|
|
28.04. 12:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Turkki on hyvin todennäköinen kanssa. Myös Isoon Britanniaan on myyty pikkasen muunneltu versio, olen matkustanut siellä sellaisella museojunalla. | ||||
|
|
28.04. 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Niitähän myytiin moneen maahan, Espanjaan ja Jugoslaviaan ainakin Itävallan lisäski ja Suomen VR:kin olisi hallunnut ostaa niitä, mutta ei voinut koska Suomen Pankki ei myöntänyt valuuttaa. | ||||
|
|
27.04. 15:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se niin että kun X2000 ajaa ohjausvaunu edellä niin kallistus ei toimi oikeatahtisesti? Miten sen kuski muuuten selviää jos se huojuu niin pahasti? | ||||
|
|
27.04. 13:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen kyllä tähän asti luullut että Toralinna -vuokrakasarmi olisi saanut nimensä torakoista. Huumoriahan sellaiset nimitykset ovat mutta joku alkuperä niillä on. Kinaporista olin kuvitellut että siellä asui aasialaisia eli "kiinalaisia" linnoitusrakentajia 1900-luvun alussa. |
||||
|
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04. 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taida kovin nopeasti. | ||||
|
|
19.04. 15:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo teippaus antaa kalpean vaikutelman. Lisäksi tuollainen aaltoileva kuviointi on vihoviimeinen jos haluaa rakentaa VR:n vaunuista pienoismalleja. | ||||
|
|
18.04. 10:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Molemmat loistavia lauluesityksiä mutta sanoisin että KAJ:lla on vielä aikaa kehittää ääntään. | ||||
|
|
17.04. 22:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Volvo 164:n kori ollut kymmenisen senttiä pidempi kuin 144? Se on kyllä tiedössa ollut etttä 264 oli samaa koria kuin 244, ainoastaan maski, valonheittimet ja moottori erosivat. | ||||
|
|
15.04. 23:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Olikohan "baari" vähän hankala löytää? | ||||
|
|
14.04. 12:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on. Mikä tuo viimeinen vihreä vaunu oikein on? Fo, Po? | ||||
|
|
13.04. 13:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä johti Cisalpinon kaatumiseen? Halpalennot? | ||||
|
|
09.04. 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
05.04. 00:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko näin että Kauklahden ja Pitäjämäen välillä ei ole vahtitupia? Jos joskus on ollut niin missä siinä tapauksessa? Kauniaisissa oli joku rautatieläisten asuintalo mutta se oli toisen mallinen kuin vahtituvat. | ||||
|
|
04.04. 13:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Joku metsäkanalintu voinut olla mutta noi fasaanit ovat käyneet aika harvinaisiksi. Todennäköisesti lokki tai varis joka on ollut nokkimassa jotain raatoa joka on jäänyt junan alle. | ||||
|
|
02.04. 23:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on, kevään ja valkeiden öiden merkit ilmassa! | ||||
|
|
28.03. 12:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisaa on tässä se että miten maalaismainen Etelä-Haaga oli vielä tuolloin. Asuin itse siihen aikaan Pohjois-Haagassa joka oli jo jonkun verran urbaanimpi (taustalla näkyvät korkeat talot mm). | ||||
|
|
26.03. 22:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika jännä kuva! | ||||
|
|
24.03. 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Se varsinainen etu tulee siitä että tavaraa ei tarvitse enää siirtää junasta laivaan ja laivasta junaan. Riittää kun siirtää junanvaunusta toiseen yhden kerran. Tai junanvaunu vaihtaa telit yhden kerran. | ||||
|
|
20.03. 12:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Hieno kuva! Kumma että Saksan suurimmalla rautatieasemalla ei ole väenpaljoutta sunnuntai-iltana? Missä lienevät ihmiset, kotona katsomassa jalkapalloa? | ||||
|
|
16.03. 15:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Kerrostalojahan siinä! | ||||
|
|
14.03. 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämän "lähijunan" pääteasema siis Helsinki? | ||||
|
|
10.03. 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Silloin kun olin koulupoika 1970-luvulla niin Koho oli varmaan suosituin jääkiekkomaila. En tiennytkään että ne valmistettiin Forssassa. | ||||
