Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.05.2020 13:18 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa ilmaDeutzeissa oli vaihtoehtona suorasuihku tai esikammio, jälkimmäisissä oli tehoa noin puolet edellisistä, mutta erittäin puhtaat pakokaasut kiitos huimasti pyörteilevän esikammion, pakoputket oli kuin tehtaan jäljiltä verrattuna muihin nokivasaroihin. Mulle siunaantui Wagner ST5-A kaivoskuormaaja mallia 1971, jossa oli kammiokone ja pikku mutakylvyn seurauksena 3 mäntää poistui pakosarjoihin... (oli pikku operaatio ajaa värkki ylös, kaadoin 40 l moottoriöljyä 2 km matkalla, kun veivit olivat tulleet lohkon läpi ja savua tuli hiukan... lopussa oli enää 2 pyttyä tulilla) vaihtokoneeksi löytyi VR:llä palvellut kammiokone, siis miksi maan päällä esikammio? Suorasuihkussa olis ollut 270 heppaa mutta poloisessa 130, tilavuutta n 20 l tyyppi muistaakseni F8-714 tjsp V8 mallinen ja Deutzit olivat legendaarisia kaivoskoneita, niihin tuli katit vasta 90-luvulla. Volvon sinikatkukoneen vein kerran maan alle ja se kerta riitti... Oliko tuo V8 Veto-Jussissa vai jossain toppakoneessa? Ostin sen Hämeen Dieselistä, 3000 tuntia palvelleena, VR vaihtoi silloin koneet ajoissa. Wagnerissa se palveli vielä 10 vuotta, kunnes wanhus hyllytettiin uudemman Toron tieltä eikä syyttä, hytin etuseinä oli Allisonin puoliautomaatti, siis ohjaamossa istutaan laitteen vasemmalla puolen takalinkun puolella poikittain ja tuo loota muuttui 90-asteiseksi parissa tunnissa, silmissä pyöri mielikuvat syliin räjähtäneistä vaihdelaatikoista... https://www.youtube.com/watch?v=WpO3D8W_E-c taitaapi olla tuollainen |
||||
|
|
30.05.2020 10:50 | Jukka Viitala | ||
| Mikä oli tuon lipan tarkoitus? Suojasiko se venttiilejä vai paransiko pyörteitä? Vähän kuin mäntään rakennettu esikammio. Kokeiltiinko noissa koskaan mäntiä ilman lippaa? | ||||
|
30.05.2020 00:07 | Jukka Viitala | ||
| Poikasena -88 pääsin Saimaan kanavalle työharjoitteluun, halleja siivotessa risasta tynnöristä paljastui isoiso mäntä, jota olin dumppaamassa ajan tavan mukaan kanavaan, kun mesu tuli hätiin... JääKotkan varamäntä. JääKotka oli Kotkan satamajäänmurtaja, jota lainattiin kanavan talvikeikoille...silloinkin huonolla menestyksellä, Ladoga kiskoi variksen kotipesään kun potkuri ei enää tavannut vettä sohjossa. JääKotkassa oli puolen laivan kokoinen NoHAB-diesel, jonka kylmäkäynnistys herätti ainakin Lauritsalan, eka TONK kun tuli korsteenista niin sitä seurasi TONK-TONK-TONK. 2-tahtiunelmaa 500:lla kierroksella. Upeat savurenkaat korsteenista... JääKotkaan sopi määritelmä "Paljon melua tyhjästä" koska silloiset Uudenkaupungin Ladogat jättivät sen varjoonsa. Vrt vuoksi silloinen Ahven-hinaaja, jossa Scania D11 170 heppoineen pysäytti Saimaan merenkulun, jytkästiin silloinen 48 t lossin ja Ahven-puskijan yhdistelmä matalikolle väyläkapeikossa, kun kippari alkoi kiikaroida antavaan kaula-aukkoon pukeutunutta matonpesijää ja tökkäsi vahingossa sähköruorin styyrpuuriin, paketti jäi väylälle poikittain ja vastarannan blondi nauroi kippurassa. Ahvenessa oli tunnelipotkuri ja tunnin pakittelulla miltei huuhdeltiin viereinen saari pois kartalta, kunnes lossi irtosi. Siitä sitten vihellellen takaisin Mustolaan, normipäivä. |
||||
|
22.05.2020 23:58 | Jukka Viitala | ||
