15-1317 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

  

kuva 05.01.2019 14:57 Arttu Manninen  
  Hieno kuva! Heittäisin sellaisen ajatuksen, että on veturi voinut olla vuoden -63 jälkeenkin käytössä; joillakin tehtailla pidettiin lyhyttä rataa savi- ja hiekkakasoilta savensyöttösuppiloille, laitteet oli suunniteltu syötettäväksi kuuppavaunuista ja kuopilta ajettua savea pidettiin varastokasassa tehtaan vieressä, mistä sitä (ja hiekkaa) annosteltiin kuuppiin.
kuva 05.01.2019 14:50 Arttu Manninen  
  Niinikuin Robert ansiokkaasti todistaa, veturi on Tankavaarassa sittemmin palvellut move1. Pyöräilin tämän veturin luo 1980-luvun alussa Eurajoen Kaukomäelle, missä se nökötti pusikossa Satoturpeen Irjanteen työmaan hylätyn turveradan alkupäässä, tehtaan takana. Puhumme siis eri työmaasta kuin Panelian aseman Kahalansuon työmaa. Veturi on ilmiselvästi kokenut Suo Oy/Vapo -dieselöinnin Fordson Majorin koneella, joten olen aina olettanut sen tulleen Satoturpeelle Kihniöstä tai Parkanosta. Satoturpeen Kahalan romuissa oli osiin purettu toinen Vapon move, jonka akselistot ovat nykyään Toijalan museon ex Urjalan tiilitehtaan movessa. Oletan siis että Satoturve osti 60/70-lukujen vaihteessa pari käytettyä movea Kihniön suunnalta. Kuva voisi olla Kaukomäeltä, samanlaista pusikkoa kuin muistikuvissani.
kuva 09.12.2017 10:08 Arttu Manninen  
  Montania-vetureissa väitettiin "jo alusta lähtien" olleen hehkukupumoottori...tässä kohtaa loin silmäyksen eri lähteisiin, ja sanoinsinkin, että niissä ei todennäköisesti ole ollut mainittua "Glühkopf"-moottoria (ollenkaan). Montania-tehdas lienee valmistanut alkuaikoinaan paikallismoottoreita mainitulla toimintaperiaatteella, mutta ensimmäisten veturien moottorit tulivat Deutzilta, ja olivat 4-tahtisia benzolikäyttöisiä ottomoottoreita. Sittemmin Montania rupesi itse valmistamaan samanlaisia moottoreita. Ainoa saksalainen merkittävämpi firma, joka on tietääkseni valmistanut yhtäkään moottoriveturia hehkupu-periaatteella, oli Lanzin traktoritehdas. Maffei saattoi tehdä myös jokusen.
kuva 07.03.2017 17:20 Arttu Manninen  
  Tämä veturi ehti kokea monta remonttia ja muodonmuutosta; jossain vanhassa paikallishistoriikissa oli kuva luultavasti juuri samasta Kulista, johon oli alkuperäisen MAH-moottorin tilalle asennettu (osapuilleen samanmuotoinen) Rosenlewin Veto-paikallismoottori. Sittemmin tuli tuo ilmajäähdytteinen Deutz. Rungon sivupalkit on tosiaan vaihdettu, ja näyttäisi että pyöräkerrat laakereineen. Jäljitin tämän veturin jäänteet 1990-luvun alussa, mutta ennen kuin ehdin sen ostaa, oli "kaikki romut tontilta" myyty romukauppiaalle. Veturin viimeiseksi ajoksi oli jäänyt, kun sen turvesuolta itselleen ostanut turvekoneiden korjausmies oli ajellut sillä asfalttia pitkin lähikauppaan ja takaisin! Suuntaa oli välillä korjattu nostamalla veturin toista päätä rautakagella.
Kuvasarja:
Urjalan tiilitehtaan savirata
 
 29.12.2016 20:55 Arttu Manninen  
  Hyvää tietoa, Elias. Arvelinkin että tehdas on saattanut aloittaa ilman veturia, sen verran helppoa tasamaata ratalinja oli, eikä aluksi savea liene kovin kaukaa haettu. Savenpurkuhallin loppupäässä, oven ulkopuolella, oli suuri sähkövinssi, jolla vaunuletka lienee vedetty purkupaikalle vaunu kerrallaan. Luulisin, että harmaa move 1 on ollut radan ainoa varsinainen veturi. Siinä oli tosiaan A-Ford -mallinen kone (jonka ostin talteen tehtaan romuladosta; sittemmin se on päätynyt eräälle autoharrastajalle). Move ykkösestä oli purettu myös peltinen/alumiininen hytti, jonka jäännöksiä minulla on vieläkin tallella. Savenpurkuhallin oviaukko oli niin matala, että sinne ei olisi ollut mahdollista ajaa hytillisellä veturilla.

