Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.04.2019 12:36 | Juhana Nordlund | ||
| Hyviä kommentteja perusteluineen. 1980-lukua metron toiminnassa olemisen kaudella voisi perustella myös se, että kuvassa ei esiinny ilmeisesti yhtäkään kaupunkiliikenteen bussia. Ennen metroa tässä meni monen monta idän suunnan bussilinjaa, ja lähes aina tässä kohtaa näkyi bussi jos toinenkin. | ||||
|
|
20.04.2019 08:10 | Juhana Nordlund | ||
| Tällekin mainiolle kuvalle olisi mukava haarukoida jokin ajankohta. Kuvaa suurentamalla autoista alkaa saada jonkinlaisen käsityksen. Takana näkyvä Merihaka ei näytä välttämättä sen kokoiselta, millaiseksi se ajan kuluessa ehti kasvaa. Arvelen että kuva on 1980-luvun alkuvaiheilta tai edellisen vuosikymmenen jälkipuoliskolta. Mitä muut päättelevät? |
||||
|
19.04.2019 17:00 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä paikka näyttäisi olevan Eerikinkadun ja Brahenkadun risteys. Raitsikat tulevat Aninkaistenkadun suunnalta jatkaen tästä Kauppatorille. Vasemmalla näkyvät kivitalot ilmeisesti ovat edelleen tuon näköisiä varsin pitkälti, mutta kuvan oikeassa reunassa näkyvä alue on nykyään kovin toisenlainen. | ||||
|
19.04.2019 16:44 | Juhana Nordlund | ||
| Turkulaiset, eikö niin että tässä ollaan Humalistonkadulla, suunnilleen Humalistonkatu 9:n kohdalla? Vaunu tulee rautatieaseman suunnalta ja menee seuraavaksi Kauppatorille. Puutarhakadun risteys lienee kuvaajan selän takana pienen matkan päässä? | ||||
|
13.04.2019 08:10 | Juhana Nordlund | ||
| Voi kai se koko hyttikin olla ihan muusta veturista. Juuri tuon tyyppiset yksityiskohdat yleensä sen paljastavat. | ||||
|
12.04.2019 07:52 | Juhana Nordlund | ||
| Poliittinen juttu. Tuon ajan (läntisessä) maailmassa siirryttiin joukkoliikenteestä autoiluun ja julkisten käyttäjiksi jäivät pääosin enää nk. pakkokäyttäjät - ajokortittomat, vähävaraiset, sairaat jne. Pakkokäyttäjille sai kelvata sauhuava ja haiseva dieselbussi. Samaa kehitystä tuolloin noudatettiin Pohjoismaissa hyvinkin laajasti. Ruotsin alun perin yli 10 raitiojärjestelmästä säästyivät vain Göteborg, Norrköping ja Tukholma (vain parin esikaupunkisyöttöratikan osalta toki). Pohjolassa suunnilleen samoihin aikoihin Turun kanssa raitioliikenne päättyi Malmössä ja Kööpenhaminassa. 1970-luvun lakkautukset perustuivat 1960-luvulla tehtyihin selvityksiin ja päätöksiin. Länsimaisille johdinautoille kävin hyvin suureksi osaksi yhtä köpelösti. Nyt elämme erilaista aikaa. Ilmastonmuutos ja paikalliset saasteet otetaan vakavasti. Joskus aiheesta aletaan ehkä hössöttää liiaksikin. Väki toisaalta keskittyy taajamiin ja liikenne lisääntyy kaupunkikeskuksissa. Alkaa löytyä luonnollista kysyntää raideliikenteelle. Kestävää on muokata yhdyskuntaa maankäyttöratkaisuilla niin, että raideliikenteen käyttö on houkuttelevaa ja toisaalta taloudellisestikin kestävää. Todennäköisesti Turussakin tehdään vielä monta raitsikkamatkaa. |
||||
|
|
12.04.2019 07:39 | Juhana Nordlund | ||
