Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.12.2018 23:34 | Eljas Pölhö | ||
| Joo, tämä ei ollut Herralasta. En näin yht'äkkiä muista mistä olisi voinut olla ja koska kuvattu. Korvaavat kuvat ovat http://vaunut.org/kuva/130500 ja http://vaunut.org/kuva/130499 | ||||
|
|
31.12.2018 23:01 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla on kyllä useita kuvia Herralan veturista, joten pitää verrata olenko kirjannut tähän kuvaan oikean paikan. Herralan veturissa oli O&K Montania-valmistuslaatta. En kyllä usko, että se lähti siitä minnekkään muualle kuin romuliikkeeseen. Eurajoella Satoturpeella oli useita vetureita kahdella eri radalla, jotka eivät olleet yhteydessä toisiinsa. Melkein kaikki olivat liikenteessä 1971, joten sieltä on varmaan joku mennyt Tankavaaraan. | ||||
|
31.12.2018 19:24 | Eljas Pölhö | ||
| Toinen kuva Katilan Tiili Oy:n veturista http://vaunut.org/kuva/130459 . Tehtaalla oli siirrytty autokuljetukseen 1964. Vuonna 1972 otetussa kuvassa veturi vaikuttaa pienemmältä tai ainakin konepeltiä on lyhennetty ja syyläri poistettu. | ||||
|
|
31.12.2018 19:22 | Eljas Pölhö | ||
| Savi oli kuljetettu kuorma-autoilla vuodesta 1964 alkaen. Onko kuvassa http://vaunut.org/kuva/130448 sama veturi? Jos on, niin syyläri on poistettu ennen vuotta 1972 ja muutenkin linkin kuvan veturi vaikuttaa isommalta tai sitten konepelti on tässä selvästi lyhyempi. | ||||
|
31.12.2018 02:10 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt löytyi kuva, missä näkyy maski kanssa https://www.flickr.com/photos/72213853@N03/7845631406 Chevrolet 1931. |
||||
|
31.12.2018 01:58 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä näkyy tunnistetun aika uudeksi veturiksi, Vulcan Iron Works 4528/1944 (John Middleton, matkakertomus 31.3-10.4.2008). | ||||
|
|
31.12.2018 01:53 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä näkyy hyvin eteläamerikkalainen tyyli korvata etuakseli lyhytakselivälisellä telillä. Museon sivu näyttää väittävän, että Buick 1938, mikä tämä ei ole. N:o 1 oli Buick, n. 1935 ja N:o 5 oli Buick n. 1938. Tämä on ilmeisimmin entinen N:o 3, mikä oli ajossa vielä 1997. Kaikista on kuva C.Walker+D.Binns: Railways of Bolivia, mutta valitettavasti kolmonen on tunnistamatta. Eikä kyllä onnistu minultakaan. Buick n. 1928-30 on mahdollinen vaikka Buickeissa oli pitkälle eteen menevä sivuritilä. Saman ikäluokan Cadillac voisi myös olla mahdollinen. Näistä kun ei edes varmuudella voi sanoa kuinka monesta autosta vuosien mittaan on sovitetettu eri osia. | ||||
|
31.12.2018 00:59 | Eljas Pölhö | ||
| Voisikohan olla entinen n:o 13, joka oli VIW 4236/1938? Näitä oli FCMU:lla toinenkin, n:o 14, jonka valmistusnumero minulta puuttuu. | ||||
|
|
31.12.2018 00:47 | Eljas Pölhö | ||
| Näyttää olevan Vulcan Iron Works, vm. 1938. Korea valmistelaatta kimmaltelee niin, etten saa selvää numerosta, jonka pitäisi olla 4200-luvulta. | ||||
|