| Ladalla tuli jaettua jousiprikkoja, eli kiskoankkureita läjäpäittäin työkaverin avolava-Mossen poismenon jälkeen. Raideleveys oli vähän kapea, mutta Lada kiipesi hienosti K43-kiskon yli vrt Mosse, joka jäi usein ristiriipuntaan ja vastassa Dr14... silloiset 165/80-13 neukkurenkaat ei juurikaan huonontuneet, vaikka ajoi ratapihan läpi poikittain. Yleensä ankkurijako tehtiin resiinalla, mutta joskus oli hoppu... niitä meni siis 4 kpl/ 22 m kisko eli laatikollinen/ lähtöraide. Työnkuva oli silloin kiskojen lypsäminen eli jatkosrakojen säätö, sekä kiskon ankkurointi. Mä en tiedä, mikä perustava virhe Dr13-kalustossa oli, kuoppiahan niiltä jäi monesti, mutta ne työnsivät kiskoja altaan kunnes pultit tulivat vastaan. 16 mm jatkosrako kuullostaa isolta junan alla. 80-luvun leppeinä kesinä mitta oli muistaakseni 6 mm 22 m kiskoilla 20 asteessa. Ratapihalla. Linjalla voi olla väljempää, pätkäkiskojen lämpökäyrä voi lopettaa koko liikenteen... jos sellaista olisi siis. Liikennettä tai lämpöä... Pätkäkiskoradoilla ei ole lämpöongelmia, ellei kunnossapito ole laiminlyönyt jatkosrakojen tasausta. Hitsatuilla kiskoilla lämpölaajeneminen sidotaan rakenteeseen. Kuka keksi raidesepelin? Onko meillä oikeanlaatuista raidesepeliä? |
||||
|
|
22.05.2020 23:05 | Jukka Viitala | ||
| Ratavaltiolla ja valtiolla tuli ajettua niin paljon Ladoilla, että täytyy kommentoida... Mulla oli ekana autona -83-85 Lalli 1200 -72, jossa oli FIAT-tekstit joka pultinkannassa ja puskurissa tosi tuhdit pystykävyt. Sen kone palveli toisessa Ladassa mallia -79 vuosina -86-90. 1300 vakiokokoon vuonna 1984 porattuna 76->79 mm kunnes paperinohuisiin sylintereihin tuli särö ja vesi lensi... koneessa oli yli 100 heppaa, tarjosi hyvän vastuksen isommilleen hyvällä päällä ollessaan, silloisilla kaasareilla kulku oli kiinni auringonpilkuista ja kuun asennoista... Niin, Ladaan sai myös isolohkoa. Suunnittelija oli korottanut lohkoa 7 mm ja silloisilla suikkapäillä oli joku salainen mitta, jolla tsekattiin lohkon korkeus liian hyvin kulkeneista Ladoista (ja Voorteista, Taunuksessa oli sama kikka), vaikka sokea Reettakin olis nähnyt lohkosta numerot 2101/2103 eli 1200/1500. 1200 oli alkuun ilman jarrutehostinta joten moottorinvaihto oli syntiä. 1300/1600 tuli -76 tai vuotta myöhemmin, samaan aikaan sylinterikansiin tuli valuleima 21011, puristussuhde laski matalasta 8,8 matalampaan arvoon 8,5 neukkubensan takia. Hyvä aihio turbolle, jos siistii teolliset karkeudet (ja vaihtaa männät). 1300 on siis 1200L:n esikuva, puskureissa pienet kävyt, C-pilareissa poistoilmaventtiilit ja meillä suomiverhoilu eri toppauksilla kuin 1966 Fiatissa. 1200L tuli muistaakseni 1977 tuolla pienemmällä koneella... alkuperäisessä oli 67 heppaa, kannen muutos pudotti tehot 60 nurkille, mutta 1300:ssa oli 65... 3 mm suuremmalla sylinterillä. Jälkikäteen naurattaa naapurin Ladapelaukset, hän vaihtoi -72 Ladaansa 1500-kuutioisen koneen ja voimaa oli prkl, kunnes Lada hyytyi kuopissa... syynä oli 7 mm korkeampi lohko ja 1200-mallin virranjakaja, jonka poorit hädintuskin yltivät väliakselin rattaalle, isommissa kuopissa sytytys meni sekaisin. 1500:sen jakaja korjasi ongelman. Mä opin jousiprikan merkityksen Lada-aikoina. Virranjakaja on mallia Magneti Marelli, jossa jumalatonta bakeliittista lähetyssaarnaajaa pitelee 2 pikkuista ruuvia, joiden alla jousiprikat. Jossain vaiheessa konehuoneesta kuului pam ja sitten ei mittään, kun kierrätin yli 5500... konehuone täynnä bakeliittia ja tulpanjohtoja, jakajan kansi räjähti. Kolmannella kerralla joku wanha FIAT-asentaja sanoi, että kierrä ne lähetyssaarnaajan ruuvit mekaanikon meisselillä sormenpäillä kiinni ja käytä uusia jousiprikkoja joka kerta. Vika ei tule esiin vakioautoissa, mutta mun kone kiersi yli 8000... |
