29-17000 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.06.2013 01:45 Kimmo T. Lumirae  
  ...eli turvalaite, Tuukka.
kuva 04.06.2013 22:07 Kimmo T. Lumirae  
  Hätäjarrutatti näkyykin olevan tässä oikealla keltaisella merkittynä. OK, jatkakaa tietävämmät, I rest my case.
kuva 04.06.2013 22:06 Kimmo T. Lumirae  
  Mittarit vasemmalta: ajolangan jännite, ajo/jarruvoima prosentteina maksimista ja nopeusmittari, jonka alla vasemmalta: mikälie (kyllä tämäkin voisi olla vihellin, miten lie?) , matkustamosta tehdyn hätäjarrutuksen ohitus, yleinen häiriövalo/kuittauspainike, palovaroitus, mikälie ja mikälie. Vasemmalla reunimmaisena hätäjarrutatti, jonka alla voisi olla pääkatkaisijan painike, jossa merkkivalo.

Ahaa, oikealla näkyy lisää käyttökytkimiä eli ovikytkimet, keskellä ovet kiinni ja lukkoon ja sen vieressä kummankin puolen ovien lukituksen poisto.

Ovatko namikat samantyyppisiä kuin Sm5:ssä?
kuva 04.06.2013 21:57 Kimmo T. Lumirae  
  Kytkimet/merkkivalot ylhäältä - arvailuja...

-turvalaite
-tuulilasin lämmitys
-hiekotus
-lukuvalo
-hytin valo

Sininen voisi olla täysien valojen merkkivalo. Toisessa rivissä onkin vaikeampia. Invaramppi? Vihellin?

Ja jarrukahva: FYll eli täyttöisku, LÖsen on saksaa ja tarkoittaa irrotusta / ajoasento...norjaksi? Ja sitten rastit 1A:sta 7:ään ja Fyll Broms tjsp eli täysjarrutus sekä Nödbroms eli hätäjarru.

Nynorskia tai bokmålia paremmin tuntevat osannevat korjata sanavirheet.
kuva 03.06.2013 23:54 Kimmo T. Lumirae  
  Muistan saksalaisessa alan lehdessä hämmästellyn näiden leveyttä ja siksi mainittiin muistaakseni peräti 3,3 metriä, joka on saksalaiselle huima arvo, mutta muistaakseni Suomessa saattaa vakiotavaravaunukin olla, muistikuvani mukaan, ainakin 3,24 m leveä. Kolmisen metriä lienee saksmannille varsin paljon, kun ruotsalaisvaunujen, muistaakseni 3,08 leveys, mainitttiin erikseen. Toisaalta, VT 11.5:n leveys oli kolmen metrin pintaan, johtuen myös vaunujen lyhyydestä. 1950-luvulta periytyvän saksalaisen teräsvaunun leveys näkyy olevan 2825 mm.

Hesassa hämmästelin joskus M200:sen sisäleveyttä mutta kun ei sattunut rullamitta taskuun...wikipedian mukaan näyttäisi olevan 3200 mm leveätä kalustoa.
kuva 03.06.2013 12:20 Kimmo T. Lumirae  
  Aleksis Kiven kadulla seisoo vielä yksi ja pääty radalle päin. Mahdoitko tarkoittaa sitä?
kuva 01.06.2013 23:17 Kimmo T. Lumirae  
  Seinäjoessa on itse asiassa kolme vesitornia; kaksi vanhan veturitallin yhteydessä ja yksi aseman ykkösraiteen vieressä.

(Jos joku haluaa sanoa "Seinäjoella", niin siitä vain :o} )
kuva 31.05.2013 15:47 Kimmo T. Lumirae  
  Enpä osaa sanoa :o} Taajuusmuuttajakäyttöjen huonompaa hyötysuhdetta on ikään kuin pyydelty anteeksi valmistajienkin taholta, ja perusteltu sitä sillä, että "kun siinä sähköä muutellaan moneen kertaan ja joka välissä tulee häviöitä" ts. ensin ajolankavaihtovirrasta tasasuuntaus / kolmivaihegeneraattori, jossa itsessään tulee useampi prosentti häviöitä ja sitten tasasuuntaus ; syöttö välipiirikondensaattoreihin ja niistä vaihtosuuntaus, joka on häviöllistä toimintaa hakattaessa noinkin isoa sähköä, ja kuumenevat ne oikosulkuajomoottoritkin, itse asiassa hyvin merkittävästi; Sr2:n ajomoottorien ihan käypä lämpötila on 100 astetta enemmän kuin ulkolämpötila. SLM nosti Sr2:n hyötyjarrun esiin siksikin, että se parantaa veturin kokonaishyötysuhdetta. Mutta tämän tarkempia lukuja minulla ei ole / en muista, joten tähän voidaan palata pikku kertauskurssin jälkeen.

