Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Raitio- ja johdinauto liikennettä Helsingissä 1970-luvulla |
28.04.2019 18:36 | Juhana Nordlund | ||
| Nämä kuvat on otettu sen verran "myöhään" ja minulle tutuissa paikoissa, että kaikki tässä näkyvä kalusto on hyvin tuttua. Yksi vaunumalli noista kaksiakselisista onnistui menemään minulta "ohi", nimittäin Kaipion "kassakaappivaunu", HKL 219 - 226. Näissäkään kuvissa ei esiinny sellaista. Sellaisena aikana, jolloin nyt jotain tajusin vaunumalleista, ilmeisesti vain lähinnä vaunu 226 liikkui aktiivisesti ajossa ajatellen tuota sarjaa. Hannun tarkoittamia vanhoja telivaunuja näki aikanaan oikeastaan vain linjalla 9 (Kauppatori - Vallila). Suunnilleen vuonna 1974 ne siirtyivät samanarvoiseen käyttöön kaksiakselisten vaunujen kanssa, toisin sanoen linjoille 1/1A, 4S ja 10S. Satunnaisesti niitä liikkui toki muuallakin, ysikautena esimerkiksi viikonloppuna varavaunun ominaisuudessa. Itse olin nk. fiiliksissä, kun pääsin tuollaisen ASEAn kyytiin linjalla 8 eräänä lauantaina, mahdollisesti vuonna 1969 (tai 1970). |
||||
|
28.04.2019 18:24 | Juhana Nordlund | ||
| 8.5.1978 oli maanantai, joten todennäköisesti keskimmäinen runko jäi Tampereelle. Perjantaista sunnuntaihin se jatkoi porilaisen kanssa Peipohjaan, ja jatkoi Peipohjasta Raumalle etummaisen mennessä tuttuun tapaan Poriin. 1980-luvun alussa käytäntö oli viikonpäivien suhteen nimenomaan tämä, en siis "vanno", että keväällä 1978 käytäntö olisi ollut täsmälleen tämä. | ||||
|
28.04.2019 18:16 | Juhana Nordlund | ||
| Ykkössarjan nivelet (kuvassa on siis sellainen) vihertyivät alkaen 1986, koko sarja oli viherretty käsittääkseni jo vuoden 1989 lopulla. Kakkossarjalaisista vaunut 71 - 103 ehtivät olla oransseja muutaman vuoden, vaunut 104 - 112 tulivat jo tehtaalta vihreinä. 71 - 103 viherrettiin 1989 - 95, ensimmäisenä vaunu HKL 95 kolarikorjauksen yhteydessä ja viimeisenä HKL 75. Vuonna 1985 oli sellaisia viikonloppuja (tai ehkä oikeammin joitakin pyhäpäiviä - ja niitäkin todennäköisesti pikemminkin syyspuolella), jolloin kaikki liikkeellä ollut kalusto oli oranssiharmaata. Kansalaiset heräsivät ja alkoivat vaatia perinteisiä keltavihreitä värejä nivelvaunuihinkin. |
||||
|
28.04.2019 17:22 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, Valmetin ensimmäisten nivelien (HKL 31 - 70) tultua liikenteeseen 1975 tarvetta Ratti-Kariaa iäkkäämmälle kalustolle ei enää ollut (no keväällä 1977 sellainen tarve yhtäkkiä tuli, kuten kuvasta näkyy). Ratti-Kariat olivat tulleet ajoon 1955, samoin sinä vuonna oli tullut huomattava VTS-vaunuistakin, joista yksi kurkkii tuon ASEAn takana. Vaunujen 181 - 186 käyttöiäksi olisi jäänyt 34 vuotta, jos niitä ei olisi otettu uudelleen ajoon kuvan esittämässä tilanteessa. Ylempänä mainitut Ratti-Kariat ja VTS:t tekivät suunnilleen samanpituisen työrupeaman, jopa lyhyemmän. Ratti-Karioiden kaupallinen kausi alkoi 1955 ja päättyi 1985. VTS:illä vastaavat vuosiluvut olivat 1955 ja 1987. Mutta sitten joillakin vuonna 1959 valmistuneilla Karia-vaunuilla onkin ajettu kaupallista ajoa jopa 2007, koulutuksellisessa tarkoituksessa yksittäisiä lähtöjä jopa sen jälkeisinäkin vuosina. Kaluston ikä venyy pitkäksi tai jää lyhyeksi milloin mistäkin syystä. Aina pitkä ikä ei johdu siitä, että kalusto olisi sangen kestävää tai muuten hyvää, ja toisaalta aina lyhyt ikä ei kerro kulkuneuvojen epäonnistuneisuudestakaan. Käyttöikä voi jäädä lyhyeksi siitä syystä, että on päätetty hankkia uutta (ja samalla modernia) kalustoa niin paljon, että työt loppuvat osaksi sellaisiltakin vaunuilta, joilla sinänsä olisi voinut liikennöidä pidempäänkin. Ja toisaalta joskus korvaavan kaluston hankintojen venyminen venyttää vanhenevan kaluston käyttöäkin, ja kohtuu kulunuttakin kalustoa pidetään erilaisen tekohengityksen turvin ajossa. Vaunut 181 - 186 olivat 