31.12.2018 00:41 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa veturilla on numero 2, mutta se lienee melkoisella varmuudella jompikumpi entisistä numeroista 20 (II) tai 21. Ne olivat GE:n 70-Ton mallia, valmistusnumerot 29294 ja 29295, kumpikin valmistunut 3.1948. Veturi on 6-akselinen, toisin kuin useimmat 70-tonniset, teho 600 hv. | ||||
|
31.12.2018 00:06 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyy olleen erityisen mielenkiintoinen ja harvinaisuuksia täynnä ollut matka. Näitä on ollut kaksi, toimittaja Sulzer. Veturit koottiin MFO:lla (Oerlikon), joka valmisti sähkölaitteet. Veturissa lienee jäljellä kummankin valmistajanlaatta. Ensimmäinen valmistui 1952. Sillä suoritettiin perusteelliset koeajot Rhätische Bahnilla Sveitsissä ja niistä on paljon seikkaperäisiä tietoja aikalaisjulkaisuissa. Veturi sai numeron 20, joka myöhemmin muutettiin numeroksi 22. Koska veturi toimi luotettavasti, tilasi yhtiö vielä toisen, joka sai numeron 24, joka muutettiin myöhemmin numeroksi 23. Veturit olivat 6-akselisia, ratamoottoreita oli kaksi, kytkintangot kahdelta sokkoakselilta ja akselipaino oli 12 t, suurin nopeus 60 km/h, pienin kääntösäde 70 m ja moottorin nimellisteho oli 815 hv, joka paikallisissa olosuhteissa oli laskettu arvoon 645 hv @ 700 kierr/min (siis 4000 m korkeudessa). Veturit täyttivät vaatimukset vetää 250 tonnin junaa 20 ‰ nousussa, vetää 100 t matkustajajuna pääteasemien välin (96,0 km) kolmessa tunnissa ja 150 t tavarajuna aikaan 3 h 30 min tai 250 t juna neljässä tunnissa. Machacamarka oli 3700 m merenpinnan yläpuolella, radan korkein kohta n. 4400 m ja Uncia 3900 m korkeudella. Päärata oli siis 96,0 km, mutta kilometriltä 93 oli 6,2 km:n haararata Catavi-nimiselle paikalle. |
||||
|
28.12.2018 00:06 | Eljas Pölhö | ||
| TVH 1 (Krauss 2863) oli Nokian omistuksen jälkeen TVH:lla mm. Keiteleen kanavareitillä. Kirjassa "Helsinki ennen meitä" sivulla 178 on kuva satamaradan työmaasta, missä näkyy höyryveturi ja vaunuja Marian sairaalan kohdilla. Jossain muussa lähteessä, jota minulla ei ole, on ollut etuviistokuva veturista suht'läheltä jostain samoilta kulmilta. | ||||
|
27.12.2018 23:43 | Eljas Pölhö | ||
| Kovasti samaa näköä kuin Sentinel-Cammell höyryvaunusta muunnettu. Jos tässä oli Volvon moottori, niin sitten se oli sellainen (n:o 0261 oli ajossa 2005). | ||||
|
27.12.2018 23:38 | Eljas Pölhö | ||
| Tacna-Aricalla on ollut useita Wickham- ja Sentinel-moottorivaunuja (muutettu höyrymoottorivaunusta) ja pari sellaista, joiden alkuperä ei ole selvillä. En näe tämän numeroa missään. | ||||
|
27.12.2018 23:32 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on Baldwin 32983 vuodelta 1908. | ||||
|
27.12.2018 23:31 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö tämä ole n:o 9, Alco (Rogers) 44954, 1/1908, ent. Ilo-Moquegua 1. Tacna-Arica n:o 2 on Baldwin 32983, 10/1908, mutta siinä soittokello on kupujen välissä. Se oli alkujaan Ilo-Moquegua 2. | ||||
|
27.12.2018 23:22 | Eljas Pölhö | ||
| Alco 82990, 9/1958. Alkujaan FC del Sur (Peru), n:o 300. | ||||
|
27.12.2018 23:18 | Eljas Pölhö | ||
