201-133365 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 01.11.2025 22:09 Petri Nummijoki  
  Varmastikin turvalaiteasentajat majailivat sen aikaa, mitä ko. työmaa kesti. Tietysti sen jälkeen saattoi tulla siirto toiselle työmaalle. Mutta eikös täällä hiljattain ollut dokumentti, jonka mukaan sodan jälkeen oli VR:n makuuvaunuista osa varattu Helsinkiin asuntovaunukäyttöön, koska pääkaupungissa oli niin ankara asuntopula? Sellaisissa varmaan asuttiin tarvittaessa pidempiaikaisestikin. Juuri nyt ei muistu mieleen, missä ko. keskustelu oli.
kuva 01.11.2025 21:51 Petri Nummijoki  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/144917 yhteydessä oli aikaisemmin jotain keskustelua.
kuva 01.11.2025 21:36 Petri Nummijoki  
  Satunnaiselle vastaantulijalle asia tietysti onkin yhdentekevä mutta nyt ollaan rautatieharrastajien sivustolla. Junien aikataulujen laatimisen kannalta oli ennen olennaisen tärkeää, mitä miniminopeutta veturi pystyy nousussa ylläpitämään. Jos joku on kiinnostunut vanhoista aikatauluista niin todellakaan ei ole samantekevää, oliko nopeus 5 km/h vai 50 km/h.
kuva 01.11.2025 21:12 Petri Nummijoki  
  Ensimmäiset sarjavalmisteiset Dr16-veturit (numerosta 2805 alkaen) otettiin aktiivikäyttöön vuoden 1991 alkupuolella eli lähes 35 vuotta sitten. Koska veturisarjan käyttö ei ole vieläkään täysin päättynyt niin en osaa pitää sitä turhana sarjana, vaikka tietenkään niitä ei olisi kannattanut tilata, jos etukäteen olisi voinut arvata kokonaismäärän jäävän 23 yksilöön.

Voitanee myös katsoa, että Dr16 oli ainakin ensimmäiset 15-20 vuotta käyttötarkoitukseensa varsin hyvin soveltuva veturi. Esim. Sm3 tai Dm12 ei kai oikein ole lunastanut niihin asetettuja odotuksia koskaan, vaikka niillekin sinänsä käyttöikää on jo kertynyt.

Mitä "kävelyvauhtiin" tulee niin ainakin itse kannattaisin, että vanhoissa asioissa pyrittäisiin jonkinlaiseen täsmällisyyteen siitä syystä, että takautuvasti ei esim. voi käydä mittaamassa, miten entisaikojen juna kulki. Silloin on riski, että joku ymmärtää kävelyvauhdin oikeasti tarkoittavan 5 km/h eikä niin, että se olikin 50 km/h, joka pyöristyi kävelyvauhdiksi.
kuva 01.11.2025 19:19 Petri Nummijoki  
  Se varmaankin päti myös tuossa päivän 2.6.2000 ajossa, että ennen Urjalaa ei ole tarvinnut pudottaa tehoja pois lukien Aurassa ollut hidastus sekä Loimaan ja Humppilan pysähdykset. Urjalan jälkeen kilometrien 165-158 väli meni aikaan 3 min 21 s, joka vastaa keskinopeutta 125 km/h.
kuva 31.10.2025 23:17 Petri Nummijoki  
  Oliko tuo Dr13-kokemus (eli Urjalassa saavutettiin ensimmäisen kerran 120 km/h) peräisin ajalta, kun Kyrössä tehtiin turvalaitetöitä 1999 tai vaihtoehtoisesti siellä on ollut joku muu nopeusrajoitus? https://vaunut.org/kuva/60834 Sellaiseen tilanteeseen tuo sopii hyvin. Mutta jos Auran hidastuksien jälkeen latu oli auki Loimaalle asti kuten 2.6.2000, jolloin Dr13 2349 veti 14-vaunuista P821:tä niin kyllä se vauhtiin pääsi vielä ennen Loimaata. Kilometrien 221-211 väli meni tolpista mitattuna aikaan 5 min 7 s, joka vastaisi keskinopeutta 117 km/h ja neljä nopeinta kilometriä tuolla osuudella aikaan 30 s eli tasan 120 km/h. Loimaahan on noin kilometrin 209 kohdalla.
