Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.01.2025 15:28 | Hannu Peltola | ||
| Kuva tuli satunnaiskuvana, niin kysytään samalla kysymyksiä! Olen A100:n kuvia katsellessa miettinyt, että telit ovat kovin amerikkalaishenkiset. Ilmeisesti tosiaan ovat aitoja amerikanherkkuja pienellä saksalaismausteella? Oliko tällä telimallilla suomalaista tunnistetta? Onko tiedossa, miksi vaunussa päädyttiin Pullman-teleihin? | ||||
|
08.01.2025 18:20 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, ei ole koskaan tullut mieleenkään, että tässä kohdassa on mahdollista saada kuva kahdesta junasta kahdella eri ratalinjalla! | ||||
|
08.01.2025 18:18 | Hannu Peltola | ||
| Hieno sumukuva! | ||||
|
06.01.2025 22:07 | Hannu Peltola | ||
| Peltolan tarha kyllä kuulosti hyvältä! | ||||
|
06.01.2025 19:18 | Hannu Peltola | ||
| Kettu? Eläinaiheisten lempinimien käyttö taitaa olla yleismaailmallista. | ||||
|
06.01.2025 11:21 | Hannu Peltola | ||
| Minulla rannekello hajosi kertausharjoituksessa 1989 ja kun ei heti tullut hankittua uutta, totuin olemaan ilman kelloa. | ||||
|
06.01.2025 11:19 | Hannu Peltola | ||
| Ei ollut lovipyöriä ainakaan poikkeuksellisen paljon, nämä ovat kuitenkin nykyään Suomessa huollettuja. | ||||
|
Kuvasarja: Arkiliikennettä Etelä-Hämeessä 5.1.2025 |
06.01.2025 11:17 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jarno ja Esa! Ja tosiaan kylmää oli! | ||||
|
06.01.2025 11:16 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jyrki! | ||||
|
06.01.2025 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jarno! Taustan masto kiinnitti huomioni, siinä on jollain operaattorilla jäänyt liian korkea masto käsiin. Ylemmillä antennitasoilla ei ole kuin kaksi minilinkkiä varmentaviin yhteyksiin ja varsinaiset 5G-antennit ovat alemmilla antennitasoilla. |
||||
|
05.01.2025 21:25 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, olin siinä kuvaamassa. Olitko tässä IC:ssä kuskina? En oikein ehtinyt morjestaa, kun piti yrittää kuvata. | ||||
|
05.01.2025 21:21 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva vuodentakaa nousi satunnaiskuvaksi! | ||||
|
05.01.2025 20:52 | Hannu Peltola | ||
| Semmeringbahnilta on aina mukavaa nähdä kuvia. Hieno kuva mahtavalta näköalapaikalta! | ||||
|
|
05.01.2025 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva kuuluu taas sarjaan mustavalkoiset värikuvat, ainoastaan Pupun punaiset perävalot tuovat vähän väriä tähän muuten kovin seepiasävyiseen kuvaan... | ||||
|
05.01.2025 20:45 | Hannu Peltola | ||
| Aurinkoinen talvipäivä on kyllä upea! | ||||
|
05.01.2025 20:43 | Hannu Peltola | ||
| Mukava talvinen kuva! | ||||
|
|
05.01.2025 20:32 | Hannu Peltola | ||
| Tämänpäivän vakioratkaisu olisi tietysti katkoa ankkurilla sähkökaapelit, mutta en kuitenkaan päätynyt tähän muoti-ilmiöön... | ||||
|
05.01.2025 17:44 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on hyinen talvinen tunnelma. Hieno kuva! | ||||
|
04.01.2025 21:28 | Hannu Peltola | ||
| Esa on oikeassa muovimallien hintojen hurjasta kallistumisesta! Vuoden 1966 6,50 mk vastaa nykyrahassa 13,60€. Ei paha hinta isosta muovimallista! Sama Airfixin 1:72 Liberator on edelleen myynnissä, esimerkiksi Hobbylinna myy sitä 60€:lla!!! | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01.2025 20:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi ja Joonas. Lippujen hinta näkyy olevan 120 SEK aikuisilta: https://sparvagsmuseet.se/ Museo on helpon matkan päässä, jos tulee Siljan laivalla Tukholmaan. Silja-terminaalista on noin parin kilometrin kävely museolle. |