Pieni vanha Pedershaab-veturi, jonka Reino oli kuvannut tehtaan seinustalla, lienee ollut Torpon tuomisia joltain "imperiuminsa" muulta tehtaalta. Romuladossa oli veturin rintapelti jossa oli kaksi valmistuskilpeä jäljellä: "HSL Motor-Lokomotiv" Veturi nro 57, Pedershaabin konenumero 7587. Tanskalaisilta harrastajilta sain joskus arvelun valmistusvuodesta, olisiko ollut 1930. Veturin vanha moottorikin oli ladossa, se oli Ford, mutta pienempää mallia kuin "A". Pieni sivuventtiilinelonen, luultavasti automallista Ford "Y".

SOK:lle uutena toimitettujen move ykkösten määränpääksi ehdottaisin Lapinnevaa, eikös sen turvetyömaan nimi ollut alun perin "SOK turvetuotetehdas"? Myöhemmin "SMK".

Olettaisin että Urjalan tehtaan rata on vieläkin (2016) suurilta osin paikoillaan, ainakin siinä vaiheessa kun Torpon suku luopui alueen omistuksesta, se oli olemassa savenpurkuhallista aina savikuopan reunalle hylättyyn ketjukaivuriin asti. En silti kehota ketään menemään aluetta tutkimaan, paikkaa käytettäneen tavaroiden varastoimiseen ja se on yksityisomaisuutta.
kuva 29.12.2016 20:33 Arttu Manninen  
  Löysin kuin löysinkin veturin valmistajankilven. "HSL Motor-Lokomotiv" Valmistusnumero 57, raideleveys 600m/m, Pedershaab Cementindustri. Laittaisin tähän kuvan jos jaksaisin taas jotenkin selvittää miten se tapahtuu.
kuva 28.12.2016 10:08 Arttu Manninen  
  Hyvin tunnistettu tuo Bedfordin moottori. Tosin kyseessä on hivenen vanhempi 200-kuutiotuumainen neloskone rivipumpulla. Tehtaan vanha työnjohtaja muisteli sen tulleen autokouluautosta Tampereelta. Kone heräsi henkiin yli 25 vuoden "unien" jälkeen, kun sitä oli hiukan huollettu ja herkistelty. Moottorin kyljessä tyhjän panttina alipainepumppu muistona kuorma-auton jarrujärjestelmästä, mutta ei sitä ole poistaakaan voinut, kun se on osa moottorin öljynkiertoa. Neloskoneen tehon lienee ollut 60 hv:n paikkeilla.
kuva 26.12.2016 16:49 Arttu Manninen  
  Urjalan tiilitehdas. Siinä todella vanhan tanskalaisen veturin jäännökset. Etsin tuota runkoa alueelta 80-/90-lukujen vaihteessa, kun löysin sattumalta veturin peltiosia tehtaan romuladosta. Runko oli hävinnyt siinä vaiheessa. Minulla on tuon valmistajankilpi jossain. Muistaakseni Pedershaab jostain vuodelta 1930. Kiitos kuvan julkaisusta!
kuva 23.03.2016 15:27 Arttu Manninen  
  Kun saksalaiset löysivät vallatuilta alueilta suuret määrät neuvosto-venäläisiä vetureita, kiinnittyi heidän huomionsa vandringin kaiteisiin. "Wodka-Geländer", kuului germaanien arvio...