1970-luvun mittapuun mukaan varsin pieniä vaunuja. Lisäksi ne vaan edustivat vuosikymmeniä vanhaa tekniikkaa, joskin ilmeisen toimivaa tekniikkaa. Toki nämä olivat "valovuoden" verran modernimman oloisia verrattuna oman aikakautensa kaksiakselisiin vaunuihin, jotka olivat 1970-luvun (ja toki 1960-luvunkin) näkökulmasta auttamattoman antiikkisia. Lisäksi voi olla niin, että kaikkia työsuojelullisia näkökohtia ei tule esille muiden kuin välittömästi asianosaisten suhteen. Maunulassa naapurissamme asunut eläkeläinen rv-kuljettaja (kävimme keskusteluita 1973 - 78) ei kovin paljon ylistänyt ennen 1950-luvun puoltaväliä käyttöön otettuja vaunuja työmukavuuden suhteen. |
||||
|
28.04.2019 16:59 | Juhana Nordlund | ||
| Oikein mukava knoppihan tämä oli. Näin positiivisesti asiaa lähestyn, vaikka en paikkaa edes tunnistanut, vaikka nykyään vietän aikaani Kanta-Hämeessä enemmän kuin virallisen osoitteeni mukaisella alueella. Kaiken lisäksi sekä eilen että tänään matkustin tuosta kohdasta junalla, joskin vähän kuvan junaa järeämmillä junilla. | ||||
|
28.04.2019 16:43 | Juhana Nordlund | ||
| Trollikka 620 oli vuodelta 1953. Tuohon aikaan (kuva on siis vuodelta 1974) Kuplia oli valtavasti katukuvassa. |
||||
|
28.04.2019 13:05 | Juhana Nordlund | ||
| Kyseisten vaunujen telit olivat Tampellan valmistetta. Tampella valmisti telit myös Turun nk. Aave-vaunuihin (malli Valmet RM2) ja HKL:n tämän kuvan vaunuista seuraavaan malliin RM3. Tampella toimitti tuon jälkeen telit myös Ruotsin X1-sähkömoottorijuniin. Kuvan VTS-vaunut oli alunperin tarkoitettu multippeliajoon. Ennen vuotta 1958 kaksinajoa toteutettiinkin, kun teliperävaunuja ei vielä HKL:lla ollut. Multippeliajomahdollisuutta oli varmasti toivottu senkin takia, että vaunuja tilattaessa Helsingissä oli suunnitelmia laajasta pikaraitiotieverkostosta. Siltä erää pikaraitiotiesuunnitelmat hautautuivat ja teliperävaunujen tultua käyttöön VTS:ien ja sitä uudempien telimoottorivaunujen etupäiden täydellisesti varustetut etupuskimet riisuttiin ylimääräisistä varustuksista (esim. sähköliitäntä poistettiin). Vuoden 1959 moottorivaunuissahan oli myös alunperin multippeliajomahdollisuus, mutta sitä ei taidettu hyödyntää milloinkaan. Helsinkiläinen 1950-luvun pikaraitiojuna olisi voinut näyttää esimerkiksi tältä: http://dy.fi/7cs Linkin vaunut eivät ole oikeasti yhteenkytketyt. Ja ne ovat mallia Valmet RM3 vuodelta 1959. |
||||
|
28.04.2019 11:29 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvapalvelussa finna.fi on kuvia tilanteista, joissa koeajetaan HKL:lle toimitettavaa johdinautoa Härmälässä TKL:n silloisen linjan 1 lankojen alla. Äsken tarkistamassani tällaisessa kuvassa näkyy jokin HKL:n sarjan JE trollikka, nämähän saivat järjestysnumerot 604 - 608. Ulkonäöllisesti lähin trollikkamalli Tampereella taas oli JD (TKL 7 - 20) ja miksei JC:kin (TKL 4 - 6), mutta JC:issä oli edellisiä kapeampi raideleveys -> pyörät piiloutuivat osaksi korin ulkolinjojen sisälle joistakin suunnista katsottaessa. Osoitteessa https://finna.fi/ on erittäin mukava kuvapalvelu, ja sopivia hakusanoja käyttämällä on vaivatonta löytää huomattavan mielenkiintoisia kuvia. |
||||
|
|
28.04.2019 10:40 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä paikka on nykyään kovasti eri näköinen. Kympillä pääsee edelleen melko lähelle tätä paikkaa, mutta reitti kääntyy Mannerheimintieltä Pikku Huopalahteen kohdassa, joka jää pienen matkan päähän kuvaajan selän taakse (vasemmalle). Vuoden 1990 aikana raiteet siirrettiin Mannerheimintien itälaidalta kadun keskelle Tilkan pohjoispuolisellakin reitin osuudella. Etelämpänä raiteet olivat valmiiksi ajoratojen välisellä alueella. Vuoden 1991 alkuun mennessä Tilkka - Ruskeasuo -muutos oli saatu valmiiksi, samoin Pikku Huopalahden rata, joten liikennöinti Kuusitien pohjoispuolelle voitiin käynnistää. Kymppi piteni nykyiselle päätepysäkille saakka. Remontin aikana vuonna 1990 kymppi kääntyi siis samassa paikassa, jossa kolmonen kääntyy nykyään. Kuvan vaunu HKL 33 palveli helsinkiläisiä yli 40 vuotta. SRS:n tietokantojen mukaan se on liikennöinyt viimeisen kerran 23.9.2016. Vuosien ja vuosikymmenien aikana siihen oli tietenkin tehty lukuisia muutoksia, joista näkyvin oli tietenkin värien vaihtaminen keltavihreäksi. Kuvaushetkellä NRV-vaunuilla oli liikennöity kaupallista ajoa vasta muutama viikko (max reilu kuukausi). |
