Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.05.2019 12:04 | Hannu Peltola | ||
| Hieno video ja siinähän tämä RSD-1 oli ihan pääosassa! Varsin karu on ollut Alcon työympäristö. | ||||
|
Kuvasarja: Colorado 1930-luvulla |
12.05.2019 11:53 | Hannu Peltola | ||
| Harvoin näkee näin tarkkaan esikuvaa mallintavia pienoisrautateitä ja varsinkaan näin hienosti toteutettuna! Pari sanaa voisi kirjoittaa siitä, miten rata siirtyi Nebraskasta tänne. Harry W. Brunk rakensi tätä rataa yli 30 vuotta. Vuonna 2011 hän lahjoitti radan ystävälleen Rick Steelelle, joka puolestaan lahjoitti sen Cheyennen Depot Museumille. Harryn traileri ajettiin Cheyenneen ja se nostettiin valtavalla nosturilla Cheyennen aseman ullakkokerroksen tasalle. Rata siirrettiin aseman ullakolle ja puolen vuoden rakentamisen jälkeen se voitiin avata yleisölle. Museossa oli hienoja kuvia siirto-operaatiosta, mutta niitä en tullut kuvanneeksi. Cheyennessä alkoi myös radan laajentaminen kohti Goldenia. Museon sivustot löytyvät osoitteesta https://www.cheyennedepotmuseum.org/ ja siellä on myös paljon hienoja kuvia tästä hienosta pienoisrautatiestä. | ||||
|
12.05.2019 11:01 | Hannu Peltola | ||
| Auto on tosiaan päässyt rautatiekuljetukseen. En tiedä Black Hawkista, mutta monissa näistä vuoristokaupungeista tieyhteydet rajoittuivat kaupungin sisälle ja tie ulkomaailmaan valmistui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Caboosen vieressä on kaksi karjavaunua, Stock Caria. Caboose on kaksiakselinen Bopper. Näiden käyttö päättyi normaaliraiteisilla Class I -radoilla 1920- tai 1930-luvulla. | ||||
|
12.05.2019 10:54 | Hannu Peltola | ||
| Coloradon hiili oli oikein hyvälaatuista kuten naapurissa Wyomingissäkin myöhemmin. Coloradon hiilen ongelmana oli, että sen saaminen markkinoille oli työn ja tuskan takana ja vasta Wyomingin Powder River ratkaisi kuljetusongelmat. Antrasiittilämmitys oli käytössä ainoastaan muutamalla Appalakkien rautatieyhtiöllä, Lehigh Valley tulee ensimmäisenä mieleen. Antrasiitti antaa vähemmän energiaa poltettaessa ja monissa antrasiittia polttavissa vetureissa oli valtavat tulipesät, äärimmäisenä esimerkkinä esim. LV:n camel-back -veturit. Kuvan veturin kipinänsammuttaja ei itse asiassa ole mitenkään poikkeava. Savutorvea on sen sijaan jatkettu alas niin, että savukaasut eivät tulisi tunneleissa veturin hyttiin. |
||||
|
12.05.2019 00:21 | Hannu Peltola | ||
| Kiitokset Heikki tarkasta tunnistuksesta! Eivät nämä näköjään ole sinullekaan kovin vieraita laitteita! | ||||
|
11.05.2019 20:41 | Hannu Peltola | ||
| Kivaa, että nämä vanhat kuvat vielä kiinnostavat. Eipä sitä olisi 14-vuotiaana koulupoikana uskonut, että näitä kuvia voi joskus ladata kaikkien nähtäville! | ||||
|
|
11.05.2019 19:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on jäänyt minulta huomaamatta, vaikka olen yrittänyt kahlata huolella Vorgin jenkkikuvat. Hyvä ja edustava kuva RSD-1:stä ja mukavaa, että täällä on kuva myös 1:1 mallista! Kuvan veturi näyttää varsin hyväkuntoiselta, se on varmaan ollut 2004 ajokuntoinen. | ||||
|
10.05.2019 20:42 | Hannu Peltola | ||
