Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.05. 19:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Enpä olisi arvannut. No seurasiko siskosi ollukkakisoja suurella mielenkiinnolla? | ||||
|
|
09.05. 19:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä se tarkoittaa? | ||||
|
08.05. 17:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Ensiksi yritin löytää Puolasta, auton rekkarin perusteella, mutta sitten ihan aseman nimen perusteella löytyi Tanskasta länsirannikolta Vejlbyn kylästä tällaisesta paikasta: https://www.google.fi/maps/@56.5772041,8.1434045,3a,75y,315.66h,85.16t/data=!3m7!1e1!3m5!1sW2ez3Ogaf2kWiW20MLA8Aw!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fpanoid%3DW2ez3Ogaf2kWiW20MLA8Aw%26cb_client%3Dmaps_sv.share%26w%3D900%26h%3D600%26yaw%3D315.6565216904905%26pitch%3D4.8379543937366805%26thumbfov%3D90!7i16384!8i8192?coh=205410&entry=ttu Rataosuus ja operaattori siis VLTJ (Vemb-Lemvig-Thyborøn-Jernbane) |
||||
|
06.05. 23:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Tehokkaalta vaikuttava vehje! | ||||
|
05.05. 23:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö vaunun 339 omista Stadin Ratikat Oy, ja onko romutus tapahtunut omistajan luvalla? | ||||
|
05.05. 23:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Millaista vauhtia Norrtågin X52 ajaa Haaparannan ja Bodenin välillä? | ||||
|
05.05. 23:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä Voionmaa (professori, politikko ja suomalaisuusaatteen kannattaja 1869-1947) ei tarkoittanut ihan kirjaimellisesti että Espeå olisi käännös Haapajoesta koska niissä teoksissa joita minä olen lukenut Espoon historiasta ei lue mitään Haapajoki-nimisestä joesta. Joen varrella on kasvanut haapoja, siitä ei ole epäilystäkään, mutta jos nimi olisi laina suomesta niin se olisi Haapå tai Hopå. Itse voin siteerata teosta August Ramsay (1859-1943, mm Espoon kartanon omstaja): Esbo I, Esbo Socken och Esbogård på 1500-talet: "Namnet Esbo har uppkommit genom sammansättning av ordet å med ett i fornsvenskan och ännu i vissa nysvenska folkmål använt ord äspe som betyder aspskog" ja jatkaa parin sivun verran että itse asiassa tuo "Espeå" oli itse asiassa se joki joka alkoi Nuuksion Pitkäjärveltä ja nykyisin on Gumbölenjoki nimeltään ja että paikalla jonne Espoon kuninkaankartano perustettiin oli kylä jonka nimi oli "Espeby" joka myöhemmin antoi nimen koko pitäjälle. Ramsay tunnistaa Espoosta suomalaisperäisiäkin nimiä kuten mainitsemasi -lax päätteiset Köklax, Hoplax, sekä Lahnus, Mäkkylä ja mullekin uutena tietona Oitans (=Oittila), Tackskog (=Takametsä), Vellskog (=Välimetsä) ja Sökö (=Suojoki). |
||||
|
|
05.05. 16:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai jos olisi ylipäänsä jossain päin etelä-Suomea 1000 mm raideleveyden rata jonne ne voisi tilapäisesti viedä. | ||||
|
|
05.05. 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Aiotaanko koko Helsingin raitiotieverkossa vaihteet muuttaa syväuraisiksi ja ajolankojen jännitettä nostaa, ja millä aikataululla? | ||||
|
|
05.05. 10:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Jorma, voisitko esittää lähdeviitettä että Espoo, Espeå, Aspå jne olisi ollut alunperin "Haapajoki". Wikipedian ym mukaan sellaista nimeä kuin Haapajoki ei ole esiintynyt vaikka se tarkoittaa suomeksi samaa. Läheskään kaikilla Uudenmaan paikoilla ei ole ollut suomenkielistä tai saamenkielistä alkuperäistä nimeä, joka olisi jäänyt jälkipolvien tietoon. Espoonjoki on niin lyhyt että se ei ala hämäläisten asuttamilta alueilta kuten Vantaanjoki, vaan alkoi Espoon Kirkkojärveltä joka on sittemmin kuivatettu. |
||||
|
|
05.05. 00:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Noista harvinaisemmista ruotsinkielisistä nimistä suomenkielisillä alueilla vielä, niin Kotuksen paikkakunnannimiluettelossa on erikseen kerrottu mitkä nimet eivät ole atiivisessa käytössä enää. Niihin voi viitata historiallisessa mielessä tai jos haluaa kehua sivistyksellään. | ||||
|
|
04.05. 23:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Voin olla samaa mieltä että Huopalahti on alunperin ollut Haapalahti josta se on ruotsiksi taipunut Hoplaxiksi, mutta Espoo ei ole koskaan ollut mikään Haapajoki. | ||||
|
04.05. 14:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksityisillä ei ole matkustajajunia, ja VR:n veturit voivat tietenkin olla muunvärisiä kuin sinisiä. | ||||
|
|
