1499-60006 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 23.05.2020 20:43 Eljas Pölhö  
  Haukivuorella selvitellään mahdollisuutta rakentaa museokalustovaja ns Sahan raiteelle Sm1- ja Sm2-yksiköille. Jos saadaan rakentaa (lähellä rantaa), niin eiköhän siihen saisi myös Hr11 mahdutettua. Sen siirto Hyvinkäältä voi olla taloudellinen ongelma. Projekti on vähän aikaa ollut jäissä, kun liukastuin ja katkaisin molemmat käteni, mutta nyt alkaa näppäimistön käyttö jo sujua. Täällä on myös meneillään kapearaiteisen rautatien suunnitelma.

Jos ei ole pakko asua siellä missä nyt asut, niin Mikkelin kaupunki myy par'aikaa huutokaupalla kolmea asuntoa talosta, jossa asun. On yksiö, kaksio ja kolmio (sen saisi varmaan 10'000 €:llä(tai edullisemmin; minulla on tarjous sen täysremontista 4400 €:llä).
kuva 02.05.2020 17:47 Eljas Pölhö  
  Martin Hillebardin mainitsema kuva on tässä https://vaunut.org/kuva/139393
kuva 18.04.2020 15:56 Eljas Pölhö  
  Saako valmistusnumerosta selvää? Koskivoimakomitea 6 oli Krauss 8069/1923.
kuva 14.04.2020 19:14 Eljas Pölhö  
  Lista öljypoltosta vetureittain (en pysty lisäämään päivitettyä nyt). 1951 ajettiin enintään Riihimäelle asti. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/1947-1951%20VR%20Öljypolttoiset%20höyryveturit%20vers.%20b.png.
EDIT. Linkki ei toimi, tuosta voi yrittää löytää. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/
kuva 14.04.2020 19:00 Eljas Pölhö  
  Vain Pasilaan oli sijoitettu öljypolttoisia höyryvetureita, ne ajoivat enintään Tampereelle ja Kouvolaan ja sekin loppui 1950.
kuva 06.04.2020 21:23 Eljas Pölhö  
  Ajoin 14v Jaguar 3.8S 1965:llä, joten sen syyläri tuli tutuksi. Daimlerin levein ylhäältä, Jaggen vähän alempaa. Perä ei oikein vastaa S-versiota yläviistosta. Kuvan laatu (koko) ja kuvakulma ei kuienkaan ole optimaalinen täydelle varmuudelle.
kuva 06.04.2020 18:00 Eljas Pölhö  
  Jowett ehdottomasti. Valkoisen syyläri näyttää enemmän Daimler 2.5 V8 kuin Jaguarilta.
kuva 28.03.2020 14:05 Eljas Pölhö  
  Norjassa toimiviin ja toimineisiin lumilinkoihin pääsee linkintä. Klikkaamalla numeroa pääsee kuviin kyseisestä vehkeestä. https://forsk.njk.no/mdb/mdb.php?hid=1749&aut=&eng=
kuva 26.03.2020 23:46 Eljas Pölhö  
  Jos halutaan olla ihan tarkkoja, niin Damaskoksen radoista avattiin ensimmäisenä Damaskos-Mezerib heinäkuussa 1894. Rata purettiin pian pyhiinvaeltajien radan valmistuttua. Toisena valmistui Beirut-Damaskos 3.8.1895. Mezeribin osuudelle tarkoitettujen vetureiden tuonti Damaskokseen on varmaan ollut melkoinen operaatio, koska rata Beirutista oli vasta rakenteilla.

Damaskoksen alkuperäinen asema Beirutista tullessa oli Baramke ja 1 km etäämmällä ollut Kanawat avattiin vasta 1913 pyhiinvaeltajien radan pääteasemaksi. Mezeribin radan (myös Hauran’in rata) asema oli nimeltään Midan.

