Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.01. 13:26 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan epäselvyys vaikeuttaa johtopäätösten tekoa. Juna edempänä lienee korjausjuna. Kyllä törmäysveturin takana etuviistossa voi olla se vastaan tullut veturi. Sen tenderin kylki taitaa loistaa näkyvillä. Maaskola : Epäilykseni Maaskolaa VASTAAN johtui korkeasta ratapenkereestä oikealla puolella. Toisaalta Maaskolan ratapiha tehtiin melko soiselle pohjalle lapiotyönä noin 40 vuotta ennen tämän kuvan ottamista. Jos raide olisi se jota arvelin, olisi sivusuuntainen etäisyys viereiseen raiteeseen nähden niin suuri, että kuvan mukainen rinne olisi kai mahdollinen. Mitä tulee tenderiin, se ON 3-akselinen (ei teli-neliakselinen). Jo tämä sulkee pois veturisarjat A, B4, C ja K6. Kovasti poikkeava ulkonäkö sulkee pois B1 , B2, E1 ja H10 -veturisarjat. Kattilan kuvut sulkevat pois B3, B4 ja F1 -veturisarjat. Mikään venäläisvetureista Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjasta ei siis kelpaa. Johtopäätös: VR:n oma veturi on kyseessä. Tenderi : Ero jonka tunnistan kuvan tenderissä on sen takaosan matalamman alueen "liika" pituus sopiakseen K3:n tenderiksi ( https://vaunut.org/kuva/159008?tag0=0%7CK3%7C . Jos tämä on määräävä tekijä, se sulkee samalla pois kaikki muutkin VR:n tenderit. Kattila : Kattila on kaatunut vasemmalle koneistoon nähden. Vertailu ehjän veturin koneiston ja kattilan keskinäisestä korkeussijainnista johtaa siksi harhaan. Kattilan järjestely (ensin piippu, sitten isompi sylinterimäinen kupu, sitten pienempi kupu) viittaa mittasuhteiltaan K3/Tv1 -veturiin. Odotan uteliaana perusteltuja parempia ehdotuksia ! Ratapölkkykasat : Ainoa mahdollisuus on, että pölkyt (käytössä olleita) on nostettu pois ratatyön yhteydessä ja lastattu onnettomuusjunan (avo)vaunuun, ja että ne ovat laonneet radan penkereelle törmäyksen vuoksi. Onnettomuusmaisema : Kuvan epäselvyys vaikeuttaa ratkaisuun päätymistä. Olisiko muuten haitallisesta AI:stä apua kuvan terävöittäjänä? |
||||
|
|
11.01. 00:51 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestäni ei ole venäläisaveturi. Näille ominainen suojakaide kattilan sivulta puuttuu. Tenderi on kolmiakselinen ja muutenkin ulkonäöltään suomalainen. Kattilan ulkonäkö (mittasuhteet, kuvut, piippu) ovat kuten K3/Tv1 -veturissa. Akselienkin puolesta K3/TV1 (1-4-0) kelpaisi. Vaalea kohta vetoakselien edessä ei kuitenkaan silloin voi olla sylinteri vaan jotain muuta, koska K3/Tv1:n sylinterissä on luistin aiheuttama ulkonema. Ehdotan siten veturisarjaksi K3/Tv1. Missä sitten ollaan? Taustalla näkyy ylempänä kulkeva ratalinja ja sen ristikkosilta, jonka alitse onnettomuuskohdan raide vaikuttaa kulkevan. Tällainen ratajärjestely ei ole monilukuinen Suomessa. Ehdotan onnettomuusraiteeksi Viipurista itään kulkevaa pohjoisinta raidetta Maaskolan veturitallien vaiheilla. Siellä lähestyvä raide siltoineen voisi tulla Tammisuolta (Viipurin karttakirja 1939 ja https://vaunut.org/kuva/166669?paik=Maaskola ). Ratapihakaavio päättyy valitettavasti itäosaltaan kesken. Muita ehdotuksia? Mistä ihmeestä ratapölkkykasa on kertynyt, vai onko se purkautunut vaunusta? Tätä kirjoittaessani ja korjaillessani pidensi saastaisen kelvoton W11 kirjoitusaikaa kolminkertaisesti. Tämä on tyypillistä tämän surkean tekeleen aiheuttamalle riesalle.. Yhtä saastaisen kelvottoman Lenovo-mikroni nivelet rikkova näppäimistö herätti muutama kuukausi sitten oikeaan käteeni sormien nivelreuman. Selkärangattomia mikrokauppiaita ei nykyään saada oikeuden eteen. Minä, KELA ja PIRHA ovat kärsijöitä mainituista paskatuotteista. |
||||
|
10.01. 13:48 | Erkki Nuutio | ||
| Lähin vaunu on matkalla Hangon rintamalle: liitumerkintä Hki- Hanko , H:fors - Hangö. Itse Hankoon pääsivät vasta vuoden lopussa, kun neukut olivat poistuneet laivoilla Leningradiin. |
||||
|
10.01. 13:20 | Erkki Nuutio | ||
| Kalkki-Petterin peruja: https://kaivostutkijat.blogaaja.fi/forbyn-kalkkikaivos/ | ||||
|