04.05. 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| VR:n kaluston uusi design pikkuruisine kuvioineen on myrkkyä pienoisrautatieharrastajille jotka haluavat suomalaisen esikuvan mukaisia junia. Maailman suuret pienoisjunavalmistajat kun eivät suomalaisjunia tee, vaan vaunut ja veturit pitää maalata itse. Jos olisi haluttu vaihtelua olisi voitu maalata vaunuja vaikka sinisiksi ja valkoisiksi mutta vähän modernimmin kuin 60-luvun teräsvaunut. |
||||
|
02.05. 12:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Taisi olla kunnon talvi sielläkin jo joulukuussa! | ||||
|
30.04. 12:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Lähijunien huoltohalli tulee Mankin ja Luoman välille maan päälle. Sitä on tosin vastustettu mutta muuta järkevää paikkaa ei ole. | ||||
|
30.04. 10:40 | Rainer Silfverberg | ||
| On kyllä aivan mieletön rakennelma! Montako miljoonaa kuutiota puuta sinne aiootaan kasata? | ||||
|
|
29.04. 14:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuon suoran kohdalle tulee ennemmin tai myöhemmin länsiradan vaihteet ja vasemmalle raiteelle ramppi yli tai ali nykyisille raiteille. En lähde arvaamaan mikä nopeusrajoitus siinä kohtaan tulee olemaan. (Tepolta tuli vastaus samaan kysymykseen pikkasen ennen minua) | ||||
|
29.04. 09:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä vuonna loppui höyryvetureiden vakituinen käyttö ÖBB:n normaaliraiteisilla radoilla? | ||||
|
29.04. 09:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on, kuvaa ei kannata missään nimessä poistaa. | ||||
|
24.04. 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen elänyt siinä uskossa että Moskova-Nizza olisi ollut EN eli "EuroNight". Ehkä se piti paikkansa vain Moskova-Pariisi ja Moskova-Berliini junille. Tolstoi (Hki-Moskova) ei muuten saanut koskaan EN -statusta vaikka taso olisi kyllä riittänyt ainakin loppuvuosina uusien RIC-vaunujen myötä. | ||||
|
|
23.04. 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Juna on ilmeisesti kerran viikossa ennen koronapandemiaa kulkenut Nizza-Moskova juna. | ||||
|
22.04. 18:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Mihin nuo ovat menossa? | ||||
|
18.04. 00:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, ja täytyy sanoa että luulin ensin että se oli photoshopattu. | ||||
|
16.04. 22:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Laivastoasemalla oli vielä matkustajalaituri paikallaan 1981 kun olin suorittamassa asevelvollisuutta siellä. Matkustajajunia ei liikkunut mutta muutaman kerran toi päivystäjä venäläisiä tavaravaunuja sataman ratapihalle, lastina joko ammuksia tai dieselmoottoreiden varaosia, en muista tarkkaan. | ||||
|
16.04. 22:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Lastenvaunumies on ilmeisesti käyttänyt siltaa oikopolkuna, ettei tarvitse kiertää koko satama-allas. Yksi veikkaus on että lastenvaunuissa ei ole edes vauvaa vaan voi olla ostokset (nestemäiset?). |
||||
|
16.04. 22:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Kummalle puolelle se toinen tunneli oikein tulee? Minne tulisivat "Tunnin junan" erkaantumisraide, jos on tullakseen? | ||||
|
|
16.04. 19:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä mä sekoitan Pernon ja Pansion? Pansioon on ollut tosin 1950-luvulla työläisjunaliikennettä. |
||||
|
15.04. 21:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikuttaa kotitekoiselta, olisiko tehtaan sisäisiin kuljetuksiin tai varastointiin tarkoitettu? | ||||
|
15.04. 13:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Taisi olla niin. | ||||
|
|
15.04. 11:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Lähijunia kulki Pansioon viimeksi 1980-luvun lopussa pari vuoroa päivässä, ajettiin Dm9 -"porkkanoilla". Lähijunia on suunniteltu Turusta Uuteenkaupunkiin ja Naantaliin. |
||||
|
09.04. 23:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taidettu käyttää juuri ollenkaan. 1980-luvulla niitä alettiin poistaa. | ||||
|
04.04. 10:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Nykyäänhän kaukojunat länteen kulkevat uudelta Wien Hbf:ltä tätä rataa pitkin. | ||||
|
30.03. 16:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksikyttyräinen? Keitä tuo ainoa 2-kerrosvaunu palvelee, onko se ravintola vai mikä? | ||||
|
30.03. 11:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuollaisia lyhyitä makuuvaunuvuoroja kulki 1970- ja vielä 80- luvulla aika monta. Hki-Jyväskylä lisäksi esim Hki-Kuopio, Hki-Vaasa, Hki-Savonlinna, Hki-Joensuu ja Hki-Leningrad. Eivätkä ne olleet harvinaisia Euroopassakaan. | ||||
|
|
30.03. 11:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Nuo hurjat keskinopeudet voivat selitttyä ns tolppakilometrien lyhyydellä ts ovat lyhyemmät kuin todelliset kilometrit. | ||||