| Museolle on listattu (esim. W.F. Simms 1978) kaksi numerotonta Chevrolettia, voisiko olla toinen?. Penkki peittää näkymän etuakselille. Jos siinä on pieni teli, niin myös Ford tulisi vaihtoehdoksi (Letukoissa oli yksi akseli). | ||||
|
27.12.2018 23:12 | Eljas Pölhö | ||
| N:o 16 on kirjallisuudessa aina mainittu Chevroletiksi, vm. n. 1928. Radalla oli ainakin neljä Chevrolettia väliltä 1928-1940. Pitää muistaa, että tuolla päin maailmaa rata-autoja/kiskobusseja ym on vuosien mittaan muunneltu sellaisten osien kanssa mitä on ollut saatavilla. | ||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
23.12.2018 19:03 | Eljas Pölhö | ||
| 1082 varastoitiin suojakäsiteltynä syyskuussa 1976 ja siirrettiin Ohenmäen varastoalueelle. Sieltä se vedettiin Kuopion konepajalle tammikuussa 1981. Tämä koeajo oli VR:n järjestämä ja matkalle osallistui VR:n henkilökunnan lisäksi tiedotusvälineiden edustajia. 1004 ja 1082 olivat koeprojekteja, kun haluttiin selvittää vetureiden kunnon säilyminen varastoinnissa ja bonuksena VR sai kaksi pääratojen liikenteeseenkin sopivaa veturia yleisötilaisuuksia varten. Varkauden asemalta alkava nousu päättyy vähän ennen tasoristeystä. Minulta puuttuu vuoden 1981 Rautatieuutiset (vesivahinko), joten jos jollakin on lehden artikkeli tästä, se olisi kiva nähdä. Oma raporttini (6-sivuinen pdf) kulkuaikoineen ja extroineen (kuvat, rataprofiilit, Tv1-2 kulkuaikamitoitus) on arkistosivullani nimellä Tr1 1082 koeajot 1981. https://rautatiearkisto.info/epolho/Kulkuaikamittaukset%20ja%20koeajot/ |
||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
23.12.2018 02:06 | Eljas Pölhö | ||
| HUOM! Korjasin kuvauspaikan, se oli n. 700m Lehtoniemeltä Varkauteen päin. Kuvausajon jälkeen juna odotti meitä Lehtoniemen tasoristeyksessä n. 100m liikennepaikalta Varkauden suuntaan. Meillä oli autokuljetus asemalta kuvauspaikalle ja edelleen siitä junalle. Huomasin mokan kun laskin junan nopeudet eri km-väleillä (nyt vasta, melkein 40v myöhemmin). | ||||
|
22.12.2018 17:27 | Eljas Pölhö | ||
| Varkaudessa oli tuona päivänä Tve3 481 ja Tka7 190. Sanoisin, että Tve3 ja joku pieni vaunu sen kuvaajan puoleisessa päässä. | ||||
|
22.12.2018 17:22 | Eljas Pölhö | ||
| Korjattu, kiitos huomiosta. Kun on tottunut Ruotsissa käytettäviin päivämääriin vvvv-kk-pv, niin Suomessa käytettävät vaativat minulta aina erityistä keskittymistä, mutta silti tulee mokia. | ||||
|
21.12.2018 14:40 | Eljas Pölhö | ||
| Esa, onneksi teit virheen joka oli helppo huomata. Pahimpia ovat tavallisesti luotettavien tahojen kirjoitus ym. virheet, joita ei heti huomaa. Jos esimerkiksi olisit kirjannut tiedot ristiin vaunujen välillä, niin sen löytyminen olisi vaatinut onnekasta sattumaa ja sittenkin aiheuttanut epävarmuutta. Dokumentit VR:n vaunuston lisäys (kuukausittain) ja VR:n vaunuston muutokset (kuukausittain) ovat tallella 20-luvulta jonekkin 60-luvun alkupuolelle saakka Mikkelin maakunta-arkistossa, joten tieto on vielä löydettävissä. Kopsasin joskus viereisen vuoden 1955: https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/ | ||||