kuva 31.10.2025 20:13 Petri Nummijoki  
  Mielenkiintoisia ovat kyllä Ylen artikkelin muutkin filmit, että ei siinä mitään. Hr12-veturin 2231 vetämä juna on veturin puskinmerkinnän perusteella P67 mutta millähän aikataulukausilla siinä oli postivaunu mukana? Olisiko huono arvaus, että Tampereen aamupostijunan H47 jäätyä kesäaikataulun 1961 myötä enää Riihimäen ja Tampereen välille (Helsinki-Hyvinkää-osuudelle tuli tilalle Lättähattujuna), siirrettiin päivän ensimmäinen postivaunu Tampereen suuntaan kulkemaan junalla P67?
kuva 31.10.2025 19:32 Petri Nummijoki  
  Juuri sitä tarkoitan, että Dr12-veturin tulkitaan helposti olleen hidas aina, jos katsotaan vain 1980-luvun näkökulmaa, vaikka uutena se mahdollisti monessa tapauksessa aikataulujen nopeuttamisen aikaisempaan verrattuna.

Kävelyvauhtiin pikajunan nopeus ei kyllä ole pudonnut. Mäkilähtökokeissa Hr12/Dr12 sai 1300 tonnin tavarajunan 19-23 km/h vauhtiin junan ollessa lähtötilanteessa pysäytettynä 12,5 ‰ nousussa eli tämäkin on aika paljon yli kävelyvauhdin, joka ihmisellä on ehkä 5 km/h. Mainittu yöpikajuna on epäilemättä ollut huomattavasti kevyempi kuin 1300 tonninen. Mutta toki ymmärrän, että pikajuna voi vaikuttaa esim. 50 km/h nopeudessa jo melkein pysähtyneen, kun mielikuva helposti on, että pikajuna menee vähintään 100 km/h.

Dr12-veturissa ratamoottorituuletus on (ehkä pitkiä rullauksia lukuun ottamatta) aina täysillä, jos liikutaan junan kanssa, joten sehän ei kerro veturin kuormituksesta juuri mitään.
kuva 31.10.2025 18:06 Petri Nummijoki  
  Jonkinlaista historian uudelleenkirjoittamisen makua on tuossa Ylen artikkelissa, kun 1960-luvun yleisimmästä pikajunaveturista todetaan: "Hitaan kiihtyvyyden vuoksi Hurun matkustajaliikennekäyttö jäi vähäiseksi". Ehkä lähteenä on käytetty Wikipediaa, jonka Dr12-osa vaikuttaa kirjoitetun pääasiassa jostain 1980-luvun lopun tulokulmasta käsin, jolloin voi tosiaan syntyä kuva, ettei näillä vedetty matkustajajunia juuri ollenkaan.

Mutta Hr13-veturin filmipätkä on tuossa artikkelissa mielenkiintoinen. Ilmeisesti 2312 on siinä jossain koeajotilanteessa, kun ohjaamo on täynnä väkeä ja tavarajunassa ainakin yksi matkustajavaunukin mukana. Voisiko liittyä vaikka Joensuusta Kaakkois-Suomeen suuntautuviin hakekuljetuksiin, joihin Hr13 tuli keväällä 1964 eli suunnilleen 2312:n käyttöönoton aikoihin?
kuva 30.10.2025 21:35 Petri Nummijoki  
  Eivätköhän nämä olleet kuormittavimmassa käytössä uutena, kun yhdellä veturilla vedettiin 15-20-vaunuisia yöpikajunia Oulusta Rovaniemelle tai Kolariin https://vaunut.org/kuva/23852 ja tavaraliikenteessä mm. kahdella veturilla 4000 tonnin malmijunia Vartiuksesta Raaheen https://vaunut.org/kuva/15804. En aivan heti usko myöhempien aikojen käytön ylittäneen tämän tai olleen ainakaan yhtä tiukka veturikiertojen osalta.
kuva 30.10.2025 17:58 Petri Nummijoki  
  Kyllä Dr13-vetureissakin oli tulipaloja loppuaikoina, kun niitä ei enää juuri huollettu eikä pesty. Tästä johtuen niillä oli parin viimeisen käyttövuotensa aikana ajokieltokin pitkissä tunneleissa (esim. https://vaunut.org/kuva/156187). Lieneekö Dr16-vetureidenkaan tulipaloissa sen ihmeellisempää syytä kuin huoltojen ja pesujen puute?