|
|
29.03. 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin se taitaa olla, pe ja su suora juna mutta muina viikonpäivinä vain lättähattu Hpk-Pm. | ||||
|
|
29.03. 16:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Haapamäen ja Jyväskylän välillä kulki 1977 (kesällä) kolme pikajunaa joista 93/94 (porkkana) Helsingistä, 101/102 (porkkana) ja 103/104 Turusta. Lisäksi makuuvaunu kulki junalla 95/96. Lisäksi oli nopea lättähattujuna 97/98. Millään noista ei päässyt alle 5 tuntiin Helsingistä ja useimmilla kesti n 6 tuntia. Linja-autojen pikavuoroilla matka kesti 4 tuntia 40 minuuttia nopeimmillaan, useimmat hiukan alle 5 tuntia. Lähtöjä oli 5 Jämsän kautta ja 3 Heinolan kautta. |
||||
|
29.03. 14:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Millä tavalla X-juna erosi muista rantaradan lähijunista? Niitä ei tainnut kovin monta kulkea. Sen minkä olen pannut merkille on että VR:n sivuilta ei löydä mistään lähijunien aikatauluja enää. Se on hankalaa jos haluaa suunnitella menoja. Osalla kaukojunien aikataulusivuista on lähijunat mukana, ainakin R ja Z mutta länteen on vain HSL:n asemakohtaisia aikatauluja joilla ei tee yhtään mitään. |
||||
|
29.03. 14:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
29.03. 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun v 1977 Turistin mukaan nopein juna Hki-Jy ajoi 5 tunnissa 10 minuutissa, palatessa 5 h 7 min. Taidettiin ajaa porkkanalla. | ||||
|
|
28.03. 23:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Yli 5 tuntia arvaisin? | ||||
|
26.03. 21:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä siis Stadlerin valmistama juna? | ||||
|
26.03. 00:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuvaunujen käyttö väheni ja loppui sitä mukaa kun teräsvaunuja saatiin niiden tilalle. Puuvaunuja käytettiin 1980-luvulla pikajunissa vain täydennysvaunuina esim viikonloppuisin. Silloin oli tosin yleistä että ne olivat junan päissä, yleensä Helsingistä lähtiessä keulilla ja palatessa hännässä, mutta ei niillä sijoituksella ollut turvallisuuden kanssa tekemistä. Yöjunissa puisia makuuvaunuja saattoi olla junan keskivaiheella, samoin matkatavaravaunuja, mutta viimeiset puumakuuvaunut taisivat kulkea 1980. | ||||
|
25.03. 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Babylon Berlin -sarjan junassa oli olevinaan yksi säiliövaunu täynnä kultaharkkoja ja yhdessä ainakin fosgeeni-myrkkykaasua. Ei ollut oikein realistisia junia kun säiliövaunut oli 4-akselisia ja saman näköisiä kuin VR:n "Sob"- vaunut, ja Br 50 sarjaa ei ollut käytössä vielä 1920-luvulla. Lisäksi varikolla/tavara-asemalla oli vaihtotöitä varten Köf -dieselveturi. Jostain museosta olisi voitu kaivaa vanhempi tavarajunaveturi ja 2-akselisia säiliövaunuja ja maalata ne asianmukaisilla väreillä. Venäjän ja Preussin välillä oli yhdysliikennettä aikoinaan ja vaunujen akseleita vaihdettiin rajalla mutta vaunut olivat siis 2-akselisia. |
||||
|
|
25.03. 13:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos käsitettä "teräsvaunu" laajennetaan koskemaan SNTL:n teräskorisia matkustajavaunuja niin silloin pitää lisätä Helsinki-Vainikkala -junia aika monen vuoden ajalta. | ||||
|
|
23.03. 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä nimistä elokuvaa kuvattiin tätä junaa käyttäen? Oliko haapalaudoitettuja Ei -vaunuja jo 1910-luvulla? Tk3 veturi on sen verran vanhanaikaisen näköinen että vaikka niitä ei ollut vielä tuolloin niin niiden design muistuttaa niin paljon H-sarjoja muun kuin pyörien osalta että ymmärrän ihan hyvin miksi niitä on käytetty 1900-luvun alkua esittävien elokuvien rekvisiittana. |
||||
|
19.03. 10:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaihtuivatko 1979 kesäaikataulun myötä Hanko-Karjaa-Riihimäki henkilöjunat veturivetoisiksi? | ||||
|
18.03. 14:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Tietääkö kukaan voisiko Hangon radalla nostaa nopeutta pikkasen? Nythän Sm4 -juna ajaa enintään 120 km/h kuten Dm12 -kiskobussi aikoinaan. En tarkoita sitä että junista pitäisi tehdä IC-junia vaan että pysähdyspaikkoja voisi esim lisätä ilman että matka-aika pitenee. Esim Trollbölen, Kisan ja Krogarsin seisakkeet uudelleen avattuina voisivat palvella paikallisia ja kesäasukkaita. Nimim. "Oma lehmä ojassa". | ||||
|
18.03. 13:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisa detalji. Miltähän olisi tiilinen Turengin asema näyttänyt? | ||||
|
18.03. 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Hakemalla netistä ja Wikipediasta löytää tietoa helpoimmin. | ||||