10.01. 13:11 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä toimi asemana oletettavasti vuoteen 1943, jolloin uusi asemarakennus valmistui. Taustalla näkyvä puhelinlinja jatkuu kaiketi Salmiin (eli 31 km eteenpäin, rata Uuksusta Salmiin valmistui vasta jatkosodan aikana). Vuoden 1938 kaukopuhelinverkkoon kuului maanpäällinen linja Sortavala - Salmi, josta oli epäilemättä haaralinja Pitkärannan tehtaille. Katso kaukopuhelinverkko v. 1938 -kartta (s. 305 Moisala - Rahko - Turpeinen, toim. Eino Jutikkala Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877-1977, Ouhelinlaitosten liitto ry, 1977). |
||||
|
10.01. 12:43 | Erkki Nuutio | ||
| Näemmä saimme junallisen öljyäkin ilmaiseksi uusilta neuvostoystäviltämme - ei siis pelkästään vetureita ja aseita. Kuva näyttäisi otetun läheltä VR:n asemaa vuodelta 1930. Se oli kai jo poltettu ja korvaava valmistui vuonna 1943. Laatokan lahden takana näkyy kaiketi Pitkärannan sellutehdas. Yräs keskeinen peruste neukkuhyökkäykseen maahamme 1939/40 oli Suomen sellutehtaiden (Enso, Pitkäranta) ryöstäminen. Näiden tuotteita tarvittiin neuvostoammusten räjäytysaineisiin. |
||||
|
10.01. 12:19 | Erkki Nuutio | ||
| Oviaukon alapuolella näyttää olevan ylösnousemista helpottava askelma. | ||||
|
09.01. 15:03 | Erkki Nuutio | ||
| Antin kommenttiin viitaten syömähampaat Nokialle tulivat luovilta ja kyvykkäiltä ihmisiltä, eli Televalta (esim. DX200 ja kännyköiden kehitys) ja Salora-Hollmingilta (kännyköiden kehitys). Nokiaa olivat kumisaappaat, renkaat, vessapaperi ja pankki (PYP). Kumisaappaatkin tulivat paljolti Kumiteollisuus Oy:n oston kautta. Muistan Nokian Silk -vessapaperin, joka ei ollut mitään pehmopaperia. Se oli rautakoukkuun ripustettu lehtinippu. Ei tiennyt kumpaa puolta lehdistä sopi käyttää, kun kumpikin puoli oli kehno tarkoitukseensa. |
||||
|
|
08.01. 18:23 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä on myös puhelinyhteyksiä käytännön tasolla valottava kuva! Sitä aihepiiriä käsittelee ainakin Moisala - Rahko - Turpeinen Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877-1977 , toimittanut Eino Jutikkala (Puhelinlaitosten liitto ry (1977, 496 s.). Piirros kaukoverkosta 1926 (s. 302) ja kaukopuhelinverkosta 1955 (s. 306) valaisevat kaukoverkon tilannetta. Edellisessä linjat Helsingistä pohjoissuuntaan kulkivat Hämeenlinnaan Riihimäen (ja Järvenpään) kautta - mitenkä muuten kuin ratapenkan laitaa seuraten. Hämeenlinnasta ne jatkuivat mm. Tampereelle varmaankin edelleen ainakin osaksi ratapenkan laitaa seuraten, ja koska Parkanon rataa ei vielä ollut, melko suoraan pohjoiseen omaa reittiään.¨ Jälkimmäisessä on paksuin viiva piirretty Tampereelle samankaltaisesti. Eli on mahdollista, että oheisessa vuoden 1950 valokuvassa nämä suurimmalla käytöllä olleet kaukopuhelinlinjat Riihimäen kautta Tampereelle ja edelleen pohjoiseen kulkivat Järvenpään kohdalla vielä yksinomaan ratapenkereen sivua pikin. Esimerkiksi nämä linjat radan vasemmalla puolella. 1955:n suttuisesti piirretyssä kartassa on pienempiä haarautumia, ilmeisesti yksi Järvenpäänkin kohdalla. Kaukopuhelut olivat erikseen tilattavia pitkään ja vielä 1970-luvulla monile liian kallista ylellisyyttä. |
||||
|
04.01. 09:54 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno tunnelmakuva : Joulun 2025 juhlakuva Keski- ja Etelä-Suomen kannalta ! (= tilastoijat olivat Aatto- ja Joulupäivänä repineet tukkaansa - oliko kyse valkeasta vai mustasta joulusta) 3.1.26 oli jo selkeämmin valkea joulu - ja pakkasiakin. |
||||
|
02.01. 09:18 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä ei ehkä ollut kivikukko, vaan varasto ja kaiketi räjähtäviä aineita varten. En tosin ole havainnut asiasta dokumenttimainintaa. Rakennus oli järeä, mutta ehkä oli tarkoitus suunnata räjähdyspaine ylöspäin. Paikka toki olisi järkevä poikkeusolojen tarpeita varten. Rakennus raiteensa kanssa näkyy vuoden 1948 ratapihakaaviossa https://vaunut.org/kuva/42985?kv=1930&kv2=1985&paik=Tampere+asema . Kaiketi se on piirretty myös VR 1912/37 II sivun 312 perään liitettyyn kaavioon. Kuvausaikana lastausraide on toisarvoisessa käytössä. |