Ja jos tuo aikataulu oli alun alkaen riittävän löysä, ei sitä tarvinnut hidastaa siirryttäessä laiskempiin vetopeleihin.
kuva 31.05.2013 15:36 Kimmo T. Lumirae  
  Olen tässä suhteessa samaa mieltä, että jos joku kirjoittaa yksikön kulkeneen Ilmalan varikolle päin, niin eipä siihen ole mielestäni asiallista puuttua että "tarkoitat siis varmaan Helsingin varikkoa, ellei yksikkö mennyt raiteelle 710, jota ei ratapihakaavion mukaan lasketa varikkoon" tms. ...on just niin, että kyllä siinä motivaatio harrastamiseen karsiutuu niin nuoremmilta kuin vähän vanhemmiltakin, silloin kun kompuroidaan lillukanvarsissa asiasssa, jonka kaikki lukijat kuitenkin ymmärsivät.

Ja juuri se on kuvatekstin tarkoituskin.
Kuvasarja:
Kiskoauto DM 7 4074:n kunnostusprojekti
 
 31.05.2013 12:45 Kimmo T. Lumirae  
  OK, kiitos Juhani. Jossain vanhassa koulutusmonisteessa mainittiin ko. moottorin käyttö Puolustusvoimien jossain venetyypissä ahdettuna, teholla 230 hv. 250 hv on varsin uskottava maksimitehon lukema.
kuva 31.05.2013 12:40 Kimmo T. Lumirae  
  Aikataulu lienee laadittu niin, että siinä pysytään, oli vetokalusto mitä tahansa, ainakin todennäköisistä vaihtoehdoista.

Taajuusmuuttajakäytön hyötysuhde on kuitenkin huonompi kuin perinteisen tasavirtakäytön, ja vaikka taajuusmuuttajakäytölle laskettaisiin hyötysuhteeksi 80%, saadaan Dr16 nettotehoksi kuristamattomalla 2240 hV:n päämoottorilla 1800 hv, ja 75% hyötysuhteella hydraulisen BR 218:n tehoksi 2850 hv:n pääkoneella 2140 hv.'' 82 tonnin painolla BR 218:n maksimivetovoima on lähelle 250 kN.

Ja alun perin kysehän oli siis siitä, että jonkun valmettilaisen mukaan hydraulisen voimansiirron käyttö ei olisi ollut mahdollista.
kuva 31.05.2013 00:01 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitokset Eljakselle täydennyksestä, nuo arvot eivät olleet tiedossani ja olisivat vaatineet aika lailla kaivelua. Pikku puutteistaan huolimatta BR 218:n teho oli kuitenkin selvästi enemmän kuin Dr16:n.
kuva 30.05.2013 23:07 Kimmo T. Lumirae  
  En epäile, etteikö joku Valmetin insinöörinplanttu olisi laskenut tuota hydraulista voimansiirtoasiaa ja tullut tuohon johtopäätökseen. Silti tosiasia on, että Saksassa valmistettiin vv. 1968-1979 (yli 400 kpl eli kyseessä ei todellakaan ollut mikään protoveturi) BR 218-sarjan veturia, jonka teho oli 2800...2850 hv eli laskentatavasta riippuen 25-40% korkeampi kuin Dr16:ssa, ja, jossa oli junanlämmityksen syöttö, painon pysyessä silti tasan 80 tonnissa eli selvästi matalampana kuin painovaikeuksista kärsineessä Dr16:ssa.

BR 218 oli itse asiassa se veturi, jonka VR olisi tarvinnut, ei Dr16.