kuva 28.10.2025 19:08 Petri Nummijoki  
  Kiitos kuvasta. Tk3 kunnon tavarajunan edessä taitaa olla yllättävän harvoin kuvattu näky siihen nähden, että kysymyksessä on sentään VR:n suurilukuisin höyryveturisarja. Syy on ilmeisesti siinä, että 60- ja 70-luvuilla nämä toimivat paremminkin vaihtovetureina sekä jakelu- ja työjunissa eivätkä enää niinkään linjavetureina ja tätä varhaisemmalla aikakaudella rautatiekuvaajat olivat vielä harvassa.
kuva 28.10.2025 16:32 Petri Nummijoki  
  Vanhan rajan ylittämiseen liittyy tietysti moraalinen ongelma mutta toisaalta emme voi tietää, missä määrin Suomen oli pakko esiintyä liittolaisena Saksan suuntaan, jotta tavaratoimitukset saatiin pidettyä käynnissä. Saattoi olla nerokastakin kahdella tuolilla istumista vallata Itä-Karjalan korpea mutta pysyä erossa strategisesti tärkeistä kohteista (Leningrad, Muurmannin radan pysyvä katkaiseminen). On ainakin vaikea keksiä tapahtumakulkua, jossa Suomi olisi omilla valinnoillaan voinut saavuttaa jotenkin paremman lopputuloksen, miten asiassa lopulta kävi.
kuva 28.10.2025 15:45 Petri Nummijoki  
  Olisiko juna P36? https://vaunut.org/kuva/28139 on pari vuotta vanhemmalta aikataulukaudelta mutta tyypillisin Dm4-vaunuilla ajettu vuoro ei tällä välillä ehtinyt muuttua.
kuva 27.10.2025 22:04 Petri Nummijoki  
  Tottakai Suomessa oli henkeä, että toivottiin voitavan muuttaa talvisodan lopputulosta. Mutta Neuvostoliiton kannalta olisi varmasti ollut paljon järkevämpää pidättäytyä Suomea vastaan sotatoimista. Siinähän Suomi olisi voinut joutua hankalaan tilanteeseen, jos Neuvostoliitto olisi pidättäytynyt antamasta aihetta sotatoimille ja Saksa olisi epäilemättä ennemmin tai myöhemmin vaatinut Suomelta kuitenkin aktiivisuutta.
kuva 27.10.2025 11:47 Petri Nummijoki  
  Liput ovat varmaankin vain kuvaustilannetta varten tai sitten sota ei ole vielä edes syttynyt. Punaisen Ristin tunnuskin lienee ennemmin lisännyt kuin vähentänyt ilmahyökkäyksen riskiä, joten tositoimissa tämmöisiä tunnuksia tuskin on kannattanut käyttää.
kuva 27.10.2025 07:54 Petri Nummijoki  
  Occ-vaunun keskipainoksi raakapuukuormassa laskettiin takavuosina käsittääkseni 65 t. Tähän ei varmaankaan pituussuunnassa mahdu tavaraa senkään vertaa mutta ehkä korkeussuunnassa enemmän. Itse pohdin, että voisiko tämän höytykuorma olla samaa tasoa Occ-vaunun kanssa?
kuva 26.10.2025 21:15 Petri Nummijoki  
  Onkohan oikeanpuoleinen lippu sitten Punaisen Ristin? Kuvasta https://vaunut.org/kuva/177461 voisi tulkita veturin puskinlyhtyjen olen pimennetty, joten sota-aika saattaa hyvinkin olla kysymyksessä. Kuvan https://vaunut.org/kuva/136297 kommenttien perusteella 929 on ainakin johonkin aikaan toiminut oikeastikin sairasjunan veturina.
kuva 25.10.2025 19:13 Petri Nummijoki  
  En kutsuisi Leteensuota hiljaiseksi paikaksi. Hämeenlinnan ja Toijalan väli saatiin koko mitaltaan käyttöön kaksiraiteisena ja 54 kg:n kiskoille perusparannettuna vasta joulun 1961 alla eli Leteensuolla on vielä 1960-luvun alussa voinut olla jopa pikajunien kohtauksia. Tämän ajankohdan jälkeen se kylläkin muuttui vähämerkitykselliseksi liikennepaikaksi.