||||
|
01.01. 20:46 | Erkki Nuutio | ||
| Löytyi vastaus Jarnon tärkeään kysymykseen. Se löytyi kahdesta Nils G. Björklundun kirjoittamasta kirjasta: 1/ Kakkosmies - Metalliteollisuutemme vaiheita henkilökohtaisesti koettuna (Otava, 1983, 248 s) ja 2/ VALMET - Asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi (Gummerus, 1990, 355 s.) Kirjoittaja oli Valmet Oy:n apulaispääjohtaja, jonka jo pääjohtaja (1954-58) Gustaf Wrede oli tarkoittaanut tulevaksi pääjohtajaksi pääjohtaja (1958-1964) Aarne Härkösen siirtyessä eläkkeelle. Mutta UKK oli päättänyt politisoida Valmetin ja valitutti pääjohtajaksi Olavi J. Mattilan. Björklund siirtyi sitten ensin Tampellaan, jossa hänen keskeinen ansionsa oli mm. Tamrockin irrottaminen vajoavasta yhtiöstä. Vain siksi Tamrock on yhä olemassa ja kehittyy, tosin Sandvikin yksikkönä. Björklund kirjoittaa (VALMET s. 133 lukeista ja trukeista) : ..."Alusta lähtien tuoteryhmän konstruktiivinen vastuu annettiin Matti Terholle. Hän oli tullut teknikkona Valtion Lentokonetehtaan palvelukseen vuonna 1936 ja siirtyi samana vuonna uuteen tehtaaseen Tampereelle. Insinööritutkinnon hän suoritti oman työn ohessa 1949. Matti Terho oli niitä miehiä, joilla on synnynnäinen konstruktöörin kyky. " ... Eläkkeelle tämä jäi vuoden 1976 lopulla. Uskaltaa todeta, että Terhon johdolla ja aluksi toimestakin kehitettiin Valmet lukit ja haarukkatrukit (sekä pyöräkuormaajat ja puominosturikin, joka toki oli Austin Westernin läheskopio) 1950-1975 välisenä aikana. Itselleni tuttuja menestyksekkäitä haarukkatrukkeja oli nostokyvyiltänsä 1, 1.5, 2, 7 ja 13 tonnisina. Mallisto laajeni edelleen. |
||||
|
|
01.01. 10:16 | Erkki Nuutio | ||
| Laiturit puhdistettiin lumesta ensisijaisesti lumilapioilla ja lumentyöntimillä. Oli vielä asemamiehiä ja muitakin. Vähitellen 60-luvusta alkaen oli isommilla asemilla yleensä jo traktori ja siinä etukuomain. Laituritraktorit ja haarukkatrukit olivat sopimattomia lumitöihin - pienihalkaisijaiset vetävät pyörät ja renkaissa kova paine. Kuvan ketjut vetopyörissä olivat talvella tarpeen, jotta vetävät pyörät eivät heti luistelisi ja jäädyttäisi painumakohtaa alleen, ja jottei koko vehje luistelisi noustaessa laiturille ja luistaisi laiturilta kiskoille. |
||||
|
|
31.12.2025 22:22 | Erkki Nuutio | ||
| Kun en tämän Valmet VB 10 HP 1400 laituritraktorin (syntymävuosi kaiketi 1966...1968) erinomaista kunnostusta edellä kiitellyt, kiitän nyt! Itsekin olin tekopaikassa Lentokonetehtaan (Härmälä, ei siis Kuorevesi) Siirtokoneosastolla harjoittelijana 1965-1966 ja sen korjaamolla kesän 1968. En voi kehua olleeni yksi tekijöistä (asentaja Kirjonen kai oli pätevin heistä), mutta epäpätevänä koekäyttäjänä olin jonkin aikaa, ja ajelin siksi näitä 1...13 tonnin haarukkatrukkien ohella. Jarnon erittäin perusteltuun toteamukseen vastaan, että erityistä muotoilijaa ei siirtokoneille ollut missään vaiheessa. Muoto syntyi muun ohella suunnittelijan piirustuslaudalla. Mutta kuka tai ketkä olivat vientimarkkinoillakin menestyneiden Valmet -siirtokoneiden suunnittelijoina? En tiennyt silloin, koska näitä asioita ei kuuluteltu harjoittelijalle. 1979-1985 olin tuotekehityksen päällikkötyössä Traktoriryhmän Metsäkonetehtaalla, mutta silloin kulki pihan poikki yli kymmenen metriä korkea näkymätön aita. Se esti kanssakäymisen Siirtokoneryhmän tuotekehityksen kanssa. Nerokas teollisuusjohtaja, ministeri Olavi J Mattila oli aidan suunnitellut Valmetin tuotesynergioiden edistämiseksi. Tässä hän onnistui yhtä mainiosti kuin esimerkiksi laivakaupoissaan. Erillään olemisesta olimme toki hyötyjä - saimme taistolaisten lakkoiluhulinat pois ja laatuasiat kuntoon määrätietoisella työllä. Koska en siis tiedä tämän/näiden ansioituneiden suunnittelijoiden nimiä, etsin tietoa värikuvakirjasta Liitoa-Kiitoa-Siirtoa - Tampereen lentokonetehdas 1936-2012 (371 s.). Näin ohuesta kirjasta en etsimiäni nimiä löytänyt, enkä suunnittelijoiden nimiä paljon muitakaan. Tämä kertoo monen muunkin suomalaisyrityksen TODELLISISTA arvoista, ja selittää