| Noiden mustien kilpien kanssa muuten kannattaa olla varovainen, niitähän nk. kierrätettiin. Mutta Petrin kertoma on ilman muuta totta. Mutta toisaalta kuvan http://dy.fi/kst oikeanpuolista bussia voisi luulla 1960-luvun bussiksi, mutta sitä se ei ole. Siinä tunnus EDE-52 on uusiokäytössä. EDE-52 (TuKL 52) oli vuodelta 1972, jolloin kyllä alettiin jakaa jo valkoisiakin (valkopohjaisia) kilpiä. | ||||
|
12.04.2019 07:30 | Juhana Nordlund | ||
| Sen lisäksi kadun asvaltilla näkyy raiteen paikka tummempana kohtana. | ||||
|
12.04.2019 06:38 | Juhana Nordlund | ||
| Automalliin en osaa sanoa muuta kuin että Jussin mainitsemaan Dodge Dart 1965:tä se muistuttaa todella paljon. Raitiovaunusta osaan sanoa vähän enemmän. Valmet RM2 -vaunu nro 48 oli se yksilö, jolla aikanaan vedettiin TuKL:n ainoaa teliperävaunua. Teliperävaunu oli muotoilultaan samanhenkinen kuin nämä suippopäiset VTS-vaunut. Teliperävaunun aikakausi jäi lyhyeksi, 1958 - 68. Aktiivikäyttö saattoi päättyä jo 1967 ykköslinjan siirryttyä kumipyörille. Vaunussa 48 oli takana Scharfenberg-kytkin takana teliperävaunun vetämistä varten, muissa VTS:issä ei sitä ollut. Toisaalta tuona aikana 48 ei voinut vetää mitään muuta perävaunua kuin tuota omavalmisteista teliperävaunua. Viimeistään vuonna 1968 48:aan asennettiin Schakun tilalle tavallinen Albert-kytkin, jotta kaksiakselisen perävaunun vetäminen oli jälleen mahdollista. Nummenmäessä otetuissa kuvissa (1972) näkyy hyvin perinteisempi kytkin - https://vaunut.org/kuva/132103 esimerkkinä. Turun telijunasta on netissä ainakin kuva https://www.raitio.org/wp-content/uploads/2018/04/tkl48141-1.jpg . |
||||
|
11.04.2019 18:52 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno tilannekuva. Suippopäiset Valmetit ovat saaneet vaikutteita Sveitsistä. Baselissa on vielä tälläkin vuosikymmenellä ajettu samanhenkisellä kalustolla http://dy.fi/i1w (kuva vuodelta 2009). | ||||
|
11.04.2019 18:45 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä vaiheessa raitiolinjan 3 myötäpäivään kulkeva puolikas tosiaan oli korvattu bussilla, pysyvästi. Kuvassa Leyland Panther Turun Autokori Oy:n korittamana. Aika pian kuvan ottamisen jälkeen TuKL:lle tuli 21 kpl Scania BR110-autoja, joilla korvattiin sitten linjan 2 raitiovaunut ja syksyllä samana vuonna kolmosen vastapäiväänkin kulkenut raitsikka. Tässä tarkoitettuja Scanioita seisoi poistoa odottamassa keväällä 1989 http://dy.fi/ijz . | ||||
|
|
11.04.2019 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva, jossa on aika lailla ikään kuin tuttua. Kuvassa http://dy.fi/iy8 (hankin ne aikanaan SRS:n huutokaupasta, jossa oli mm. EPön toimittamaa materiaalia) näkyy jopa samoja henkilöitä. | ||||
|
11.04.2019 18:26 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunu 31 on tässä kolmiovinen. Vaunu on ollut jossain isommassa remontissa siinä vaiheessa, kun päätös raitioteiden alasajosta on tehty. Vasemman puolen etuovet on ehditty poistaa, mutta takaovet jäivät paikoilleen, joskin kiinnilukituiksi. Toinen vastaavanlainen vaunu oli 32. Lisäksi neljä vaunua pysyivät neliovisina käyttönsä loppuun asti (16, 22, 30 ja 33). | ||||
|
11.04.2019 08:11 | Juhana Nordlund | ||