||||
|
|
28.04.2019 10:17 | Juhana Nordlund | ||
| Valmet-johdinauto mallia JH linjalla 14. Kuvan yksilö on HKL 620. Tätä kalustoa esiintyi kokopäivävuoroissa johdinautokauden loppuun saakka. Ja siltä ajaltahan kuva on, liikennöinti päättyi 14.6.1974. | ||||
|
28.04.2019 10:03 | Juhana Nordlund | ||
| Kotimainen Suomen Autoteollisuuden (SAT) valmistama moottorivaunu tuo mukanaan ASEAn perävaunua. Moottorivaunu koki melko näkyvät muutokset jo alle 20 vuoden iässä. Näkyvimmät muutokset tapahtuivat ikkunoissa, sekä edessä että sivuilla. Edessä oli alunperin kaksi yhtä suurta ikkunaruutua samalla tavoin kuin noina aikoina Turkuunkin toimitetuissa raitsikoissa oli. Helsingin vaunuissa kuljettaja istui keskellä etuosaa, joten hänen näkökenttäänsä hallitsi ikkunaruutujen välipalkki. Ratkaisu ei ollut mielekäs, joten korikorjauksen yhteydessä ikkunajako muutettiin kuvassa näkyvän mukaiseksi. Näiden vaunujen numerot olivat HKL:n aikana 163 - 180. Myös pula-aikana valmistuineissa Karian toimittamissa moottorivaunuissa 187 - 202 oli sama ikkunajako. Niidenkin moottorivaunujen etulasit uusittiin kuvan esimerkkiä vastaaviksi. Pula-ajan Karioiden sivulasit jätettiin kuitenkin ennalleen. Esimerkkikuva pula-ajan Kariasta: http://jno.1g.fi/Pulahermanni.jpg Yllä näkyvän Venhon kuvan vaunussa oli siis alunperin linkin kuvan vaunun tyyliset sivuikkunat. Lyhyt yhteenveto: Vaunut 163 - 180 ja 187 - 202 olivat alunperin ulkonäöllisesti keskenään huomattavan samanlaisia. Muutosten jälkeen vaunujen sivuikkunat paljastivat jo kaukaa, kummasta sarjasta on (oli) kysymys. Pula-ajan vaunuissa sisustus oli loppuun saakka "lähes kokonaan puuta". |
||||
|
28.04.2019 08:57 | Juhana Nordlund | ||
| Valmet-johdinauto mallia JK. JK oli Valmetin viimeinen Helsinki-trollikka, kuvan yksilö HKL 626 vieläpä tämän sarjan kuopus vuodelta 1960. Tätä mallia HKL hankki vuosina 1959 - 60 yhteensä 3 kpl, nrot 624 - 626. Tampereen malli JL oli ulkoisesti kovin samanoloinen. Merkittävä ero oli ovijärjestyksessä, HKL:n JK:ssa oli JH:n tavoin 1+2+2, mutta TKL:n JL:ssä ovet oli sijoitettu 1+2+1. Viimeksi mainituissa oli valmistauduttu jo alunpitäen kuljettajarahastukseen. Helsingin johdinautoissa rahastaja hoiti rahastuksen koko liikennemuodon toiminnan ajan, lukuun ottamatta vuonna 1979 valmistunutta SWS-koejohdinautoa HKL 1. |
||||
|
28.04.2019 08:49 | Juhana Nordlund | ||
| Valmet-johdinauto mallia JH vuodelta 1953. Vaunuja oli seitsemän kappaletta, HKL 617 - 623. Itse olin vielä kouluikäinen silloin, kun näitä kulki viimeisinä vuosinaan. Käytin lapsena johdinautoista nimitystä "johtobussi" (äitini tuon sanan minulle taisi 1960-luvulla opettaa). Tämä kuvan malli oli minulle ensisijaisin johtobussi. JH oli nimenomaan Helsingin malli. Tätä lähin Tampereen malli oli JI, melko samankaltainen, mutta ilman keulan aurinkolippaa, ja toisaalta vastuslaatikkokotelokin oli TKL:n JI:ssä tätä JH:ta selvästi pienempi ja osaksi pyöreämuotoisempikin. Ja tamperelaisten JI:ssä oli vain yksi keskiovi (kuvan trollikassa on tuplaovet keskellä ja takana). |
||||
|
|
28.04.2019 08:16 | Juhana Nordlund | ||