osaltaan maamme talouden 20-vuotista ja yhä jatkuvaa vajoamista. Kirja toki esittelee lapsuusajoiltani tutun insinööri Pekka Heikkilän, jonka ansiosta Valmet-siirtokonetehdas kasvoi merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi. Kunnes mm. KTM sekoili tuhoisasti ja vihdoin Taxell lahjoitti työpaikat ja muunkin Kalmarille Ruotsiin. Tampereen kaupunki sai puolestaan himoitsemansa tehdastontin kiinteistökeinottelujaan varten. Kaikki Suomelle arvokas siis tuhottiin. VB 10:nkin suunnittelijasta (ja muotoilijasta) voin vain epävarmana nimenä arvailla Matti Terhon. Ehkä joku paikalla ollut voi kertoa enemmän. Naurettavaahan tämä on : pallon muotoilija tunnetaan ja kulttyyriväki tätä palvoo, mutta palloa vaativampien asioiden suunnittelijoita (konstruktöörejä) ei ! Minkälainen työn henkistä kulttuuria kunnioittavan kirjan tulisi ollavärikuvakirjojen sijaan ? Kelvollinen esikuva on esimerkiksi Helge Nygrénin (maineikas nyrkkeilymies) Sisu Suomen ja maailman maanteillä (392 s., 1981). |
||||
|
31.12.2025 19:57 | Erkki Nuutio | ||
| Martti Viluksela, Rautatierakennusosaston johtaja 1936-1957 (Valtionrautatiet 1937-1962, s. 846) | ||||
|
|
30.12.2025 12:35 | Erkki Nuutio | ||
| Löytyisikö jostain sellainen pienehkö suorakaiteen muotoinen Valmet -kyltti nokalle? | ||||
|
30.12.2025 09:30 | Erkki Nuutio | ||
| Varjelkoon esivalta meitä tuollaisesta digivarkaiden uudesta näppärästä apukeinosta tyhjentää sähköautonne akut ! Talvellahan siitä seuraisi akkujen tuhoutuminen. |
||||
|
30.12.2025 09:22 | Erkki Nuutio | ||
| Siis aseman neuvostonimi oli/on Golikova. SA-kuvassa asemalla on jännä kyrillinen asemakilpi. Kertoiko se että tarjoilua on, alkaen vodkasta ja muista virvoitusjuomista. Oliko Golikovan suunnalla joku maineikas ja neuvostokansan suosima Gulag-sanatorio, kun rautatieasema oli siisti ja hyvässä maalissa? |
||||
|
30.12.2025 09:03 | Erkki Nuutio | ||
| Junahan liikkuu miltei vuoristomaisemassa! No, toki peltoa on pääosin ja surkea suo Jokioista lähestyttäessä. | ||||
|
29.12.2025 21:43 | Erkki Nuutio | ||
| Viitaten Sakari Kestisen kahteen kommenttiin, ylöskirjaan muistutuksen tamperelaisille sekä Porin ja Parkanon radan sekä myös Oriveden ja Toijalan radanvarsien rautatie-lähiliikenteen puoltajille - siis OMASTA MIELESTÄÄN puoltajille. Todellisuudessa tuitte umpisokeasti sitä Lentävänniemi -linjausta, jonka ns. Rautatieallianssin muodostaneet kiinteistökeinottelijat ja valtuuston allianssipuolueiden sokeat edustajat Teille ja vaikuttajaryhmillenne kymmenisen vuotta sitten tarjosivat. TIETÄEN että Teillä ei ole sitä kriittisyyttä eikä ymmärrystä, jota esimerkiksi Sakari Kestinen osoitti kommenteillaan (yllä) jo vuonna 2005. Lielahden asema on pääaseman lisäksi AINOA ja samalla ihanteellinen paikka, jossa tamperelaiset ja mainittujen radanvarsien matkustajat olisivat voineet siirtyä raitiolinjastolle (tai eri radanvarren lähijunaan) - ja päinvastoin. AINOA AINOA AINOA. Se olisi ollut lapsellisen helppo ja nopea toteuttaa. Siten olisi säästynyt useita kymmeniä miljoonia euroja tamperelaisia verorahoja ja raideliikenteen valtiontukien käyttö Raitiotieallianssin edistämää kiinteistökeinottelua varten olisi jäänyt tekemättä. Vastuullinen raitiotie Santalahden raitiopysäkiltä Lielahden raitiopysäkille olisi noussut loivasti muuhun hyötytarkoitukseen kelpaamatonta joutomaata pitkin. Lielahden raitiopysäkiltä se olisi kulkenut valtatien yli olemassa ollutta siltaa pitkin ja eteenpäin, järjellisesti toimien Lielahden liikekeskuksen kautta Lentävänniemeen. Rautatieallianssi - suruton verorahojemme ympäriinsä viskoja ei toiminut näin - Teidänkin valtuutuksellanne. Se kalliisti rikkoi ja hävitti olemassa olleen, sellaisenaan hyvän järeän ratasillan ja teki kalliisti uuden ratasillan puolisen kilometriä ennen purkamaansa ratasiltaa. Ja tämä yksinomaan siksi, että se pääsi yksinomaan kiinteistökeinottelua varten tekemään kymmeniä miljoonia maksaneen tekosaaren! Tekosaari pysyy tyhjänä vuosikymmeniksi - tarvetta tuolle kustannusten rasittamalle ja ikuisesti