Samankaltaisuus BR 120:n telin kanssa on silmiinpistävää, mutta kuitenkin kyseessä on eri tuote ja kehitelmä:
http://www.drehscheibe-foren.de/foren/read.php?17,1160766
Kuvasarja:
Kiskoauto DM 7 4074:n kunnostusprojekti
 
 30.05.2013 22:51 Kimmo T. Lumirae  
  Satutteko muuten Leo ja Juhani tietämään, minkä verran ahdetuista valmettilaisista otettiin tehoa? Ruotsalaisista Scanian D815:stähän (ruotsalaislätissä) otettiin vain 205 hv, mutta ilmeisesti vääntömomentti oli merkittävästi Valmetin konetta korkeampi.
Kuvasarja:
Puutavaraliikkeitä
 
 30.05.2013 22:48 Kimmo T. Lumirae  
  Eli tarkoitat sitä Leininselän rannalla olevaa sahaa, jonne johti kapearaideyhteys? Kausalan asemallahan on ollut Velj.Mikkolan saha (serkku"tyttö" oli naimisissa kyseisen "sahurin" kanssa).
kuva 29.05.2013 23:27 Kimmo T. Lumirae  
  No tuskin tämä ihan pimeässä on kuvattu, hämärässä ehkä; ks. taustan metsää ja hangen valon tasaisuutta, johon vaunun ikkunoiden valot heijastuvat vain hieman eikä silti näy ratapihavaloja tai vastaavia. Mutta sekuntipeliä silti.
kuva 29.05.2013 19:58 Kimmo T. Lumirae  
  Aika koomisessa yhteydessä käytetty tuossa termiä "museointi", kun ajatellaan, että veturi on jätetty, kriittiset paikat umpeen ja jumiin hitsattuna, leikkipuistoon, päivisin lasten leikkitelineeksi ja iltaisin PasiKuikka -konsernin tiloina käytettäväksi.
kuva 29.05.2013 19:55 Kimmo T. Lumirae  
  Kirjoitit, Topi, että "pikajuna on käsitykseni mukaan"...se on vähän eri juttu kuin että "minulle pikajuna on" tai "minun mielestäni pikajunaksi pitäisi nimittää...". Siksi keskustelu jatkui. Mutta asia on nyt selvä.
kuva 29.05.2013 12:36 Kimmo T. Lumirae  
  Olisin myös vakuuttanut, että veturi oli Sorsussa jo 1960-luvun ekalla puoliskolla, mutta Harry ehti laittaa tarkemman ja aiemman vuosiluvun ja hyvä niin. Pohdimme veturin pelastamista Pirake ry:ssä, ja saimme MRY:n innostumaan asiasta ja poimimaan veturin talteen. Kovin isokokoisia vehkeitähän nämä eivät ole.
kuva 29.05.2013 02:29 Kimmo T. Lumirae  
  Melkoinen rajanveto, Topi :oP
Kuvasarja:
Kiskoauto DM 7 4074:n kunnostusprojekti
 
 28.05.2013 21:20 Kimmo T. Lumirae  
  Varmaankin Ttv 9:stä eikä Tte 9:stä?
Kuvasarja:
Kiskoauto DM 7 4074:n kunnostusprojekti
 
