Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.09.2025 11:52 | Erkki Nuutio | ||
| Virkistävä kuvakulma. 555 otettiin käyttöön autonomian + maailmansodan aikaan 9.1915, edellisen loppupäässä ja jälkimmäisen alkupäässä. Sotasuhdanne ja täystyöllisyys vallitsi tällöin konepajalla eikä elintarvikepuutetta vielä suuremmin ollut. Vetopyörät kaiketi ehdittiin tuoda ennen maailmansotaa Saksasta (oliko vaihtoehtoja?) Ainakaan pyöränrenkaita ei taottu Suomessa. Ankarampaa aikaa oli Tv1-sarjan valmistuessa, eli vuonna 1917 ja vuoden 1918 alussa. Paikallaan ollessa on valtaventtiili kiinni, joten apulietsoimella virkistetään palamista lähtöä varten. Piipusta tuleva on paljolti savua, eli palamatta jääneitä kiinteitä hiukkasia. Valtaventtiilin avaus muuntaa savuveturin höyryveturiksi. |
||||
|
27.09.2025 21:16 | Erkki Nuutio | ||
| Osaavasti on lämmitetty kun höyryää työn ilosta. Ei turhaan savuta. Edustava kuva ilman kännykkäväkeä ympärillä! Tuttu Turun veturi 60-vuoden takaa, jolloin mieluusti kuljetteli pikajunat Tampereellekin, kuten muutkin Turun Hv1:t |
||||
|
27.09.2025 10:15 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä on todella häiritsevä kuva. Syväterävyyden yliampuva manipulointi , vaikka digitekniikka sen mahdollistaakin,on paha virhe. | ||||
|
25.09.2025 17:40 | Erkki Nuutio | ||
| HMVY on toistuvasti korjannut puukori-matkustajavaunuja kyvykkään eläköituneen kirvesmiehen johdolla. Tämän hetken tilannetta en tunne. Kokonaan uusia matkustajavaunun puukoreja ei kuitenkaan ole tarvinnut tehdä, koska puukorin runkokehikko säilyy varsin hyvin ja on hyvä lähtökohta korjauksille. |
||||
|
21.09.2025 18:21 | Erkki Nuutio | ||
| Viitattu Väylän dokumentti kyseisen allianssin toiminnasta on valaiseva ja tekee ymmärrettäviksi saavutettavia etuja. Valitettavasti eräät allianssit eivät toimi avoimin periaattein. Mätäpaise, kuten Tampereen Raitiotieallianssi (betoniallianssi) vahingoittaa kunniallisia alliansseja heittäessään korruptioepäilyksen varjon niitä kohtaan. Dokumentissa kuvattu allianssi suunnittelee hankkeen osatehtävät, huolehtii niiden tilauksesta ja valvoo toteutusta. Suunnittelukumppani on Kreate Oy. Allianssi selvittää mahdolliset toimittajat (alihankkijat) monivaiheisen selvittelyn kautta. Toimittajat valitaan lähtökohtaisesti aina Väylän järjestämän rehellisen kilpailutuksen kautta. Tampereen Raitiotieallianssi toimii toisin. Kuntalaisten (ja rehellisten kunnallispoliitikkojen) vaatimus on että tämä allianssi aikansaisi raitioteitä kuntalaisten liikennetarpeita ja kunnan julkituotujen kehitystarpeita palvelevilla tavoilla. Alusta lähtien tämä allianssi on toiminut toisin, päätarkoitus kiinteistäkenottelun edistäminen on tullut alusta lähtien selväksi. Raitiolinjojen erityiskohteet kuten sillat on tehty kustannuksia lisääviin paikkoihin ja niiden tilauksia ei näytä tehdyn avoimen kilpailun kautta - ei ainakaan julkistusten perusteella. Tässä tarkastelua vain siltoihin rajoittuen: 1/ Lielahti/Santalahti: Valmis vapautunut ratasilta Paasikiventien yli rikottiin pois. Vapautunut sillan liityntäraide, eli valmis vapautunut liityntäraide Lielahden aseman ohi jäi käyttämättä. Siten sujuva yhteys paikallisjuniin (ja myös Epilään) jäi saamatta. Tehtiin uusi silta yli Paasikiventien noin kilometriä aikaisemmin, jotta reitille voitaisiin - kiinteistökeinottelun edistämiseksi rakennuttaa suuri tekosaari (jää vuosikymmeniksi vaille käyttöä). Matkustajien valtaosan yhteys Lielahteen jätettiin tekemättä - on käytettävä liityntäbusseja niistä aiheutuvine lisäkustannuksineen ja viivästyksineen. Aiheutetut lisäkustannukset lukuisia kymmeniä miljoonia euroja, osa valtiolta. 2/ Savilinnantie/Sepänkatu: Raitiolinjan rautatieylitystä perinteisestä (luonnonmukaisesta) kohdasta Savilinnantien jatkeelta ei tehty (johon katuristeystä ei olisi tullut), vaan rikottiin pois Sepänkadun silta, ja tehtiin paikalle uusi silta (katuliikenne poikki pari vuotta). Raitiolinjan yhdistys katuristeyksen (ja Sudenkadun) kautta on surkuhupaisa. Matkustajayhteys Sepänkadun kautta (Savilinnnatiehen verrattuna) ei tuo etuja, mutta lisää jokaisen raitiovaunun kulkuaikaa pari minuutia. Aiheutetut lisäkustannukset jo tekovaiheessa muutamia kymmeniä miljoonia euroja, osa valtiolta. 3/ Muualle jo selvitelty vain kiinteistökeinotteluaikeilla selitettävissä oleva Alasjärven maisemasillan sisältävä hanke. Sitä koskevan julkisen rahan (vielä) saamatta jääminen on sen pysäyttänyt (mutta vain väliaikaisesti). |