||||
|
Kuvasarja: Oulujoen nippu-uittoratoja |
04.01.2025 00:53 | Hannu Peltola | ||
| Tästä kuvasarjasta oppi paljon Oulujoen uitoista! | ||||
|
Kuvasarja: Pykälistön kulttuurikeidas |
04.01.2025 00:44 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja museosta, josta en ollut aikaisemmin kuullutkaan! | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01.2025 00:36 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
04.01.2025 00:33 | Hannu Peltola | ||
| Ehjänä vaunu on ollut tämännäköinen: https://vaunut.org/kuva/172716?a=1 | ||||
|
04.01.2025 00:31 | Hannu Peltola | ||
| On tämä kyllä upea kuva! Ja Jormalta mielenkiintoinen muistelu! |
||||
|
04.01.2025 00:03 | Hannu Peltola | ||
| Pistä John verrokkikuva mallistasi tänne Vorgiin! Tukholman raitiomuseossa on esillä F1-sarjan trollikka A30505. |
||||
|
03.01.2025 23:10 | Hannu Peltola | ||
| Hepotekniikka on minulle totaalisen vierasta, mutta tässä vanhassa kuvassa valjastus on aika samannäköinen: https://www.sparvagssallskapet.se/vagnhallen/typ.php?typ_id=188 | ||||
|
03.01.2025 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Tauno, vaikkapa tässä Oton kuvassa on potretti Tsekki-Pendolinosta: https://vaunut.org/kuva/164129?maa=176 | ||||
|
03.01.2025 18:16 | Hannu Peltola | ||
| Kuva tuli satunnaiskuvana ja en ole sitä aikaisemmin huomannutkaan. Ohhoh, mikä kuva!!! | ||||
|
03.01.2025 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Onpa siinä vihaisen näköinen juna! Varikolla tuo varmaan aiheuttaa pelkotiloja nuoremmille Pupuille ja Flirteille! Siinä ei edes auta vanhojen Deeveri-pappojen rauhoitteluyritykset... | ||||
|
Kuvasarja: Interrail 07/2024 |
02.01.2025 20:00 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Välipäivinä Virossa |
02.01.2025 19:47 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuvasarja ja Viron kuvia on aina mukavaa katsoa! | ||||
|
29.12.2024 20:34 | Hannu Peltola | ||
| Mitä maitovaunujen kilvillä viestitettiin? | ||||
|
Kuvasarja: Bogengleis |
28.12.2024 19:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja ennen tätä en ollut edes kuullut Bogengleis-raiteista. Kuka tekee tällaisen ensimmäisenä pienoisrautateille? Ehkä ensimmäiset toteutukset olisi hyvä aloittaa G-mittakaavasta? | ||||
|
28.12.2024 19:20 | Hannu Peltola | ||
| Tosiaan, siellä on ollut yhteensä neljä kaasukelloa. Kirjan Stokcholms Järnvägar 3: Nordöstra Stockholm mukaan rautatieliikenne hiljeni merkittävästi 1972, kun kivihiilen käyttö loppui. Tämän jälkeen alueella kävi vaihtotyö muutaman kerran viikossa muutaman tankkivaunun kanssa . Rautatieliikenne jatkui 1990-luvun alkuvuosiin. Kaasukellon täyttöaste varmasti vaihteli, koska kaasuntuotanto jatkui kuitenkin vuoteen 2011. | ||||
|
|
28.12.2024 18:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Noah! Reijo: kaasulaitos on tosiaan missä tahansa varma keino saada ympäristö tuhottua ja kuten kirjoitit ainoastaan kemistit iloitsevat löytäesssään maaperästä myrkyllisten hiilivetyjen täyden kirjon. Uwe: Kiitoksia verrokkikuvasta. En tiennytkään, että tämän kaasukellon ympärillä oli ollut suojaseinät. Raitiovaunumuseon kuvasarjaa ei vielä ole Vorgissa, mutta voisin ottaa sen samantien työn alle, kun tuli palattua näihin syksyn 2022 Tukholman kuviin. |