| Valmet / Tampella / Strömberg -vaunuja poseeraa Käpylässä. Kuvashetkellä tilanne on ollut hyvin arkinen ja jokapäiväinen. Oikeasti kuvan vaunuista toinen eli 345 kärsi vain parisen vuotta myöhemmin niin suuret vahingot, että se romutettiin. Sen jälkeen tämä VTS-sarja lakkasi olemasta ehyt. VTS-sarja HKL 331 - 375 oli liikennelaitoksen suurin uutena hankkima yhtenäinen vaunusarja (vielä enemmän oli nk. Pikku-Ruotsalaisia, jotka oli hankittu jo HRO:n aikana). Viime aikoina on pantu vieläkin paremmaksi. Artic-vaunuja on ajossa jo 59 kappaletta (HKL 403 - 461, Articit 401 ja 402 ovat ehtineet siirtyä jo pysyvästi Saksaan). Artic-tilaukseen kuuluu vielä vaunut 462 - 470, sekä uudet vaunut 401 ja 402. HKL 462 on jo Helsingissä, mutta kaupallinen käyttö ei tätä kirjoitettaessa ollut ehtinyt alkaa. Lopputilanteessa nykyisenlaisia Articeja on Helsingissä näillä näkymin 70 kappaletta. Tätä aiemmin Helsingissä ei ole ollut sellaista raitiovaunusarjaa, joka käsittäisi 70 kpl täsmälleen samanlaisia vaunuja. |
||||
|
28.04.2019 07:50 | Juhana Nordlund | ||
| Eletään ensimmäistä sellaista kevättä, jolloin Itä-Pasilaan on ajettu ratikalla. Kakkosella pääsi Pasilasta Kauppatorille, 2A:lla siitä pidemmällekin, aina Eiraan saakka. Kuvan vaunu on tulossa Eirasta jatkaen Pasilan asemalle, jonka rooli tuolloin oli pääasiassa toimia lähijunamatkustajien vaihtopaikkana. Pasilaan toki nousi noina aikona paljon uutta rakennuskantaa. | ||||
|
28.04.2019 07:45 | Juhana Nordlund | ||
| Ruotsalaisvalmisteinen ASEA-moottorivaunu vetää mukanaan LHW-perävaunua. ASEA oli alunperin kaksisuuntainen neljine ovineen, mutta perävaunu on ollut yksisuuntainen alusta pitäen. | ||||
|
28.04.2019 07:41 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä on kuvaaja ymmärtänyt toimia fiksusti: ei ole keskitytty vain yhteen kohteeseen, vaan on otettu laaja-alainen tilannekuva. Eletään todellakin kevättä 1977, ASEA-vaunuja on poimittu seisontajonosta takaisin kaupalliseen liikenteeseen. Bussipuolella näkyy Sisuja niin Deltan (lähempi) kuin Wiimankin (perää pilkistää raitiovaunujen välistä) koreilla. Wiima on vuodelta 1976 (tosin toimituserä 650 - 659 saatiin ajoon vasta 1977 alkupuolella). Periaatteessa on tietynlainen ristiriita, kun vuoden 1976 Wiima näkyy tällaisen ASEAn kanssa samassa kuvassa. Raitiokiskot ja ajoradat mutkittelevat metrotyömaiden takia. Kuvauspaikan allehan rakennettiin 1970-luvulla Hakaniemen metroasemaa. |
||||
|
28.04.2019 07:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kaksiakselinen Karia-moottorivaunu 1950-luvun alusta vetää mukanaan ilmeisesti ASEAn valmistamaa perävaunua. Vedettävä on reilu 20 vuotta vanhempi kuin vetäjänsä. Näiden Karia-vaunujen käyttöikä jäi keskimäärin reiluun 20 vuoteen. Se on kuitenkin enemmän kuin muutama kuukausi sitten liikenteestä vedetyillä Variotram-vaunuilla. |
||||
|
28.04.2019 07:14 | Juhana Nordlund | ||
| HKL:n johdinautot numeroitiin vuodesta 1949 - 1973 sarjaan 601 - 626. Ruotsista vähän käytettynä tulleet ASEAt ehtivät olla hetken numeroilla 401 - 403, mutta jo hyvin aikaisessa vaiheessa (ilmeisesti vuoden 1949 kuluessa) nekin olivat saaneet uudet numerot 601 - 603. ASEAn trolleyvaunut poistettiin vuosina 1964 - 65, joten numerot jäivät siitä eteen päin vapaiksi. SNTL:sta vuokratut ZIU-johdinautot saivat vuonna 1973 samat numerot, kuvassa näkyy HKL 602. HKL:n linja-autojen numerointi hankintavuoden mukaisesti tuli käyttöön 1974. On sinänsä totta, että suurin osa vuoden 1973 busseista oli varustettu 300-sarjan järjestysnumeroin, samoin huomattavan moni vuonna 1972 käyttöönotetuista busseista oli 200-sarjan numeroilla. Vuonna 1972 tulleet Scania BR110:t olivat kuitenkin numeroiltaan 942 - 951, vuonna 1973 tulleet samanlaiset bussit kantoivat numeroita 952 ja 953 sekä vuoden 1973 lopulla liikenteeseet tulleet Scania BR111M:t numeroitiin 954 - 958. Erilaiset koe- ja protovaunut numeroitiin edelleen sarjaan alkaen ykkösestä. SWS-johdinauto vuodelta 1979 olikin numeroltaan 1. Toisaalta proto-Wiima (alusta Volvo B59) syksyltä 1974 sai kuitenkin 400-sarjaan kuuluvan numeron eli 410. |