| EU-vetureita valmistui vuosina 1926-1932 noin 2200 kappaletta Neuvostoliiton rautateille. Lisäksi näitä valmistui tuntematon määrä eri teollisuuslaitoksille. Yläindeksi U tulee sanasta Usilennij, vahvistettu. Veturisarja perustuu vanhaan venäläiseen E-sarjaan. Valmistajia ovat olleet Luhansk, Kolomna, Sormovo, Harkova ja Brjansk. | ||||
|
10.05.2019 20:37 | Hannu Peltola | ||
| Br52-sarjaa valmistui noin 6700 kappaletta ja vetureista peräti noin 2700 päätyi Neuvostoliiton rautateille. | ||||
|
10.05.2019 20:36 | Hannu Peltola | ||
| LV-sarjan vetureita valmistui Luhanskissa vuosina 1954-1956 522 kappaletta. Näissä oli varsin massiivinen 2-10-2 -pyöräjärjestys. Veturisarja oli viimeinen massatuotettu höyryveturisarja Neuostoliitossa. | ||||
|
10.05.2019 20:33 | Hannu Peltola | ||
| Tsekkiläisiä TshME3-vetureita valmistettiin eri alatyyppeineen Neuvostoliiton rautateille peräti 7454 kappaletta (!) vuosina 1986-1992. Näitä näkee vielä ajossa vaikkapa Tallinnassa... | ||||
|
10.05.2019 20:30 | Hannu Peltola | ||
| 2TE10V oli jatkokehitelmä 2TE10L-veturista ja tämä sai kulmikkaamman korin ja uudet ajomoottorit. Näitä valmistui Luhanskissa vuosina 1975-1981 yhteensä 1557 kappaletta. Kuvassa on ainoastaan veturinpuolikas. | ||||
|
10.05.2019 20:26 | Hannu Peltola | ||
| Tuplakuva? | ||||
|
10.05.2019 20:26 | Hannu Peltola | ||
| 2TE10L edustaa jo 1960-luvun neuvostoteknologiaa. Näitä valmistui Harkovan veturitehtaan TE10:n pohjalta Luhanskissa Ukrainassa yhteensä 3533 yksikköä vuosina 1966-1977. Nämä olivat tavarajunavetureita ja suurin nopeus oli 100 km/h. | ||||
|
10.05.2019 20:22 | Hannu Peltola | ||
| TE2-veturi on jatkokehitelmä TE-1 -veturista, tämä oli käytännössä kaksi yhteenkytkettyä TE-1:tä lyhyemmällä alustalla, neliakselisilla teleillä ja virtaviivaisemmalla korilla. Näitä valmistui Harkovassa 1950-1955 yhteensä 527 kappaletta. Mahtaakohan tämänkin ääni olla Alcoille tyypillinen kalina? | ||||
|
10.05.2019 20:17 | Hannu Peltola | ||
| TEP-60 -vetureita valmistui Kolomnalta 1241 kappaletta vuosina 1966-87. | ||||
|
10.05.2019 20:15 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän on perinteinen TEP-70, joita näki vielä muutama vuosi sitten Vainikkalassakin. Olisikohan kuvan yksilö jokin protoversio, tässä ajovalot ja punavalot poikkeavat normaaleista. | ||||
|
10.05.2019 20:12 | Hannu Peltola | ||
| Veturimallin sarjatuotanto alkoi Novotsherkasskissa 1947 ja valmistus jatkui vuoteen 1958. Onhan tämä ollut varsin eksoottisen vanhanaikainen tuote 1950-luvun lopulla, perustekniikka on kuitenkin jo 1920-luvulta! Näitä valmistui 1543 kappaletta ja 22 muutosta VL22-sarjasta. Näistä peräti 860 oli vielä kirjoilla vuonna 1990! Tehoa on puskenut 2400 kW huipputehona. Maksiminopeus on ollut 80 km/h. Näillä on ilmeisesti ollut lempinimenä Mustang amerikkalaisia esi-isiä muistuttamassa. | ||||
|
10.05.2019 20:06 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on kotoisin Novotsherkasskista, kuten kotoisat sutemmekin. VL60K-vetureita valmistettiin vuosina 1962-1968 (prototyypit 1962-1963 ja sarjaveturit 1965-1968). K-yläindeksi on merkkinä siitä, että tässä veturissa on puolijohdetasasuuntaajat (kremnievij = pii) elohopeatasasuuntaajien tilalla. Tehoa tästä on puskenut uutena 4650 kW (ilmeisesti huipputeho). VL60K-vetureita rakennettiin 2612 kappaletta. Vuonna 1990 näitä oli vielä rivissä 917 kappaletta ja 559 kaksoisveturia 2VL60K. | ||||