|
|
09.03. 23:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Arvioisin että filmipätkä on kuvattu muutama vuosi myöhemmin kuin 1960. Jääkiekkomailatehdas ei liene ollut radan varrella joten junassa luulavasti tekstiiliteollisuuden raaka-ainetta. | ||||
|
|
09.03. 22:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis minä näen vain suojatievalotolpan ilman tasoristeyksestä varoittavaa merkkiä. Oliko teollisuusrata Forssan läpi raitiotie vai rautatie juridisessa merkityksessä? Muuten tosi mielenkiintoista kuva, väreineen kaikkineen! |
||||
|
|
08.03. 13:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Tässä on sitä Suuren Maailman tunelmaa! | ||||
|
|
04.03. 22:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkustajalaivaliikenteen "epäsäännöllisyys" ennen 1970-lukua tarkoitti sitä että ennen suurautolauttoja oli liikenne talvella tauolla. | ||||
|
Kuvasarja: Helmikuun lopussa malmiradalla |
01.03. 12:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Muuten, millaisessa hotellissa yövyit? | ||||
|
|
27.02. 10:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Näyttää vähän siltä että takimmainen helma olisi ottanut osumaa? | ||||
|
|
27.02. 01:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin siis 90 -lätkää. En muistanut että paksuilla/piilofarmareilla sai ajaa tuoilloin 90 eikä vain 80, mutta energiakriisin yhteydessä tietenkin alennettiin. Kuorma-autoja ja linja-autoja taisi aina koskea 80:n rajoitus, mutta mitään tarraa ei niissä tarvinnut olla kaiketi. | ||||
|
|
26.02. 22:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Missä autoissa piti siihen aikaan olla 80-lätkä? Vain piilofarmareissa vai kaikissa pakettiautoissa? Tuossa Volvossa ei näy 80-lätkää. | ||||
|
|
26.02. 14:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on, postivaununväriset vaahteranlehdet ja kaikki! | ||||
|
|
21.02. 18:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Tiedän että Uudenmaan maaseudulla, kartano- ja ruukkiyhdyskunnissa ei työläisten ja mäkitupalaisten asema ollut kovin hääppönen, appiukon suvulla on kokemusta noista ajoista, mutta KAIKKI puhuivat noissa yhdyskunnissa ruotsia, eivät vain kartanonherrat ja patruunat. | ||||
|
|
21.02. 14:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Erkki, pitääkö aina vetää sitä ruotsalaiskorttia joka keskusteluun? Sillä mitä kieltä Fiskarsin johto puhui ei ollut relevanttia sille että työväen järjestäytymistä ja omien osuusliikkeiden perustamista 1920-30 luvun poliittisessa ilmapiirissä ei katsottu suopeasti. | ||||
|
|
20.02. 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| En ole mikään kielipoliisi mutta mulla on käsitys että Puolan historiallisista maakunnista käytetään suomeksi yhä niiden vakiintuneita nimiä kuten Pommeri, Sleesia, Masuria, ym. Tietysti rautatielaitoksella voi esiintyä jotain hallinnollisia alueita joista ei käytetä ulkomaankielisiä käännöksiä. | ||||
|
|
19.02. 22:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Missä muualla sinisiä valoja käytetään? On sellainen muistikuva että Tsekeissä, voiko pitää paikkansa, entä ent. Neuvostoliitto? | ||||
|
|
19.02. 18:54 | Rainer Silfverberg | ||
| No ei taida olla "Alexander Nevski" tai "Severnaja Palmyra" joita takavuosina kulki talviloma-aikaan pohjoiseen :D | ||||
|
|
19.02. 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Esa: Sehän oli niin että katolilaiset alkoivat vallata pohjois-Saksassa takaisin luterilaiseen kristinuskoon siirtyneitä alueita, ja 30-vuotinen sota alkoi kun katolilaisuuteen uudestaan pakotetut alueet pyysivät ensin apua Tanksalta ajamaan katolilaiset pois. Tanska ei onnistunut, seuraavaksi pyydetään apua Ruotsilta ja se onnistui. Sota olisi toki kannattanut lopettaa kun kuningas Kustaa II Adolf sai surmansa taisteluissa. Koska kruununperijä Kristiina oli alaikäinen niin valtion asioista päätti Oxentjerna, joka jatkoi sotaa turhan kauan ryöväten kaupunkeja pitkin Eurooppaa ja siitä seurasi kurjuutta koo Ruotsin valtakunnalle yleisesti ottaen, ei pelkästään Suomelle. Ainoastaan aateliset hyötyivät kun saivat muhkeita sotasaaliita kotiin vietäväksi. | ||||
|
|