||||
|
28.04.2019 06:56 | Juhana Nordlund | ||
| Mielenkiintoinen, korvaamaton kuva menneiltä ajoilta. Oikeasti tilanne on aikaansa nähden melko epätyypillinen, vanhoja ASEA-vaunuja sijoitettiin kevään 1977 vaunutilanteen takia väliaikaisratkaisuna linjoille 1 ja 2. Vaunussa näkyvä nuolikuvio (HKL:n liikemerkki) kertoo, että eletään 1975 kevään (kevättalven) jälkeistä aikaa. Myös eräät muut pikkuasiat kertovat, että kuva ei ole kuitenkaan "ikivanha". Toki tästäkin on tätä kirjoitettaessa vierähtänyt 42 vuotta. Kuvan vaunu 181 on edelleen tallella seisoen jossakin. Missä? |
||||
|
|
28.04.2019 06:49 | Juhana Nordlund | ||
| Kevättalvella 1977 raitioliikenteen kalustotilanne meni hetkeksi niin kireäksi, että sarjan 181 - 186 vaunuja sijoitettiin uudelleen liikenteeseen. Niiden käyttö oli päättynyt 1975 samaan aikaan kuin kaksiakselisen kaluston kaupallinen käyttö. ASEAn telivaunuja näkyi keväällä 1977 myös linjalla 2. Betonisessa Itä-Pasilassa tällainen ASEA oli melkoinen näky ottaen huomioon, että kyseessä ei ollut mikään tilausajo, vaan ihan aikataulunmukainen kaupallinen liikenne. | ||||
|
28.04.2019 06:46 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan vaunu on ASEA-telivaunu 1940-luvun alusta, toisin sanoen sarjasta HKL 181 - 186. Todennäköisesti vaunu on sama 181, joka muissakin saman lataamiserän kuvissa esiintyy. | ||||
|
26.04.2019 19:12 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvassa näkyvä välivaunu on sarjasta CEiv, ja niillähän numerointi oli 56XX. 5511 oli siis eri sarjaa (eli Dm8-moottorijunien välivaunu). | ||||
|
24.04.2019 18:08 | Juhana Nordlund | ||
| ABL-kilpiä (valkopohjaisia kuten kuvassa) on jaettu Helsingissä vuonna 1973. | ||||
|
24.04.2019 07:43 | Juhana Nordlund | ||
| Johdinauto-käsite on vakiintunut suomen kieleen tarkoittamaan johdinlinja-autoa. Oikeasti johdinautoja ovat kaikki sellaiset autoiksi käsitettävät ajoneuvot, jotka saavat liikkumiseen tarvittavan sähköenergian ajoradan yläpuolelle sijoitetuista ajojohtimista. Ylemmissä kommenteissa selostetut johdinkuorma-autot ovat myös johdinautoja (osa samalla hybridejäkin). Trolleybussi on siis yhdenlainen johdinauto. Sen virroittimissa on teräväkulmainen U-palkin muotoinen laahain, joka mallina on aikaa sitten korvannut vanhan juoksupyörällä varustetun trolley-virroittimen. Trolley-sanalla viitataan virroitintyyppiin, ei oikeastaan siihen, että virta saadaan ajolangasta tai -langoista. Trolley-virroittimia on käytössä myös joissakin raitiovaunuissa. Esim. Riiassa trolley-sana viittaa raitiovaunuihin (sikäläisissä vanhemmissa ratikoissa on trollikkamainen virroitin), ja toisaalta Riian johdinautoista käytetään tietyissä yhteyksissä nimeä trackless trolley eli raiteeton trollikka. Ulkomailla tosiaan on koekäytössä sähköteitä. Osassa on ilmajohdotusta, osassa virransaanti tapahtuu tiehen upotetusta infrasta. Ylläolevissa kommenteissa viitataan ilmajohtoratkaisuun. Kaupunkien akkusähköbussejakin ladataan monilla eri tavoin. Joitakin ilmajohdoista, joitakin päätepysäkkien latauspylväistä pantografin avulla, joitakin induktiovälitteisesti katuun upotetuista laitteista ja joitakin kaapelilla (lähinnä) varikolla. |
||||
|
|
23.04.2019 08:21 | Juhana Nordlund | ||
| Lännessä johdinautojärjestelmien alasajo oli voimakasta erityisesti 1950 - 70-luvuilla. Vähenemistä on tapahtunut sen jälkeenkin, mutta tahti on rauhoittunut. Sähköllä kulkevien bussien määrä ei taida enää vähentyä, kun akkusähköbussit alkavat nostaa päätään. Ensi alkuun niillä korvataan nimenomaan polttomoottorikäyttöisiä busseja, mutta ehkä joskus johdinautojakin. Toisaalta perinteisen trollikan ja akkusähköbussin välimaastoon on kehittymässä nk. trolleybus 2.0, eli trollikka jossa on ajoakku, ja sillä voi ajaa joitakin kilometrejä ilman ilmajohtojakin. Akkua ladataan ajoneuvon ollessa lankojen alla. |