||||
|
|
20.09.2025 16:02 | Erkki Nuutio | ||
| Näin itsekin arvelin. Eli että sivuuttavat (tavarajunat) kulkisivat raidetta 8. Erottaako jäteautolla testattu riukuaita sen Ratapihankadusta? Tulee melkoista jälkeä ja liekkejä, kaasua ja muuta kun aitaan törmätään niin, että se menee kumoon. |
||||
|
16.09.2025 21:03 | Erkki Nuutio | ||
| 1963 asfaltoitiin Forssan pääkadut - varmaan myös Rautatienkatu, joka kulki rautatieaseman sivuitse Hml-Tku -pikatien risteykseen. Rautatienkatu ymmärtääkseni kulki vielä 50-luvun lopullakin vain rautatieasemalle asti, ja siirtyi tämän jälkeen tasoristeyksellä rautatien toiselle puolelle. Ainakaan asafaltoitua Rautatienkatua ei kuvassa näy. Varikkopihaa ei ole vielä tasoitettu. Rautatieyhtiön 1963 laajentunut tavaralinjaliikenne Sisuilla ja bussiliikenne lähinnä Vanajiilla tarvitsi sitä varikkotarpeitaan varten. Asematalo ei mahdu kuvaan, vaan on on raiteiden vasemmalla puolella, niiden suunnassa noin 50 metrin päässä. VR myi kolme Move 21 -veturia Forssan rautatieyhtiölle 1960. Kuvausvuosi on todennäköisimmin 1961. |
||||
|
16.09.2025 18:13 | Erkki Nuutio | ||
| Kerroin tosiasioita, niinkuin aina. Mutta täyttä hiljaisuutta jotkut tietysti haluavat. Jotta hyvät betonikaupat eivät häiriintyisi. | ||||
|
|
16.09.2025 15:42 | Erkki Nuutio | ||
| Valitus kaataa tehdyn päätöksen vain jos on toimittu lainvastaisella tavalla tai loukataan jonkun oikeudenomistajan oikeuksia. Valitus ei kaada päätöstä joka on hölmö, tai jonka syy tarkoin salataan (esimerkiksi kiinteistökeinottelun suosimiseksi). Jarin viittaamat kaksi katujärjestelypiirustusta ovat opettavia tarkasteltaessa yhteisen rahan surutonta syytämistä. Ylemmässä kuvassa raitiotie koukkaa kaksiraiteisen maisemasillan kautta Teiskontien toiselle puolelle. Alemmassa kuvassa se siirtyy Linnainmaan sillalle vievän kadun keskelle, eli menisi raitiovarikolle varatun (?) kolmiotontin ohi. Liittymät tarvittaisiin sinnekin. Aiheutuu hankaluutta Teiskontieltä kääntyvän Luhtaankadun risteykseen ja myös Teiskontien (valtatien) liikenteelle. Kiinteistökeinottelu-selitykseen oletettavasti kytkeytyy koko tämä välialue, nimeltään vielä Pappilanpuisto. Jos ratikka vie alueen lävitse, rakennetaan raitiolinjan molemmin puolin kerrostaloja. Ahtaasti tuputetaan kuten Tampereella muuallakin (esimerkiksi Santalahti). Luontevampi, järkevämpi, nopeammin tehtävissä oleva ja halvempi raitiolinja kulkisi suoraan, siis puolta vaihtamatta Teiskontien sivun arvotonta hukkamaata pitkin Luhtaankadun valoristeykseen asti. Siellä vaihdettaisiin puolta tarvitsematta edes muuttaa Luhtaankadun risteyksen liikennevalojen ajoitusta. Raitiolinja vie silloin suoraan raitiovarikolle (ja liityntäpysäköinnille) varatun tontin kärkiosaan. Siitä jatketaan edullisesti tämän tontin sivua pitkin, sotkematta lainkaan Luhtaankadun risteystä tai Linnainmaalle vievää katua. Kehätien muodostaman kanjonin ylitykseern riittää erinomaisen halpa silta (vain kansi ja keskipilari tarvitaan). Muut kuin tamperelaiset luullakseni heti tajuavat mihin älyttömään Tampere tältäkin osin yhteisiäkin rahojamme syytäisi. Sekin raha on pois tarpeellisilta tie- ja raidehankkeilta, joita totisesti riittää! |
||||
|
|
16.09.2025 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakuva vaikuttaa vanhemmalta kuin 1964 ? | ||||
|
|
16.09.2025 10:29 | Erkki Nuutio | ||
| Aivan niin. 2028 on vaalit käyty ja hallitus vaihdettu. Piikki on jälleen auki ja Tamperetta suositaan taas rahankaadossa. Varmasti valtakunnan rahaa silloin riittää sillalle ja syntyvälle raitio- ja tieliikenteen turvallisuutta huonontavalle raidelinjaukselle. Valitus ajallaankin on yleensäkin kunnallispoliittinen muodollisuus. |