| Äkkiseltään voisin heittää kuvausvuodeksi 1967, tai sitten 1966. Kakkosella lienee käytetty molempina kesinä kaksiakselisia vaunuja, vaikka sen pääkalusto 1967 ykkösen muututtua bussiksi kakkosella oli Valmet RM2. Vuodenaika ei ihmisten vaatetuksesta päätellen ole aivan keskikesä, mutta talvikautta ei varmaankaan tuossa eletä. Kaukana näkyy Valmet-vaunukin, mutta tästä ei voi päätellä, millä linjalla se on. Tuossa kohtaa Eerikinkatua menivät kaikki raitiolinjat. Kolmonen kääntyi Humalistonkadulle. |
||||
|
|
11.04.2019 08:05 | Juhana Nordlund | ||
| Muutamat yksityiskohdat viittaavat 1960-luvulle, ei aivan lopulle, mutta luultavasti vuosikymmenen jälkimmäiselle puoliskolle kuitenkin. Useiden autojen kilvissä on kolme kirjainta, vuosikymmenen alku sulkeutuu pois. Olettaen, että nämä kolme nyt ladattua kuvaa ovat samalta kuvausreissulta, vaunun 24 esiintyminen sulkee vuosikymmenen lopun pois, ja kaiken sen jälkeisen ajan. Turkua hyvin tuntevat saattavat rakennuksista päätellä, mitä aikaa eletään (tai mitä missään tapauksessa ei). Automallit rajaavat myös aika lailla ajankohtaa (esim. iso takaikkuna Kupla-VW:ssä jne.). | ||||
|
|
11.04.2019 06:23 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunu 24 on SRS:n tietokantojen mukaan poistettu vuonna 1967, joten kuva ei ole 1970-luvulta eikä edes vuosilta 1968 - 69. Tästä huolimatta vaunun kori on säästynyt ja sitä on käytetty kioskina vielä viime vuonnakin. Pari muutakin samaan aikaan ladattua kuvaa taitavat olla myös 1960-luvulta. |
||||
|
|
11.04.2019 06:13 | Juhana Nordlund | ||
| Veturia 2724 "modattiin" kuvassa https://vaunut.org/kuva/21605 ilmenevien tapahtumien seurauksena. 2724:ssä on noiden vauriokorjausten jälkeen ollut pieni pakoputkien suojapelti. | ||||
|
10.04.2019 07:57 | Juhana Nordlund | ||
| 9.4. ulkoa muistettu ei mennyt ihan oikein. Kolmoset siirtyivät kuljettajarahastukseen vasta 1982, vuoden alussa 3B ja kesäkuun ensimmäisenä päivänä 3T. Tiedot tarkistettu RAITIO-lehdistä. Kuvan 3T ei tosiaan vielä ole kuljettajarahastuksessa, tämä on siis sopusoinnussa RAITIOnkin tarjoaman informaation kanssa. |
||||
|
10.04.2019 07:33 | Juhana Nordlund | ||
| Nykyään tuossa ei enää ole johdinauton lankoja, mutta raitiotien lankoja onkin sitten kuvan näyttämää enemmän. Tässä kohtaa on nykyään raitioyhteys Bulevardilta Fredrikinkadulle etelään Viiskulman suuntaan. Aiemmin Viiskulman suunnan raitioliikenne meni Isoa Roobertinkatua pitkin. Roban kiskot on purettu 1980-luvulla. Tulevaisuudessa Fredan raitiotie saattaa jatkua kuvan kohdasta pohjoiseen (kuvaa ajatellen vasemmalle). Kampista Arkadiankadun suuntaan onkin valmis rata, joskin se on ollut elokuusta 2017 alkaen vailla säännöllistä käyttöä siitäkin huolimatta, että se valmistui vasta keväällä 2009. |
||||
|
|
09.04.2019 08:11 | Juhana Nordlund | ||
| 3T ei ilmeisesti tuossa ole vielä kuljettajarahastuksessa, kun keltataustainen kilpi on varustettu pelkällä yhteistariffitunnuksella. Itse muistelisin (ulkoa), että kolmoset siirtyivät viimeistään vuonna 1981 kuljettajarahastukseen. Mielestäni näistä kahdesta jälkimmäisenä 3B. | ||||
|
05.04.2019 17:40 | Juhana Nordlund | ||
| Jostain syystä juuri 2234 tykkäsi kulkea pelkkänä veturina, tälläkin kerralla kameran edessä: https://vaunut.org/kuva/9647 | ||||