kuva 23.03.2016 15:22 Arttu Manninen  
  Viehättävä miljöö. Asumme samanlaisessa v.1896 piirustuksiin perustuvassa vahtituvassa. Tuo navetan tiiliosuus herättää ajatuksia; talousrakennuksen toinen puolikas on siis ajateltu karjasuojaksi ja toteutettu alun perin hirsiseinäisenä huoneena muutoin lankkurakenteisessa rakennuksessa. Ajan mittaan hirsiseinät lahosivat navettakäytössä, ja tässä vaiheessa seinät lienee muurattu tiilistä. Purimme vastaavanmallisen vahtituvan talousrakennuksen Vanhasta Vaasasta 2004, siinä navettaosa oli muutettu kaasubetoniharkkorakenteiseksi. Meidän Lempäälän talomme 1880-lukuinen talousrakennus sisältää vielä alkuperäisen hirsisen navettahuoneen, mutta ongelmat ovat siinä silminnähtäviä (ja myös haistettavissa); karja jättää jälkensä, vaikka viimeinen lehmä olisi poistunut pytingistä 60 vuotta sitten.
kuva 06.02.2016 13:01 Arttu Manninen  
  Jäljitin näitä vetureita joskus 1980-luvulla, ja sain puhelimella kiinni Virenojan tehtaan ent työnjohtajan. Kiintymyksellä muisteli tehdasta ja vetureita. Sanoi että linjaveturi (diesel-Simplex) oli hankala käynnistää, joten sitä oli mm hinailtu käyntiin bensiinimoottorisella veturilla. Tällainen sähkömoottorikäynnistys lienee sitten ollut viimeisin kehitysaste. Lohikolla oli samanlainen MLH-Deutzissa. Ei se ole herkkua ollut kylmänä syysaamuna ruveta veivaamaan kulunutta dieseliä käsin käyntiin, konsteja on ollut pakko keksiä.
kuva 01.11.2012 07:59 Arttu Manninen  
  Kaunis veturi tuo Kolmonen. Tuo "Lahnuksen rautatien oma matkustajavaunu" lienee tehty Nokian tehdasradan propsivaunusta. Missähän se on nykyään?
kuva 18.09.2012 08:08 Arttu Manninen  
  Tämä paikka on Kahalansuo Panelian asemalta pari km Rauman suuntaan. Satoturpeen turvepakkaamo. Suolla oli laaja 600mm kapearaideverkosto n vuoteen 1975 saakka. Kuvanottohetkellä turvepakkaamon takana suon reunassa on seissyt vielä yksi peltihyttinen Pedershaab-veturi. Lienee nykyään Hangon suunnalla.
kuva 19.06.2012 14:49 Arttu Manninen  
  Eiköhän se tuossa hyvin säily, aika fiksu katos Suomen oloissa. Tämän junan säilymisestä ei varmaan vähiten saada kiittää edesmennyttä Martti Wirtasta, joten annetaan sen olla ihan rauhassa Martin maisemissa. Eri asia sitten jos Ri talleille saisi vaikka pienen museon, kalustoahan näyttää tulevan paikkakunnalle koko ajan lisää.
kuva 07.04.2012 14:09 Arttu Manninen  
  Amazon on neliovinen ja ripauksen vanhempi kuin yleisemmät 60-luvun lopun mallit. Tuo Mersu-kuorma-autokin voi vielä jossain Syyriassa tai Brasiliassa jyrryyttää. Joku Britti-Ford junan takana?
kuva 23.03.2012 08:08 Arttu Manninen  
  Erittäin hieno kone, onnittelut kunnostajille! Kun emme näytä ikinä saavan 1800-luvun veturia liikkeelle, niin ollaan tyytyväisiä edes tsaarinaikana suunniteltuun.
kuva 26.01.2012 22:36 Arttu Manninen  
  Komea kuva, komea kone. Jotenkin vain tulee pessimistinen olo, että saadaanko tätäkään konetta ikinä edes katon alle, ajokunnosta puhumattakaan. Ilmeisesti millään julkisella tai yksityiselläkään taholla ei ole resursseja eikä - julkisella ainakaan - tahtoa tehdä tämän ja muutaman muun museointiin varatun koneen hyväksi mitään. Kriisivarastojen purkamisesta alkaa olla 20 vuotta; siinä ajassa olisi jo luullut jonkin tallin tai hallin löytyneen. Onneksi nyt edes kaksi Ristoa on suojassa, ja pari muutakin siistihköinä muistomerkkeinä.
kuva 20.01.2012 10:01 Arttu Manninen  
  Hienoja kuvia! Taitavat olla tuossa portaalissa nuo pienet "mikkihiiren korvat" avarruksia kaksikerroksisille konttikuormille. Tavallaanhan USAssa oli paljonkin sähkörautatietä, kun maassa rakennettiin normaaliraiteisten "interurbanien" verkosto, mutta kun ne sitten jo purettiinkin melkein 30-luvun loppuun mennessä pois. Tietysti niitä ei lasketa tavalliseksi rautatieksi.