huonomaineiselle saarensurkimukselle ei ole. Saaresta on iloa vain kaupunkia laskuttaville nollakuidun nostajille. Olen yrittänyt opastaa kriittisyyteen, kuten Sakari Kestinen vuonna 2005 - sitä keinottelutouhua vastaan, jota on Tampereen Rautatieallianssi on toiminnassaann osoittanut. Koen että opastus ei ole mennyt häävisti perille. Tuetko toimivia lähiliikenneyhteyksiä junilla, raitiovaunuilla ja busseilla ihan aidosti ? Silloin et saa todellisuudessa olla keinottelun tukijalka, kuten lukemattoman monet ovat olleet ja kai ovat tästä eteenkinpäin ! Lielahden asema (Rahtimiehenkatu, Tampere) - keinottelkijoiden vuoksi menetetty mahdollisuus, perustiedot: katso Wiki. |
||||
|
29.12.2025 12:15 | Erkki Nuutio | ||
| Ylläkuvatun lastauslaiturin kohdalla ollut pistoraide oli se Lasitehtaan raide. Nykyisin Suomen Lasimuseona oleva rakennus oli Riihimäen Lasi Oy:n Ala-tehdas. Sen pitkähkön raiteen penkere kulki nykyisen kadun reuna-alueella . RLR:stä on paljonkin hyvää aineistoa, kuten edesmenneen Mry-jäsenemme Martti Virtasen Lännen pikajuna RLR 1907-1954 (RM, 1997, 144 s.). Myös Bergström, Einola, Kilpiön Kapeat kiskot on antoisa. |
||||
|
Kuvasarja: Skagit River Railway – ainutlaatuinen rautatieyhtiö jylhän vuoriston keskellä |
29.12.2025 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Kiinnostava, kuten myös esimerkiksi Pikes Peak -video ! Kai noille vuoristoisille seuduillekin on sittemmin tieverkosto tehty, jota pitkin tämä metsien ja vuorien väki nykyään kulkee asioillaan. | ||||
|
29.12.2025 09:45 | Erkki Nuutio | ||
| Katos onneksi on, muuten täystuho olisi toteutunut jo vuosia sitten. Masentavampaa ja enemmän luotaan työntävää ei voi kuvitella kuin ruosteinen ja maalaukseltaan virttynyt veturi ja maaleiltaan virttynyt lahonnut junanvaunu. Töhryt ja lasien rikkomiset vielä kruunaisivat paikkakunnan "kulttuuriväen" (itseään sellaisena pitävät sekä palkkahenkilöt) aikaansaannoksen - joka häpäisee paikkakuntannan oleellista historiaa. RLR:n juna on niin pieni ja sievä, että se vaikeuksitta sopisi arvoiselleen paikalle julkisen sisätilan kruunuksi - tietysti vähintään ulkonaisesti asiantuntevasti kunnostettuna. Siellä se olisi paikkakunnan kiinnostavimpia nähtävyyksia ja myöskin koululapsille oiva havainnollistus alueellisista juurista. Riihimäen kaupunki ja sen valtuusto : Korjatkaa häpeäpilkku ja sijoittakaa sen arvokkaan julkisen sisätilan kruunuksi ! |
||||
|
27.12.2025 11:30 | Erkki Nuutio | ||
| Kuljitko myös moniraiteisella pystysuuntaisella radalla kuvan Fernsehturn Beliiniin - yhä (?) Saksan korkeimpaan rakennukseen. DDR:n pääkaupungin ylpeys, jota wessit eivät kiiruusti purkaneet, päinvastoin kuin Palast der Republikin ? Maisemapaikka jonka maisemat ovat monipuoliset. |
||||
|
|
25.12.2025 20:19 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestäni emme työntäneet Neukkulaan heikkolaatuista tavaraa, vaan epämuodikasta ja sen kaltaista vakiotavaraa. Monen suomalaisvalmistajan johdossa oli kyynistä porukkaa, joka hiukan halveksi neukkukuluttajia ja oli asenteeltaan lyhytnäköistä. Kauppasopimuksiin perustuneet tilaukset saatiin Moskovassa tapahtuneiden ylipitkien ryyppäjäisten lopputuloksina. Neukkukuluttajat osallistuivat näihin ryyppäjäisiin vain neukkuedustajien sisäkalujen välityksellä. Ei totisesti neuvoteltu muodikkuudesta. |
||||
|
25.12.2025 20:02 | Erkki Nuutio | ||
| Erinomaista John! Minunkin alkuoletukseni oli G7/H1,2 -tyyppinen tenderi (erillisakseli ja sen perässä 2-akselinen teli). Itse veturi ei kuitenkaan ole amerikkalainen. Niin en nähnyt muuta mahdollisuutta kuin H6 ja sen 3-akselinen telitön tenderi. Nyt kun tenderin yläreunan muoto vaikuttaa G7 / H1,2 -kaltaiselta, puoltaisin erikoisuutta : H6 jossa G7 / H1,2 :n tenderi. Ehkä "hybriditoteutuksista (kaiketi harvinaisia) löytyy vahvistavia tietoja. |
||||
|
25.12.2025 16:59 | Erkki Nuutio | ||