 28.05.2013 09:08 Kimmo T. Lumirae  
  Luin itsekin kolme kertaa ja niistä kaksi ensimmäistä ns. monttu auki, mutta sitten alkoi hiljaa raksuttaa...termi liittynee sisustuslevyjen kuviointiin.
kuva 27.05.2013 23:22 Kimmo T. Lumirae  
  Näinhän se Jorma oli/on, ja on käsittämätöntä, että tätä nurinkurista toimintaperiaatetta ei saatu muutettua koko Lättien historian aikana.
kuva 27.05.2013 23:20 Kimmo T. Lumirae  
  Oh no, not yours, Tommi but Jorma R´s english, which is, unfortunately, very typical english heard spoken in Finland. Your english is fine, Tommi, we understood what you mean. Carry on :o}
kuva 27.05.2013 19:32 Kimmo T. Lumirae  
  Opastimethan eivät ole olleet edellytys junakohtaukselle. Liikennepaikka X:ssä on vaihteet käännetty valmiiksi, kun viereisille junasuorituspaikoille annetaan lupa lähettää juna tulemaan kohti X:ää. Suunnasta A tulee juna 10, jolla on lupa ajaa X:ään raiteelle 1, ja suunnasta B tulee juna 20, jolla on lupa ajaa X:ään raiteelle 2. Kumpikin juna saapuu paikalle, ja pysähtyy ennen ko. raiteen rajamerkkiä eli käytännössä ennen ko. raiteen päättymistä. Junasuorittaja tarkastaa junien loppuopasteet, soittaa viereisille junasuorituspaikoille, ilmoittaa kummallekin, että juna on saapunut perille kokonaisena ja pyytää lupaa lähettää kohdanneet junat ao. suuntiin. Sitten junasuorittaja kääntää vaihteet ja käy näyttämässä kummallekin junalle lähtö-opastetta ja junat lähtevät ja kohtaus on hoidettu turvallisesti.
kuva 27.05.2013 19:21 Kimmo T. Lumirae  
  Oikeahko termi on "huono väri" :o}
kuva 27.05.2013 00:16 Kimmo T. Lumirae  
  Kulunvalvonnalle on kerrottava, että sivuutetaan seis-asennossa oleva (tässä: pää)opastin. JKV ei näytä mitään muuta kuin "SEIS OHI", ja sn on 50 tai Säännön mukaisissa kohdissa pienempi, kunnes sivuutetaan seuraava pää- tms. opastin, joka näyttää ajon sallivaa opastetta. Eli tavallaan tästä pääopastimelta seuraavalle pää- tms. opastimelle ajetaan, kuin JKV olisi poissa käytöstä, lukuun ottamatta sn 50 -rajoitusta.
kuva 26.05.2013 21:58 Kimmo T. Lumirae  
  Eli juna ei voi lähteä, vaikka se saisi luvan sivuuttaa ko. pääopastimen seis-asennossa.
kuva 26.05.2013 21:55 Kimmo T. Lumirae  
  Jos oikein viilataan pilkkua, junan on pitänyt saada lähtölupa erikseen liikenteenohjaukselta, koska tässä junan pitäisi saada lähtölupa pääopastimella, ja koska se on punaisena, ei juna saa siitä lähtölupaa. Raideopastin voi antaa junalle lähtöluvan, jos raideopastimessa on ns. exelsauva. Tässä kun ei tietenkään ole, koska samassa mastossa on pääopastin, ja junalle ei voi antaa kuvan tilanteessa lähtölupaa kummallakaan opastimella, ja lähtöluvan on tultava liikenteenohjaukselta.

Viil, viil.
kuva 26.05.2013 21:50 Kimmo T. Lumirae  
  Aski oli varmaan sama, joka kone/e/i/ssa oli ollut kiinni bussikäytössäkin. Vai?
kuva 26.05.2013 21:39 Kimmo T. Lumirae  
  Mr. Bean -sarjassa nähty kulkuneuvo on Reliant Regal Supervan III, ja kerrotaan näyttelijä Rowan Atkinsonin vanhojen ja erikoisten autojen harrastajana pitävän erityisesti juuri siitä mallista, ja siksi se on valittu mukaan sarjaan, tosin yleensä altavastaajan asemassa.
kuva 26.05.2013 18:17 Kimmo T. Lumirae  
  Arvontakuva. Kuvan 456 on eräänlainen pikku-Sr2. Veturi kehitettiin edulliseksi yleisveturiksi Sr2-tyyppistä tekniikkaa hyödyntäen, ikään kuin Sr2:n kehitystyön sivutuotteena niille rautatieyhtiöille, jotka eivät pysty hyödyntämään Lok2000-perheen BR 460/465 eli Sr2:n tyyppisen superveturin ominaisuuksia, joilla 230 km/h huippunopeus menee hukkaan ja yli 6 MW teholle ei ole tarvetta. 456:n teho on 3 MW ja huippunopeus 130 km/h ja samaa koneistoa on käytetty Zürichin S-bahn -junien vetopäässä.
kuva 26.05.2013 12:28 Kimmo T. Lumirae  
  Jaksan ihmetellä niitä ihmisiä, jotka sitä kinastelua aiheuttavat ja ylläpitävät. Kun ei halutakaan ymmärtää mitään.
kuva 25.05.2013 19:34 Kimmo T. Lumirae  
  Sn on 100 mutta prioriteetti tuntuu olevan huomattavan korkea; usein näkee myöhässä kulkevaa kiitotavarajunaa ajatettavan aikaa kiinni yöpikajunan kustannuksella.
kuva 25.05.2013 13:18 Kimmo T. Lumirae  
  Teveneljä on kiva ajettava: Scanian veekasi ja käsin ohjattava, momentinmuuntimella varustettu vaihteisto ja vaihteiden vetoalueet muistaakseni 10-20-40 ja 75 km/h; liikkeelle voi lähteä vaikka nelosella, kiihtyvyys on rauhallisempaa mutta liikkuu kyllä ihan nöyrästi. Nykäisee joka vaihdossa niin että koko vehje heilahtaa, ellei moottorin kierrokset ole sopivan alhaalla.
kuva 25.05.2013 13:01 Kimmo T. Lumirae  
  No, mainittakoon vielä "isot koneet" eli 2-8-4 on Berkshire ja 4-6-4 Hudson sekä 4-8-2 Mountain. Kaikkein suurimpiin lukeutuvat 4-8-4 Northern ja 2-10-4 Texas.