Pyhiinvaeltajien rata (Hedjaz/Hejaz/Hijaz) Damaskoksesta Medinaan rakennettiin vuosina 1900-1908 ja avattiin koko pituudeltaan 1.9.1908.
kuva 26.03.2020 19:01 Eljas Pölhö  
  TEM2, paikallisesti LDE-1200
kuva 22.03.2020 02:40 Eljas Pölhö  
  Voi googlata sanan *mamu-ryhmä* ja sen jälkeen lyhenteen *SPR*. "...ikinä ennen..." eli ei ole ainakaan ollut SPR:n toiminnan tukija? Minä olen käyttänyt itsestäni "mamu"-nimitystä varmaan parikymmentä vuotta, koska olen mamu Ruotsissa ja aiemmin Guernseyllä ja minusta se on helppokäyttöisempi kuin koko pitkä sana. Nyt minusta on tulossa pamu (paluumuuttaja) ja paikallisesti tamu (taloonmuuttaja) vai onko nekin loukkaavia? Ikäloppu käppänä mä kyllä olen, joten se nimittely on vain yritettävä kestää.
kuva 11.03.2020 22:43 Eljas Pölhö  
  Kysytty tietolähde esimerkiksi: Valtionrautatiet 1912-1937, II osa. sivu 429, alin kappale (luvussa Konetekniikan kehitys - I.J. Lahtinen: Veturit).
kuva 11.03.2020 14:01 Eljas Pölhö  
  Eikö juna ole kuvassa niin, että keula on kohti Riihimäkeä eli lähdössä sinne tai saapunut Heinolasta tai Kouvolasta?
kuva 11.03.2020 13:56 Eljas Pölhö  
  Kesäaikataulun 1951 mukaan (minulla ei ole vastaavaa talviaikataulua) juna M252 saapui Kouvolasta 11:15 ja juna M236 lähti Riihimäelle 11:20.

Seuraavat vakinaiset junat olivat (M240a Mäkelästä 15:40 vain lauantaisin/13.4.1952 oli sunnuntai), M240 Heinolasta 16:10 ja M252 Riihimäelle 16:27.
kuva 11.03.2020 13:45 Eljas Pölhö  
  VR Ktt 24456 Taulukko moottorivaunuista ja niiden koneistoista antaa 1500:n vastaanottopäiväksi 31.1.1952.
kuva 11.03.2020 00:38 Eljas Pölhö  
  587:n sijoittelu on aika selväpiirteinen. Aluksi heti uudesta Helsinki/Pasila, joulukuussa 1928 Tampereelle. Sodan jälkeen 1944/45 siirto Riihimäelle, touko/kesäkuussa 1957 Tampereelle ja jossain vaiheessa 1959 Riihimäelle, missä oli loppuunsa saakka.
kuva 07.03.2020 16:27 Eljas Pölhö  
  JR:n vinkin perusteella: Koeajoista on kerrottu Resiinan numerossa 3/1993, s. 10-15 eli Hanno Jussila: Otsot, osa 2. Artikkelissa on 13 valokuvaa, 6 piirroskuvaa (joista kahdessa neljä näkymää), toimitusluettelo ja luettelo VR:n Otso 1- ja 2-vetureista. Artikkeli on niin perustavaa laatua osan 1 ja myöhempien kommenttien kanssa, että se olisi hyvä julkaista esim. täällä Resiinan nettisivustolla esim. PDF-muodossa.