||||
|
|
15.09.2025 19:18 | Erkki Nuutio | ||
| Kirjoitin vastauksen, mutta sivusto ei suvainnut ottaa sitä vastaan, vaan hävitti palautumattomasti sen. Sivuston toimintavirhe tulee poistaa. Sivusto väittää perättömästi, että se ei saa yhteyttä. Ei se siitä huolimatta saa hävittää sanomaa, joka yritettiin lähettää!!! Joudun kai ottamaan varmuuskopion aina ennen sanoman lähetystä. |
||||
|
|
15.09.2025 14:46 | Erkki Nuutio | ||
| Tekosaari (arvioitu käytettävyys kiinteistökeinotteluun aikaisintaan 20 vuoden päästä) sekä hölmöjä ja kalliita (ainakin tuplahintaisia) siltoja on ratikalle tehty useita ja ainakin yhtä hölmöä ja kallista siltaa (Alasjärvi) tuputetaan, mutta voimanaruja vetelevät eivät halua ymmärtää, että tätä risteystä ei voi toteuttaa yhdessä tasossa. Ratikka TÄYTYY viedä tästä tunnelin kautta. Muuten liikenne menee tukkoon aina ruuka-aikoina. Katuruuhkat heijastuvat noin kilometrin päähän ja sotkevat keskustan autoliikenteen. Jalankulkijat ja pyöräilijät saavat myös kärsiä. Tämä lieneekin ollut risteyksen toteutustavan piiloperuste. Kuva itsessään on hyvä ja opettava. Autokorjaamoiden peltiosastoja täytyy vahvistaa hyvissä ajoin. |
||||
|
12.09.2025 10:38 | Erkki Nuutio | ||
| Veturi ja sen värit ovat kuvassa edustavia. Muu olisi hyvä häivyttää pois sekasotkuna. Häirikköarkkitehtuuri on Tampereen johtavien kiinteistökeinottelijoiden tilauksen mukaista. Rakennusmaan "arvo" on noussut ja päivän lehden mukaan vuokratonttien vuokrat korotetaan 5...20 kertaisiksi niitä uusittaessa. Samoin lehden mukaan valtakunnallisessa asumiskulujen vertailussa on Tampere kallistunut eniten - vain 5% vuodessa ! Vertailussa laskelmapohjana on omistustontti. Jos vuokratonttien vuokrien moninkertaistuminen olisi otettu huomioon, olisi tulos vielä surkeampi kaupunkilaisille (paitsi niille keinottelijoille). Muuttosuunta on Tampereelta poispäin. |
||||
|
07.09.2025 11:27 | Erkki Nuutio | ||
| Maastovanteiden tuntija en ole. Joka tapauksessa kuvan planeettapyöräkotelosta ulospäin oleva pulttikehä (siis sisempi pulttikehistä) on vakio 335 mm:n kehä kymmenelle pyörän M22 kiinnitysruuville. Ulompi pulttikehä on tosiaan sisärenkaallisen vanteen osiinsa laittamista varten 14.00-20 pyöriä käytettäessä. Ehkä kyse on tällaisesta: https://www.trovagomme.it/pneumatici/michelin/608211-michelin-14-00-r20-165j-xzlplus-pneumatici-nuovi-estivo.html Olettaisin vanteen olevan leveyssuunnassa kolmiosainen, mutta en ole tosiaan sisärenkaallisten maastovanteiden tuntija. Maantievanteet/pyörät ovat koko 1972 alkaneena aktiiviaikanani olleet jakamattomia, sisärenkaattomia ja myös vyörenkaallisia (R). Työkone/traktorivanteet ovat kamala vanhahtava sekasotku, josta olen pysytellyt etäällä. |
||||
|
|
05.09.2025 18:44 | Erkki Nuutio | ||
| Masin pyörännapojen napavälitykset (3 planeettapyörää kussakin) näkyvät edustavasti. Planeettakoteloiden kansi ei tuonut ulkonemaa renkaan ulkosivuun nähden (päinvastoin kuin kehnommissa maastoakselistoissa). Maavara veto/tasauspyörästön kohdalla 400 mm (napavälityksen ansiosta vetopyörästö on pienihalkaisijainen), muualla 680 mm 14.00-20 tai 14.00 R20 renkailla. Näitä akselistoja (BEA, BTA) toimitettiin Scaniallekin lyhytikäisen yhteistyösopimuksen myötä 1970-luvun loppupuolella.. Tämäkin SISU SA-150 VKH oli hyvin kotimainen auto moottorin ollessa Valmet 611 CSBA (150 kW / 695 Nm). Valtion sijoitusyhtiön hankittua tuoreesti Uudenkaupungin autotehtaan, on lehdistö spekuloinut että SISU GTP:tä voitaisiin tehdä siellä (KL 2.9.25 pääkirjoitus) jos niin sovitaan osapuolten kesken. Tavoite olisi tietysti tuotannon lisäys ja valmistuskustannusten alentaminen tuotantotekniikan myötä. |
||||
|
31.08.2025 20:05 | Erkki Nuutio | ||
| Eräs Sakkolan prsaiden myyntimatka: (Oriveden Sanomat 6.4.1939 s.4) Sakkolan porsaita myytävänä 60 kpl tavarajunasta t.k. 13 p. Lyly klo 8.50, Korkeakoski 9.30, Hirsilä 10, Oripohja 10.30, Orivesi 11, Siitama 12. Porsaat isoja Sipiläinen. |