||||
|
19.03.2020 02:55 | Jukka Viitala | ||
| Budapestissa Budan puolella mennään noilla sellaisesta mutkasta sillan alla, että laipparasvari huutaa hallelujaa ja laipat hoosiannaa, kaarresäde varmaan alle 10 m. Kyseisellä linjalla taitaa olla just samoja vaunuja kuin tuo, eli pysäkillä poksauttaa kynnyksen alas ja sit aukeaa ovet. | ||||
|
19.03.2020 02:44 | Jukka Viitala | ||
| Tuliko LWR koskaan asemalle saakka vai päättyikö raiteet kuvasta oikealle 100m, jossa museoveturi aikoinaan seisoi? Kartoissa on vähän ylimalkaisia kuvia kapsusta. | ||||
|
19.03.2020 02:40 | Jukka Viitala | ||
| Millainen liikkeellelähtömomentti mahtoi olla, jos tässäkin vasen koneisto on kuolokohdassaan ja varmaan oikea 90 pinnaa siitä? Tarkoitan, että pitikö veturin pysähtyessä jättää molemmat kammet "kulmille" vai kuten kuvassa? | ||||
|
16.03.2020 00:14 | Jukka Viitala | ||
| Aikoinaan Kemin kaivoksella pyöräkonekuski kertoi tehneensä uutena duunarina kunnon rikastekuorman Tornioon, silloisissa vaunuissa oli poikittain 3 tai 4 vaihtolavakuuppaa ja kaveri latoi ne kukkuroilleen, Volvon vastapaino oli käynyt välillä korkealla, mutta duuni oli tehty kunnolla. Veturikuskeilla oli kuulemma tullut hiki ylämäissä ja jälkikäteen selvisi, että puoli kuuppaa oli normiannos. Malmin kiintotiheys oli 4,7+ kun normikivillä se on 2,7, eli irtotavarassa oli painoa kuutiolle noin tonnin enemmän kuin sorakuormassa. Tarina ei kerro, mitä kommelluksia Tornion päässä sattui purkuvaiheessa, lavat vedettiin vaunusta auton päälle, veikkaan menon olleen vähän horjuvaa ja kippauskin on saattanut jäädä puolitiehen, kromiittikiteet ovat aika teräviä eivätkä luista terästä vasten juuri ollenkaan. | ||||
|
Kuvasarja: Roma-Civitacastellana-Viterbo rautatie |
06.03.2020 08:45 | Jukka Viitala | ||
| EU:ssa voisi olla joku asetus, jossa töhrijöiden tekovälineet saisi kiinniotossa työntää sinne, mihin aurinko ei paista, kuiviltaan. Saattaisi vähentää tuota sotkua. | ||||
|
15.02.2020 16:39 | Jukka Viitala | ||
| Rattimuhvi... Onko ajosuunnan valinta II-pöydässä, kun tuossa on vain peitelevyt? | ||||
|
31.12.2019 14:47 | Jukka Viitala | ||
| Ketjupyörät on kyllä finaalissa, hoikka hammas ja julmettu ura välissä. Noiden vaihto taitaa olla lähes mahdotonta? | ||||
|
Kuvasarja: Vaneritehtaan varjossa - Ristiinan rata |
31.12.2019 14:43 | Jukka Viitala | ||
| Ristiinan ratahanketta kritisoitiin isoilla kirjaimilla 70-luvulla, osasyynä oli varmaan se, että se katkaisi jonkun maalaismaiseman. Kummasti vaan "syntyessään kuolleella" radallakin liikennöidään... | ||||
|
31.12.2019 14:36 | Jukka Viitala | ||
| Mikähän tarina lätän liitevaunulla ja taaempana olevalla Ttv:llä (Dm7) ovat? Jälkimmäisen väritys tuo mieleen Tornio-Haparanda ruåtsin lätät, jotka olivat se toinen paikka Systembolagetin jälkeen, jossa markka ei kelvannut. | ||||
|