|
03.04.2019 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Aika moni Antin tarkoittamista raiteista taitaa näkyä kuvassa https://vaunut.org/kuva/100214 . | ||||
|
01.04.2019 18:40 | Juhana Nordlund | ||
| Lähimpänä näkyvä vaunu lienee sittenkin Ei 22784. 72-paikkaiset Ei-vaunut olivat numeroiltaan 22751 - 22800. | ||||
|
31.03.2019 13:19 | Juhana Nordlund | ||
| Jep, kuvan bussit ovat Sisu BT-69CR / Wiima K100:sia vm. 1977. Kuvan yksilöt ovat edestä kauemmas 717, 716 ja 711. Iisalmessa, Erikoiskori Oy:llä, kävi vastaavassa merkittävässä korikorjauksessa myös ainakin seuraavat samanlaiset vuoden 1976 HKL-Sisut: 630, 638, 643, 647 ja 649. Kaikki edellä luetellut Sisut olivat Vartiokylän (Varhan) varikon busseja. Koskelasta Iisalmessä kävivät ainakin 700 (Sisu BT-69BVT /Wiima K-100) ja Ruskeasuoltakin vielä joku 720-alkuinen BT-69BVT. Lisäksi Ruskeasuolta kävi vastaava Volvo B59-59 / Wiima K100 vm. 1976 nro 601. Minulla on lisäksi sellainen käsitys, että 710 - 719 -sarjan varhalaisista olisi Iisalmessa käynyt kuvan yksilöiden lisäksi 714 ja 718. Useat ulkoiset (ja ehkä sisäisetkin) piirteet eräissä yksityiskohdissa ainakin puhuisivat sellaisen puolesta. Mutta asia oli niin, että vuosina 1981 - 84 HKL:lle ei tullut ainuttakaan uutta bussia, ja 1980 alkuvuodenkin uutuudet oli oikeasti 1979 hankintaerää. Kaluston keski-ikä nousi nopeasti muutamassa vuodessa. Erityisesti vuosien 1975 - 78 kalustoa jouduttiin voimakkaasti peruskorjaamaan 1980-luvun puolenvälin jälkeen. Iso osa remonteista tehtiin omalla keskuskorjaamolla Ruskeasuolla, mutta senkään kapasiteetti ei riittänyt ihan kaikkeen. Erikoiskori Iisalmessa korjasi siis aikamoisen määrän etenkin Sisuja, mutta joitakin yksilöitä remontoitiin myös Wiimalla Vantaalla. Ja äkkiseltään ulkoa muistettuna Varhan Sisun nro 812 remontoi Kutter vuonna 1988 juuri ennen toimintansa lopettamista. EDIT: Lisätty listaan 647. |
||||
|
31.03.2019 08:41 | Juhana Nordlund | ||
| Nyt löytyy galleriastamme toivottu kuva: https://vaunut.org/kuva/131899 | ||||
|
30.03.2019 21:10 | Juhana Nordlund | ||
| Reijola-nimi muuten esiintyi yhden pysäkin / aseman nimenä Helsingin metrotoimikunnan vuoden 1963 kartalla. Mannerheimintien käytävässä kulkevan esikaupunkiradan pysäkkejä olivat mm. Töölöntulli, Kuusitie, Tilkka, Ruskeasuo ja sitten tuli Reijola. Kartalla Reijola on sijoitettuna heti nykyisen Hakamäentien ylityksen jälkeen Hämeenlinnanväylän länsipuolelle paikkaan, jossa nykyäänkään ei ole muuta kuin puisto ja puro, nykyinen Haaganpuro, aiempi Mätäpuro. Sen jälkeen rata kartalla sukelsi maan alle ja meni tunnelissa kohti nykyistä Eliel Saarisen tietä ja seuraten tämän tien läntisimmän osan linjauksen mukaisesti (mainittua tietä ei tietenkään tuolloin ollut olemasa) Huopalahden rautatieaseman alle, jossa olisi ollut Huopalahti-niminen metropysäkki. Sen jälkeen rata nousi nykyisen Alppiruusupuiston tienoilla maan pinnalle suuntautuen Pohjois-Haagan itäisintä laitaa kohti. Huopalahden pysäkin jälkeiset pysähtymispaikat tuolla kartalla olivat Ilkantie ja Pohjois-Haaga. Mutta ei tästä tämän enempää tässä yhteydessä, Reijola nyt vaan toi mieleen tämän rataosan nk. Castrénin metron verkostosta. Lähde: Helsingin Pitäjä 2001 Helsinge, ISSN-0358-6529, Minne metro kuljettaa? |