||||
|
31.08.2025 18:21 | Erkki Nuutio | ||
| Oriveden Sanomat 6.4.1939 s.4 : Sakkolan poirsaita myytävänä 60 kpl tavarajunasta t.k. 13 p. Lyly klo 8.50. Korkeakoski 9.30, Hirsilä 10, Oripohja 10.30, Orivesi 11, Siitama 12. Porsaat isoja Sipiläinen |
||||
|
28.08.2025 15:49 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos kysymyksestä. Kirjoitin vastauksen, jonka yritin lähettäkin. Vorg-hallinto kuitenkin väitti etten ole kirjautunut ja hävitti vastaukseni. Voisiko hallinto tehdä sellaisen parannuksen, että kirjoitetun saisi takaisin esille. Nykyisellään se katoaa palautumattomasti. |
||||
|
|
28.08.2025 09:38 | Erkki Nuutio | ||
| On vahva korrelaatio teollisuutemme valtavan supistumisen ja samaan aikaan 80-luvulla kiinteistökeinottelun ja hallinnon valtavan paisumisen välillä. Vuosikymmeniä palvelleet rakennukset saivat mennä muutamien vuosien aikana muodottoman betonisaastan tieltä. Suuri osa betonisaastasta on jo korvattu uudemmalla betonisaastalla. Noin 90% näistä investoinneista on ollut tuottamattomia. Ne ovat keskeinen syy krooniseen taloutemme pysyvään taantumiseen. |
||||
|
28.08.2025 09:21 | Erkki Nuutio | ||
| Ehditkö ottaa eilen kuvan Hämeenkadulta kun koko katu alusta loppuun ja Hatanpään valtatiellekin haarautuen oli aukotonta paikoilleen juuttuneiden raitsikoiden ja bussien jonoa. Tämä matkaosuus taisi viedä yli tunnin. Mutta kaiken tamperelaisnössykät sietävät. Saa nähdä koska Tampereen touhuiluun tulee jotain tolkkua. Ulkopuolelta tarvitaan täysjärkinen nykyisten porstuamestarien sijaan. |
||||
|
26.08.2025 10:17 | Erkki Nuutio | ||
| Taidokasta ja tunteella vahvistettua pienoismallityötä. Muovi ei kiiltele ja säistäminen on luonnollisen uskottavaa. Valitettavasti ei ole viikonloppumatkan etäisyydellä, mutta onhan toki jotain matkatoimistomatkoja Taiwaniin ja kulkuyhteyksien ja majoitusten nettitarjonta lienee ihaN kelvollista. Tarvitaanko Taiwaniin viisumi? Ovatko katuviitoitukset myös englanniksi, ettei eksy. Taitaa tosin nykyään olla kävelijöillekin navigaattoreita. |
||||
|
20.08.2025 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen kuva, mutta ylipitkää junaa on vaikea hahmottaa. Onko veturi vain edessä vai myös takana? Voiko ylipäätään vetureita olla edessä ja takana? |
||||
|
19.08.2025 13:49 | Erkki Nuutio | ||
| Joka toinen Saksan paikka jossa olen asioinut on au (Glauchau, Wildau, Augsburg jne jne) ja joka toinen Saksan paikka jossa en ole asioinut on au (Lindau jne jne). Jos ne kaikki ennallistettaisiin takaisin auiksi, taitaisi olla töitä vain paimenille ja vastaaville. Niinhän oli tarkoituskin Rooseveltin Morgenthau-suunnitelmassa vuodelta 1944. Suunnitelman oli valmistanut valtiovarainministeri Morgenthaun korvaamaton osastopäällikkö Harry Dexter White ( https://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Dexter_White ) Roosevelt (tyypillisesti) peruutti hyväksynnän kun toteutettava, mutta vielä salailtu suunnitelma vuosi julkisuuteen ja nosti USA:ssa arvostelumyrskyn. Harry Dexter White oli yksi monista KGB-agenteista Roosevetin hallinnon yläportailla. Sisältöohjeet Morgenthau-suunnitelmaan White sai KGB-yhteyshenkilöiltään, eli Moskovasta. |
||||
|
12.08.2025 20:53 | Erkki Nuutio | ||
| Juha, ehkä voisit tarjota rautatiekuvat Oriveden-Jämsän suunnan paikallislehteen henkilöitä koskevalla tunnistuspyynnöllä, kertoen oletusajankohdaksi 1939 ja oletuspaikaksi Orivesi-Jämsä ratatyömaa. | ||||
|
12.08.2025 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän tämä olisi Orivesi - Jämsä -rautatierakennuksen alkuvaiheilta kevättalvelta 1939. Rapaiseen korpeen ei ammattivalokuvaajaa todennäköinsesti tilata. |
||||
|
|
12.08.2025 10:32 | Erkki Nuutio | ||
| Varteenotettava mahdollisuus on Oriveden - Jämsän ratarakennus. Sen varsinaiset työt alkoivat vuoden 1939 alussa. Jos se olisi kyseessä, olisi kuva alkusyksyltä 1939. Pori- Haapamäki -ratarakennus on epätodennäköisempi mahdollisuus. Kuva vaikutelmaltaan kelpaisi kyllä vuodelle 1939. |
||||
|
|
11.08.2025 21:58 | Erkki Nuutio | ||