kuva 25.10.2025 18:58 Petri Nummijoki  
  Arinan tukkivasta hiilestä on keskustelua ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/62727 yhteydessä. Siellä on myös mm. Muurisen ja Toivoisen muisteluita siitä, että vastaavaa tapahtui höyryvetureiden aktiivikäytön aikanakin.
kuva 24.10.2025 10:37 Petri Nummijoki  
  Ajattelin asiaa lähinnä vetureiden polttoainehuollon kannalta. Raahen terästehtaan kuljetuksilla ei liene VR:n oman hiilitarpeen kannalta ollut enää merkitystä, koska VR:n hiilitarve oli tehtaan aamuhämäriin ehdittäessäkin jo romahtanut. 1966 oli ankarasta talvesta huolimatta vetureiden hiilenkulutus enää vajaat 37 % (ja halkojen kulutus reilut 6 %) verrattuna esim. (lama)vuoteen 1958.
kuva 23.10.2025 21:50 Petri Nummijoki  
  Kuvan aihetta sivuten niin onkohan Suomen osalta säilynyt tietoa, mihin satamiin VR:n hiililogistiikka tukeutui? Etäisyys tuontisatamaan varmaankin vaikutti siihen, että Helsingissä luovuttiin kevytsarjan vetureissakin halkopoltosta jo vuoden 1958 tienoilla ja toisaalta Joensuussa taisi Hr13 yleistyä aikaisemmin, kuin hiilipoltto tavarajunavetureissa. Turkuun ja Ouluun oletettavasti toimitettiin hiiltä laivalla mutta mistähän satamasta esim. Tampereen tai Seinäjoen varikoilla käytetty hiili oli peräisin?
kuva 23.10.2025 19:54 Petri Nummijoki  
  Maapallo on kai miljardeja vuosia vanha ja teollista aikakautta on eletty tästä ajasta reilut 200 vuotta, joten tuskin ihmisen rooli historiallisesti on maapallon ilmastonmuutoksiin merkittävä. Sitten tietysti jos katsoo, että oikea ilmasto maapallolle on sellainen, joka vallitsi omassa lapsuudessa ja sellaisena sen täytyy pysyä jatkossakin niin ihmisen rooli voi olla oikein merkittävä.
kuva 23.10.2025 11:32 Petri Nummijoki  
  "Öljy loppuu noin vuoteen 2000 mennessä" oli aikoinaan fakta, joka oli painettu koulukirjoihinkin. Jos kokee lapsena tulleensa jo kertaalleen vedätetyksi vastaavan tyyppisessä asiassa niin mielestäni on vain ymmärrettävää, ettei aikuisena jaksa enää innostua. Toisaalta energian säästön, kierrätyksen tai luonnon puhtaudesta huolehtimisen luulisi olevan taloudellisesti, terveydellisesti tai yleisen viihtyvyyden kannalta tavoiteltavia asioita riippumatta siitä, mitä ajattelee ilmastonmuutoksesta. Ilmeisesti arjen järkevillä ratkaisuilla ei kuitenkaan ole samanlaista huomioarvoa, kuin maailmanlopun ennustuksilla.
kuva 22.10.2025 20:14 Petri Nummijoki  
  Itse kuva on erittäin mielenkiintoinen. Silja aloitti liikennöinnin Värtanilta 1960-luvun puolivälissä, joten ilmeisesti hiililiikenne tänne ehtyi viimeistään 60-luvun alkuvuosina. Olisiko höyryvetureiden hiilitarve loppunut Ruotsissa isommassa mittakaavassa niihin aikoihin ja sen jälkeen poltettu lähinnä vanhoja varastoja?
kuva 21.10.2025 22:11 Petri Nummijoki  
  Satunnaisia höyrytavarajunia vetureiden siirtojen yhteydessä meni kai 1970-luvun puolellakin mutta jos tarkoitetaan edes jotenkin säännölliseksi katsottavaa käyttöä tyyliin "pari höyrytavarajunaa kuukaudessa" niin taitaa asia Tampere-Haapamäki-radan osalta olla suurin piirtein Esan kertomalla tavalla. Tampere-Haapamäki lukeutuu niihin rataosiin, joissa tavaraliikennekin siirrettiin dieselvetureille jo varhain.