|
10.05.2019 19:58 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on AS1A -moottoriresiina. Moskovan rautateiden museoidusta sisaryksilöstä löytyi seuraavat tiedot: "Moscow Railway gasoline railmotor AS1A-1412 looks like a branch-line railbus, but it is actually a "service railmotor" (служебная автомотриса) designed to carry up to twenty-four workers, inspectors, or emergency responders. AS1A-1412 was built by the Velikiye Luki Locomotive Repair Works for the Soviet Railways in 1972, restored at Kaluga in 2004, and put on display at the Rizhskiy Terminal's Moscow Railway Museum wearing red-and-yellow engineering livery." | ||||
|
10.05.2019 19:45 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on aito DA, josta tämä TE-1 on kopio: https://vaunut.org/kuva/70691?paik=pietari&maa=191 | ||||
|
Kuvasarja: Tashkentin rautatiemuseo |
10.05.2019 17:45 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja! Usean veturin ikkunat oli peitetty jollain valkoisella. Oliko ikkunoiden päälle istutettu (vaneri)levy vai oliko ikkunat jostain syystä maalattu valkoisiksi? Veturikommenteissa viittasin muutamaan kertaan Regus Patoffiin. Tämähän on vanha neuvostoliittolainen vitsi: Kysymys Neuvostosaavutusten museossa: "Kuka on Neuvostoliiton kuuluisin keksijä?" Museon intendentti: "Se on tietysti Regus Patoff, jonka nimi löytyy lähes jokaisesta museossa esillä olevasta tuotteesta." Museon intendentti ei uskaltanut tunnustaa, että esillä olevissa huolella kopioiduissa esineissä ei lue Regus Patoff vaan Reg. U.S. Pat.Off.! |
||||
|
|
10.05.2019 16:55 | Hannu Peltola | ||
| Omalle pienoisrautatielleni on tällä hetkellä varattu 3 kuvan kaltaista veturia. SS-veturit pohjautuivat GE:n Great Northernille vuonna 1927 toimittamiin Y-1 -sarjan vetureihin. GN:llä vetureissa oli juoksupyörät eli akselijärjestys oli 1-C-C-1 ja GN:n veturit olivat yli tuplasti SS:ää ja VL-19:ta painavampia: 112 tonnia vs. 235 tonnia. | ||||
|
|
10.05.2019 16:29 | Hannu Peltola | ||
| Syyttävä sormi tästäkin veturista osoittaa jälleen Amerikkaan: USA toimitti Venäjän ensimmäiset sähköveturit Suramskyi-solan liikenteeseen (8 kappaletta vuonna 1932). Näiden SS-sarjaan litteroitujen vetureiden (Suramskyi Soviet) jälkeen Regus Patoff teki niistä metrimitoilla olevat kopiot, jolloin syntyi SSm-sarja (m yläindeksinä). SSm:n jatkokehitelmänä syntyivät VL-19, VL-22 ja kuvan VL-22M. VL tulee (tietysti) Leninistä ja 19 merkitsi akselipainoa. Tämän akselipaino on ilmeisesti 22 tonnia? | ||||
|
10.05.2019 16:13 | Hannu Peltola | ||
| ... ja nosturin hytin joku on nykertänyt kasaan "ihan ite"! | ||||
|
|
10.05.2019 16:04 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on vuorostaan saksalainen panos Neuvostoliiton rautatieliikenteen kehittämiseen: sotasaaliiksi saatu Br52, joka on saanut paikallisesti TE-litteran (T = Trofenij, sotasaalis). | ||||
|
|