kuva 06.11.2011 16:58 Arttu Manninen  
  Kyllä tuo sellaiselta rymistelyradalta näyttää, että...mutta tietysti suohon ja kivikkoon soveltuva ratkaisu. Ylä-Syvärin kenttärataan liittyi puukiskorata, liekö tämä se? Ruotsissa oli puukiskoisia metsäratoja Skönviks AB:llä ja Stora Kopparbergs Bergslags AB:llä vetureineen kaikkineen, tosin pyöränohjaustekniikka oli hiukan avanseeratumpi.
kuva 03.11.2011 09:32 Arttu Manninen  
  Se kokoelman toinen on saanut katon päälleen, mutta eipä tuo Simplexikään hetkessä puhki ruostu. Tämän veturin ensimmäiseksi käyttöpaikaksi on mainittu RAKE Oy:n Kallioistenmaan tiilitehdas, toinen ja (toistaiseksi) viimeinen oli sitten kai Satoturve, Irjanne. Alkuperäinen moottori on menetetty matkan varrella.
kuva 20.10.2011 09:11 Arttu Manninen  
  Vielä tuosta Kiikan veturista: siinähän oli rautapeltinen Kiikassa tehty hytti, kun sain sen haltuuni. Hytti koostui kaasuhitsillä kootusta kuoresta, jota tuki jostain ihme haponkestävästä putkesta väsätty sisäpuolinen putkikehikko. Veturi oli saanut tuhansia tällejä kovassa käytössä, niin että kaikki hölskyi ja repsotti kunnolla. Pohdimme pitkään ohjaamon korjaamista, mutta se olisi pitänyt rakentaa 99% uudestaan, niin emmepä sitten innostuneet. Ei ole skanneria, niin en pysty laittamaan kuvaa senaikaisesta tilanteesta.
kuva 20.10.2011 09:05 Arttu Manninen  
  Enpä olekaan nähnyt kuvaa tuosta Nurmon koneesta...hauska hytti, melko samanmuotoinen kuin se hylsy jonka löysin Urjalasta. Onko se vähän pehkaantunut alareunasta? Näyttää kovalevyltä tai vanerilta. Eihän se ole sama veturi kuin Törnävän sairaalan/Ähtärin veturi? Kiva kun HMK:takin korjataan, eläköön tanskalainen koneenrakennus. Minulla on jossain kopio tuollaisen myyntiesitteestä.
kuva 19.10.2011 09:16 Arttu Manninen  
  Oletpas jaksanut rassata! Minkälainen hytti siihen tulee? Puuta, peltiä? Ja minkä koneen bensamoottori siinä vieressä on puuhässäkän päällä?
kuva 16.10.2011 09:00 Arttu Manninen  
  Onko tämä nyt edes niin kovin huono...jarrut ja suunnanvaihtaja näyttävät olevan paikoillaan, oletettavasti veturi on rullauskuntoinen. Toisen veturin mallin mukaisten kojetaulun ja maskin valmistaminen kulmaraudasta, pellistä ja rautaverkosta ei ole ydinfysiikkaa, voimanlähteeksi joku takavetoisen auton moottori ja vaihdelaatikko, jos haluaa oikein turveurakoitsijaksi niin voihan siihen hakea Majorin koneen traktoripurkaamolta, mutta AA-Fordin vaihdelaatikon löytäminen ja liittäminen koneeseen vaatii jo tietysti vaivannäköä. Mutta kyllä tuo aika kohtuullisella vaivalla tuosta lähtisi taas kolkuttelemaan.
kuva 15.10.2011 09:14 Arttu Manninen  
  Tämä veturi oli varsin taitavasti dieselöity, moottori, Bedfordin 200-kuutiotuumainen nelosdieseli, oli otettu kuulemma tamperelaisen autokoulun kuorma-autosta. Istuin niin ikään Bedfordista. Synkronoitu vaihdelaatikko ja helpohkosti käynnistyvä suorasuihkutuskone tekivät veturista varsin mukavan ajaa. Minulla on tallessa tässä veturissa alunperin ollut Ford BB-bensiinimoottori. Arvoitukseksi jää, mihin veturi oli uutena toimitettu. Kylmäkoskelle?