| Teräskauhaiset lapiot, useita kuuppavaunuja. Voi olla 30-luvun alkupuoltakin. Eikö keskellä olevalla radanrakentajalla ole sellaiset jatsarisaappaat (jatsareihin viitattiin alkuvaiheen Leyland 0.400 -märkäputkimoottorien lommahtaneiden sylinteriputkien yhteydessä) ? |
||||
|
11.08.2025 21:41 | Erkki Nuutio | ||
| H-vaunu 65725, teräsrunkoinen. SVR 1862/1912 II s. 428 näyttää samankaisen H:n 65914. Hki-Hml -radan puurunkoiset brittityyliset avovaunut olivat sarjaa Ha ja tämä sarjaa Hb, vaikka pelkkä H on maalattu. Tehtiinkö näitä jo Pietarin rataa varten? Hauskasti yksi päätypylväs on hattutelineenä: huhkiessa tuli hiki. Parrujen pituus on noin 7,5 m. Mikä käyttökohde? Ajoitus lienee 20-luku. |
||||
|
10.08.2025 21:24 | Erkki Nuutio | ||
| Epävarmuutta toi se että peltikatos taustalla on 70-luvulta (kuvassa siis melko uusi) ja itse asustin 72-79 Helsingissä (ja lopuksi Kankaanpäässä ja Raumalla). Oletan että katos liittyi Pinninkatu 86:ssa olleeseen toimitaloon (autoliike ja -korjaamo) jonka Kehruukoulunkatu sittemmin jyräsi. Toimitalon rakennutti Autosilta Oy (1961). Tämä myi sen Veholle (1964), joka myöhemmin myi sen Helkamalle, joka vuokrasi sitä piiriedustajilleen. Peltikatos tehtiin Vehon tai Helkaman aikana, ja se oli kaiketi vaihtoautojen suojaksi. Lähde lähinnä: Toivo Blom Tampereen autoliikkeiden ja -korjaamoiden historiaa (TATY , 2002) |
||||
|
10.08.2025 12:24 | Erkki Nuutio | ||
| Pietinen taisi kokea tasoristeyksen turvattomaksi kun vapaa näkyvyys oli noin 10 m ja puomit ja varoitusvalot tyystin puuttuivat. Selvinneenä hengissä tasoristeyksen ylityksestä hän päätti ottaa kuvan lähettääkseen sen silloiseen Väylävirastoon pyynnöllä, että tien vasemmalla [!] puolella oleva varoitusmerkki maalattaisiin pellon väristä paremmin erottuvalla maalilla. |
||||
|
|
10.08.2025 12:10 | Erkki Nuutio | ||
| En tunnista kuvauspaikkaa. Onko se hiilten vyörytyslaitoksen ohi kulkeneen raiteen päässä (jolloin se olisi ollut vastapäätä Vaasan radan toisella puolella ollutta Tampereen Saippuan rakennusta) ? | ||||
|
09.08.2025 19:33 | Erkki Nuutio | ||
| Niin oli, mutta mm. kääntyvä jänne on muutettu ehkä kahdestikin läppäsillaksi. Sillan kuvissa on vuodelta 1929 on matkustajavaunu tippuneena auki unohtuneelta, vielä tällöin kääntyvältä jänteeltä. Ratapihakaavio ei valota vesistön laajuutta, vaan rajoittuu sillan lähistöön. Uimaharjun ratapihakaavio 1923 on tässä https://vaunut.org/kuva/152083?paik=Uimaharju . En ole tämän suunnan tuntija, joten päätykää vapaasti Punkaharjuun,kun siltä vaikutt6aa. |
||||
|
|
09.08.2025 19:01 | Erkki Nuutio | ||
| Mitenkä olisi Uimaharju Joensuu - Nurmes -radalla- SVR 1862/1912 s. 283 mukaan ainoa ristikkosilta-tyyppinen kääntösilta ( https://vaunut.org/kuva/166926?paik=Uimaharju ) ? Maantiede on varsin sopiva, vaikka 1923 kaavio on liian vanha. Teitä on muutettu 1930-lukuun tultua. Korjasin W11:n tekemät painovirheet. W11 on kertakaikkinen paska Levovo -paskan yhdistelmänä. Verrattuna W7 + Acer tulee ajankulutus AINA noin kolmiskertaiseksi. Joka kerta. |
||||
|
08.08.2025 10:44 | Erkki Nuutio | ||
| Kerrotko mistä kirjasta (lähteestä) kuva on. Olettaen että kuvassa on 27 Preussin jääkäripataljoonan upseereita/aliupseereita ja suomalaisjääkäreitä, siirtyivät nämä Missejoen taisteluista Libau/Liepajaan 12.1916. Siellä olleesta majoituksesta he siirtyivät 2.1917 torjumaan venäläisläpimurtoa Aa-joelle 2.-3.1917 ja sen jälkeen Tukkumissa ja sen lähirintamalla. Liepajaan paluu oli 2.1918 , jossa pataljoona hajotettiin 13.2.1918 Suomeen paluuta varten. Mahdollisesti kuva on junamatkasta Misse-joelta (Aa-joen sivujoki) Liepajaan, jolloin ajoitus oli 12.1916. On varmaan liian rohkea arvaus, että ovensuussa vasemmalla seisomassa olisi Majuri Bauer, pataljoonan komentaja (syksy 1916-11.1.1917). Nykkyinen nimistä paikkaa en löydä. Aa-joki (Lielupe) laskee Riianlahteen ja on Riian ja Jurmalan puolivälissä. |
||||
|
02.08.2025 14:35 | Erkki Nuutio | ||