Ensimmäinen koeajo tapahtui 18.12.1963 Hyvinkäällä ja kaksi päivää myöhemmin koeajoveturi Tve-Lko 2 ajettiin Hyvinkäältä Pasilaan. Toinen VR:n veturi, johon radio-ohjauslaitteet asennettiin toimi Hyvinkään konepajalla (Tve-Ko 17 -> Tve2 442). Otso 1:n suurimpana ongelmana kauko-ohjauksessa pidettiin sen mekaanista suunnanvaihtoa (Saalastin 2R ja 4R-malleissa on hydraulinen suunnanvaihto). Hyvinkään konepajan Otson kauko-ohjausta pidettiin epävarmana esiintyneiden häiriöiden takia (tarkemmin artikkelissa).
kuva 06.03.2020 20:17 Eljas Pölhö  
  Työkuntoisena 50 vuotta aikaisemmin https://vaunut.org/kuva/138162
kuva 29.02.2020 13:02 Eljas Pölhö  
  Oy Waldhof Ab osti Haukivuoren sahan 1950. Vuonna 1949 se oli vielä entisillä omistajillaan, joiden taustaa esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Pölhö
kuva 12.02.2020 21:00 Eljas Pölhö  
  Ajojohdontarkastusauto on autonosiltaan Hispano Suiza (nyt likitetyllä sivulla on neljä satsia à 3 kuvaa Mallorcan kuvia, lisää tulossa 1-2 satsia).
kuva 08.02.2020 13:00 Eljas Pölhö  
  Kankaan paperitehtaan (Oy Serlachius Ab) kapsu Karl Møller 5811 vuodelta 1958 oli 9.8.1977 romuliikkeen pihalla Muuramessa. Laitoin 25.1.2020 siitä 1977 otetun kuvan FB-sivulle "Suomen teollisuusradat".
https://www.facebook.com/groups/407010126638118
Suora pitkä linkki kuvaan, jos onnistuu https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2491801644410429&set=gm.469073003765163&type=3&theater&ifg=1
kuva 31.01.2020 20:23 Eljas Pölhö  
  Lynett-moottorivaunuja toimitettiin 1-, 2- ja 3-vaunuisina yksikköinä.
Yksivaunuisina toimitettiin seuraavat tanskalaisille yksityisrautateille:
LNJ Ym 17-19 (1968)
Liitevaunut LNJ Ys 25-26 (liitevaunuja, joissa ei ollut läpikulkua toiseen vaunuun)
HHJ Ym 31-32 (1968)
Liitevaunut HHJ Ys 41-43 (liitevaunuja, joissa ei ollut läpikulkua toiseen vaunuun, myöh. muutettu läpikuljettaviksi)
HHGB Ym 53 (1970)
LNJ Ym 20 (1973)
ØSJS Ym 1-2 (1974) (myöhemmin muutettu toisesta päästä läpikuljettavaksi)