kuva 15.10.2011 09:07 Arttu Manninen  
  Jos tarkkoja ollaan, niin Utissa on kolmekin moven runkoa, kaksi on lyhennetty ja muutettu ison lavettivaunun teleiksi. Minun veturissani taitaa olla tämän kuvatun rungon pyöräkerrat...
kuva 15.10.2011 09:04 Arttu Manninen  
  Tämäkin on Aitonevan veturi. Move ykkösten tunnistamisessa auttaa hieman tuon rungon päähän hitsatun puskurin tarkastelu: 1945/46-mallisissa se on kapea, "jyrkkämutkaisempi", 1947-mallisissa leveämpi ja loivempi, esim Robertin Kiikan veturi tai Urjalan veturi Toijalassa. Jos nyt aivan sivustatarkkailijana ottaisi kantaa tuohon Aitonevan museotoimintaan, niin toivotaan tosiaan parasta, mutta kun katsotaan mihin suuntaan turpeennostoa kammetaan ja miten pellettibisnekset (=Vapo) tässä maassa ovat kehittymässä, niin kovin epävarmalta näyttää Aitonevan tulevaisuus. Mutta toivottavasti jollakin riittää puhtia vetureiden korjaamiseen.
kuva 15.10.2011 08:53 Arttu Manninen  
  Tämä on 100% varmuudella Suo Oy:n (myöh Vapo) Aitonevan koneita. Vapo modifioi veturinsa aina samalla tavalla, rungon päälle ei jätetty paljoakaan alkuperäistä. Loimaan veturit olivat paljon alkeperäisempiä. Luultavasti kaikkiä Kihniön "romuja" ei ole merkitty kalustoluetteloon. Täytyy muistaa että yksi Mry:n move lienee vielä Uudellamaalla varastoituna, sen alkuperä on todennäköisesti Loimaa. Ja toinen loimaalainen on nykyään tämän kirjoittajan pihassa Lempäälässä.
kuva 10.09.2011 11:23 Arttu Manninen  
  Hauskaa nähdä kuva tästä talosta! Viimeksi näin sen kun sitä purettiin Vanhasta Vaasasta. Mökki sijaitsi ylikäytävän lähellä Mustasaaren asemasta joku kilometri itään. Ai niin, se oli suojelukohde, mutta milloinkas se on estänyt talon purattamista. Onneksi purku-urakan sai ilmajokinen rakennusrestauroinnin opettaja, joka taidolla ja tunteella pelasti sen. Taloon on lisätty vasemmalla näkyvä eteishuone, lisäksi välipohjaa on laskettu hieman jolloin ullakolle on saatu toimivaa tilaa. Meidän perhe muuten siirsi tämän talon talousrakennuksen sieltä Vaasasta, sitä tällä hetkellä viimeistellään. Se tuli vastaavanlaisen vahtituvan kaveriksi Lempäälän Holloon. Jos googlaa "hoitoraide" niin saattaapi nähdä kuvia.
kuva 26.08.2011 08:52 Arttu Manninen  
  Siisti kuuppavaunu. Onko tuo yksi laakeripesä hitsattu runkoon kiinni, ruuveja kun ei näy?
kuva 29.07.2011 08:05 Arttu Manninen  
  Tuosta on ajettu ohi monituiset kerrat ja aina siitä tulee yhtä pahalle mielelle. Hyvä silti että tämä Jumbo aikoinaan pelastui - edes kiipeilytelineeksi. Ehkä jonain päivänä tapahtuu kunnianpalautus.
kuva 15.07.2011 10:10 Arttu Manninen  
  Siinä vanha tuttu on saanut uutta peltiä ja maaliakin. Takajouset on vaihdettu enemmän alkuperäisen malliseksi. Kiikan tiilitehtaan työnjohtaja kertoi että veturin takapää niiasi pitkää savijunaa vedettäessä, jos takana oli pehmeät peltijouset. Tilalle vaihdettiin sitten ne auton kierrejouset. Veturi oli Kiikassa kovassa käytössä, olihan se aika ison tiilitehtaan ainoa veturi. Varalla oli aina moottori ja suunnanvaihtaja, saattaa olla että oli pyöräkerratkin. Tässä veturissa näkyy hiukan erilainen laakeripesän kansi takimmaisessa akselissa, taitaa olla "vara-akseliston" jäämistöä. Tiilitehtaan pajalla ilmeisesti hitsattiin pyöränrunkoon kokonaisia uusia kulutuspintoja laippoineen kaikkineen. Kovia hitsareita sen ajan työkaluilla!