31.12.2019 14:28 | Jukka Viitala | ||
| Eräässä satamassa roikka meni kävelyvauhtia läpi varaston päädyn, kun käsijarru ei purrut. Jarrumieheltä kysyttiin sairaalassa, että miksi hän ei hypännyt? "Ohjesääntö kieltää liikkuvasta junasta poistumisen". Kerran VR, aina VR. | ||||
|
31.12.2019 03:39 | Jukka Viitala | ||
| Thnks. Mulle on spektaakkeli nähdä live kapsumuseo. höyryjen puute tiki hieman hieroo, Riston veto on vaan niin upeeta... RSJ:lle sopis kyllä joku pystykattila shunter, tuommoisen alle kun virittäisi tulia niin maailma olis paikallaan. |
||||
|
|
31.12.2019 03:28 | Jukka Viitala | ||
| Luojan kiitos tuo kapine ei ole valtakunnanverkolla, NylyVRlitteroinnilla kyseessä olis öö.... Siis Gb. Have a nice journey. | ||||
|
|
31.12.2019 03:21 | Jukka Viitala | ||
| På västnylanska: E he e första bastuvagn på smalspår ? författarinnan skriver ivrigt å du bjuder basturesan bara för männer o gumman känner sig utbjudet. Kast gumman på bastun o ta tre runder, ja trou att hon e lättare att behandla... | ||||
|
|
31.12.2019 03:07 | Jukka Viitala | ||
| Världens första bastuvagn? | ||||
|
26.12.2019 20:07 | Jukka Viitala | ||
| Ennemmin lapsuuteni Dm 4, dieselinkäryä vois myydä pulloissa harrastajille. Jenkit keksivät Shermanin peffaan tähtimoottorin tilalle dieselin eli 2 Detroittia rintarinnan neukuille, niillä armeija kulki naftalla, jostain syystä konsepti ei toiminut ja näitä patoja jäi varastoon jopa entiselle viholliselle. Meillä tuo siamilainen oli käytössä Vv13-14 ja Dm3-4, jälkimmäisessä tuplana. |
||||
|
26.11.2019 19:40 | Jukka Viitala | ||
| Onko tuossa joskus ollut kolmioraide? Vuoden 1967 peruskartassa näkyy oikealla puolella tienpätkä, joka kaartaa loivasti Hangon suuntaan. | ||||
|
Kuvasarja: What if |
15.11.2019 22:40 | Jukka Viitala | ||
| What If jos meillä olisi toimiva rannikkotykistö, 300 halkopolttoista TOIMIVAA höyryveturia jemmassa ja joku Task Force yrittäis hyökätä Raaseporin alueelle? Mentäiskö vapauttajaa vastaan vai annettaisko ns tulta munille? Hanko nyt on huono esimerkki koska Jääkärit otettiin siellä avosylein vastaan 1918, mutta jossain Dragsvikin tasalla olettaisi syntyvän pikku vastarintaa. En siis vastusta tai aliarvioi 1941 Hangon Rintamaa tai tapaamme varastoida liikkuvaa kalustoa, molemmista tehtiin varmaan toimivia päätöksiä, mutta arvostelen tapaa, jolla päätökset poistettiin. Hangon itäiset tykkiradat onneksi säilyivät. Tykinpaikkoihin ei tepsinyt Hangon Dynamiitti :-) Hangon läntisiä tykkiratoja ei muista kohta kukaan. Ne on jo tuhottu. |
||||
|
02.11.2019 18:09 | Jukka Viitala | ||
| Vasemmassa reunassa näkyy Saviniemen raiteen alkupää ja oikean reunan alimmat raiteet jatkuivat alunperin Hietakylän laiturille, purettu jo ennen sotia. Tervasaareen menevän raiteen vieressä juuri kuvan ulkopuolella oli yksityisradan veturitalli, joka palveli osuuskaupan varastona vielä 1980-luvulla. Linkkariaseman ja VPK:n välissä oli legendaarinen Kulta Kukko -baari. Vasemman reunan pusikossa oli osa linnoitusvalleja,joita ei ole vieläkään pilattu liialla entisöinnillä. | ||||
|
02.11.2019 15:05 | Jukka Viitala | ||
| Vesistötäytöt olivat varmaan 1800-luvulla oppinsa saaneille insinööreille uppo-outoa taidetta. Rinteestä kaivettu hiekka ja sora mahdollisti 1:1 luiskat, mutta veden alla hiekka ui ties minne ja sorallakin sai 1:3 luiskia, parhaimmillaan. | ||||