| Edellä on oikeaksi katsottuja arvioita. Lisäisin selkää hajottavaksi oheistekijäksi staattisern istumatyön lisääntyneen osuuden ja ehkä istuinten ja näiden joustoelimien putteellisuudet mm.60-luvun vetureissa. (yli 35-vuotta kokemusta välilevyongelmista). Asiaan liittyen suosittelen istuimen istumaosan ja selkänojan välisen kulman säätämistä 115 asteeksi (vähintään 110 asteeksi) auton ajajanpenkkiä koskien. Sopinee myös vetureihin. 95...105 on liian vähän alaselän nivelten/välilevyjen kannalta - kuormittaa liiaksi alaselän lihaksia, ja näiden väsähtäessä liian pitkästä istumisesta (+ilman taukovoimistyeluja) nivelväli avautuu taaksepäin ja pyrkii pullauttamaan välilevyä ulos (mikä johtaa hermopuristukseen). |
||||
|
|
25.12.2025 16:29 | Erkki Nuutio | ||
| Vaativuutta tämän veturin tunnistelussa. Jenkkiveturit (kuten G7, H1/2) sulkisin pois mm kattilan kupujen perusteella. Tenderi on 3-akselinen (liian pitkä 2-akseliseksi). Näyttäisi olevan mäntäluisti, eikä vanhoissa veturisarjoissa yleinen tasoluisti. Ohjaamo on suomalainen / eurooppalainen. Nämä asiat viittaavat H6 -vetureihin, joiden valmistusvuodet ovat 1909-1911. H6 liene ainoa mahdollisuus, mikäli kannatetaan mäntäluistillisia sylintereitä. Tällaisia oli mm. Kuopion varikon käytössä ennen sisäistä kahinaamme. Siis vahvistuvanutta kannatusta H6:lle ja todennäköinen ajankohta 1911-1917. |
||||
|
21.12.2025 11:54 | Erkki Nuutio | ||
| Tämän hyvin laajan sanomaketjun puolivälissä on laaja tarina St. Pancras - Kings Crossista : https://rogerfarnworth.com/category/railways-and-tramways-blog/magazines/the-railway-magazine/ |
||||
|
19.12.2025 13:40 | Erkki Nuutio | ||
| Rainer on oikeassa. Petrol merkitsi bensiiniä (pahakaikuinen sana briteille) ja merkitsee sitä nykyäänkin. Nimityksenä sitä taidetaan nykyään käyttää vähän harvemmin. Käsittääkseni britit eivät ainakaan teollisesti muuttaneet kiivihiiltä nestemäiseksi polttoaineeksi, eivät ainakaan bensiiniksi. Miksi olisivat, kun pilkkahintaista bensiiniä tuli heidän alistamiensa maiden (kuten Irakit ja muut) lahjomalla hankituista lähteistä. Tarvittaessa jenkit olisivat tuoneet vielä lisää, kuten toivat Neuvostoliittoon tämän jouduttua 1939/40 mannerheimiläisten petomaisen hyökkäyksen kohteeksi. Lisäksi muuntoteoriat pyörivät vielä osin saksalaistiedemiesten kemiallisissa valveunissa. En ole kylläkään öljynjalostuksen enkä ylipäätään kemiankaan asiantuntija. Miksi muuttaa, ihanaa oli kivihiili kotiin ja kuljetuksiin ! : https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16650.0 . Hiilten kuljetuskin hauskoissa pikku vaunuissaan on ollut britti-pienoisrautateiden suosituin asia. |
||||
|
|
18.12.2025 20:57 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä laajempi kuvaus näistä Westinghousen vuoden 1912 petroolimoottorivaunuista, jonkakaltaisia SVR tilasi vuonna 1914 koritettaviksi Pasilan konepajassa: https://railwaymatters.wordpress.com/2020/03/09/petrol-electric-railcars/ | ||||
|
18.12.2025 09:15 | Erkki Nuutio | ||
| Muistutukseksi tämän ylösnousemuksesta, kiitos Panssarikillan ponnistusten (ja MRY:nkin mukanaolon) : https://vaunut.org/kuva/170847?kv=2024&paik=Parola 3/PsvP:n 1971-72 puolesta ja jo pysyvään rauhaan siirtyneen PanssariRUK:n ensimmäisen kurssin johtaja, kapteeni Veijalaisen muistoksi. |
||||
|
18.12.2025 08:59 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvä kuva ja samalla oiva todiste järjen vähäisestä käytöstä (siis järkeä ei saatu synnyinlahjaksi tai sitä vähääkään ei kestä käyttää). Vihreää kierrättämistä (=osaamattomuutta, avuttomuutta) on mm. se, että nuo gummirenkaatkin viedään teräksien ja muun seassa terästehtaan valokaariuuniin. Päästökaasuja tulee niin pirusti, että suodattimetkaan eivät sitä ahmi. |
||||
|
|
17.12.2025 10:26 | Erkki Nuutio | ||
| Ensimmäiset moottorivaunut SVR tilasi jo vuonna 1914 Britanniasta. Katso esimerkiksi Hangon Lehti 29.7.1914 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/883537?page=2 ). Viitettäni Westinghousen vastaavien moottorivaunujen nettiaineistoon en heti löytänyt. Alkanut suuri sota (jossa valmistajat siirtyivät sotatuotantoon) ja omat tapahtumamme johtivat tilauksen peruuntumisen |
||||
|
17.12.2025 10:03 | Erkki Nuutio | ||