Tarkemmat tiedot liikennöinnistä, sivupiirrokset ja istuinkaaviot ym. löytyy kirjasta Motor materiel 4: Letbyggede motortog fra Uerdingen (John Poulsen; Bane bøger 1993)
kuva 29.01.2020 17:28 Eljas Pölhö  
  Laitoin arkistosivuilleni pienvetureiden sijoittelutietoja ajalta 1979-1984 (omia yhteenvetolistoja ja muistikirjan sivuja). Ne ovat kansiossa "Vaihtovetureiden sijainti" https://rautatiearkisto.info/epolho/
kuva 28.01.2020 18:05 Eljas Pölhö  
  Sisu alusta n:o 19670/Kiitokori kori n:o 5068, vastaanotettu 1969. Alkujaan Tka-Lko 40, sijoitettu Pihtiputaalle (oli siellä 9/1970), Suolahti (oli siellä 5/1978), oli Ämmänsaarella vielä 1/1984. Sen uudempia en ole kirjoittanut listalleni.
kuva 28.01.2020 16:25 Eljas Pölhö  
  Laitan juuri 1960/70 taitteen Itävallan ja lähipäivinä Kreikan kuvia Rautatieharrastus sivulle https://www.facebook.com/groups/805007689568130/ . Voin laittaa sinne Mallorcankin kuvia. Laittaisin muuten tännekin, mutta kuvien skaalaus pienemmäksi lisätyönä on jo liikaa, kun itse skannauskin on minusta äärimmäisen tylsää.
kuva 26.01.2020 18:33 Eljas Pölhö  
  Tämä on Etv-Rto 189. Minulla on suora sivukuva, otettu Kouvolassa 1984, ja siinä näkyy selvästi, että "9" on hiukan kulahtanut ja voi helposti tulkita 3:ksi, jolta se tässä kuvassa näyttää vielä enemmän.
kuva 26.01.2020 17:58 Eljas Pölhö  
  Tämä oli ajossa Kuopiossa 15.10.1980 saakka ja seuraavan kerran Pieksämäellä 18.2.1981. Tämä väli meni ilmeisesti peruskorjauksessa. Koko historia 1979-1982 on kuvassa https://vaunut.org/kuva/137536
kuva 26.01.2020 00:33 Eljas Pölhö  
  Nohabin K3 yksityiskohtainen maalausohje ja muuta nippelitietoa on linkin takana https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/1928%20Nohab%20K3%20tilaus/
kuva 26.01.2020 00:28 Eljas Pölhö  
  Knorr oli vetureissa 685-741. Uudemmissa oli Friedmann-Metcalfe poistohöyryimuri. Linkin takana on Nohabin tehdaskuva veturista 906 uutena https://digitaltmuseum.se/021017866335/oidentifierat-anglok-littra-k3-906-tillverkat-av-nohab
kuva 26.01.2020 00:06 Eljas Pölhö  
  John: Eivät olleet.
kuva 24.01.2020 22:00 Eljas Pölhö  
  Seppo: Kuvat ja yo. tekstin toiston voisi laittaa keskustelupuolelle "Sivuraide"-osioon. Silloin halukkaat (varmaan iso joukko...) saisivat nähdä ne.
kuva 07.01.2020 00:24 Eljas Pölhö  
  Linkin sivulla valmistajan kohdalla on kirjoitusvirhe. Se on Reghin. Reghin valmisti 1982-1988 kaikkiaan 12 kpl hieman modernisoituja Reșița-tehtaan (Resita - jos pilkut epäonnistuivat) suunnittelemia 0-8-0T (Dt) 760mm raideleveyksisiä vetureita. Vetureiden alkuperäisissä numeroissa oli myös kirjain "R" ja Reghin'in valmistajalaatta. Muilla tavoin ne oli vaikea eroittaa vetureista, joiden valmistaja oli Reșița.
kuva 16.12.2019 20:57 Eljas Pölhö  
  Jos kuvan päiväys on Suomen Rautatiemuseolta, niin saisivat mennä nurkkaan häpeämään. Tr2 1318 ajoi viimeisen ajonsa 12.3.1966. Se hylättiin 30.3.1966 ja romutettiin Riihimäellä kesäkuussa 1969.
kuva 14.12.2019 21:58 Eljas Pölhö  
  Tuukka, vertailutapasi ei anna vakiota ("Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla"). Maapallon väkiluku lisääntyy koko ajan, eli jos päästöjä ei haluta lisätä, niin päästöjen mahdollinen määrä per yksilö on joka päivä vähemmän kuin eilen tai toissapäivänä. Täten ei voidä määritellä enintä sopivaa keskimääräistä päästöä per yksilö, koska se sopiva määrä vähenee koko ajan.

Sen sijaan pinta-alaa kohden voidaan määritellä suurin sopiva määrä. Päästöjä pitää vähentää siellä missä ne eniten ylittävät keskiarvon.

Itse teen minkä voin eli en ole vuosiin lentänyt, luovuin ajokortista kun täytin 70v, kierrätän kaiken minkä voin jne. Mutta sillä ei ole yhtään mitään merkitystä, kun toisaalla maapallolla kulutetaan koko ajan enemmän ja enemmän. On ihan ymmärrettävää, että muuallakin halutaan asunto, ruokaa, telkkari, auto jne, mutta niiden haluajien määrä vain lisääntyy liian nopeasti. Kuinkas monta päivää siinä menee, kun muualla maailmassa väkiluku on kasvanut esim. Suomen väkilukua vastaavalla määrällä?
kuva 14.12.2019 20:58 Eljas Pölhö  
  Päästö per capita on harhaanjohtava, koska ihmismäärä (väestönkasvu) on yksi iso tekijä. Päästö per pinta-ala on se merkittävä mittari, koska pinta-ala on muuttumaton (riippumatta siitä muuttuvatko maiden rajat).