|
02.11.2019 14:23 | Jukka Viitala | ||
| Aikoinaan Velsa teki Tamrockille hyttejä ja Kemin kaivoksen porarit kävivät testaamassa. Pojat meni sitten Oravaisten tjsp Essolle aamusumpille ja hupsis palvelua ei tullutkaan suomeksi kuten kasitien minikunnissa on tapana. Joukossa oli pari saamentaitoista ja he mittasivat sitten verbaalisesti tiskintakusblondin avuja... hetken päästä pikkublondi alkoikin viserrellä suomea kun älynnystyröihin ei mahtunut outoa kieltä... 50-luvulla Haminan sataman jäätyessä VR komensi porukan Hankoon, jossa ruåtsi oli vahvoilla ja talviryssille vidduildiin koko rahan edestä. Faija inhosi rantaruotsia lapsuusaikansa takia mutta fanitti Norjaa ja opiskeli kielen, hangöborna sai sitten koko rahan edestä vastavidduilua kielellä, joka kuullosti tutulta mutta jota koko ikänsä Hangossa asuneet ei ymmärtäneet. Työkieleksi vakiintui suomi. |
||||
|
02.11.2019 13:57 | Jukka Viitala | ||
| 80-luvun lopulla olin päällystämässä takana näkyvän nosturin viereistä varastoa. Katon rajassa oli melkoinen puluyhdyskunta ja kannatinpilarin juurelta löytyi ritsat, joilla tuli ruokiksella harvennettua kantaa. Nakkasimme päivän päätteeksi raadot hallissa olleelle radalle ja seuraavana aamuna pulut olivat poissa, ritsatkin löytyivät usein eri tolpan juurelta. Pulujen katoamisiin ja liikkuviin ritsoihin löytyi pian syyksi läheisessä laiturissa puoli vuotta maannut Neuvostoliiton kauppalaivaston koululaiva, jonka 130-päinen miehistö haki puluista lisäravinteita kaalisoppaansa. Aikoinaan Saimaan kanavalla nauratti neukkujen väenpaljous laivoilla, Ladogassa (made in Suomi) ja STS:ssä oli 29-32 henkeä, suomalaisissa 9 ja samankokoisissa länsisaksalaisissa 3-4. Neukkujen koululaiva oli toki pikkusen isompi kuin kanavan 78-metrinen, mutta... Kotkansaaren koilliskulman varastot on rakennettu varmaan täyttömaalle, koska tuossakin laituritasoa kulkenut rata pysyi kuosissaan, mutta reilun metrin korkeammalla ollut lattia painui ja katosi johonkin, täytteenä oli hienoa merihiekkaa. kaivoimme hiekat hiiteen ja tilalle tuli kalliomursketta 0-150, jo loppui painuminen. Kotkaan on roudattu merihiekkaa vuosikymmeniä, Mussalossakin täytettiin laitureita hiekalla vielä 80-luvun lopulla, mutta hommalle tuli muistaakseni stoppi parin lintujen pesimäluodon kadottua kartalta, silloinen hollantilainen hiekkalaiva imaisi muistaakseni 14000 t kerralla ja paatissa oli aika vankat pumput, hiekka lensi poistoputken suulta 10-15 m vaakasuorassa ja putki oli 60 cm eli ei ihan pieni. |
||||
|
02.11.2019 01:15 | Jukka Viitala | ||
| Kivi on liian vaaleaa ollakseen graniittia, etualan lohkareet voisivat olla kalkkia. Kalkinlouhijoita ei kiinnostanut tuollaiset järkäleet, no go. | ||||
|
02.11.2019 00:53 | Jukka Viitala | ||
| Korialla kiersi wanhoja nappeja -85 ja tottakai niitä tuli hankittua... jäpitin sulkeisissa ja sotmest tuli katsomaan tuulessa lepattavaa rintataskuani, jossa oli nappi kiinni. Silloin oli tapana napittaa vermeet vanhemmilla napeilla, mulla oli usein M65 napit M83 lomapuvussa ja lomille mentiin. | ||||
|
27.10.2019 19:49 | Jukka Viitala | ||
| Pilk. Nus. Eikös ensimmäinen yleiselle liikenteelle avattu sähköjuna kulkenut Lohjalla 1912-1928? | ||||
|
17.09.2019 18:24 | Jukka Viitala | ||