Pikkuvetureista mainio on 4-2-2 Bicycle eli vapaasti "fillari" :o}
kuva 24.05.2013 20:57 Kimmo T. Lumirae  
  Jenkkijärjestelmässä on liki jokaiselle akselijärjestykselle puolivirallinen lempinimi. Niinpä Risto oli Mikado ja Pekka Pacific, vanhemmat tavarajunaveturit Consolidation :eja. Ja kymmenpyöräisiä olivat tietty myös pienemmät henkilöjunavetäjät, paitsi A-sarja oli American, niin, ja Mummot mitäs muuta kuin Moguleita.
kuva 24.05.2013 18:04 Kimmo T. Lumirae  
  Jufenaut, mikä kuva!
kuva 23.05.2013 12:05 Kimmo T. Lumirae  
  Välilllä oikein faktatietoakin, ja hyvä niin.
kuva 21.05.2013 23:03 Kimmo T. Lumirae  
  Mitä mahtoi olla tämä siniöljyn lisäpolttomahdollisuus?
kuva 21.05.2013 22:08 Kimmo T. Lumirae  
  Keskinopeus huimat 12 km/h. Hiukan reippaampi hölkkämies on ollut samoihin aikoihin perillä.
kuva 21.05.2013 01:48 Kimmo T. Lumirae  
  Ja jos Niila on oikeassa, on tilanne ollut täysin turvallinen. Muutenkin ihmettelin (ylläpidon poistamaa) julkista kivitystä.
kuva 19.05.2013 13:05 Kimmo T. Lumirae  
  Åå ja, jos tuo on kiihdytystilanteessa otettu kuva niin aika tavanomainen näky. Taaempi kone näyttäisi käyvän vielä vähän kylmänä ja kierroksia nostettaessa ahtimet eivät ole ehtineet ihan täysillä vielä mukaan.
kuva 17.05.2013 12:49 Kimmo T. Lumirae  
  Tosi on, että ennen elohopeatasasuuntaajan keksimistä noin 1930, oli tasavirta tuotettava joko paikallisesti tasavirtageneraattorilla tai muunnettava vaihtovirrasta pyörivällä muuttajalla, joka on siis rakenteeltaan ollut kuvaa vastaava, mutta tuottanut tasavirtaa.

Nykyisten pienten ja kestävien puolijohdediodien aikakaudella tämä saattaa tuntua hankalalta, mutta kun siis muita keinoja ei tasavirran tuottamiseksi kerta kaikkiaan ollut.

Tuossa ruotsalaisratkaisussa on kiintoisa, hyvin ruotsalainen ajatus, asentaa nuo nopeasti siirrettävät, vaihdettavat ja korvattavat muuttajat tunnelinpätkiin. Ruotsissa on myös rautatieasemia, joiden yhteydessä on iso, tornimainen rakennuksen osa, ja käsittääkseni näissä on sähkörataa syöttävä pyörivä muuttaja.
kuva 16.05.2013 23:22 Kimmo T. Lumirae  
  Dynamopuolen ei kuulu kehrätä tasavirtaa, vaan vaihtovirtaa, jonka taajuus on 1/3 alkuperäisen vaihtovirran taajuudesta.