Vuoden 1962 tilastossakin on esim. Orivesi-Haapamäki-välillä (72 km) höyryvetoisia tavarajunia merkitty enää 16000 junakilometriä (eikä lainkaan kiitotavarajunia) ja paluusuunnassa tavarajunia 18000 junakilometriä ja kiitotavarajunia 1000 junakilometriä. Nämä vastaisivat suunnilleen 4-5 höyryvetoista tavarajunaa viikossa suuntaansa, jos määrä jakaantuisi tasaisesti ympäri vuoden ja junat olisivat läpi kulkevia. Dieselvetureille oli merkitty Orivesi-Haapamäki-välille tavarajunia 175000 junakilometriä ja kiitotavarajunia 43000 junakilometriä sekä paluusuunnassa tavarajunia 189000 junakilometriä ja kiitotavarajunia 21000 junakilometriä.

Todetaan väärinkäsitysten välttämiseksi vielä, että Haapamäen ja Seinäjoen välillä höyryvetureiden käyttö oli tavarajunissa vilkkaampaa, vaikka sielläkin selvä enemmistö tavarajunista siirtyi dieselvetureille jo 60-luvun alussa.
kuva 20.10.2025 08:23 Petri Nummijoki  
  Siirtoajo pienellä nopeudella lienee mahdollinen, koska olihan Vr5-vetureita sijoitettuna ainakin Ouluun ja Kontiomäelle, ennen kuin näille paikkakunnille oli raskasta kiskotusta mistään suunnasta. Pasilan 1404:n siirto Seinäjoen varikolle Kuopion konepajan kautta syksyllä 1962, tapahtui kai reittiä Iisalmi-Ylivieska, joten siinäkin oli kevytkiskotteista rataa osuus Kuopio-Iisalmi-Pyhäsalmi vielä tuolloin. Mutta matkustajia kuljettavan museojunan vauhtiin tällä tuskin yllettäisiin keveillä kiskoilla.
kuva 17.10.2025 16:40 Petri Nummijoki  
  Dr16 on kai luiston hallinnan kannalta edelleen moderni. Aiheesta on keskustelua mm. kuvan https://vaunut.org/kuva/99291 yhteydessä.
kuva 16.10.2025 18:35 Petri Nummijoki  
  Kuvatekstillä tarkoitettanee, että Sr1 jouduttiin vaihtamaan junan päästä toiseen, koska se ei sovellu ohjausvaunukäyttöön mutta jatkossa oli tarkoitus käyttää Sr2-vetureita ja ohjausvaunuja, jolloin vastaavaa vaihtoa ei tarvittaisi.
kuva 16.10.2025 18:23 Petri Nummijoki  
  Paunun pikavuoroliikenne Helsingin ja Tampereen välillä oli käsittääkseni aika pienimuotoista vielä 1960-luvulla eli kyllä suora ratayhteys samalla välillä vaikutti. Ainakin kuulopuheiden mukaan Paunulle riitti siihen aikaan juhlapyhien ruuhkalähdöilläkin muutama auto yhteen vuoroon, kun Savonlinjalla tai Kuopion Liikenteellä saattoi olla 20-30 bussin letkoja ajamassa yksittäistä juhlapyhälähtöä Helsingistä Lahden suuntaan. Paunun myöhempi menestyminen perustunee osittain pikarahdin siirtymiseen kiskoilta maanteille ja osittain siihen, että satamat ja lentoasema alkoivat Helsingissä vetää porukkaa.
kuva 16.10.2025 11:45 Petri Nummijoki  
  Virasto-VR:n aikaan makuuvaunut olivat esimerkki kalustosta, jonka määrä oli mitoitettu reilusti yli normaalin tarpeen (ainakin teräsvaunujen aikakaudella). Keskellä tavallista viikkoa tarvittiin vain noin puolet makuuvaunuista ja noin 10 % kalustosta oli huollossa, joten ylimääräisten vaunujen määrä oli luokkaa 40 %. Viikonloppuliikenteessä oli lisävaunuja mutta silti jäi vielä parikymmentä vaunua, joita tarvittiin vain kevään matkailusesongissa sekä muutamana ruuhkapäivänä juhlapyhien läheisyydessä. Ruuhkapäiviin saatiin lisäksi muutamia lisävaunuja huoltojen ajoituksia säätämällä. Liikenteen kannattavuus oli epäilemättä heikkoa verrattuna tilanteeseen, jossa kalustomäärä mitoitetaan vain normaalitilanteen mukaan ja ruuhkapäivinä voidaan nostaa hinnat pilviin tarjonnan ja kysynnän epäsuhdasta johtuen mutta hyvää palvelua se todennäköisesti oli.