| VR:n koppalakki kielii vierastyöläisestä... | ||||
|
17.09.2019 18:22 | Jukka Viitala | ||
| Helmalevikkeillä tuunattu metro. | ||||
|
12.09.2019 01:34 | Jukka Viitala | ||
| Paraisten -8 ja -16 -tunnelien radat olivat kunnolla tuotantokäyttöön tehtyjä eikä tuollaisia harakanvarpaita. Korkeudet merenpinnasta. Molemmista löytyy vielä ratapölkyt, ne ei mene miksikään pimeässä ja emäksisessä ympäristössä, -8 tunnelissa oli jopa väestönsuoja ja ampumarata 90-luvun loppuun ennen sen lyhentymistä tuotannon takia. Väestösuojan 3-kerroksinen porraskuilu avolouhoksen päässä teki muuten hulppeat kevätjuhlaliikkeet kun posautimme sen tuotantokentän matkassa joskus 2000-luvun alussa, pyörähti ilmassa 180 pinnaa ja hajosi laatoiksi kivikasan päälle. | ||||
|
12.09.2019 01:21 | Jukka Viitala | ||
| Vaikuttiko jarrumiehen jarru vain yhteen akseliin, olen joskus nähnyt kuvia vaunuista, joissa oli klossit vain toisessa päässä? Vaikuttaako käsijarru nykyisissäkään vaunuissa kaikkiin akseleihin? |
||||
|
07.09.2019 21:14 | Jukka Viitala | ||
| Onhan sentään Helsingistä muutamia tapauksia, joissa junia on yritetty viedä päätepuskinta lähemmäs raitsikkapysäkkejä :-) Wanhaan hywään aikaan Kotkan junilla oli sen verran väljä aikataulu, että etenkin sadesäällä iltajuna oli "hieman" myöhässä ja Haminan onnivilkas samaan aikaan Kyminlinnassa, vaikka virallisesti eroa oli 10 min. Silloin oli jo asema purettu ja tilalla mitääntekemätön katos. Eipä junakaan enää ollut kiskoauto, vaan joku sähkäri, mutta palvelu pelasi. Viralliselle onnikkapysäkille oli 100 m, mutta kuski toi bussin vähän pois reitiltä, silloin uskalsi vielä loikkia radan yli, koska laituri oli "väärällä" eli idän puolella eikä just lähteneen junan takaa voinut tulla ketään. En tiedä, millä viidakkorummulla VR kertoi Vilkkaalle kyytiläisiä tulevan ennen kännykkäaikaa, mutta aina oli bussi vastassa jos juna pysähtyi, olin duunissa lähistöllä ja näin myös ei-kohtaamisia, jos matkustajia ei jäänyt. Kotkaan asti matkustaminen olisi tarkoittanut yli tunnin odottelua ja kalliimpaa lippua. |
||||
|
23.08.2019 15:45 | Jukka Viitala | ||
| 3 työmaakypärää ja 5-6 ilmeisesti palokuntalaista kypärät päässä, nykypäivänä tuo olisi kauhiaa, vaikkei tuossa nyt enää olekaan mitään taivaalta putoavaa tarjolla. Pukuja ja solmioita siis enemmän paikalla. Ajojohtimien yhteispäsäys on varmaan ollut huikea valoshow. Onkohan tuossa käynyt niin, että toispuoleisesti kuormitettu silta on liikkunut pituussuunnassa ja kansi ei ole ottanut puristus/vetovoimia vastaan jänteiden taipuessa ja muuttaessa pituuttaan? Välituki vaikuttaa olevan pelkkä heiluri ja varmaan koko homma olisi estetty, jos välituen yläpään paikka olisi vakioitu esim ankkuroimalla se vaakasuunnassa molempiin maatukiin rakentamisen ajaksi. |
||||
|
10.08.2019 22:02 | Jukka Viitala | ||
| Näyttääpi vähän liikaakin höyryveturilta tämä, onkohan kansipaffi poks ja vettä pääsee pyttyyn? | ||||
|
08.08.2019 11:45 | Jukka Viitala | ||
| Whitworth https://en.wikipedia.org/wiki/Armstrong_Whitworth | ||||
|
19.06.2019 13:47 | Jukka Viitala | ||
| Puskinvalot ja puskimen äärivalot... Rungossa on ilmeisesti varaus keskuspuskimelle kun keskellä on tuollainen laippa, vai onko sen takana todella tymäkkä jousi? |
||||
|
16.06.2019 00:48 | Jukka Viitala | ||