Rautalangasta vääntäen:

1) Jos kaikkien ihmisten päästöt yksilötasolla pysäytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, on edessä koko ajan paheneva katastrofi. Ihmismäärä lisääntyy räjähdysmäisesti, joten myös kokonaispäästöt lisääntyvät.

2) Jos päästöt per pinta-ala jäädytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, niin tilanne pysyy ennallaan tai ainakaan huononeminen ei kiihdy.

Jos maapallo jaetaan esim. 100'000 km2 ruutuihin ja kohdistetaan toimet sinne, missä päästöt/km2 ovat suurimmat, niin ollaan oikealla tiellä.

Jos maapallolla olisi sama määrä ihmisiä kuin minun syntyessäni, niin ei olisi nykyistä ongelmaa. Väestönkasvu vaan on niin kuuma peruna, että siihen ei uskalleta/osata puuttua. Jos halutaan pudottaa maapallon kokonaispäästöt per capita, niin västökasvun johdosta (sopiva) yläraja laskee joka vuosi.
kuva 14.12.2019 01:11 Eljas Pölhö  
  Pienoismallit eivät oikein ole minun alaani, mutta jos siinä on Knorr-esilämmitin, niin silloin se esittää Schwartzkopffin valmistamaa H9/Hv3-veturia. Myös niistä Knorrit poistettiin ja korvattiin Friedmannilla.
kuva 12.12.2019 16:42 Eljas Pölhö  
  Oikealla alakulmassa lienee osa sitä puutavaraliikettä, jonka pihalla oli vielä 1980-luvulla kyllästyslaitoksen rata (rata pihalta kyllästyssylinteriin). En ole sittemmin käynyt siellä, joten en tiedä radan myöhemmästä kohtalosta vai olisiko vielä olemassa. Radalle ei ollut vaihtoehtoa silloisella kyllästyssylinterimallilla.
kuva 12.12.2019 16:37 Eljas Pölhö  
  Jukolan kilometrilukema oli 31+180. Ahjon tolppa laitettiin ehkä entisen viereen, jotta saatiin 5 metrin ero.
kuva 12.12.2019 16:34 Eljas Pölhö  
  Koivulan kilometrilukema oli 30+045. Sen etäisyys Keravalta oli 1,176 km ja Jukolan seisakkeelle 1,135 km.
kuva 12.12.2019 16:29 Eljas Pölhö  
  Kuvassa vasemmalla metsikössä tien yläpuolella oli aikoinaan 10.8.1957 palanut tiilitehdas vastapäätä pysäkkiä. Sillä oli kaksi savimaata, joista molemmille johti rata tehtaalta. Etäämmällä tehtaasta olleen savenottoalueen rata kulki tasoristeyksessä kuvan maantien ylitse tämän näkymän vasemmalla puolella parin sadan metrin päässä. Vieläköhän tehtaan kivijalkaa tai radan pölkkyjä (niiden painaumia) näkyy maastossa?

Talman vanha kilometrilukema oli 33+960.
kuva 29.11.2019 23:11 Eljas Pölhö  
  Taitaa ainoat vaihtoehdot olla 680 (säilytetty), 681 (romutettu 1977) ja 684 (romutettu 1977). Kaikki lopettivat ajonsa Iisalmella. Näistä 680 siirrettiin Tekniikan museon pihalle Helsinkiin muistaakseni talvella 1972/73.
kuva 28.11.2019 20:12 Eljas Pölhö  
  Kansallisarkiston tähän liittyvät VR:n arkistot ovat nykyään Mikkelin maakunta-arkistossa https://arkisto.fi/fi/info/aukioloajat

Sopivia mappeja ovat ESIMERKIKSI:

Rautatiehallitus. Koneosasto. Koneosaston III arkisto/Koneteknillisen toimiston arkisto
(jompi kumpi, muistiinpanoni tältä osin vähän tulkinnanvarainen; näkyy kyllä arkistohaussa kumpi)
Hb: 1 Liikkuva kalusto 1913-1956

Hb:1 - Hb:6 ja Hb:8-9 höyryveturisarjat
Hb: 7.1 Vetovoima-asioita 1944-1967
Hb: 7.2 Vetovoima-asioita 1948-1954
Hb: 7.3 Vetovoima-asioita 1955-1958

Hb:10.1-10.6 moottorikaluston hankintoja, ehkä paras 10.3

Ha: 5.1 Moottorivaunujen hankintasopimuksia 1949...