| Kiva kuva. Taitaisi pulmia syntyä jos pienoisrautatielle haluaisi saada tällaiset tunnelmanäkymät! Kun ne pienoisveturin piippuun tarjottavat savulaiteyritelmätkään eivät lainkaan vakuuta. Tarkkaan noudattaen palovarotoimia todetkaa joskus palavan kynttilän valtava vaikutus kuppiinne kaadettavan kahvin/teen höyryämiseen (kynttilän ei tarvitse olla edes samassa huoneessa). Vaikutus on seuraus siitä, että palava kynttilä levittää melko puhtaaseen huoneilmaanne suuren määrän pienhiukkasia. Nämä hiukkaset toimivat tiivistymisytiminä, joihin ilman kosteus tiivistyy ja muodostaa näkyviä höyrypilviä. Kynttilä toimii vastaavasti kuin aikanaan ns. Lontoon sumun (smog) pienhiukkaset, tai rakkaiden höyryveturiemme piiput. Pienhiukkasista monet ovat tarpeellisia (kuten hyvin pienet, esimerkiksi puiden synnyttämät). Muista on enemmän tai vähemmän haittaa. Kuitenkin niidenkin ansiosta ilmaston ääri-ilmiöiden esiintyminen oli ennen harvinaisempia kuin nykyisen puhtaamman ilmamme myötä (vaikka tietämättömät toisin väittävät). Esimerkiksi smogin yhteydessä ei kehity myrskyihin ja vastaaviin johtavia ääritilanteita, koska ilman saastasumu tulee liiaksi kertymättä alas jatkuvana happo-tihkusateena. |
||||
|
16.12.2025 09:53 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä ratapihakartta selvimmin näyttää VR:n Helsingin konepajan postitalon lisäämässä puristuksessa. | ||||
|
12.12.2025 15:59 | Erkki Nuutio | ||
| 50-luvulla ollaan tai viimeistään 60-luvun alussa (yleisvaikutelma, puhelinlinjat ei televisioantennia edes vauraamman talon katolla). Ratavartija majailee ratavartijantuvassaan ja resiina on resiinavajassa. |
||||
|
12.12.2025 10:22 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakuva: G.Siglin Lankkihatut kaksoisvedossa. Kiillotettuina lankkihatut olivat auringonpaisteessa todella kirkkaita. Niin kirkkaita, että etummaisen lankkihattu on sokaissut kuvaajan. Kuvan keleillä veturin lumiaurat palvelivat tuulenohjaajina hiekkapölylle. Sitä silloin riitti. Etu- ja sivuvihjeet yhdistäen on veturinnumeron alku 7 ja loppu luultavasti 3, siis 73 (2222, 1875). |
||||
|
|
11.12.2025 18:16 | Erkki Nuutio | ||
| Lentävä kalakukko jää edellä viitatussa vuoden 1939 lehtipakinassa vähintään lisäpaistamista tarvitsevaksi. Hallitseva nimitys oli pakinan perusteella Lentävä iisalmelainen. Jotkut luonteeltaan juonit kuopiolaiset yrittivät isomman oikeudella kaapata tämän junan. VR:n - RH:n valtuutusta tuskin näille oli ainakaan silloin annettu. Välillä me kaikki (paitsi ehkä nämä) jouduimme ammuskelemaan vihulaisia. Vasta vuonna 1953 nousi suursuosioon (tärkeilijät raivoon saanut) elokuva Lentävä kalakukko Reino Helismaan mieleenjäävin sanoin ja Esa Pakarisen - Severi Suhosen mainioin esityksin. Luulen että "virallinen" markkinointitaho, VR / RH kaiken aikaa vain nikotteli sivuun jätettynä. Kuopiolaista henkselinräiskyttelyä lienee kylläkin esiintynyt. |
||||
|
|
10.12.2025 13:57 | Erkki Nuutio | ||
| Tuntemamme tietäjä, Resiinan liikennepaikkahaku kertoo, että Rättimäen seisake perustettiin 15.5.1933. Aikahaarukka taitaa olla tarkentunut vuoteen 1933. |
||||
|
10.12.2025 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Homehavaintojen määrä taitaisi vähentyä, jos palkkaisimme rakennustarkastajat Britanniasta. Vai tappaako kivihiilten poltto takassa homeitiöt. Eiväthän homeitiöt menestyneet savusaunoissakaan. |
||||
|
10.12.2025 09:53 | Erkki Nuutio | ||
| Seinäjoki sinänsä sopii hyvin 637:n kulkemisiin. Onko Vaasan tallin päädystä täällä tai muualla valokuvaa? | ||||
|
|
10.12.2025 09:48 | Erkki Nuutio | ||
| Alikulku komeineen pylväskivineen näyttää juuri rakennetulta. Kivet ovat rakennuskäytäntöä, jota ei sodan jälkeen harrastettu. Sama pätee tien juuri rakennettuihin 30-lukuisiin tiekaiteisiin. Mikä kuvassa alikulkeva kapealta vaikuttava tie olikaan? Kallantie rakennettiin vuosina 1929-1931 (Soraa, työtä, hevosia - Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1860-1945 s. 275 (Tielaitos 1999, 509 s.) |
||||
|