| Ns. edistysmielinen osuusväki erosi vuonna 1916/17 SOK:sta ja perusti aatteelliseksi järjestökseen KK:n (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto) ja tukkuliikkeekseen OTK:n (Osuustukkukauppa). Alueelliset työväenosuusliikkeet (kuten Helsingissä Elanto ja Tampereella Voima käyttivät näiden palveluja ja mieluusti myivät OTK:n teollisuuslaitosten tuotteita (kuten OKA-kahvi, tulitikut). OTK:n pääkonttori oli Helsingin Sörnäisissa Elannon pääkonttorin vierellä. Osuusliikeistä on jäljellä alunperinkin puolueettomasti toiminut Elanto (viisaana johtajanaan Väinö Tanner), jonka Ylermi Runko pelasti joutumasta EKA:n kautta kadotukseen. Tällä poikkeuksella kaikki meni torveloitten johdolla. Näin kai kävi Turussakin? |
||||
|
01.08.2025 13:41 | Erkki Nuutio | ||
| Itsenäisyyden alkuvuosien kortissa on oheisen kuvan suomi/venäjä -nimikilpien sijasta vain keskellä Kuokkala -nimikilpi. | ||||
|
|
01.08.2025 13:29 | Erkki Nuutio | ||
| Radan varrella -kirjan mukaan alkuperäinen asemarakennus (Nylander) oli vuodelta 1889 ja laajennus olisi tehty vuonna 1904. Termosen postikorttikirjassa Junalla Pietarista Kivennavalle (2008) on useita kortteja rakennuksesta. Niiden ajoitus perustuu lähinnä kortin kulkuvuoteen. Vuoden 1903 kortissa on vain tuo alkuperäinen pieni rakennus. 1910-luvun korteissa vanha ja isompi uusi rakennus ovat rinnakkain. Niinikään 1910-luvun kortissa (autonomia-ajalta siis) on alkuperäinen pieni rakennus jo poistettu ja vain siistiytynyt uudempi on jäljellä. Yllä oleva kuva on 1900/1910-luvulta (autonomia-ajalta). Alkuperäistä pienempää rakennusta ei ole vielä poistettu. Ajoittaisin kuvan vuoden 1907-1910 vaiheille. Oikeassa reunassa taustalla on liikerakennus ja sen liikekyltti. |
||||
|
01.08.2025 10:27 | Erkki Nuutio | ||
| Mieleeni tulee muutama samanluonteinen miete : 1/ Atlannin julistus (Atlantic charter), jonka Roosevelt ja Churchill kyhäsivät 8.1940. Siinä sitouduttiin kaikkeen hyvään (deomokratia, ei valloituksia, sananvapaus ja muut kansalaisvapaudet) taisteltaessa roistovaltioliittoa (Saksa + Neuvostoliitto) vastaan. 2/ USA:n Lend-Lease -lait kohta tämän jälkeen, joissa USA lupautui demokratioiden asevarastoksi (Arsenal of Democracy) - käytännössä toimittamaan aseita ja muuta ilmaiseksi konkurssitilaan joutuneen Britannian sortumisen välttämiseksi. 3/ Neuvostoliiton jouduttua liittolaisensa hyökkäyksen kohteeksi, se hyväksyttiin "demokratiaksi", minkä vakuudeksi se juhlallisesti sitoutui noudattamaan kaikilta osin Atlannin julistusta. Sopimuksen allekirjoitti NL:n nimissä Molotov, kuten oli allekirjoittanuti NL:n nimissä Molotov-Ribbentrop sopimuksen pari vuotta aikaisemmin. 4/ Roosevelt ja Churchille eivät piitanneet siitä, että hyväksymällä ehdoitta NL:n he nollasivat kaikki Atlannin julistuksen velvoitukset. 5/ Roosevelt siirsi Lend-Lease -ohjelman massiiviset ilmaiset ase- ja muut toimitukset erityisesti NL:n tueksi ilman mitään rajoituksia. Etenkin tämän johdosta NL:sta tuli 1944/45 mennessä Euroopassa sotilaallisesti ylivoimainen ja väkeä heillä riitti kuolijoiksi. 6/ Jaltassa Stalin, Roosevelt ja Churchill vahvistivat 100% Stalinin sanelemat, paljolti näillä lahja-aseilla tehdyt valloitukset - siis mm. Suomen silpomisen ja rankaisemisen sotakorvauksilla, Itä-Euroopan orjuuttamisen, Königsberg/Kaliningradin lahjoittamisen, omien sotarikollistensa vapautumisen vastuusta ja palkitsemisen ja lopuksi sellaisen YK:n perustamisen, jolla ei ole mitään virkaa. 7/ Roosevelt on maailmanhistorian surkuteltavin tomppeli. Vaikka ei itse murhannut, hän teki typeryyydellään ja USA:n voimavaroilla mahdollisiksi Stalinin (ja kumppanien) suunnattomat rikokset etenkin Euroopan maita ja kansoja (myös omiaan) kohtaan. Samoista syistä johtuen hän oli myös mm. päävastuullinen Maon Kiinan voittoon kansallisesta Kiinasta. 8/ Käytettävissä olleista huonoista vaihtoehdoista Suomi valitsi ainoan oikean kesäkuussa 1941. On surullista että lähinnä sotilastiedustelun ja puolustautumisstrategian pettämisen sekä joidenkin väsähtäneiden päämaja- ja rintamakenraalien lepsuilun sekä peluripoliitikkojen vuoksi neukkuja ei saatu pysäytettyä hyvissä ajoin ennen Viipuria. Rintamalinja määräsi täälläkin likimäärin lopullisen rajan asettumisen. Stalinilla oli kiire Berliiniin. |