||||
|
22.04.2019 18:30 | Juhana Nordlund | ||
| Turussa keltainen vaara on tarkoittanut Turun liikennelaitoksen busseja. Ilmaisu on alun perin ollut poliittinen, yksityiset bussiliikennöitsijät eivät olleet innoissaan, kun liikennelaitos ryhtyi liikennöimään busseillakin. Ensimmäinen kaupungin bussilinja oli linja 4. Yksityinen puoli pelkäsi, että bussilinjastoa ollaan kunnallistamassa laajemminkin. Siksi keltaisia busseja pidettiin "vaarana". Keltaisella vaaralla on muualla ja muissa yhteyksissä muitakin merkityksiä. Turun ystävyyskaupungissa Norrköpingissä Gula faran on tarkoittanut paikallisia raitiovaunuja. Ruotsin kielessä gula faranilla on toki muitakin tarkoituksia. |
||||
|
22.04.2019 07:36 | Juhana Nordlund | ||
| Joukkoliikenneyhteydet Karkkuun on maanteitä pitkin melko kömpelöä (muttei toki mahdotonta) järjestää. Varmasti monia mietityttää, että Siuroon tai Äetsään ei voi matkustaa junalla, mutta Karkkuun se käy helposti. Ja olihan Nokiakin joitakin vuosia ilman rautateiden henkilöliikennepalveluja. Karkun Kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksella voi olla jonkinmoinen merkitys pohdittaessa joukkoliikenneyhteyksiä. Ei riitä, että yhteydet ovat kunnossa vain Vammalaan, junalla pääsee näppärästi Tampereelle ja siitä edelleen isoon osaan Suomea. |
||||
|
20.04.2019 13:14 | Juhana Nordlund | ||
| No niin, kuvaaja on lisännyt tietoihin vuoden 1985 (noin-arvona). Useat merkit viittaavat siihen, että sellaisesta aikakaudesta todellakin on kysymys. Finnoil-nimi paljastaa kiistatta, mikä on vanhin mahdollinen ajankohta. Ollin mainitsemat asiat taas sulkevat 1980-luvun lopun pois. Autotkin näyttävät turhan iäkkäiltä 1980-luvun loppupuolen tilanteeseen huomioiden että uudempia autoja ei todellakaan näy. Galleriasta muuten löytyy vuodelta 1985 pari Keräsen Tapsan kuvaa https://vaunut.org/kuva/59833 ja https://vaunut.org/kuva/59834 näiltä kulmilta. | ||||
|
|
20.04.2019 12:36 | Juhana Nordlund | ||
| Hyviä kommentteja perusteluineen. 1980-lukua metron toiminnassa olemisen kaudella voisi perustella myös se, että kuvassa ei esiinny ilmeisesti yhtäkään kaupunkiliikenteen bussia. Ennen metroa tässä meni monen monta idän suunnan bussilinjaa, ja lähes aina tässä kohtaa näkyi bussi jos toinenkin. | ||||
|
|
20.04.2019 08:10 | Juhana Nordlund | ||
| Tällekin mainiolle kuvalle olisi mukava haarukoida jokin ajankohta. Kuvaa suurentamalla autoista alkaa saada jonkinlaisen käsityksen. Takana näkyvä Merihaka ei näytä välttämättä sen kokoiselta, millaiseksi se ajan kuluessa ehti kasvaa. Arvelen että kuva on 1980-luvun alkuvaiheilta tai edellisen vuosikymmenen jälkipuoliskolta. Mitä muut päättelevät? |
||||
|
19.04.2019 17:00 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä paikka näyttäisi olevan Eerikinkadun ja Brahenkadun risteys. Raitsikat tulevat Aninkaistenkadun suunnalta jatkaen tästä Kauppatorille. Vasemmalla näkyvät kivitalot ilmeisesti ovat edelleen tuon näköisiä varsin pitkälti, mutta kuvan oikeassa reunassa näkyvä alue on nykyään kovin toisenlainen. | ||||
|
19.04.2019 16:44 | Juhana Nordlund | ||
| Turkulaiset, eikö niin että tässä ollaan Humalistonkadulla, suunnilleen Humalistonkatu 9:n kohdalla? Vaunu tulee rautatieaseman suunnalta ja menee seuraavaksi Kauppatorille. Puutarhakadun risteys lienee kuvaajan selän takana pienen matkan päässä? | ||||
|
13.04.2019 08:10 | Juhana Nordlund | ||
| Voi kai se koko hyttikin olla ihan muusta veturista. Juuri tuon tyyppiset yksityiskohdat yleensä sen paljastavat. | ||||
|
12.04.2019 07:52 | Juhana Nordlund | ||