| Tuon isoveljiä käytettiin VR:lläkin. Tunnetaan nimellä yliheittäjä ja oli aika kätsy peli kapeissa leikkauksissa. Käyttövoimana paineilma ja välityksenä vaijerit, joiden johtaminen eoäkeskojen yli sai aikaan nopean taakseheiton kauhassa. Merkkeiä ainakin Eimco ja Atlas-Copco. | ||||
|
16.06.2019 00:35 | Jukka Viitala | ||
| Onko tuo samanlainen peli kuin Budapestin lasten rautatiellä? Tuolla kivi kulkee köysiradalla yhtä pitkälti kuin kiskoilla. Aikoinaan Nordkalkilla ollessani Köpingin kaivoksen ja tehtaan välillä oli miltei sama matka ja siellä oli köysirata, Suomessakin on ollut niitä Västanfjärdissä 5-7 kilsan mittaisina siirtämässä Illon ja Lammalan kiveä Kalkholmenin uuneille. |
||||
|
05.06.2019 23:13 | Jukka Viitala | ||
| Lyyra tuossa taisi olla, jossain väitettiin veturin olevan Mustion asemalla ja tämä tuli puskista, kuva otettu auton sivuikkunasta. Hassua, että tuo on ratikkamalli ja molemmissa päissä on 2 istuttavat jakkarat, muissa samanaikuisissa on keskiohjaamo ja virtaviivaiset konesuojat, onko tuo modifioitu sellaisesta? Pitkä katto ja posket riisuttuna tuokin on aikalaisensa näköinen. | ||||
|
05.06.2019 21:46 | Jukka Viitala | ||
| Mulla oli paljon enemmän kuvia Mustiolta, mutta tämä takaperoinen kuvan kutistus ja tarinan luonti lopetti intoni kolmeen kuvaan duunipäivän päälle, feissariin kaikki kuvat menivät vips minuutissa. Paikka oli kyllä kiehtova, jäbät ovat vetäneet oman firman sähköllä paperia Hankobaanalle ja ehkä kettuilleet jenkkiveturien miehistöille lapiohommista työntäen kahvan suuntaan Ruukki... C02 ollut 0 sähkön tullessa Mustionjoen voimaloista (3) nykyään voimaloita vain 1 mutta ei oo sähköjuniakaan Karjaata lähempänä, kehitys senkun kehittyy. Kuvat otettu EU6 dieselauton tarjoamasta kyydistä, päästin ehkä enemmän kasvihuonekatkuja poukkoillessani Mustiolla... | ||||
|
16.05.2019 22:25 | Jukka Viitala | ||
| Tapsan kommenttiin 1974 vimpasta junasta voin todeta, että sen paluukuormana Kouvolaan matkusti Järjestelymestari Viitalan perhe ja konduktööri, meillä 8 ja 5-vuotiailla kakaroilla oli kerrankin temmellyskenttänä kokonainen juna ilman paheksuvia mummoja... päästiin sitten ihan perille saakka, mahtoi siinä olla kuolevaisilla ihmettelemistä, että mitä porukkaa oltiin, kun kokonainen juna kävi pudottamassa meidät ja peruutti heti pois. | ||||
|
15.05.2019 23:57 | Jukka Viitala | ||
| Elämäni eka työtapaturma tuli Kassin lyhyessä päädyssä, puskinten välissä oli joku palkki, jossa seistiin ja junan rytkäistessä rinnan korkeudella olleen vinkkeliraudan päältä putosi rautakanki lappeelleen molemmille räpylöille ja just turvakärjen taakse päätyen hellakoukuksi junan alle. Zattui nin zaatanasti, mutta molempiin jalkoihin, joten hyppely jäi väliin junan mennessä kolmeakymppiä. Turvakengät piti saksia irti, mutta paljain jaloin ajelin himaan ja parin päivän päästä kengätkin alkoivat mahtua, 1984 ei ihan pienistä itketty. Nyttemmin on sitten ollut yhtä jos toista riesaa jalkojen kanssa, olis ehkä kannattanut käydä otilla aikoinaan. | ||||
|
15.05.2019 23:45 | Jukka Viitala | ||