Fb: 4 Yleisten asioiden kirjeistö 1951-52
...
Fb: 16 Yleisten asioiden kirjeistö 1960 (jatkuu aina 41 asti = 1971)

Mappien tilaaminen Helsinkiin maksaa noin 40-50€ kerta (pari mappia kerrallaan tilattaessa).

Näistä löytyvät kaikki Dm3-4 ja Dhm1/Hr11 hankintasopimukset, valmistuksen seuranta, vastaanottokoeajot, muutostyöt ja varikonpäälliköiden kommentteja. Siellä oli liitteinä myös piirustuksia, osa niin isoja, etten viitsinyt kuvata. Moottorivaunujen tulon myötä päätettiin muuttaa iso joukko puuvaunuja rullalaakereille ja varustaa sähkövaloin sekä johdottaa merkinantokelloa varten 1952-53. Näistä on sarja- ja numerokohtaiset listat, joista näkyy koko henkilövaunukannan silloinen tilanne.
kuva 27.11.2019 17:04 Eljas Pölhö  
  East African Railways jaettiin toimialueen valtioiden kesken 1976 ja silloin Tansania sai 93 höyryveturia, joista 9 kuului sarjaan 29. Tansanian puolella seurattiin Kenian "Steam Safari"-toimintaa ja 1990-luvulla joukko entisiä EAR:n fitters (veturihuoltohenkilöitä) englantilaisen engineer'in (kuljettaja/insinööri) johdolla firman johdon suostumuksella sai kunnostaa veturin 2927 ajokuntoon käyttäen tarvittavia varaosia muista sarjan vetureista Joita oli varastoituina Tangassa ja Morogorossa. Sen ensimmäinen julkinen ajo tapahtui joulukuussa 1997. Alkuperäinen tarkoitus oli liikennöidä Dar es Salaam-Soga -välillä (55 km). Noin vuodesta 2007 lähtien henkilövaunut on säilytetty Dodoma'ssa, koska Dar es Salaamiin ei enää ajettu henkilöjunia Central Line pitkin. Veturin käyttökunnon ylläpito tapahtui pääasiassa käyttämällä sitä vaihtotöissä. Lisätietoa sarjasta ja tästä veturista esim. R.Ramaer: "Gari la Moshi", Stenvalls 2009 ja myöhemmistä kohtaloista ajoittain lehdessä "Locomotives International".
kuva 18.11.2019 15:12 Eljas Pölhö  
  Punainen on LMS 6229 Duchess of Hamilton, LMS-yhtiön kansallistamisen jälkeen BR 46229 Duchess of Hamilton. Se valmistui 7.9.1938 ja hylättiin 15.2.1964. Veturi vieraili yhdysvalloissa 1939-1942 maskeerattuna numeroksi 6220.

LMS:llä oli 37 (+1 BR:lle valmistunut) Princess Coronation-sarjan veturia, myöhemmin tunnettu paremmin nimellä Duchess-sarja. Vetureiden alkuperäiset numerot olivat 6220 Coronation - 6257 City of Salford. Valmistusvuodet olivat 1937 (5), 1938 (10), 1939 (5), 1940 (5), 1943 (4), 1944 (4), 1946 (3), 1947 (1) ja BR:lle 1948 (1).

Sarjan ensimmäinen veturi 6220 oli lyhyen aikaa maailman nopein veturi ajettuaan Coronation Scott-junan pressiajolla 114 mph (183,4 km/h) nopeudella 29.6.1937.