|
19.12.2018 14:14 | Eljas Pölhö | ||
| 87 002:sta on aika ajoin kuvia englantilaisissa lehdissä. Se on ainoa 87, joka on tätä nykyä sertifioitu pääratakäyttöön (GBRf:n toimesta ja suojissa). Suuri osa sarjasta (21) löytyy nykyisin Bulgariasta. Museovetureita on 87 002 lisäksi kaksi muuta, mutta kumpikaan ei ole liikennekunnossa. | ||||
|
|
19.12.2018 03:08 | Eljas Pölhö | ||
| Vuosina 2003-2013 oli joitakin vetureita varustettu vain toisesta päästä automaattikytkimin. Ensimmäiset tällaiset olivat 151 162, 163 ja 165, mutta niitä tuli lisää. Sarjasta 92: Uusien Mk5-makuuvaunujen tulon myötä osaan vetureista asennetaan/on asennettu Dellner T12-kytkimet. | ||||
|
|
18.12.2018 01:45 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1976 vetureihin 151 090-095 asennettiin AK69e automaattikytkimet ja ne sallivat 6000 tonnin kokonaisjunapainon (Gesamtzugmassen) kun tavallisilla kytkimillä on raja-arvona 4000 t. Kytkimien lisääntyminen: 1976: 151 090-095 1977-78: 151 096-099, 114-116 1979-81: 151 089, 117-122 2003 lopulla automaattikytkin oli vetureissa 151 089-122 Ensimmäiset 5000-5600 tonnin junat asetettiin syyskuusta 1976 alkaen reitiille Bremen-Neustadt ->Beddingen (Stahlwerk Peine-Salzgitter) ja 1978 Hamburg-Hansaport -> Beddingen (Stahlwerk Salzgitter). Lähde: EK Special 112 (2014): Sechsachsige Kraftpakete; Die Baureihen 151 und 155 (kirj. M. Benz+C. Ernst+F. Haushälter+J. Hund+O. Martin+S. Metzler+R. Scheller+M. Traube) |
||||
|
17.12.2018 13:42 | Eljas Pölhö | ||
| Verkkosaaren sahalta oli tasamaamatka satamaan. Sen sijaan kartan http://vaunut.org/kuva/130155 vasemmassa reunassa näkyvältä laatikkotehtaalta, jonka pihalle on piirretty kapearaideverkko, oli jyrkkä pudotus satamaan. Työntövaunujen käyttö välivarastoina laiturilla on kyllä sinänsä täysin mahdollinen, ehkä jopa luultavin, tilanne. WAS tai WÅS saattaa tulla Werkkosaaren sahasta, Wallilan snickeri'stä tai huolintaliikkeestä. Mitä isompia sellaisia toimi Sörnäisissä tuohon aikaan? Sekä Verkkosaaren höyrysahan että Vallilan laatikkotehtaan omisti tuolloin Sörnäs Snickeri Aktiebolag (Suomen suurin puulaatikoiden valmistaja). | ||||
|
16.12.2018 22:59 | Eljas Pölhö | ||
| Sitäpä kyllä. Ei tullut esiin kuvaa lisätessä Sörnäs eikä Sörnäinen nimellä. Milloinkahan suomenkielinen liikennepaikkanimi tuli käyttöön, koska se ei esiinny liikennepaikkojen välimatkoissa ainakaan 1904 mennessä? Mutta minusta on hämäävää, että asemia ei löydy niiden omilla nimillä. Ei tämä ole ainoa kerta, kun olen pähkäillyt osiin jaettujen liikennepaikkojen nimien kanssa. | ||||
|
|
16.12.2018 22:52 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin vielä kartan vuodelta 1914, jossa sahan ja laiturin välinen yhteys näkyy kokonaan. http://vaunut.org/kuva/130156 | ||||
|
|
16.12.2018 22:39 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin kartan http://vaunut.org/kuva/130155 jossä näkyy yllä oleva laituri, jolla on yksinomaan lautatarhan työntövaunuja. Tulivatko ne sahalta (Iso Verkkosaari) miesvoimin työntämällä vai miten? Jos tulivat, niin ihanko noin vain SVR:n ratapihan läpi? Onko kukaan selvitellyt asiaa? | ||||