Mutta en usko, että kuva on 1:1-vempeleestä. Pienoismallikuvahan tämä selvästi on, ja esim. ratapölkkyjen väli tai puskinten toteutus kavaltaa sen lopullisesti.
kuva 16.05.2013 23:19 Kimmo T. Lumirae  
  Nimeämisessä oli "clou" siinä, että DS lausutaan deess, joka on ranskan kielessä "kaunotar" :o}
kuva 16.05.2013 18:59 Kimmo T. Lumirae  
  Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä lienee hyvin pitkälti oma rautatiesähkön (Bahnstrom) eli 16,7 Hz sähkön jakelujärjestelmä; voimalaitoksissa on matalataajuusgeneraattori, joka tätä sähköä kehittää, ja se siirretään omilla yksivaihekorkeajännitejohdoillaan ratojen syöttöasemille. Sveitsissä ainakin RhB käyttää sen sijaan paikallisia, pyöriviä muuttajia ruotsalaiseen tapaan ja näin muuntaa valtakunnanverkon 50 Hz:n sähköä matalataajuiseksi. Norjan käytännöstä en tiedä, mutta veikkaan ruotsalaista tapaa.
kuva 16.05.2013 17:42 Kimmo T. Lumirae  
  Esikuvansa oli tietysti R4:lläkin ja se on Rättäri, joka konstruoitiin jo ennen sotaa, mutta pääsi sarjavalmistukseen vasta sodan päätyttyä. Renault 4 Tippa oli selvästi peltinen Rättäri, sama yksinkertainen rakenne ja samat muunneltavuudet: moottori oli Sätkään verrattuna peräti moderni eikä mikään etupyörien väliin nostettu ruohonleikkurikone. Ja siinä missä Sätkällä oli tukevapeltisemmät seuraajansa, jotka puolestaan haastoivat R4:n: ensin Dyane ja sitten Ami, myös R4:n jalanjäljissä astelivat R6 ja myöhemmin R5. Mutta nämä olivat kuitenkin pikkuautoja ja aikansa erikoisuuksia, ja vasta 1970-luvulla alkoi takaluukkubuumi, jonka seurauksena melkein jokaiseen perheautoon haluttiin hatchback-perä monikäyttömahdollisuuksineen, ja tämän edeltäjä perheautoluokassa oli mikäs muu kuin Renault, ja malli oli 16, joka oli varmaan kymmenkunta vuotta aikaansa edellä.

Ranskalaiset ovat aina olleet tekniikan alalla oivaltavia ja innovatiivisia ja siitä heille hatunnosto. Omaperäisiä, toimivia ideoita löytyy niin ilmailun kuin rautatietekniikankin parista.
kuva 16.05.2013 15:31 Kimmo T. Lumirae  
  Okei. Eli sillä kahvalla ei säädetä esim. ajomoottorivirtaa/vetovoiman määrää tai aseteta tavoitenopeutta?
kuva 16.05.2013 11:27 Kimmo T. Lumirae  
  Kaikkihan me tämän kommentin luemme, Martin, koska se pompsahtaa kuvakommentteihin, ihan kuin uudemmissakin kuvissa. Ja sitten on kiva lukea näitä vanhoja kommentointeja. Jos sitä tarkoitit?
kuva 16.05.2013 11:25 Kimmo T. Lumirae  
  Todella kiintoisia elämäntapahtumia riittää, kiitos, Timo, muistelosta!

Mutta nyt, kun kuva on edessä, on hyvä hetki kysyä tietävämmiltä: keskellä kuvaa on Pispalan haulitorni. Se sijaitsee aivan radan vieressä ja olen sitä ihan pikkukillistä asti ihmetellyt. Nyttemmin se on päällisin puolin restauroitu ja yöaikaan valaistu. Haulitorni oli kuulemma sellainen, että tornista kaadettiin sulaa lyijyä (seosta?) ristikon sisällä kulkevaan pystysuoraan putkeen, ja jäähtyvä ja kiinteytyvä lyijy sai siinä pyöriessään ja pudotessaan pyöreän haulin muodon; Tampereella tietenkin kerrotaan juuri Pispalan haulien olleen erinomaisen hyviä.

Joskus nuorena kuulin väitteen, jonka mukaan maailmassa olisi kaksi haulitornia, ja Pispalassa niistä siis toinen. Onko väitteessä perää? Onko kyseessä maailmanluokan harvinaisuus vai onko haulitorni ollut ehkä yleinenkin kapine? Sen verran olen väitteessä perää epäillyt olevan, että en vielä ole moiseen törmännyt ehkä 150000 km Euroopassa autolla ajeltuani. Mutta tietäisikö joku asiasta enemmän?
<<   >>