10.05.2019 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, tässä on jälleen aito amerikanherkku Regus Patoffin käsittelyn jälkeen! Kuvassa on metrimitoilla tehty venäläiskopio Lend-lease -toimituksiin sisältyneistä DA-vetureista (A pitäisi olla yläindeksi). DA tunnettiin Yhdysvalloissa RSD-1 -veturina ja niitä oli käytössä mm. Iranissa. Tämän kuvan kommenteissa on lisäkeskustelua DA:sta: https://vaunut.org/kuva/131211?s=1 | ||||
|
|
10.05.2019 15:55 | Hannu Peltola | ||
| Aahh, vasemmalla on neuvostoliittolaisen luottokeksijän Regus Patoffin keksimä DIFCO Dump Car. Imperialistinen länsi varasti tämänkin hienon keksinnön ja omi kunnian itselleen... :-) | ||||
|
10.05.2019 15:42 | Hannu Peltola | ||
| Ei ole, tämä kuvan veturi on tsekkiläinen kopio Kch-4. | ||||
|
10.05.2019 12:12 | Hannu Peltola | ||
| Esimerkiksi Yhdysvalloissa vaihteen asento on selkeästi merkitty sitä osoittavalla opasteella, esimerkkinä tämä vaihteenasetin Douglasissa: https://vaunut.org/kuva/128927?s=1 Suomessa on joillain alueilla varsinainen turvallisuushysteria, mutta vaihteenasettimet tai -opasteet eivät nähtävästi kuulu tämän turvallisuusajattelun piiriin... | ||||
|
09.05.2019 21:00 | Hannu Peltola | ||
| Jälleen huisin mielenkiintoinen vanha kuva hyvillä kommenteilla! Gli on tuttu vaunu Keräsen Tapsan piirustuksista, mutta tämä oli aivan uutta tietoa minulle, että venäläisiä vaunuja litteroitiin samoille litteroille. | ||||
|
06.05.2019 23:08 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Markku! Tämä on minulle täysin uusi vaunutyyppi ja en tiennytkään, että tällaisia happovaunuja oli Suomessakin. | ||||
|
Kuvasarja: Berliini heinäkuu 1990 - kun muuri oli murtunut |
01.05.2019 13:22 | Hannu Peltola | ||
| Hienoa Seppo, että julkaisit tämän sarjan! Kyseessä on yksi Euroopan lähiajan dramaattisimmista tapahtumista, kuten kirjoititkin ja minusta nämä mielenkiintoiset kuvat sopivat myös Vorgiin. | ||||
|
01.05.2019 10:24 | Hannu Peltola | ||
| Tämä muistomerkki oli kylmän sodan aikana erikoinen. Sijainti on keskellä Länsi-Berliiniä Tiergartenin puistossa, mutta tämä muistomerkki ja ympäröivä sotilashautausmaa olivat itävyöhykettä. Muistomerkkiä vahti puna-armeija. Jos oikein muistan, Sotkan lisäksi edustalla on SU-100 -rynnäkkötykki. | ||||
|
29.04.2019 19:30 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jani linkistä, tätä en ollut huomannutkaan. Todella mielenkiintoinen live-stream ja tapahtumia pitäisi riittää enemmän kuin Norppa-TV:ssä! Kamera on ilmeisesti Barstowin vanhan aseman katolla ja kuvakulma on tosiaan tänne ratapihan suuntaan. | ||||
|
28.04.2019 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jorma tästä taustatiedosta! Näiden vaunujen historia ei ole ollut minulle tuttu, tiesin ainoastaan, että ne oli toimitettu sota-aikana. | ||||
|
Kuvasarja: Raitio- ja johdinauto liikennettä Helsingissä 1970-luvulla |
28.04.2019 17:04 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä huisin hieno kuvasarja! Noina aikoina alle kouluikäisenä tai juuri ekaluokan aloittaneena minulla alkoi rautatieharrastus. Kaksiakseliset sporat jäivät mieleen, erityisesti pienenä yksityiskohtana paineilmatoimisten ovien puhina. Uudet nivelvaunut tuntuivat todella suurilta ja moderneilta. Harmittavasti en koskaan nähnyt Arkku-vaunuja ajossa... | ||||
|
|
28.04.2019 16:46 | Hannu Peltola | ||