|
15.12.2018 22:42 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan tarkka paikka on Tunsta (mutta se varmaan sano yhtään mitään). Alunperin matkan piti kulkea vain Borlänge-Rättvik-Borlänge, mutta saimme lahjaksi vielä osuuden Rättvik-Mora-Rättvik ilman tavaravaunuja. Rättvikissä SJ oli vetänyt tallista ulos siellä varastoidut kolme höyryveturia (A6, G9 ja J). Matkustajavaunut olivat F5 55011 ja ABo11b 2839. | ||||
|
11.12.2018 02:15 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyisipä ratapihan jompaa kumpaa päätä enemmän raiteiston osalta. Ratapihaa nimittäin lyhennettiin 1990 siten, että lähtiset raiteet liittyivät suoraan raiteeseen (R.2) pohjoispäässä ennen itäistä raidetta (R.1). Läpiajettavia raiteita jäi kolme, raide 4 purettiin ja raide 5 päättyi toppariin ratapihan eteläpäässä. Aiemmin läpiajettavia raiteita oli ollut viisi ja toppariin eteläpäässä päättyi raiteen 4 jatke (jatkui siis pitemmälle kuin yhdysraide R.5 ja R.3 välissä). Muutokset oli suoritettu heinäkuun alkuun 1990 mennessä, jolloin piirsin kaavion uudestaan, kun vanha meni sotkuiseksi pohjoispään muutosten takia. Tässä kuvassa voisi melkein väittää, että itäinen raide liittyy ennen läntisiä, jolloin kuva on otettu ennen heinäkuuta 1990. Vanhassa kaaviossa raiteelta 5 pääsi suoraan Rovaniemelle, mutta uudessa yhteys meni raiteelle 2 ja sitten loivaa vaihdetta Rovaniemelle. Jos Reinolla on vielä muita kuvia Laurilasta, niin tarkista ratapihan päädyt, jos näkyvät. HUOM. Raiteiden numerot ovat asemalta lukien, en tiedä miten ne oikeasti laskettiin. | ||||
|
11.12.2018 01:34 | Eljas Pölhö | ||
| Kävin Virroilla 18.7.1978 ja piirsin silloin ratapihakaavion muistivihkooni (putkahti juuri esiin) ja siinä ei ollut enää mitään merkintää veturivajasta (tms). Kaavio vastaa täysin tätä kuvaa. Täten vaja on kadonnut joskus 1968 ja 1976 välillä. Ratapihalla kuitenkin seisoi Tka 297. | ||||
|
10.12.2018 19:39 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä vakinaisten tavarajunien luettelo tuli jo paljon ennen uutta Jt:tä. Tuollakin on yksi vanhempi, mutta ei läheskään vanhin mitä minulla on ollut: https://rautatiearkisto.info/epolho/Veturikierrot%20ja%20vakinaiset%20junat/1968.11%20Vakinaiset%20Tj%20Hki%20lp.pdf | ||||
|
10.12.2018 12:43 | Eljas Pölhö | ||
| Nopon pysäkin sivuraiteesta (vasemmalla puolen) ja sen jatkeesta entiselle tiilitehtaalle ei ole oikeastaan mitään näkyvää jäljellä. Vasemman reunan levennyksen kohdalla sijaitsi aikojen alussa alkoholiliikkeen pieni tiilitehdas, josta oli vähän perustuksia näkyvillä vielä 50-luvulla. | ||||
|
10.12.2018 12:39 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä on maisema muuttunut sitten 50-60-lukujen. Tiilitehtaan kilometrin mittainen sivuraide sijaitsi tässä oikealla puolen, mutta siitä ei ole kuin muisto jäljellä. | ||||
|
10.12.2018 02:33 | Eljas Pölhö | ||