| 1984 laskettiin noilla soraa Poitsilaan ja junassa oli VW-moottorinen genu, joka toimiessaan pyöritti vaunujen hydrauliikkaa. Yleensä oli jostain piuha poikki tai VW ei startannut, joten käsipumpulla mentiin. Paineakuista tietoakaan, kyllä tuo oli suoravaikutteinen nestetunkki, eli yksi pumppasi apinan raivolla ja toinen aukoi paakeista luukkuja tai nosti koria. Sora oli varmaan jostain Vuohijärveltä, välppäämätöntä ja seassa päätä suurempia musuja, ens alkuun yritettiin Mas-vaunuilla, mutta ne menivät umpitukkoon. Pari kuukautta sitten haravoitiin isoja pois muuten valmiilta ratapihalta, tee työtä, jolla on tarkoitus. Niitä jättiläiskiviä on varmaan pulpahdellut pintaan pian neljännesvuosisadan, mutta kai tuo tuli halvemmaksi kuin välpätä montulla. Tai ajaa murskan läpi. | ||||
|
10.05.2019 10:37 | Jukka Viitala | ||
| Koko ruljanssin valmistuttua VR päättää varmaan siirtää aseman Viinikkaan, mikä olisi pitänyt tehdä ajat sitten ja lopettaa kouvolamaiset kulkusuunnan vaihdot Oriveden suuntaan. | ||||
|
18.04.2019 14:01 | Jukka Viitala | ||
| Olisikohan kivivaunuissa sittenkin katukiviä? Pehmoiset tiilet muistuttaisivat saippuapaloja hujan hajan kuormattuina... Mistä kaukaa katukivet muuten tulivat, jos junalla oikein? Veikkaan Rödbrott. | ||||
|
Kuvasarja: Vanhaa Savon rataa |
21.03.2019 16:01 | Jukka Viitala | ||
| Tehtiinkö uudet vesistöpenkereet kokonaan louheesta vai onko niissä sorasydän? Pari kilometriä Hillosensalmelta pohjoiseen on suuri louhos, josta kuljetettiin louhetta junilla työmaille, mutta vaunut purkavat vain sivuille, eli periaatteessa työjunille olisi pitänyt olla penger tai vastaanottopäässä järeä laahakaivuri, jolla olisi vedetty louhetta penkan jatkoksi. Vuohijärvelle tuotiin louhetta varmaan myös Multamäen leikkauksista ja tunnelista. | ||||
|
17.12.2018 23:05 | Jukka Viitala | ||
| Viipurintien tasari oli aika korkealla ja kellot oli viritetty Dr13-vetoisen junan mukaan. Me sitten porhallettiin paikalle Tka 170:n vetämällä melkein 300 t junalla, jossa voimanlähteenä ahtamaton D11 Scania, 170 heppaa. Olis melkein ehtinyt naulaamaan ratapölkyt junan alta ja vaikka tekemään temput odottavien daamien kanssa, voi vee niitä halpamakkarakatseita, kun hiivittiin ohi... onneksi Salmenkylään oli alamäki ja vedettiin lain sallimaa 70 tai no joo ylikin JuHalle, sepeliä laskemaan. Wanha Tka tais kulkea parhaimmillaan 110, kun vietiin Liikkalaan uutta kiskoa katkenneen tilalle, mutta se on eri juttu se. | ||||
|
|
17.12.2018 22:53 | Jukka Viitala | ||
| Onko Saksassa käytössä hiekoittimet talven tai lehtikelin varalta? Ammoin eräs Ertto rasvasi vaseliinilla ratakiskot Haminan Poitsilasta pohjoiseen, entisen Viipurintien tasarin ylämäkeen ja jäi sitten sälliporukasta ainoana nauramaan, kun Hillosta tullut juna jäi mäkeen. Tarinan mukaan veturimiehet saivat syyllisen kiinni, mutta mustien silmien jälkeen mulle ei ole kerrottu, että putsasiko Ertto kiskot kielellään vai käyttikö äiteensä pöksyjä. | ||||
|
17.12.2018 22:26 | Jukka Viitala | ||
| Tuolla ei varmaan paranneta läheisen Maksjoentien tasarin turvallisuutta? Viereisillä pelloilla olisi tilaa tehdä eritaso, jolla saisi korvattua 3 tasaria, mutta Lohjalla a) joku omistaa ne maat ja b) en ala kiertämään, jos suoraankin pääsee. Tuolla on Suomen jääräpäisin liikennekulttuuri heti Tampereen jälkeen, tosin tänään näin Loimaalla varttia yli neljän ruuhkassa sellaisia suorituksia kaikissa neljässä valoristeyksessä, että oksat pois... älkää päästäkö loimaalaisia tsadiin kuin bussikyydillä. | ||||