||||
|
30.07.2025 17:42 | Erkki Nuutio | ||
| Tuossa romuina takaisinostettujen veturien jonossa vuonna 1925 oli myös 332 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889564?page=23 (Suomen Kuvalehti 3/1925 s.23) Etummaisena jonossa on Baldwinin valmistama G7/Sk4 306, joka on saanut pitää nokkakilpensä |
||||
|
|
30.07.2025 07:49 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä 332, kaikki messinkiosansa menettäneenä ostettiin takaisin Leningradista (Pietarista) vuonna 1925. Se luonnollisesti tarvitsi uuden suorakaiteen muotoisen nokkakilven, jollaisia tuli käyttöön vuodesta 1928 alkaen. | ||||
|
|
29.07.2025 20:27 | Erkki Nuutio | ||
| Ilmeisesti useimmat Richmondin tekemistä vetureista menettivät komean pyöreän numerokilpensä kai 30-luvulla (kuten 293 ja jopa näyttelyveturi 300). Täällä vuoden 1928:n kuvassa on 296:lla vielä pyöreä kilpi. Johtuiko tämä pyöreän kilven hennosta kiinnityksestä, vai otettiinko kilpiä kenties eläkkeelle lähteneille muistolahjoiksi. 245:n pyöreän Baldwin -kilven takapuolella oleva sisäkierteellinen napauloke oli murtunut juuresta, eli kolhujakin tulee. Murtumakohta oli hitsaustaiteiltu kuntoon. Tunnelmallinen kuva! Halkoja poltetaan puhtaan taloudellisesti - vain untuvavalkoinen höyry levittäytyy piipusta. |
||||
|
27.07.2025 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Toisen vasemman puolen talon (noin vuodelta 1958) siipiosassa oli Tampereen Säästöpankki. Sinne nöösitkin avasivat talletustilinsä. Kas kun investoinnit maan hyväksi tehtiin oman kansan säästöjen voimalla. Ei sijoitettu (ehkä perintörikkaat sijoittivat) keinotteluun. Talossa oli myös Saarisen K-kauppa. Sitä ennen ja osin jälkeenkin 5 litran maitotonkkaa kiikuteltiin Osl. Voiman ruokakauppaan Herkkuja olivat tuore kuohkea ranskanleipä, ehkä vähän teemakkaraa siivuina ja korkeintaan pari lakritsipötköä. Oikeanpuoleiset puukerrostalot ovat 30-luvun lopulta ja 40-luvulta, edempänä Härmälän koulu ja kirjasto noin vuodelta 1954. Nuolialantie ei ollut paraativäylä, vaan noin 100 m vasemmalla oleva/ollut Lentokonetehtaantie. Sitä pitkin rollikka kulki ja sen varrella pankintaloa vastapäätä asuin 1949-1961. Härmälänojan silta tien päässä oli ainoa tiereitti Pirkkalaan. |
||||
|
26.07.2025 14:50 | Erkki Nuutio | ||
| Kunnianosoituksena vuorineuvos Berndt Grönblomille (1885-1970): DI Berndt Grönglom toimi ensin öljyteollisuudessa Bakussa. Vuonna 1912 hän perusti Suomen Öljytehdas E.Grönblom Oy:n ja oli tämän toimitusjohtaja 1912-29. Hän perusti vuonna 1914 Elektrometallurgiska Ab:n vuonna 1914. Pienet sähkösulatot olivat Imatralla ja aluksi myös Nokialla. Päätuotteet olivat pii- ja harkkorauta. Imatralla naapurina oli puuhioma Oy Vuoksenniska Ab. Yhtiöt yhdistyivät vuonna 1933 Oy Vuoksenniska Ab:ksi, johdossaan Berndt Grönblom. Yhtiö rakensi Imatran Rautatehtaan, jossa rauta- ja terästuotanto alkoi vuonna 1937. Tärkein raaka-aine oli Outokummun kiisutuhka. Myöhempiä hankkeita olivat kaivokset (Mätäsvaara, Haveri , Jussarö) sekä Turun Rautatehdas ja Oy Koverhar Ab. Kiskojen valssaus alkoi Imatralla vuonna 1937. Imatran Terästehdas siirtyi Berndt Grönblomilta Oy Ovako AB:lle. Se jatkaa vaativien erikoisterästen toimittajana https://fi.wikipedia.org/wiki/Ovako_Imatra |
||||
|
26.07.2025 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| 1930-luvun loppupuolella alkoi silloisten pääteiden talviauraus TVH:n toimesta erityisesti linja-autoliikenteen mahdollistamiseksi. Opastusta varten oli mm. kirja Vuoristo - Hallenberg Talviajotiet (WSOY, 1937, 333 s.). Tarjolla olleet, etenkin kotimaiset kärki- ja muut aurat (mm. Tiekone, Lokomo, ATA, Ahjo) ja moottoritiehöylät (Lokomo, Tiekone) esiteltiin valokuvin ja piirustuksin yli sadalla sivulla. Rikollisvaltiota vastaan käytyjen sotien vuoksi pääsivät talviauraukset uudelleen käyntiin lähinnä vasta 1950-luvun alusta. Sitä ennen eivät vakavat rengas- ja muut puutteet juurikaan mahdollistaneet linja- ja kuorma-autoliikennettä kaupunkien välillä. Eli se oli VR:n kultakautta. Lapsuudessani 1950-luvulla olivat kadut Tampereella hyvin aurattuja Lokomon Tiekarhuilla. Silloiset kuorma-autot olivat heikkoja ja hentoja raskaampaan auraukeen kärkiauroilla ja ns. alusteriä ei edes tunnettu. |