||||
|
28.12.2024 18:11 | Hannu Peltola | ||
| Kukas Akkarin hahmoista söikään naftaliiniä? Eka Vekara? Naftaliini on hyvä esimerkki kivihiilen kuivatislauksessa saatavista "mukavista" tuotteista! Naftaliini on tuhoisaa vesieläimille ja tappavaa ihmisille nieltynä. Lisäksi voi saada naftaliinimyrkytyksen aineelle altistuttuaan. Todennäköisesti pitkäaikainen altistus aiheutaa myös syövän. | ||||
|
28.12.2024 18:04 | Hannu Peltola | ||
| Eljas ehtikin jo kirjoittaa kattavan vastauksen, joten tyydyn vain lisäämään, että näitä ensimmäisen valmistussarjan puukorisia D-vetureita oli neljässä eri alasarjassa: Dg (tavarajunanveturi), Ds (pikajunanveturi), Dk (voimakkaampi pikajunanveturi) ja Du (yleiskäyttöveturi). Vielä knoppina, että valmistajalaatoissa lukee aina D, mutta alatyyppi selviää sokkoakselin päähän veistetystä kirjaimesta (g, s, k, u). | ||||
|
26.12.2024 01:12 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan oikeassa reunassa erottuu myös paluulenkki eteläisten esikaupunkilinjojen raitiovaunuille. | ||||
|
25.12.2024 01:58 | Hannu Peltola | ||
| Rautatiesilta oli valmistunut 1954. | ||||
|
25.12.2024 01:57 | Hannu Peltola | ||
| Slussen on ollut 1930-luvulta merkittävä liikennesolmu. Kuvassa portaita nousevat matkustajat saapuvat esikaupunkilinjojen asemalta. Ennen metron valmistumista Slussenissa oli kääntösilmukka esikaupunkilinjojen raitiovaunuille ja matkustajat vaihtoivat täällä kaupunkiraitiovaunuihin. | ||||
|
25.12.2024 01:53 | Hannu Peltola | ||
| Tässä erottuu hyvin höyryraitiovaunun poikkeava akselijärjestys B'1, höyrykoneen painoa kannattelee teli. Kuva on otettu höyryraitiovaunujen aivan viimeisiltä hetkiltä, raitioteiden höyryliikenne päättyi Tukholmassa 1901. |
||||
|
25.12.2024 01:52 | Hannu Peltola | ||
| Atlas valmisti Stockholms Södra Spårvägsbolagetille 10 höyryraitiovaunua 1887-1888 ja vaunut olivat käytössä Söderin raitioteiden sähköistämiseen vuoteen 1901 saakka. Vaunun sarjatunnus oli yksinkertaisesti åsv ja numerot 1-10. Vaunun höyrykonepäässä oli teli ja akselijärjestys oli B'1. | ||||
|
25.12.2024 01:46 | Hannu Peltola | ||
| Slussen oli tuolloin vielä vilkas kohde rautateiden tavaraliikenteelle ja Slussenin liikennesolmun alla oleva tavararatapiha oli vilkkaassa käytössä. | ||||
|
|
25.12.2024 01:45 | Hannu Peltola | ||
| Slussenin liikennesolmun alla oli varsin laaja tavararatapiha aina vuoteen 1976 saakka. Tässä kuvassa on ratapihakaavio vuodelta 1915: https://vaunut.org/kuva/150828?s=1 Kuvan etualalla näkyy päärata Stockholm Centralille. Radan ylitti tässä kohdassa Söder Mälarstrandin satamaan mennyt raide. Liikenne tällä satamaradalla oli vilkasta ja se oli jatkuva päänvaiva junasuorittajille, liikenne sillä katkaisi pääradan liikenteen useita kertoja päivässä. Lopullisesti tästä hankalasta raideristeyksestä päästiin eroon pääradan siirtyessä uusille silloille 1954. Tässä kuvassa on näkymä raideristeyksestä vuodelta 1915: https://vaunut.org/kuva/150824?s=1 |
||||
|
25.12.2024 01:37 | Hannu Peltola | ||
| Höyryraitioliikenne Söderissä oli alkanut 1887 ja käytössä oli 10 höyryraitiovaunua. | ||||