kuva 25.02.2011 21:35 Arttu Manninen  
  Katselin myös raideleveyttä...väittäisin tosiaan että on enemmän kuin 600mm. Takimmaisessa vaunussa liukulaakerit, eli vanhaa vuosikertaa. Mahtava makasiini. 1920-luvulta?
kuva 19.02.2011 15:21 Arttu Manninen  
  Hienot kuvat, kiitos Ilkka. Mitä tulee sotaratojen toivottomuuteen tai hitaaseen tai nopeaan etenemiseen, niin kannattaa ajatella niitä resursseja joita eri toimijoilla oli ratansa rakentamiseen; saksalaisilla, vaikka olikin omat hankaluutensa, oli uutta materaalia suoraan tehtaalta ja ilmainen sotavankityövoima (ja varmaan melko ronskit työnjohtomenetelmät); suomalaisilla kippuraisia, sieltä täältä haalittuja kiskoja ja erityyppisiä, osin romukunnossa löydettyjä, vetureita ja vaunuja, joita sitten hyttyssuossa sovitella toimivaksi radaksi. Siihen nähden melkoinen suoritus, vaikkakin lyhytikäinen.
kuva 19.02.2011 15:12 Arttu Manninen  
  GG1 on kyllä klassikko, muistuttaa USA:n rautateiden suuruuden ajoista. Ymmärtääkseni niitä on joitakin säilynyt, mutta joku sähkölaitteiden myrkkyongelma estänee kunnostuksen ajokuntoon. Minkälainen ääni veturilla mahtoi olla? Penn Centralin "hautajaisväritys" ikävän tarkasti kuvasi osakasyhtiöiden tilaa, jota fuusiokaan ei pelastanut.
kuva 29.11.2010 08:53 Arttu Manninen  
  Taitavasti nikkaroitu pikkuaura. Onkohan säilynyt kenenkään leikkimökkinä? Taustalla kuuppavaunut...ei taida olla enää noin montaa samanmallista 600mm "kaatovaunua" Suomessa yhdessä paikassa. Yleensä romukauppiaat pilkkoivat alustat sulattamokuormaan, irtokuupat sinnittelivät romuvarastoiden pikkurauta-astioina monessa paikassa vielä 1980/90-luvuilla. Kadonnut maailma.
kuva 22.11.2010 20:02 Arttu Manninen  
  Viitosveturi tosiaan näyttäisi olevan prikaativeturi. Jossain Tampereen paikallishistorian kuvituksessa näkyi Lielahden 600mm radoilla ollut prikaativeturi myös, näkyvissä oli jopa Borsigin vamistuskilpi. Ojakkalan koneesta minulla ei ole tietoa, ns näppituntuma viittaisi siihen suuntaan että Zwilling-veturi - keisarillisen armeijan toinen päätyyppi - olisi niin kattilaltaan kuin muiltakin mitoiltaan 0-8-0:aa pienempi. Hiukan kaukaahaetulta tuntuu että ainakaan kenttäolosuhteissa olisi ruvettu toisen veturityypin kattilaa toisen rungolle sovittelemaan, armeijan toimintamalli kun tuppaa olemaan standardointi, standardointi ja standardointi. Pikemminkin koneeseen on tehty Suomessa kokonaan uusi kattila, ei niissä tainnut olla tulistintakaan uutena?
"Natsien vapaajoukot..." Hivenen lennokasta historian kuvitusta...Freikorpsit ovat toki jälkikatsannossa oikeistolaisia, mutta natsit, yhtään suuremmassa määrin, astuivat kuvaan vasta kun kaikki nämä veturit olivat jo kauan olleet Suomessa.
kuva 12.11.2010 06:03 Arttu Manninen  
  Hyvä tosiaan että movet ovat päässet katon alle. Näyttävät alkuperäisiltä Suo oy:n vetureilta, tyypilliset Aitonevan muutokset, dieselöinti ja kulmarautapenkki. Moottorin kannakkeet Fordson Majorin koneelle. Jos nämä lasketaan mukaan, Aitonevan vetureista on jäljellä ainakin 7 kappaletta. Mistä firmasta, Robert, sait noita spiraalijousia?