| Poliittinen juttu. Tuon ajan (läntisessä) maailmassa siirryttiin joukkoliikenteestä autoiluun ja julkisten käyttäjiksi jäivät pääosin enää nk. pakkokäyttäjät - ajokortittomat, vähävaraiset, sairaat jne. Pakkokäyttäjille sai kelvata sauhuava ja haiseva dieselbussi. Samaa kehitystä tuolloin noudatettiin Pohjoismaissa hyvinkin laajasti. Ruotsin alun perin yli 10 raitiojärjestelmästä säästyivät vain Göteborg, Norrköping ja Tukholma (vain parin esikaupunkisyöttöratikan osalta toki). Pohjolassa suunnilleen samoihin aikoihin Turun kanssa raitioliikenne päättyi Malmössä ja Kööpenhaminassa. 1970-luvun lakkautukset perustuivat 1960-luvulla tehtyihin selvityksiin ja päätöksiin. Länsimaisille johdinautoille kävin hyvin suureksi osaksi yhtä köpelösti. Nyt elämme erilaista aikaa. Ilmastonmuutos ja paikalliset saasteet otetaan vakavasti. Joskus aiheesta aletaan ehkä hössöttää liiaksikin. Väki toisaalta keskittyy taajamiin ja liikenne lisääntyy kaupunkikeskuksissa. Alkaa löytyä luonnollista kysyntää raideliikenteelle. Kestävää on muokata yhdyskuntaa maankäyttöratkaisuilla niin, että raideliikenteen käyttö on houkuttelevaa ja toisaalta taloudellisestikin kestävää. Todennäköisesti Turussakin tehdään vielä monta raitsikkamatkaa. |
||||
|
|
12.04.2019 07:39 | Juhana Nordlund | ||
| Noiden mustien kilpien kanssa muuten kannattaa olla varovainen, niitähän nk. kierrätettiin. Mutta Petrin kertoma on ilman muuta totta. Mutta toisaalta kuvan http://dy.fi/kst oikeanpuolista bussia voisi luulla 1960-luvun bussiksi, mutta sitä se ei ole. Siinä tunnus EDE-52 on uusiokäytössä. EDE-52 (TuKL 52) oli vuodelta 1972, jolloin kyllä alettiin jakaa jo valkoisiakin (valkopohjaisia) kilpiä. | ||||
|
12.04.2019 07:30 | Juhana Nordlund | ||
| Sen lisäksi kadun asvaltilla näkyy raiteen paikka tummempana kohtana. | ||||
|
12.04.2019 06:38 | Juhana Nordlund | ||
| Automalliin en osaa sanoa muuta kuin että Jussin mainitsemaan Dodge Dart 1965:tä se muistuttaa todella paljon. Raitiovaunusta osaan sanoa vähän enemmän. Valmet RM2 -vaunu nro 48 oli se yksilö, jolla aikanaan vedettiin TuKL:n ainoaa teliperävaunua. Teliperävaunu oli muotoilultaan samanhenkinen kuin nämä suippopäiset VTS-vaunut. Teliperävaunun aikakausi jäi lyhyeksi, 1958 - 68. Aktiivikäyttö saattoi päättyä jo 1967 ykköslinjan siirryttyä kumipyörille. Vaunussa 48 oli takana Scharfenberg-kytkin takana teliperävaunun vetämistä varten, muissa VTS:issä ei sitä ollut. Toisaalta tuona aikana 48 ei voinut vetää mitään muuta perävaunua kuin tuota omavalmisteista teliperävaunua. Viimeistään vuonna 1968 48:aan asennettiin Schakun tilalle tavallinen Albert-kytkin, jotta kaksiakselisen perävaunun vetäminen oli jälleen mahdollista. Nummenmäessä otetuissa kuvissa (1972) näkyy hyvin perinteisempi kytkin - https://vaunut.org/kuva/132103 esimerkkinä. Turun telijunasta on netissä ainakin kuva https://www.raitio.org/wp-content/uploads/2018/04/tkl48141-1.jpg . |
||||
|
11.04.2019 18:52 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno tilannekuva. Suippopäiset Valmetit ovat saaneet vaikutteita Sveitsistä. Baselissa on vielä tälläkin vuosikymmenellä ajettu samanhenkisellä kalustolla http://dy.fi/i1w (kuva vuodelta 2009). | ||||
|
11.04.2019 18:45 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä vaiheessa raitiolinjan 3 myötäpäivään kulkeva puolikas tosiaan oli korvattu bussilla, pysyvästi. Kuvassa Leyland Panther Turun Autokori Oy:n korittamana. Aika pian kuvan ottamisen jälkeen TuKL:lle tuli 21 kpl Scania BR110-autoja, joilla korvattiin sitten linjan 2 raitiovaunut ja syksyllä samana vuonna kolmosen vastapäiväänkin kulkenut raitsikka. Tässä tarkoitettuja Scanioita seisoi poistoa odottamassa keväällä 1989 http://dy.fi/ijz . | ||||
|
|
11.04.2019 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva, jossa on aika lailla ikään kuin tuttua. Kuvassa http://dy.fi/iy8 (hankin ne aikanaan SRS:n huutokaupasta, jossa oli mm. EPön toimittamaa materiaalia) näkyy jopa samoja henkilöitä. | ||||
|
