttu, mutta näin hienoa saalista en ole tuolta koskaan saanut. | ||||
![]() |
20.08. 22:13 | Tuomas Pätäri | ||
Kyllä, runko on ihan rataverkkomme kulkijoiden aatelia, ja tässä likimain parhaasta mahdollisesta kulmasta kuvattuna. | ||||
![]() |
20.08. 14:50 | Tuomas Pätäri | ||
Olisikohan sekin. Vasemmalla oleva piippu on selkeästi voimalaitoksen, mutta vanhemmassa piipullisessa eli entisessä Tiwin rakennuksessa toimii nykyään ainakin automaatio- ja sähköverkkoalan asennus- ja huoltofirma Radiki. Sen tuskin tarvitsee toiminnassaan höyryjä päästellä? | ||||
![]() |
14.08. 17:53 | Tuomas Pätäri | ||
Edellisiltana tulleet vaunut ovat päässeet käsittelyyn. Aiemmin lastattu Ferrin juna lähti juuri (tai no vajaa viisi tuntia ennen tämän kuvan ottamista) Jämsästä kohti Kouvolaa. | ||||
![]() |
14.08. 17:44 | Tuomas Pätäri | ||
Tuo selittääkin asiaa, että ratapiha on myyty - tosin mistään se ei oikein ilmene, kun Väylävirastokin karttapalvelunsa kautta pitää sitä vielä omanaan, joten sallin tässä erehdyksen itselleni. Harakkaahan voikin siis pitää nykyään tehdasalueena, mutta aidattu tai edes merkitty tehdasalue se ei ole (tai sitten merkintä on täysin huomaamaton). Ne (ilmeisesti Juhan tarkoittamat) käsin väsätyt yksityisalue / pääsy kielletty -kyltit, joita itse asiassa on kaksi, ovat todennäköisesti omakotitaloasukkaan rustaamia, eivät ainakaan minkään virallisemman tahon, ja niille turvahenkilön kanssa puhelimessa naureskelimmekin. Siitä olimme myös yhtä mieltä, että nykyinen maailmantilanne aiheuttaa varmasti äkkinäisempää reagointia... Kuten Rasmus sanoi, on luonnollisesti hyvä että valvontaa suorittavat myös valvovat. Panun kertomat säännökset ovat tuttuja, näitä on monesti joutunut kuvatessa pohtimaan (kovalla mielikuvituksella rajatapauksia ja harmaita alueita on toki mahdollista niihinkin keksiä). Lisäksi Juhan Jämsänkosken kokemukseen voi täsmentää, ettei mitään yleiskieltoa voi tehdas määrätä, ettei yleiseltä alueelta (tai muulta sallitulta alueelta) saisi kuvata (aidatullekaan) tehdasalueelle, tai tällaisia kuvia julkaista. Kuvaaminen ja kuvien julkaiseminen ei koskaan voi olla kiellettyä kuin ainoastaan sellaisissa spesifissä tilanteissa, joissa laki niin erityisesti määrää. Sellaisia laissa mainittuja tilanteita toki voi olla, kun tehdasalueelle kuvaa, ja silloin se on luonnollisesti laitonta (esimerkiksi yleisöltä suljetulla alueella olevan henkilön kuvaaminen loukkavassa yhteydessä). Mutta mitään kieltoa ei voi asettaa näitä spesifejä tilanteita yleisempänä sääntönä. |
||||
![]() |
14.08. 12:25 | Tuomas Pätäri | ||
Sain kuvata rauhassa, mutta aika sattumaa että juuri nyt kysyit, sillä paria päivää myöhemmin Imatralla kuvaamisen seurauksena Imatran tehtaiden turvahenkilö soitti minulle muutamaa päivää myöhemmin (valvontakameraan osuneesta rekisteritunnuksesta jäljittäen), että oli ollut luvatta tehdasalueella ja luvatta kuvannut. Olin melko varma että en ole ollut tehdasalueella, mutta varimstin vielä jälkeenpäin, että Harakan ratapiha on Väyläviraston ratapiha eikä yksityinen, ja sen eteläosassa kävin yhden (1) kuvan ottamassa ja viivyin paikalla ehkä 5 minuuttia. Valokuvassa ei edes näy tehdasaluetta (sillä tosin ei ole väliä), enkä kuvauspaikkaan mennessäni ollut käynyt edes tehtaiden kiinteistöllä, sillä Imatran kaupungin katuverkolta pääsee suoraan yhden omakotikiinteistön (huoltotierasite) kautta Väyläviraston omistamalle ratapiha-alueelle. Siitä minulla ei ole hajuakaan, miksi Imatran tehtaiden turvaosasto kuvaa Väyläviraston ratapihan huoltotiellä käyvien ajoneuvojen rekisterikilpiä. Toisaalta aika tasapuolista, sillä hekään eivät tuntuneet käsittävän, miksi minä kuvaan junia. |
||||
![]() |
13.08. 20:21 | Tuomas Pätäri | ||
Timon kuvaama tukkijuna: https://vaunut.org/kuva/160180 Maanmittauslaitoksen tämänhetkisessä ilmakuvassa näkyy hyvin tilanne, jossa vaunurunko on hajoitettu kahden tasoristeyksen kohdalla. |
||||
![]() |
13.08. 20:14 | Tuomas Pätäri | ||
Mielettömän hienoja nämä ovat. Toki hienous ei hahmotu ylittävälle :) | ||||
![]() |
13.08. 20:12 | Tuomas Pätäri | ||
Väyläviraston siltarekisteri ei anna tähän mitään korkeusrajoitusta, eikä sellaisia ole katunäkymäkuvien mukaan maastossakaan, eli omalla kaistalla pitäisi onnistua "maksimi", oliko se sitten 4,2 vai 4,4 metriä. | ||||
![]() |
12.08. 19:48 | Tuomas Pätäri | ||
En tiedä missä vaiheessa muutos on tapahtunut, mutta tämä raide ei ole enää käytössä. Raakapuun lisäksi myös tuotteet kulkevat nykyään "rantarataa" tehtaan uudelta puolelta. Tämä raide on viidakoitunut ja tasoristeysmerkitkin on purettu. | ||||
![]() |
11.08. 21:30 | Tuomas Pätäri | ||
Pohjoinen lienee siirtynyt kokonaan Krokojen hallintaan. Välivaiheessa varmastikin voi tavata useampia tyyppejä. Esimerkiksi Pieksämäen ja Jyväskylän ympäristössä olen tänä kesänä tavannut parilla reissulla sekä Dr19- että Dv12-sarjaa. Jämsässä oli viime viikolla Dv12 mutta Vilppulassa ainakin yhtenä päivänä Dr19. Kaakossa tosiaan ei Dr19:ää ole näkynyt, joten mm. näkemäni Ristiinan ja Punkaharjun junat ovat kulkeneet perinteisillä deevereillä. | ||||
![]() |
11.08. 21:15 | Tuomas Pätäri | ||
Viitatut verrokit: https://vaunut.org/kuva/163541 https://vaunut.org/kuva/71702 https://vaunut.org/kuva/93500 | ||||
![]() |
11.08. 20:59 | Tuomas Pätäri | ||
On todellakin mielettömän hienoja koko paketti. Tässä loppuillan tunnelma on käsin kosketeltava, ja värit ovat upeat. Junassakin hieno kokoonpano. |