Vetureista 6230-6234 ja 6249-6257 valmistettiin ilman virtaviivaista kuorta. Muista kuori poistettiin vuosina 1946-1949. Vetureiden maalausta on vaihdettu useaan otteeseen. Alkuperäiset värit olivat 6220-6224 sininen, 6225-6244 punainen ja 6245-6257 musta ("Wartime Black"). Vetureiden viimeinen väri oli noin puolella vetureista vihreä ja noin puolella punainen.
kuva 02.11.2019 15:47 Eljas Pölhö  
  Jos FB on mennyttä 10 vuoden päästä niin mitä sitten? Niin minäkin olen.

Kirjat lienevät edelleen se varmin paikka säilyttää tietoa, mutta mistä niitä saa ja missä niitä säilytetään? Nuoret ei niitä hanki. Rautatiehallituksen kirjasto lopetettiin ja aineisto meni pääosin paperikeräykseen ja kaatikselle. Yleiset kirjastot myyvät vanhoja kirjoja pois. Kukaan ei ota vastaan isoa kirjalahjoitusta ilman suurta rahalahjoitusta siinä samalla. Vuorovaikutus lukijan kanssa on nolla, paitsi kustantajan saamat äkäiset kirjeet "sivuilla xx ja yy oli painovirheitä. Oppikaa oikolukemaan".

Lehdet ovat kuin FB, hetken ilo, mutta myöhemmin tietoja on vaikea löytää. Kirjoissakin mainitaan lähteinä "Lehti A, 1960-1980", mutta ei yksilöidä numeroa eikä artikkelia. Kuka muistaa missä lehdessä oli tarina siitä Hämeenlinnan tien varrella pellon pientareella olleesta höyryveturista, joka paljastui lokomobiiliksi? Tai missä oli kannessa "Hr1 1021 Kuopiossa pikajunan edessä toukokuussa 1963".

Maakunta-arkistossa minulle sanottiin, että hyvä kun joku katsoi VR:n papereita. Muutoin ne olisivat menneet silppuriin seuraavassa seulonnassa. Helsingistä VR aihe siirrettiin jo Mikkeliin. Mahtaako katsojamäärä kasvaa?

FB:n hakua on moitittu, mutta toimii se paremmin kuin Vorgin keskustelupuolen haku. Testasin kirjoittamalla FB:n otsakekenttään KB-102 (sain kaksi omaa kirjoitustani), Porsaskoskentie (sain Haukivuori aiheisia keskustelusivuja ja Nykälän kalastustilan kirjoituksia), Pedershaab (iso määrä omia, JR:n ja tanskalaisia sivuja). Toki jotain yleistä, kuten Tk3, kirjoittamalla tulee "liikaa" vastastauksia.

Vorgissa ei ole tallella kaikki kuvat mitä sinne on aikoinaan laitettu. Ei sekään ole pysyvä.

Kun ei vielä ole keksitty täydellistä ratkaisua, niin voi olla tekemättä mitään tai käyttää olevia parhaansa mukaan ja yrittää nauttia siitä mitä on tarjolla. Ei kaikkia Vorgin kuvia tarvitse katsoa, ei FB vaadi sinua ottamaan selfieitä tai hyväksymään tuntemattomia kavereiksi. Ne on kaikki omia valintoja. Minun valintaani vaikuttavat nimenomaan käytön helppous ja palaute siitä olenko tarjonnut jotain mielenkiintoista. Palveluntarjoajan nimi tai foorumi on toissijaista.
kuva 02.11.2019 02:19 Eljas Pölhö  
  Minusta näyttää enemmän louhokselta kuin työmaalta. Bengtskärissä oli kyllä rataa, mutta oliko noin korkeaa kalliota? Itse majakka on tiilestä. En osaa suositella paikkaa, mutta jos löytyy kuvia esim. Bergö, Haidussaari, Hangon satama, Kaalamo, Kumlinge, Kuparsaari, Putsaari ... onhan noita vaikka muille jakaa
kuva 01.11.2019 19:26 Eljas Pölhö  
  Aikaa on niin vähän jäljellä ja paljon olisi kerrottavaa.