||||
|
|
23.03.2019 07:40 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä minulla on kuva noilta main, jossa on haaroittuva kaksoisraide suunnassa Poh - Hpl. Se kuva on reilu 100 km etelämpänä kuin minä lähihetkinä, joten mainitun kuvan saattaminen digitaaliseen muotoon ei tule tapahtumaan ihan lähipäivinä. Se on työlistalla - ja itse asiassa sen julkaisemisen täällä piti tapahtua yllätyksenä. Yhtä kaikki, sitä kuvaa on aivan varmasti mukava katsella isolla joukolla, sitten kun sen aika tulee. Malttakaamme odottaa siis vielä tovi. Jimi: Jos haluat "esikatsella" tarkoittamani kuvan, mene osoitteeseen https://www.raitio.org/lehdet/ ja lataa sieltä lehti 2 / 1999. Mainitun lehden (ja sen pdf-version) sivun 3 kuva on täsmälleen se kuva, mutta mustavalkoisena julkaistu ja melko kovalla kädellä rajattu. |
||||
|
|
20.03.2019 09:24 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan vasenta osaa hallitsee Martinlaaksonradan, sittemmin Vantaankoskenradan, vanhan itäisen raiteen pohja. Uusi itäinen raide on sijoitettu samaan käytävään läntisen raiteen kanssa. | ||||
|
Kuvasarja: Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisvaiheen aikaisia kuvia |
18.03.2019 09:50 | Juhana Nordlund | ||
| Pasilassa vanhojen veturitallien pilttuista joku tai jokunen saattoi poistua tuossa yhteydessä. Linnunlaulussa tällä kerralla huvilat saivat pysyä sijoillaan, joskin yksi niistä jäi lännemäksi siirtyneen leikkauksen reunaan todella lähelle kuilua. Kuilua levennettiin vain yhden raiteen vaatiman tilan verran, koska Eläintarhan eteläpuolella päästiin hyödyntämään vanhaa tavaraliikenteen käytössä ollutta jo siihen mennessä voimakkaasti hiljentynyttä raidetta. Vauhtitietä jouduttiin siirtämään hieman länteen. |
||||
|
Kuvasarja: Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisvaiheen aikaisia kuvia |
17.03.2019 18:07 | Juhana Nordlund | ||
| Ei ainakaan huomattavassa määrin. Haagassa lähellä Tunnelitietä yhden puutalon ulkorakennus taidettiin joutua purkamaan. Päärakennus säästyi. | ||||
|
16.03.2019 20:52 | Juhana Nordlund | ||
| Veturi näkyy varsin tarkasti useine yksityiskohtineen. Vr11:n (Dv11:n) sulkee pois kakkospään eräät yksityiskohdat. Vr11:ssä kakkospäänkin puskinlyhdyt "pullistelivat" konesuojan linjan ulkopuolelle sivuille. Näin toki oli alkupään Vv15:issäkin, mutta kuvan veturi ei tämän näkökohdan takia sovikaan alkupään Vv15:ksi. Onko veturin numero 1984? Siitä oli muistaakseni VR:n virallisia valokuviakin, joista joku saattaa olla esikuva tuolle piirrokselle. | ||||
|
10.03.2019 11:00 | Juhana Nordlund | ||
| Joo, 1991 otettu kuva liikennekäytössä löytyy täältä vorgistakin. Ja vorgin kommenteista voidaan päätellä, että se hylättiin kolmen muun Alstikan kanssa samassa erässä ollen ensimmäinen nimenomaan vanhuuttaan hylätty Alstikka-erä. Linkki erääseen kuvaan ja sen kommentteihin: https://vaunut.org/kuva/6093 | ||||
|
06.03.2019 06:49 | Juhana Nordlund | ||