| Hienoa, kiitos. Hyväksyn Lappeenrannan ja laitan sen kuvauspaikaksi. | ||||
|
09.12.2018 21:26 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos tunnistuksesta. Paikka vaikuttaa varmalta. Olin Lappeenrannassa 23.12.68 junien P21 (Hr13 2354) ja P2 (Hr13 2307) välisen ajan. | ||||
|
|
09.12.2018 21:24 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on Etv-Rto 80 edellinen ruutu negatiiviliuskalla. Jos se on otettu Lappeenrannassa 23.12.68, niin ainoat paikat missä tämä on voitu ottaa ovat Helsinki, Kouvola ja Lappeenranta. Eli sopiiko tämäkin Lappeenrantaan? Siellä minulla oli vähän aikaa junien P21 (Hr13 2354) ja P2 (Hr13 2307) välissä. | ||||
|
|
09.12.2018 15:59 | Eljas Pölhö | ||
| 1968 ja useina ympäröivinä vuosina kiitotavarajunia lukuunottamatta kaikki tavarajunat oli merkitty "LT:ksi". Säännöllisesti kulussa olevat LT:t oli merkitty julkaisuun "Vakinaisten tavarajunien luettelo", jota päivitettiin tarpeen mukaan. | ||||
|
05.12.2018 22:24 | Eljas Pölhö | ||
| H2 294 putoaa pois, koska se oli koko ensimmäisen vuosikymmenensä Viipurin veturi. Jos kuvan vuosi on oikein muutaman vuoden tarkkuudella, niin 234 oli hiilipolttoinen ja 244 halkopolttoinen. | ||||
|
Kuvasarja: Eßlingenin kilpailija? |
05.12.2018 13:00 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla ei ole tietoja näiden käyttökokemuksista, mutta ne poistuivat tilastoista noin kymmenessä vuodessa. Se kertonee vastauksen kysymykseen. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
05.12.2018 00:46 | Eljas Pölhö | ||
| Ei siinä paljoa eroa ollut edelliseen matkaani H429:llä (2729+Ei+EFi+Ggi; 28.7.1983 eli 2 Ei kevyempi). Lähtö Lohjalta klo 18:11 (6 min myöh; onneksi Lohjan pysähdys kesti pitempään, että ehdin vaihtaa junaa) Sulkeissa kesämatka: Lohja-Nummela 13'28"+pys 1'20" (13'22"+pys 1'04) Nummela-Ojakkala 7'31"+pys 0'33" (7'22"+pys 0'21") Ojakkala-Otalampi 7'05"+pys 0'50" (6'57"+pys 1'13") Otalampi-Selki 4'38"+pys 0'42" (4'46"+pys 0'24") Selki-Korpi 8'07"+pys 1'37" Korpi-Röykkä 3'20"+pys 2'27" Röykkä-Kiljava 4'06"+pys 0'29" Kiljava-Rajamäki 5'09"+pys 1'54" (Selki-Rajamäki pysähtymättä 19'45") |
||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
04.12.2018 23:44 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeinen päivä, jolloin ajettiin oli lauantai 24.9.1983 ja silloin olivat liikenteessä: H426 veturi 2547 H425 veturit 2714+2750 H432 veturi 2723+vaunut 22388+22283+22771+22320 (1 EFi+3 Ei) H429 veturi 2547+vaunut 1 EFi+3 Ei+1G (ehkä Ggi tai vastaava) Itse matkustin H432 Hy-Lo ja H429 Lo-Rm ja tein niistä kulkuaikataulukot. |
||||
|
Kuvasarja: Eßlingenin kilpailija? |
04.12.2018 22:54 | Eljas Pölhö | ||