|
25.12.2024 01:36 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on hienosti jälkivärjätty. Kuvassa erottuu tiukka ratakaarre, joka kaartaa Skeppsbron laiturille. Kaarre korvasi 1911 paikalla olleen lyhyen kääntöpöydän. Slussenin sulkujen kohdalla erottuu uniikki työntösilta, tämä oli ainoa työntösilta SJ:n rataverkolla. Kuvanottovuonna 1927 työntösillan koneisto sähköistettiin. | ||||
|
25.12.2024 01:30 | Hannu Peltola | ||
| Vasemmalla vaunun 299 katolla on teksti Tellusborgsbanan. Tämä vaunu on siis linjalla 17 Slussen-Tellusborg. Vaunu 299 kuului sarjaan A11 ja kuten kuvasta näkyy, kyseessä oli telivaunu. Vaunusarjaan kuului 50 vaunua ja ne olivat valmistuneet MANilla ja Norddeutsche Waggonfabrik AG:llä 1921-1922. Sähkölaitteet oli toimittanut AEG. Linjan 9 vaunu on matkansa puolivälissä, vaunu on lähtenyt Karlbergistä ja pääteasemana on Danvisktull. Liikennepoliisilla on erikoinen kypärä! |
||||
|
25.12.2024 01:17 | Hannu Peltola | ||
| Tukholman sähköraitioteillä oli kolme eri liikennöitsijää 1901-1917: Norra Bolaget pohjoisilla reiteillä (sähköliikennettä vuodesta 1904), Södra Bolaget ja Södra Förstadsbolaget. Vuonna 1917 vasta muodostettu Stockholms Spårvägar otti hallintaansa Norra Bolagetin ja vuonna 1919 yhtiö sai hallintaansa myös Södra Bolagetin ja Södra Förstadsbolagetin. Kuvassa olevat vaunu ovat siis jo Stockholms Spårvägar -yhtiön kalustoa. Vuonna 1922 muutettiin kaikki Söderin raitiovaunulinjat kaksiraiteisiksi. Samana vuonna yhdysliikenne pohjoisten ja eteläisten linjojen välillä tuli mahdolliseksi, kun Slussenin sulkujen yli valmistui tiesillat. Siltojen valmistumisen jälkeen eteläiset ja pohjoiset raitiolinjat yhdistettiin yhtenäiseksi raitiotieverkoksi. Kuvan linja 9 kulki Karlbergin ja Danvikstullin välillä. Linja 16 puolestaan kulki Slussenin ja Mälarhöjdenin välillä. Jälkimmäinen oli ollut aikaisemmin AB Södra Förstadsbananin linja ja se oli yksi Tukholman raitioteiden vilkkaimpia. Vuodesta 1932 linja 16 kulki osittain omalla ratapenkereellään muusta liikenteestä erotettuna. Linjalla kulki 1930-luvulta lähtien vetovaunun ja kahden liitevaunun muodostamia raitiovaunujunia. Linjan liikenne päättyi 1964 metron laajetessa Mälarhöjdeniin. |
||||
|
|
25.12.2024 00:59 | Hannu Peltola | ||
| Tukholman eteläisillä raitioteillä Södra Bolagetin alueella Tukholman Söderissä sähköinen raitiovaunuliikenne oli alkanut 1901 Hornsgatanilla. Pohjoisilla linjoilla sähköliikenne alkoi vasta 1904. Kuvan vaunu on Södra Bolagetin ensimmäisen tilauserän vaunu, joka käsitti 16 moottorivaunua. Näissä oli toimittajana Asea, mutta sähköosat valmisti Union Elektricitäts Gesellschaft. Vaunussa oli 18 seisoma- ja 18 istumapaikkaa. Moottorina oli 25 hv:n GE 58 -moottori kummallakin akselilla. Vaunu on hyvin samankokoinen kuin Porton ensimmäinen sähköraitiovaunu, mutta Porton vaunun teho oli yli kaksinkertainen: https://vaunut.org/kuva/166436?s=1 Tämä maaliskuun 1905 onnettomuus oli ilmeisesti ensimmäinen pahempi raitiotieonnettomuus Södra Bolagetilla ja se mainitaan mm. kirjassa Alla Stockholms Spårvagnar. |
||||
|
Kuvasarja: Kiskoliikennekuvia Slussenilta |
24.12.2024 11:48 | Hannu Peltola | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja! Hyvää joulua kaikille harrastajakollegoille! | ||||