09.12.2025 12:30 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten näkyy, notkon alla ollaan. Kuorma-autot kiihdyttivät mäeltä laskeutuessaan ja mäkeä lähestyessään. Tuota ruosteista vinoristiä tuskin edes havaittiin - edes aurinkokeleillä. Eikä pikkujuna heinän seasta helposti päässyt autoilijan näkökenttään (noin kolme kulmaminuuttia). Kesällä 1971 olimme lippujen kanssa tiellä tieliikennettä pysäyttelemässä. Vaivoin vältyimme joutumasta yliajetuiksi. Forssan ja muiden meitä suurempien voimien päätöksillä tämä ja Pilvenmäen tasoristeys oli paperilla jo tapettu. Meillä oli alussa tehoton yritystä saada eräs öljy-yhtiö tekemään oikealle puolelle huoltoasema. Sen kahvilasta olisi Finlayson-Forssan sähköpässin vetämä juna kuljettanut Jokioisten asemalle. Loimijoen silta oli silloin vielä käytössä. |
||||
|
09.12.2025 09:35 | Erkki Nuutio | ||
| Toivon taloudellista ja henkistä edistystä Bosnia-Hertzegovinan kärsineelle kansalle. Onhan maan infra ja talous romuna, selkeitä suuntaviittoja puuttuu ja etniset ristiriidat ja talousrikollisuus häiritsevät. |
||||
|
06.12.2025 18:08 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä Aamulehden kirjoitus 13.11.1938 Parkano -kuvan kera: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1953058?page=1 |
||||
|
06.12.2025 18:02 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä vihkiäisjunan matka 13.11.1938 Aamulehden mukaan: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1953058?page=1 |
||||
|
06.12.2025 14:03 | Erkki Nuutio | ||
| Wolfgang Leonhard: Vallankumous karkottaa lapsensa (Gummerus 1964, alkuperäisteos saksaksi julkaistiin v. 1954) s.9 : "Tuo kaikki oli kaukaisessa tulevaisuudessa. Nyt me toistaiseksi - oli aurinkoinen päivä vuonna 1935 - odotimme suomalaisella raja-asemalla junaa, jonka piti kuljettaa meidät Neuvostoliiton puolelle. Kellon tarkkuudella saapui pieni juna asemalle. Veturissa ja sen tenderissä oli sirppi ja vasara - meidän tunnuksemme, jotka sitä ennen olin nähnyt vain mielenosoituskulkueiden lipuissa! Olin kovin kiihdyksissäni. Veturin ohjaamosta kurkisti lämmittäjä, joka heilautti meille ystävällisesti kättään. Muutaman minuutin kuluttua olimme jo ylittäneet rajan. Beloostrovin [Valkeasaari] raja-asemalla toimitettiin tullitarkastus. Vaatteet ja elintarvikkeet eivät näyttäneet kiinnostavan tulliviranomaisia, mutta sitäkin tarkemmin tutkittiin kaikki kirjat. Vaikka meillä oli mukanamme miltei yksinomaan kommunistista kirjallisuutta, tullimiehet ottivat jokaisen kirjan yksitellen käteensä ja vieläpä selilivat muutamien sisältöä. Beloostrovista oli suora junayhteys Leningradiin, ja sieltä jatkoimme samana iltana matkaa Moskovaan." Hulluudesta todellisuuteen herättyään Leonhard pääsi Länsi-Saksaan, jossa kirjoitti muistelmakirjansa. |
||||
|
|
06.12.2025 09:54 | Erkki Nuutio | ||
| Vaasa: Tukeutuen viime päivien 637:n valokuvakeskusteluun, Eljaksen Vaasan/Seinäjoen varikkotietoihin 20/30 -luvuilta ja Vaasan raiteistokarttaan vuodelta 1933 ( https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16640.msg128674;topicseen#msg128674 ) pidän ilmeisenä, että 637 on ylläolevassa kuvassa Vaasan veturitallin kyljellä olevalla odotusraiteella. | ||||
|
05.12.2025 13:20 | Erkki Nuutio | ||
| Olemme yhtä mieltä bulldogin sopimattomuudesta joutsalaisen eteen jatkuvan harusjärjestelyn kanssa. Varsin sopimaton on bulldog (etenkin vuosien 1960-1964 lyhytohjaamoiset) TVH:n aurauksiin (mihin niitä siis myytiin ainakin 8 kpl). Myöhemmät lyhytnokkasisut (SR) olivat ihanteellisia aurauksiin (kuljettajanpenkin täytyy olla etuakselia taaempana, koska aurausta hallitaan kuljettajan reflekseillä lumitöyrästen kohdistaessa akselistoilta poikittais- ja kiertosysäyksiä). Ei ehkä varmistu mikä kuvan auto on, mutta siinä vaikuttaa olevan Kiitokorin ohjaamo. Sellaisia myytiin Sisulle ja Vanajalle, myös nokallisina. |
||||
|
05.12.2025 11:01 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestäni siten 1917 (viimeistään syksyllä) olisi todennäköinen vuosi. Kaiketi esittää valmistumista edeltänyttä tarkastusjunaa. | ||||