| Noora oli kuvassa jo 8-vuotias (näyttää kyllä oikeasti hyvin pentumaiselta, se oli hyvin nuorekas koko ikänsä). 9-vuotissyntymäpäivää vietettiin jo reilu viikko tuon kuvan ottamisen jälkeen. Seuraava dalmatialaiseni oli Dani (10.7.1999 - 24.7.2012). Dani oli siis maailmassa vajaa kolme vuotta samaan aikaan Nooran kanssa. Dani tykkäsi niin paljon junista, että se vei minut Hpl:n aseman laiturialueelle toistuvasti ja päätti, millä junalla lähdettiin ja mihin suuntaan. Onneksi koira osasi valita oikean junan lipun kelpoisuuden suhteen (esim. S-, U- ja E-junilla emme voineet Helsingin hintaan mennä Leppävaaran suuntaan). Dani osasi myös erinomaisesti suunnistaa esim. Ilmalasta tai Pitäjänmäeltä takaisin Etelä-Haagaan. Olisi varmasti osannut paljon pidemmältäkin. |
||||
|
|
05.03.2019 18:12 | Juhana Nordlund | ||
| Nooralla (1.6.1990 - 8.6.2002) ei ollut kovin usein tilaisuutta tehdä tuttavuutta hevosten kanssa. Dalmikset ovat vilkkaita ja uteliaita luonteeltaan, joten Nooraakin olisi varmasti hepat kiinnostaneet, jos sopivia tilaisuuksia olisi ollut tarjolla. Kissoista Noora ainakin piti, sen muistan. Kissojen ja hevosten välillä on toki tiettyjä eroja, ellei nyt sitten puhuta jostain "hepokateista". ;) | ||||
|
|
05.03.2019 07:53 | Juhana Nordlund | ||
| Noora. | ||||
|
13.02.2019 06:18 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä kuva on Nikon toteamuksen tavoin Dm9-yksikön toisen luokan osastosta. Ilmeisesti Dm9-vaunun tupakoimattomien osastosta, jos oikein osaan yksityiskohdista päätellä. | ||||
|
05.02.2019 07:34 | Juhana Nordlund | ||
| Minä aistin tuosta myös jotain pienoisrautatiemäistä. Toki oikea juna aidossa maisemassa kuvassa näkyy. | ||||
|
02.02.2019 18:09 | Juhana Nordlund | ||
| Joku sen tyylinen kuin JK1776. Mutta Pitskussa tuo on viimeksi viettänyt aikaansa ennen kuvauspaikkaan tulemista, arvelisin Hannun tavoin. | ||||
|
01.02.2019 18:55 | Juhana Nordlund | ||
| Vasemmalla viilettävä bussi kulkee sekin sähköllä. Tuo versio ei edellytä pylväitä kovin paljon, päätepysäkillä tosin on yksi ja samalla kohtalaisen järeä tolppa. | ||||
|
01.02.2019 18:53 | Juhana Nordlund | ||
| Ensin paikka näytti oudolta, mutta Tuulensuun talohan on tuota suurempaa rakennusta vastapäätä. Tuulensuun talo ei ihan mahdu tähän kuvaan. | ||||
|
01.02.2019 18:44 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingissäkin on kokemuksia pikaraitiotien sähköistyksestä: https://vaunut.org/kuva/44964 Jarilta on tullut tämän jälkeen lisää hyviä kuvia Tampereen raitiotien tolpista. |
||||
|
28.01.2019 17:57 | Juhana Nordlund | ||
| Aseman kellon mukaan on aamupäivä. Tätäkin näkökohtaa mietittiin Nokian kuvan kohdalla. | ||||
|
27.01.2019 18:16 | Juhana Nordlund | ||
| Junan kokoonpano puhuu tosiaan ehkä enemmän 1990-luvun alusta kuin 1980-luvusta. Petrin mainostunnistushan perustelee myös 1990-lukua. Milloin tuo opastinsilta (/-portaali) tuli Nokialle? 1980-luvun alun kuvissa sitä ei ainakaan näy. | ||||
|
|
27.01.2019 18:12 | Juhana Nordlund | ||
| Määränpääkilvessä näkyy kuitenkin Tampere. Tuon vuosikymmenen lopulla (ja seuraavan alussa) henkilöjunissa näki silloin tällöin CEit- ja CEift-vaunuja, joissa oli lupa matkustaa 1:senkin luokan puolella toisen luokan lipulla. Aamupäivä tässä ehkä kyllä on ollut. |