kuva 15.10.2025 22:36 Petri Nummijoki  
  Lähinnä mietin, että nämä ainakin näyttävät suomalaisia raakapuuvaunuja lyhyemmiltä, joten tuleekohan näihin aivan maksimipainon mukainen kuorma kuitenkaan?
kuva 15.10.2025 22:33 Petri Nummijoki  
  Kiitos kuvasta. Tämmöistä sesonkia en muista ennen nähneenikään, että vankivaunuja on tarvittu samaan junaan kaksin kappalein.
kuva 15.10.2025 10:40 Petri Nummijoki  
  Olisiko Suojärven onnettomuus ja tämän kuvan tapahtuma kuitenkin kaksi erillistä suistumista? Ainakin tuossa Uusi-Suomi-lehden kuvassa on minusta eroja tämän kuvan tilanteeseen verrattuna. Tässä on kaksi raidetta mutta Suojärven kuvasta erotan vain yhden. Suojärven kuvassa veturi ei mielestäni ole myöskään näin voimakkaasti kallistunut kuin tässä.
kuva 14.10.2025 10:41 Petri Nummijoki  
  Onko junan paino jollain tiedossa?
kuva 13.10.2025 19:09 Petri Nummijoki  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/62429 kommenttien perusteella Savon radan postijunassa H771/772 käytettiin vuodesta 1968 lähtien kesäaikana Hr13-vetureita. Sitä ennen veturina oli ollut Hr1 vuodesta 1960 eteenpäin. Talviaikana Hr1 oli kai tyypillisin veturi aina kevääseen 1971 asti.
kuva 08.10.2025 21:44 Petri Nummijoki  
  1940-luvulle asti joo mutta sota-ajan henkilöstöpula pakotti jättämään konduktöörit pois sellaisista tavarajunista, joissa ei ollut vaunujen ottoa ja/tai jättöä matkan aikana. Koska tästä ei todettu olevan mitään varsinaista haittaa, muodostui käytäntö pysyväksi ja kaikkia ratoja koskevaksi. 1950-luvulla ja sen jälkeen on siis pääosa tavarajunista kulkenut ilman konduktööriä. Jakelu- ja työjunat olivat sitten asia erikseen. Niissä konduktööri yleensä oli, kun junan kokoonpano muuttui matkan aikana tai vähintään veturia piti vaihtaa junan päästä toiseen.
kuva 07.10.2025 17:36 Petri Nummijoki  
  Ymmärränkö siis oikein, että puuvaunuissa, Lättähatuissa ja harmaissa kiitojunissa vesitarjoilua oli yleisesti mutta 60-luvulla ja sen jälkeen valmistuneessa vaunukalustossa enää konduktööriosastollisissa vaunuissa, prototyyppisarjan Sm1-junissa sekä makuuvaunuissa? Toisin sanoen esim. 1980-luvun puolivälissäkin on vesitarjoilulla varustettu vaunu ollut jo enemmän poikkeus kuin sääntö yöjunia lukuun ottamatta? Tämä tietysti selittäisi, miksi asiasta ei ole mielikuvaa muiden kuin yöjunien osalta.
kuva 06.10.2025 18:23 Petri Nummijoki  
  Jos pelkästään konduktöörivaunussa oli vettä tarjolla niin sitten niitä on tietysti voinut olla pidempäänkin. Itse matkustin mieluiten yleensä joko ensimmäisessä tai viimeisessä vaunussa, koska nämä olivat parhaimpia havainnoinnin kannalta.
kuva 06.10.2025 18:10 Petri Nummijoki  
  Jos vesitarjoilu olisi vielä 90-luvun puolella ollut yleistä niin sen varmasti muistaisin. 80-luvun osaltakin luulisin muistavani mutta toki silloin matkustin useimmiten vielä isän kanssa, joka oli tarkka katsomaan, ettei reissusta tuoda kotiin vatsanpuruja. Voi siis olla, että johonkin yhteiskäyttöpulloon ei tullut kiinnitettyä huomiota, jos oli muutenkin kielletty siihen koskemasta.