Minulle vastaus FB:n suosimiseen verratuna Vorgiin on täysin selvä syy. FB:ssä näen heti mikä kiinnostaa. Täällä siihen ei ole mitään mahdollisuutta. Esim. veturien hylkäyspäätöstä tai seisakkeen perustamiskirjelmää ei voi edes kehua "hyväksi kuvaksi" ja saada sitä kautta vastausta.

En tarkoita, että tänne olisi tuotava peukutussysteemi. Yksinkertainen laskuri riittä, sellainen joka kertoo montako kertaa joku kuva on avattu. Pari katselua = ei kannata lisätä näitä tai 100 katselua = nämä kiinnostavat, lisäänpä näitä.

Sama vaivan noteeraus koskee muutakin toimittamaani aineistoa. Jos aineiston tarjoaja (tällä foorumilla lähinnä liikennepaikkaluettelo) täydentää tietoja, niin näen etten ole nähnyt turhaa vaivaa. Jos mitään ei tapahdu, niin miksi minäkään vaivautuisin. Voin käyttää sen ajan johonkin, josta on enemmän hyötyä lukijoille.

Näin se vaan on, uskokaa pois. Huvittava tuore esimerkki siitä miksi minua kannattaa uskoa: Jossain kuvassa joku päivä sitten moitittiin auton esiintymistä siinä. Minä väitin, että harvinainen auto on tärkeä elementti ja lisää kuvan kiinnostavuutta. Lisäsin tämän 50 vuotta vanhan kuorma-autokuvan VR:n tavara-aseman edessä https://vaunut.org/kuva/135658 myös Rautatieharrastus-FB sivulle. Siellä se on kerännyt 19 tunnissa 166 tykkäytä, 32 kommenttia ja 7 jakoa muille sivuille eli ENEMMÄN KIINNOSTUSTA kuin mikään muu julkaisemani veturi- tai junakuva on koskaan saanut. ;)
kuva 01.11.2019 19:21 Eljas Pölhö  
  Tälle autolle on FB:n kommenteissa tarjottu myös mallimerkintää KB-102. En tiedä kumpi (102 vai 112 on oikein). Ensimmäiset kaappiautot, ne jotka ohittivat bussipysäkkini 50-luvulla olivat Vanajia, luultavasti Ajokin korilla (valmistettu 1955 alkaen). Tämä oli nykyaikaisempi ja siksi kai päätin kuvata.
kuva 31.10.2019 17:53 Eljas Pölhö  
  Pystyyhän niitä kuvia FB:ssä hakemaan samalla tavalla kuin täälläkin. FB:ssä kirjoitat hakukenttään "Hae tästä ryhmästä" sanan "pedershaab" ja a vot, saat *kaikkien käyttäjien* Pedershaab kuvat esiin. Esim JR:n laittaman upean Pedershaab-esitteen kokonaisuudessaan.

Osa teollisuuskuvistani on vielä Rautatieharrastus-FB ryhmässä, mutta siirrän ne jossain vaiheessa Suomen teollisuusvetureihin. Tarkoitus on myös lisätä kuvia, koska niitä on vielä monta laatikollista.

Kokonaan toinen ajatus on, että jos laittaisin kuvat arkistosivulleni täys' kokoisina ja sieltä kuka vaan voisi kopsata ne kunnollisessa koossa. Kaikki minun ottamani kuvat ovat *täysin vapaasti* lainattavissa ja julkaistavissa. Ainoa kaino toiveeni on, että kuvaaja eli minä tai isäni Seppo mainitaan kuvaajana tai ikivanhoissa arkistoni kuvissa kuka niihin on merkitty kuvaajaksi.
kuva 31.10.2019 14:31 Eljas Pölhö  
  Korjasin vuodeksi 1971. Skannailin vuoden 1970 diakuvaliuskoja ja siellä oli välissä yksi 1971 enkä muistanut korjata vuosilukua.
kuva 31.10.2019 14:29 Eljas Pölhö  
  Korjasin vuodeksi 1971. Skannailin vuoden 1970 diakuvaliuskoja ja siellä oli välissä yksi 1971 enkä muistanut korjata vuosilukua.
<<   >>