||||
|
|
27.01.2019 16:25 | Juhana Nordlund | ||
| Edellisestä kommentistani (27.01.2019 15:21) voisi päätellä, että luokittelisin Rt:n sileäkattoisiin vaunuihin. Näin ei ole, mutta Rt:n otin pohdintaan mukaan siksi, että se sarja toimitettiin samaan aikaan, kun Pasilan konepaja valmisti vielä parisen vuotta sileäkattoisia vaunuja. | ||||
|
|
27.01.2019 15:21 | Juhana Nordlund | ||
| Nokiahan tuo on, Tero on ihan oikeassa. Tässä näkyvät vaunut ovat kaikki nk. sileäkattoisia päivävaunuja. Miten mahtoikaan olla, mihin sileäkattoisiin tuli jo alunperin tummennetut ikkunat? Itse olen muistikuvieni puitteissa sellaisessa käsityksessä, että 1972 lähtien valmistuneisiin. 1972 tuli sarja Rt, samoihin aikoihin Cit-hyttivaunusarja, joka muutettiin varsin pian tunnukseltaan Cht:ksi, sitten tuli sarja Eift, joista osa oli jo alunperinkin Eift-sarjaa ja osa oli muutettu Eit-sarjasta. Ilmeisesti Eit-vaunut 23104 -> olivat alunperinkin tummennetuilla ikkunoilla? Vekkikattoiset Eht:t, Rkt:t jne. ovat ilman muuta olleet sävylasillisia koko ikänsä. |
||||
|
26.01.2019 21:07 | Juhana Nordlund | ||
| 20 vaunua. https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/vr-hankkii-uutta-kalustoa-kotimaan-kaukoliikenteeseen-310820170952/ | ||||
|
|
26.01.2019 20:29 | Juhana Nordlund | ||
| Vihreävalkoisista vaunuista osa ehti tulla suoraan vihreävalkoisina (uusimmat Ed:t ennen tuota 28110:tä, uusimmat Edfs:t ja tietenkin kaikki Edot ja ERd:t). Kyllä kai niiden vaunujen ulko-ovien sisäpinta on punainen? Tähän samaan voisi lisätä maininnan ovien ulkopintojen värityksestä: Uusimmat punavalkoiset kaksikerrosvaunut saivat ovien ulkopintaansa kokopunaisen värin. Vuosituhannen vaihteen tuntumassa valmistuneissa vaunuissahan ovissa oli punaista ja tummanharmaata, harmaan osan yläraja vastasi kylkilinjan värijakoa. |
||||
|
|
26.01.2019 08:05 | Juhana Nordlund | ||
| Siisti, värikäs tilannekuva Vammalan asemalta. Junanlähettäjän kohdalla oleva vaunu on sarjasta CEit (tai ehkä CEift, jolle en tässä tapauksessa laita isoa panosta). Vaunun vuosimalliksi arvelisin 1964 - 66. |
||||
|
25.01.2019 08:02 | Juhana Nordlund | ||
| Paikka on tosiaan Kalevankadun länsipää Helsingin Hietalahdessa. Raitiolinjan 6 kiskot näkyvät kuvassa. Länsisataman tavarajunaakin pilkistää kuvassa, veturina kaiketi jokin Dv16. Ajankohdaksi täällä on veikattu noin vuosia 2004 - 2005, lähelle niitä minäkin laitan panokseni, ehkäpä painottuen vuoteen 2006. Tuon näköistä säätä oli kyllä kesällä 2007:kin. Vuoden 2007 jälkeen Dv16:ta ei ole käytetty kaupallisessa ajossa enää kesällä, kesähän tuossa näkyy olevan. Jos oikein muistan, syksy 2007 oli Dv16:n viimeinen liikennöintiajankohta paria poikkeusta lukuun ottamatta. Olli on saattanut olla kuvaamassa teemana Vempun viimeiset hetket Helsingissä. | ||||
|
24.01.2019 08:17 | Juhana Nordlund | ||
| Ratti-Karia-raitiovaunut rajaavat vuoden 1955 vanhimmaksi mahdolliseksi ajankohdaksi. Todennäköisesti kuva ei ole paljoakaan sitä uudempi, jos lainkaan. | ||||