kuva 06.10.2025 16:54 Petri Nummijoki  
  Kertokaapa lisää. Junissako oli ennen juomavettä vapaasti tarjolla? Oma muisti ei moiseen tarjontaan riitä, jos makuuvaunut jätetään pois laskuista. Ehkä tämä on ollut aikalaisille sellainen itsestäänselvyys, ettei ole puheissakaan tullut aikaisemmin esille.
kuva 04.10.2025 21:41 Petri Nummijoki  
  Kommentti koski suomalaista junaliikennettä, joka on riippuvainen sähköverkon ja kauko-ohjauksen toimivuudesta. Ei ole enää junasuorittajia, jotka hoitaisivat liikenteen tarvittaessa käsiohjauksella ja dieselvetureitakin vähänlaisesti. Itse asiassa Suomessa huoltovarmuus on tässä suhteessa tainnut vielä merkittävästi heikentyä 10 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 10 vuotta sitten olisi varmastikin hätätilanteessa voitu linja-autoilla siirrellä vielä kohtuullisen kokoisia ihmisjoukkoja mutta onnistuisikohan sekään enää tänä päivänä, kun kaukoliikenne on kuihtunut ja lähiliikenne sähköistynyt ominen toimintarajoitteineen?
kuva 03.10.2025 21:38 Petri Nummijoki  
  Oliko traktori Osuuskaupan käytössä eli suosittiin Keskon maahantuomaa merkkiä?
kuva 27.09.2025 19:59 Petri Nummijoki  
  Varmasti jonain aikataulukautena mutta kyllä Savonia on kulkenut myös 5 vaunun kokoonpanossa https://vaunut.org/kuva/70298, joten vaunumäärän perusteella ei ainakaan tässä tapauksessa voitane rajata mitään EP-junaa pois.
kuva 26.09.2025 22:35 Petri Nummijoki  
  Olisiko Joensuun EP todennäköisempi? Sähköistys oli tässä vaiheessa ollut valmiina Helsingistä Seinäjoelle noin puolen vuoden ajan, joten Sr1 lienee ollut Lapponiassa jo pääasiallinen veturi, vaikka varmaan diesel on näin varhaisessa kuvassa vielä mahdollisuuksien rajoissa siinäkin.
kuva 25.09.2025 11:22 Petri Nummijoki  
  Vai päättyikö puukoristen matkustajavaunujen rakentaminen ylipäätään? Onko uudistuotantona tehtyjä puukorisia matkustajavaunuja, jotka olisivat tätä uudempia?
kuva 20.09.2025 18:12 Petri Nummijoki  
  Kokkola ja Oulu taitavat olla aika erilaisia tapauksia.

Kokkolassa Dr14-vetureita on kai ollut vain hetkittäin 2000-luvulla ja liittynee siihen, ettei ko. vetureilla ole 2000-luvulla ollut enää selviä nimikkovarikkoja vaan niitä on tilanteen mukaan siirrelty sinne, missä voimakkaita vaihtovetureita on katsottu liikennetilanteen puolesta eniten tarvittavan.

Oulu on sen sijaan yksi Vr12/Dr14-vetureiden alkuperäisistä käyttöpaikoista, joskaan sarjan alkupään yksilöitä ei sillä vielä ollut vaan kuvan 1866 oli Oulun ensimmäinen siirtyessään sinne kesällä 1971. Parhaimmillaan Oulussa oli 1970-luvun alkupuolella kaksikin Vr12-veturia, kun 1867 siirrettiin Ouluun 1866:n seuraksi. Kuitenkin 1970-luvun puolivälistä lähtien sarjan käyttö alkoi painottua entistä enemmän Kouvolan varikolle ja erityisesti varmaan sitä kautta, että Kotkassa, Haminassa, Vainikkalassa ja Imatralla oli tarvetta voimakkaille vaihtovetureille. Tämän johdosta muualta Suomesta siirreltiin vähitellen vähemmän välttämättömiksi katsottuja yksilöitä Kaakkois-Suomen suuntaan. Niinpä Oulukin menetti toisen Vr12-veturinsa jo 1970-luvun puolivälissä, kun 1867 poistui sieltä. Tosin tämä yksilö ei kirjaimellisesti siirtynyt Kouvolan varikolle vaan Seinäjoelle, jossa ehti olla sittemmin lähes 15 vuotta vakiveturina mutta Seinäjoelta vastaavasti 1872 siirtyi Kouvolaan, joten välillisesti tämäkin siirto johtui Kouvolan veturitarpeesta.