||||
|
21.07.2025 19:43 | Erkki Nuutio | ||
| Kori vaikuttaa suorakylkiseltä tai liki suorakylkiseltä, eli se lienee muutettu nykyaikaisemmaksi uudistamisensa yhteydessä. Ei Pfluginkaan kori kestä sataa vuotta. |
||||
|
21.07.2025 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Olen yrittänyt hahmottaa rakennuksia kuvassa. Vaikuttaa siltä takimmainen rivi konepajan rakennuksista on jo aiemmin purettu ja tilalla on matkustajavaunujen säilytysraiteita. Etuoikealla näkyvän pitkänomaisen rakennuksen täytynee olla konepajan alkuperäisen päärakennuksen takaosa. Sen edustalla ollut varsinainen päärakennus on jo purettu (muistelisin vuotta 1960). Postitalon etupuolella lienee paja vuodelta 1892. Siitä oikealle Eduskuntatalon suunnassa lienee vanha valimo vuodelta 1878. Näiden kahden rakennuksen välissä on uudempi, mahdollisesti konttorirakennus. Uudemman valimon oli tarkoitus lopettaa toimintansa vuonna 1962. Siellä muutama vuosi sitten poistunut TTKK:n metallurgian professori Kettunen teki diplomityönsä valuraudan liekkikarkaisusta (vaununpyörät). Kuvassa rakennusta ei ole. Rakennusten etupuolella on purettujen konepajarakennusten kohdalla matkatavaravaunujen lastauslaitureita ja -raiteita. Postitalon tonttikin lienee takaosaltaan syönyt konepaja-aluetta. Jaha, täytyy lopettaa ennen kuin W11:n tekoäly tuhoaa jälleen kirjoitetun. |
||||
|
19.07.2025 10:56 | Erkki Nuutio | ||
| Onko Turussa (ollut) öljynjalostamo? | ||||
|
19.07.2025 10:47 | Erkki Nuutio | ||
| Venäjälle vuonna 1918 paenneita punaisiamme sijoitettiin melko pian BUJ -nimiselle rautatiepaikkakunnalle. Mahtoivat osaksi majoittua mukaan otettuihin SVR:n matkustajavaunuihin. Olo ei ollut auvoista ja johti vähitellen paluumuuttoihin niiden osalta, jotka eivät luulleet saavansa ankaria rangaistuksia. Tämä oli tietysti tiedossa BUJ-66:n kuljettajalle, ehkä joillekin muillekin. Vaikkakin yhä etäällä kuvauspaikasta Punkaharjusta, totean vielä että punasuomalaiset yhä muistetaan Bujissa : https://en.wikipedia.org/wiki/Buy,_Kostroma_Oblast . Buy on eräs (englantilainen) translitterointimuoto. Buj on Suomessa käytössä ollut sellainen. |
||||
|
17.07.2025 10:22 | Erkki Nuutio | ||
| Mukava on kuljettajan huristaa lähes tyhjällä vaunulla ja tehdä pakolliset pysähdykset käytännössä tyhjien pysäkkilaiturien kohdille. Eipä tuolta metsästä ihmisiä löydy ja oravia ei oteta kyytiin. On toteutettu keinottelijaveljien Valtuuston nuijattaviksi määräämät päätökset raitiotiestä kauas minne taloja ei vielä vuosiin noussut. Samalla golf/keinottelijaveljet ovat kielsivät ratikkayhteydet itä-tamperelaisilta ja kangasalalaisilta. Yhä kieltävät ainakin kymmeneksi vuodeksi. Jos yksin golfmailan heiluttelu ei riittäisi esteenä, suunniteltiin Alasjärven nurkalle ratalinjausta huonontava silta (ehkä 20 Meur). Sen toteutuksen kai pysäytti kaupungin ajautuminen talouskatastrofiin ja veronmaksajien pako naapurikuntiin. Tähänastinen kaupungin oman suoran ja epäsuoran ja tytäryhtiöidensä kautta tekemän sijoituksen suuruutta ei haluta kertoa. Haarukka on yli 500, mutta ilmeisesti alle 1000 MEur. Osinkoja investoinneista ei persnettoiselle kaupungille sen 100 Meur vuosialijäämän vähentämiseksi ole annettu. Maltillisellakin osinkotasolla se olisi noin 30 MEur vuodessa. Lisäksi Härmälän linjan teosta aiheutuu suuri lisärahoitustarve vuosiksi. Joten kuvaaja nauttikoon kuvaamisesta! Maksu seuraa aikanaan. |
||||
|
15.07.2025 10:40 | Erkki Nuutio | ||
| Romanov-perillisten sivu asiasta: https://www.romanovempire.org/media/the-borki-train-disaster-october-29-1888-e6e1ba Hurjia väitteitä sisältävä anarkistisivu asiasta: https://assassinscreed.fandom.com/wiki/Borki_train_disaster |
||||