| Miksi nämä poistettiin ajosta näin lyhyen käytön jälkeen? Olivatko vaunut "sotalaatua" vai olivatko ne vain liian vanhanaikaisen näköisiä? | ||||
|
28.04.2019 16:27 | Hannu Peltola | ||
| Miltä vuodelta 620 on? Kuvassa näkyy hauskasti myös tyypillistä autokantaa. Kuplat ovat hyvin edustettuina ja takana luuraa 140-sarjan Volvo. Kuplat ovat kuvassa jo jonkin ikäisiä, jotain 1960-luvun malleha. | ||||
|
27.04.2019 18:45 | Hannu Peltola | ||
| Mustin logon suunnittelija alkoi kiinnostaa ja netistä löytyi tällainen sivusto: http://www.logo-designer.co/the-evolution-of-the-ford-mustang-badge-logo-design/ Tämän perusteella suunnittelijat ovat olleet amerikkalaisia, ainoa suomalaisen kuuloinen on ollut lokari-logon suunnitellut Wayno Kangas. | ||||
|
|
27.04.2019 18:26 | Hannu Peltola | ||
| Esa, oliko tosiaan näin? Tuota en ole kuullutkaan, kiitos mielenkiintoisesta tiedosta! Auto on tosiaan varustettu 4,6l V8:lla (280 CID). Tämä on ollut minulla vuodesta 2012, tätä ennen minulla oli 13 vuotta vuoden 1970 Hardtop. |
||||
|
26.04.2019 18:05 | Hannu Peltola | ||
| OK, junamäärät ovat olleet suuremmat, 2003-2004 noin 10-15 kokojunaa vuodessa. Yhdysvalloissa tuota rataa operoisi jokin kohtuullisesti toimeen tuleva Class III -operaattori (https://vaunut.org/kuvat/?s=3422). Osakeyhtiömuotoinen valtion monopoli tuntuu yhdistävän pahimmat puolet monopoleista ja valtion viraston toiminnasta... | ||||
|
|
26.04.2019 10:21 | Hannu Peltola | ||
| Ei taida olla ihan realismin rajoissa rakentaa joka kylään rautatietä edes ilmastosyistä... Jos Säkylään on ollut liikennettä 1-2 junaa vuodessa ja viimeiset 10 vuotta sitten, radan ylläpidossa ei olisi järjen häivää. | ||||
|
24.04.2019 18:55 | Hannu Peltola | ||
| Juha, Haminaan yhteydet hoituivat Taunuksen lisäksi Vilkkaan vinttikoirilla ja lomabusseissa oli oma jäljittelemätön tunnelmansa: Haminaan mennessä osin apea, paitsi niiden osalta, jotka tulivat suoraan baarista. Helsinkiin mennessä tunnelma puolestaa oli riehakkaan iloinen. | ||||
|
24.04.2019 18:37 | Hannu Peltola | ||
| Isoista suomalaisista kaivoksista ei pidä unohtaa Petsamon nikkelikaivoksia, mutta niiden kanssa kävi vähän muuten huonosti. | ||||
|
24.04.2019 18:32 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Onpa ollut höryn juhlaa Hieflaussa!!! Kriegslokeja arkiliikenteessä parivedossa, wau!!! | ||||
|
|
24.04.2019 15:29 | Hannu Peltola | ||
| Minulla 1974 Taunus oli AEB. Kuvan malli voisi hyvin olla 1972. | ||||
|
|
24.04.2019 14:54 | Hannu Peltola | ||
| Elokuussa 1987 päälläni oli harmaat vaatteet ja matkat Haminaan ja viikonloppuisin takaisin Espooseen tapahtuivat juurikin vuoden 1974 Ford Taunuksella, minulla oli tosin luiskaperämalli. Kuva suorastaan huokuu kasarinostalgiaa ajalta, jolloin miehet olivat nuoria ja Taunukset terästä... | ||||
|
22.04.2019 10:56 | Hannu Peltola | ||
| Esan kommentti... hah, :-) Näitä vanhoja kuvia Stadista on kyllä mukava katsella! | ||||
|
Kuvasarja: Keväinen Kiiruna-Narvik |
22.04.2019 10:53 | Hannu Peltola | ||
| Kuvia malmiradalta on aina mukavaa katsella, kiitos julkaisusta Seppo! Joko maisemassa näkyi kaksoisraiteen rakennustyöt? | ||||
|
21.04.2019 11:21 | Hannu Peltola | ||
| Oletko ottanut tämän kuvan dronella? | ||||