18.02. 19:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin pitää! | ||||
|
|
18.02. 19:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Wikipedian mukaan Skånetrafiken vastaa Tanskan puolella Öresundstågin liikenteestä ja tilaaja on Tanskan Liikenneministeriö. Junaoperaattori on Transdev ja 2025 joulukuusta lähtien VR Sverige AB. Tämä on ainakin yksi esimerkki että rajan ylittävää paikallisten joukkoliikenneviranomaisten junaliikennettä on jo olemassa. Skoone ja Suur-Kööpenhamina ei tosin ole mitään syrjäseutua vaan varsin tiheästi asuttua. |
||||
|
|
18.02. 11:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin sitä lähinnä tarkoitin. Tuota Haaparannan liikennettä vertaisin lähinnä Norrtågin liikennettä Östersundista Norjan Storlieniin joka on raja-asema, jossa matkustajat vaihtavat norjalaiseen VY:n tms junaan. Tai noita Baltian maiden kuvioita jossa latvialainen juna ajaa Viron Valgaan jossa vaihdetaan Viron Elronin junaan. Joka tapauksessa niiden maiden rajoilla ei matkustajien tarvitse kävellä 5 km junien välillä kuten Suomen ja Ruotsin välillä. [EDIT:] Toinen juttu, jos Norrtåg esim haluaisi ajaa tuettua junaliikennettä kauemmas Norjaan esim Narvikiin tai Trondheimiin niin silloin EU:n säännöissä pitää tapahtua joku muutos. Mutta ilmeisesti se onnistuisi nytkin jos norjalainen alueellinen operaattori ostaisi liikenteen Norrtågilta. |
||||
|
|
18.02. 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvittelisin että sille ei olisi estettä nytkään, ajaahan Ruotsin Trafikverket Tukholma-Berliini yöjunaa tuettuna liikenteenä ainakin osan matkaa. Täytyy muistaa että Euroopassa rajaseudut ovat vanhastaan harvaan asuttuja joten kannattavaa junaliikennettä ainakin paikallisjuna tyyppisillä junilla rajojen yli on vaikea saada aikaan. Yleensä ratkaisu on se että toisen maan tuettu juna ajaa raja-asemalle jossa matkustajat vaihtavat toisen maan tuettuun junaan. Tämä yhteys Haaparantaan ei olis poikkeus siitä koska Haparanta ON raja-asema. |
||||
|
|
18.02. 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos ei ole matkustajia kyydissä niin ei tarvita kalustolle samoja lupia kuin kaupallisessa liikenteessä. | ||||
|
|
17.02. 18:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
16.02. 13:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
15.02. 16:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Norrtåg ilmeisesti suunnittelee Narvikin liikenteen aloittamista. Ratahan on irrallaan Norjan muusta rataverkosta joten paikallista operaattoria ei ole. Ymmärtääkseni koko radan junatarjonta nyt on sesongista riippuen 1-2 SJ:n kaukojunaparia päivässä. | ||||
|
|
15.02. 16:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse asiassa junat ovat muunneltuja metrojunia, jonkun tarinan mukaan Tukholman liikennelaitos oli tilannut metrojunia liikaa yhdessä vaiheessa ja ylimääräiset modattiin Saltsjöbananin juniksi. | ||||
|
|
15.02. 13:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Harmaat viivat naapurimaihin tarkoittaa muiden operaattoreiden ajamaa yhdysliikennettä, kuten Haaparanta-Oulu myös Storlien-Trondheim. | ||||
|
|
13.02. 18:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
12.02. 17:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Kriisitilanteessa, jos ainoa käytettävissä oleva reitti on maata pitkin pohjoisen kautta, niin sellutehtaat laitetaan kiinni jotta sellun kuljetus ei syö kapasiteettia elintärkeiltä kuljetuksilta. | ||||
|
|
12.02. 12:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos joskus hamaassa tulevaisuudessa tulisi kiinteä yhteys Turusta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin niin se ei menisi suoraan Tukholmaan vaan tunneli nousisi maan pinnalle suurin piirtein Grisslehamnin tai Kapellskärin kohdalla ja rata vedettäisiin Uppsalaan tai Arlandan lentokentälle. Rekkaliikennekin pystyisi kiertämään Tukholman ruuhkat. | ||||
|
|
10.02. 12:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Rata Kolarista Tromssaan maksaisi n 3 kertaa niin paljon kuin kiistelty Länsirata. Eikä siitä olisi rauhan aikana mitään hyötyä. Ainoastaan matkailulle jos Käsivarren ja Norjan puolen suurtunturit olisivat yöjunamatkan päässä Helsingistä. | ||||