| LHB valmisti 2-vaunuisia moottorivaunuja 1954 Meksikoon SCOP/FC del Sureste-yhtiölle ja valtiolle. Niistä on pitkä esittely useiden kuvien ja mittapiirrosten kera Glasers Annalen-lehdessä 4/1955 (s. 79-86+taitettu piirrosliitesivu), lyhyemmät esittelyt Diesel Railway Traction 2/1955 ja 3/1955 ja maininta yhden kuvan kanssa LOK Magazin 70 (1975). Moottorivaunujunissa oli kummassakin 450 hv Maybach MD 320 ja hydraulinen Mekydro K64-vaihteisto (teho yhteensä 900 hv). Junien suurin nopeus oli 135 km/h, mutta Meksikossa se oli rajoitettu nopeuteen 120 km/h. Yksikön kummankin vaunun päätyteli oli moottoriteli ja sisempi oli juoksuteli (B'2'+2'B'). Vetotelin akseliväli oli 3600 mm, juoksutelin 3200 mm. 2-vaunuisen junan pituus oli 52360 mm ja työpaino 134 t (matkustajineen?). Toisessa vaunussa oli matkatavaraosasto ja 52 istumapaikkaa, toisessa minikeittiö ja 56 istumapaikkaa. Kummassakin vaunussa oli polttoainetila 1150 kg varten (mitä lienee litroissa) ja juomavettä 400 l+500 l. Ilmastointilaitetta varten vesitila oli 650+650 l. FC del Suresten junat liikennöivät 740 km osuutta Allende-Campeche ja valtion junat Mexica City-Vera Cruz. |
||||
|
04.12.2018 22:22 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi hylättiin 6.1928, joten lähetys lämmityskattilaksi pitäisi olla 9.1928. Taaempi piste on outo ja voi olla töhry, sillä kattilakirjassa ei missään (muualla?) ole käytetty jenkkipäiväystä kk.pv.vv. Seuraava ongelma olisi löytää kattilarekisteristä sen numero. Jos se pysyi VR:llä (esim. talli tai konepaja), niin uuden numeron pitäisi alkaa arvioidulla valmistusvuodella. Jos se siirtyi VR:n ulkopuolelle, niin se pitäisi löytyä höyrykattilarekisterin K-numero. Onpahan nyt ainakin jotakin, mistä jatkaa etsintää. | ||||
|
23.11.2018 20:08 | Eljas Pölhö | ||
| Petri: Ainakin Norjassa vaurioituivat Gob 199'388 ja Gob 199'393 Narvikin pommituksessa 28.5.1940. Tarkemmat tiedot on Keskustelu -> Ulkomaat -> Suomalaisia säiliövaunuja tuhoutui Narvikissa (alkoi 2.1.2014 ja viimeisin viesti 22.5.2014. Ei ehkä rautatieonnettomuus, mutta lopputulos on samanlainen vaunujen kannalta. | ||||
|
22.11.2018 23:37 | Eljas Pölhö | ||
| Sr12 2707 VR:n vastaanottopäivä oli 18.9.1965, minä päivänä se on otettu Pasilan varikon kirjoille. Syyskuussa 1965 se ehti ajaa VR:llä 3117 km ja lokakuussa 1965 14592 km. | ||||
|
19.11.2018 13:40 | Eljas Pölhö | ||
| Jos otetaan esimerkiksi vuosi 1963, niin Vr11:llä ajettiin tavarajuna pohjoiseen ja järjestelyjuna etelään. Höyryveturilla ajettiin tavarajuna pohjoiseen ja tavarajuna etelään, mutta ei välttämättä Taivalkoskelle saakka. Pääsääntöisesti voidaan ajatella 1963 tilanteessa, että Vr11 hoiti Taivalkosken liikenteen ja Tv1-2 hoitivat Ämmänsaaressa ja Hyrynsalmella kääntyneet tavarajunat. Taivalkoskelle on toki ajettu höyryvetureillakin, mutta vuoden 1962 jälkeen dieselvetovoima on ollut vallitseva Pesiökylän pohjoispuolella. Vähäisten havaintojen perusteella sanoisin, että rakennuskautta lukuunottamatta Tv1-2 on ollut yleisempi kuin Tk3 ja 1960-luvun lopulla Tv1 oli ainoa rataosalla säännöllisesti näkynyt höyryveturi. | ||||
|
19.11.2018 01:49 | Eljas Pölhö | ||
| Listallahan mainitaan kaikki selkokielellä (missä ongelma?): MVSFI = Museoveturiseura r.y. JJKY = Joutjärvi & Joutjärvi Oy KMS = Kesälahden Maansiirto Oy FERT = Fertilog Oy OMTRN = Transtech Oy OTSON = Oiltaking Finland Oy RAILT = Railtek Oy Insa |
||||