Kokonaan Dr14-sarjan käyttö päättyi Oulussa 1990, kun 1866 siirrettiin Helsinkiin, koska Kerava-Sköldvik-radan sähköistys oli valmistunut eikä Sköldvikin vaihtotöitä voitu tehdä enää linjavetureilla vaan sinne tarvittiin oma Dr14. Toisaalta samoihin aikoihin Riihimäki joutui luovuttamaan omat Dr14-veturinsa (1851 ja 1852) Kouvolan varikolle, joten varmaan yhtä hyvin toinen Riihimäen vetureista olisi voitu siirtää Sköldvikiin ja Oulun veturi Kouvolaan.

Myöhemmin Dr14-vetureita on käynyt Oulussa vielä sorvissa mutta vakituista omaa Dr14-veturia Oulussa ei kai vuoden 1990 jälkeen ole enää ollut?
kuva 18.09.2025 10:57 Petri Nummijoki  
  Tai sellainenkin kiinnostaisi, oliko tämän käyttö talvella 1962-1963 vilkkaampaa vai vähäisempää, kuin edellisenä talvena 1961-1962? Maaliskuussa 1963 oli rautatielakko, joka saattoi osaltaan vaikuttaa ajojen päättymiseen juuri silloin. Talvi 1962-1963 oli suhteellisen kova, joten auraustarvetta lienee ollut keskimääräistä talvea enemmän ja varmaankin lisätavarajunaliikenne Seinäjoki-Tampere ja Haapamäki-Pori (lakon ulkopuolella) vilkasta Perämeren satamien sulkeutuessa, joten Tv1-vetureita on voinut liietä työjuniin normaalia vähemmän.
kuva 17.09.2025 22:05 Petri Nummijoki  
  Kuvatekstin mukaan matkustaminen tapahtui osapuilleen yhtä alkeellisesti kuin viime sotien aikaan. Yksi ero luultavasti kuitenkin oli. Ainakin kuulopuheiden mukaan sota-ajan lomaltapaluujunissa oli huomattavan suuri osa "matkustajista" alkoholin vaikutuksen alaisena ja selvin päin olleiden aika kului lähinnä siinä, kun miehiä nosteltiin niskasta oviaukon lautaa vasten oksentamaan, jotta saatiin vaunu pidettyä puhtaana.
kuva 17.09.2025 20:27 Petri Nummijoki  
  Ovatko tämän loppuaikojen kilometrit tallessa kuukausittain vain ainoastaan viimeiseltä käyttökuukaudelta? Lähinnä kiinnostaa, että ajettiinko tällä muulloinkin kuin talvikuukausina? Talviaikojen käyttö voisi selittyä auraustehtävillä mutta lieneekö Raumalta löytynyt muina vuodenaikoina käyttöä pois lukien ehkä juhlapyhien matkustajaliikenne, jos Lättähattuja oli korvattu Rauman ja Peipohjan välillä vaunujunilla?
kuva 11.09.2025 11:59 Petri Nummijoki  
  Katselin vanhoista kuvista, että vielä vuosien 2007-2011 välilläkin https://vaunut.org/kuva/35812 https://vaunut.org/kuva/68707 on Kolarin junissa esiintynyt yleisesti yhtä Dr16-veturia jopa talvella, kun autojen moottoreita piti lämmittää veturista saatavalla sähköllä. Johtuuko kahden veturin käyttöön siirtyminen pohjimmiltaan sitten paineilman tai sähkö tarpeen lisääntymisestä vai vetureiden kunnon heikentymisestä niin ei ole minulla tiedossa. Joka tapauksessa takavuosina Dr16 selviytyi raskaissakin yöjunissa yksin enkä tunnista siinä olleen mitään ongelmia. Muutaman minuutin myöhästymisetkin ratatöistä tai vastaan tulevasta junaliikenteestä johtuen tuollainen juna pystyi usein ajamaan kiinni.
<<   >>