11.04.2019 18:26 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunu 31 on tässä kolmiovinen. Vaunu on ollut jossain isommassa remontissa siinä vaiheessa, kun päätös raitioteiden alasajosta on tehty. Vasemman puolen etuovet on ehditty poistaa, mutta takaovet jäivät paikoilleen, joskin kiinnilukituiksi. Toinen vastaavanlainen vaunu oli 32. Lisäksi neljä vaunua pysyivät neliovisina käyttönsä loppuun asti (16, 22, 30 ja 33). | ||||
|
11.04.2019 08:11 | Juhana Nordlund | ||
| Äkkiseltään voisin heittää kuvausvuodeksi 1967, tai sitten 1966. Kakkosella lienee käytetty molempina kesinä kaksiakselisia vaunuja, vaikka sen pääkalusto 1967 ykkösen muututtua bussiksi kakkosella oli Valmet RM2. Vuodenaika ei ihmisten vaatetuksesta päätellen ole aivan keskikesä, mutta talvikautta ei varmaankaan tuossa eletä. Kaukana näkyy Valmet-vaunukin, mutta tästä ei voi päätellä, millä linjalla se on. Tuossa kohtaa Eerikinkatua menivät kaikki raitiolinjat. Kolmonen kääntyi Humalistonkadulle. |
||||
|
|
11.04.2019 08:05 | Juhana Nordlund | ||
| Muutamat yksityiskohdat viittaavat 1960-luvulle, ei aivan lopulle, mutta luultavasti vuosikymmenen jälkimmäiselle puoliskolle kuitenkin. Useiden autojen kilvissä on kolme kirjainta, vuosikymmenen alku sulkeutuu pois. Olettaen, että nämä kolme nyt ladattua kuvaa ovat samalta kuvausreissulta, vaunun 24 esiintyminen sulkee vuosikymmenen lopun pois, ja kaiken sen jälkeisen ajan. Turkua hyvin tuntevat saattavat rakennuksista päätellä, mitä aikaa eletään (tai mitä missään tapauksessa ei). Automallit rajaavat myös aika lailla ajankohtaa (esim. iso takaikkuna Kupla-VW:ssä jne.). | ||||
|
|
11.04.2019 06:23 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunu 24 on SRS:n tietokantojen mukaan poistettu vuonna 1967, joten kuva ei ole 1970-luvulta eikä edes vuosilta 1968 - 69. Tästä huolimatta vaunun kori on säästynyt ja sitä on käytetty kioskina vielä viime vuonnakin. Pari muutakin samaan aikaan ladattua kuvaa taitavat olla myös 1960-luvulta. |
||||
|
|
11.04.2019 06:13 | Juhana Nordlund | ||
| Veturia 2724 "modattiin" kuvassa https://vaunut.org/kuva/21605 ilmenevien tapahtumien seurauksena. 2724:ssä on noiden vauriokorjausten jälkeen ollut pieni pakoputkien suojapelti. | ||||
|
10.04.2019 07:57 | Juhana Nordlund | ||
| 9.4. ulkoa muistettu ei mennyt ihan oikein. Kolmoset siirtyivät kuljettajarahastukseen vasta 1982, vuoden alussa 3B ja kesäkuun ensimmäisenä päivänä 3T. Tiedot tarkistettu RAITIO-lehdistä. Kuvan 3T ei tosiaan vielä ole kuljettajarahastuksessa, tämä on siis sopusoinnussa RAITIOnkin tarjoaman informaation kanssa. |
||||
|
10.04.2019 07:33 | Juhana Nordlund | ||
| Nykyään tuossa ei enää ole johdinauton lankoja, mutta raitiotien lankoja onkin sitten kuvan näyttämää enemmän. Tässä kohtaa on nykyään raitioyhteys Bulevardilta Fredrikinkadulle etelään Viiskulman suuntaan. Aiemmin Viiskulman suunnan raitioliikenne meni Isoa Roobertinkatua pitkin. Roban kiskot on purettu 1980-luvulla. Tulevaisuudessa Fredan raitiotie saattaa jatkua kuvan kohdasta pohjoiseen (kuvaa ajatellen vasemmalle). Kampista Arkadiankadun suuntaan onkin valmis rata, joskin se on ollut elokuusta 2017 alkaen vailla säännöllistä käyttöä siitäkin huolimatta, että se valmistui vasta keväällä 2009. |
||||
|
|
09.04.2019 08:11 | Juhana Nordlund | ||
| 3T ei ilmeisesti tuossa ole vielä kuljettajarahastuksessa, kun keltataustainen kilpi on varustettu pelkällä yhteistariffitunnuksella. Itse muistelisin (ulkoa), että kolmoset siirtyivät viimeistään vuonna 1981 kuljettajarahastukseen. Mielestäni näistä kahdesta jälkimmäisenä 3B. | ||||
|
05.04.2019 17:40 | Juhana Nordlund | ||
| Jostain syystä juuri 2234 tykkäsi kulkea pelkkänä veturina, tälläkin kerralla kameran edessä: https://vaunut.org/kuva/9647 | ||||
|
03.04.2019 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Aika moni Antin tarkoittamista raiteista taitaa näkyä kuvassa https://vaunut.org/kuva/100214 . | ||||
