|
|
05.03.2022 16:15 | John Lindroth | ||
| Itsellänikin oli juuri tuollainen edellämainittu Trix -Express pienoisjuna. | ||||
|
|
05.03.2022 15:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko noilla yhteissilloilla joskus käynyt se "väistämätön", eli juna törmännyt autoon, joka ei ole ehtinyt / päässyt pois sillalta? | ||||
|
|
05.03.2022 15:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Ainakin foorumi toimii jo nykyisin: http://junalauta.net/forum/ | ||||
|
Kuvasarja: Tšornobyl ja Ukrainan piina |
05.03.2022 13:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johanneksen ilmestys, 8. luku, jakeet 10 ja 11: Ja kolmas enkeli puhalsi pasuunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti, palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen osaan niistä, ja vesilähteisiin. Ja tähden nimi oli Koiruoho. Ja kolmas osa vesistä muuttui koiruohoksi, ja paljon ihmisiä kuoli, koska se oli karvaaksi käynyt. |
||||
|
|
05.03.2022 13:43 | |||
| Komea kuva! | ||||
|
|
05.03.2022 12:34 | Kurt Ristniemi | ||
| 1950-luvun lopulla tai 1960-luvun alussa Suomessa myytiin myös Trix Express -'sähköjunia'. Minulla oli sellainen; Patterikäyttöinen systeemi, veturissa Distlerin hyvin herkkätoiminen mioottori, ratasoikio ja jokunen vaunu. Linkin takana juttua: https://fremo-hemsbach.de/BatLok/Batterie-Lok_V1.htm Omassa aloituspakkauksessani oli veturin lisäksi matala-ja korkealaitainen tavaravaunu ja konduktöörinvaunu. Perehdyin sittemmin Trix Expressiin vähän tarkemmin: http://www.elisanet.fi/kurt.ristniemi/TRIX/Loks/Frame-Wheels.htm |
||||
|
|
05.03.2022 11:57 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos. Vauhtia oli noin 80kmh. | ||||
|
|
05.03.2022 11:56 | Teemu Saukkonen | ||
| Hyvä pannauskuva, vauhtia näyttää olevan, vai oliko oikeasti? | ||||
|
|
05.03.2022 11:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Kommentoidaas nyt tähän Kuusisen kuvaan, että mihin Junalauta.net on kadonnut? Onko osoite muuttunut tai jotain kun fatal erroria pukkaa ainakin siitä osoitteesta mitä itse olen käyttänyt. | ||||
|
|
05.03.2022 11:14 | Martti Vuorikoski | ||
| Ja nimi on enne Anton Eduardovitsh Vaino häärää apurin Mr putinille. | ||||
|
|
05.03.2022 10:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomessa ei käytännössä myyty lelukaupoissa muuta kuin Märkliniä ja Fleischmannia ja joissakin tavarataloketjuissa halpismerkkejä kuten Lima tai Jouef. Harvinaisempia merkkejä sai vain joistakin Helsingin erikoisliikkeistä. Jotkut saattoivat tuoda ulkomaanmatkoilta tuliaisiksi junaratoja jolloin merkki sattoi olla joku muukin. Fleischmannin aloitussarjoissa oli tavallisesti pieni höyryveturi joka oli mahdollisiman riisuttu yksityiskohdista, ja vaunuina 2-akselisia Donnerbücheneitä tai vaihtoehtoisesti tavaravaunuja. |
||||
|
|
05.03.2022 06:36 | Jukka Viitala | ||
| Tuommoinen kaikki paino vetävillä on varmaan ollut yhtä hilpeä linjalla kuin Dv 15/16, jotka käyttivät koko raideleveyden, jos koukussa oli vähänkin vedettävää. | ||||
|
|
05.03.2022 06:18 | Jukka Viitala | ||
| Mulla oli hilpeä junakohtaus Yli-Raumon sillalla 1990. Ajelin loppusyksyn pakkasissa suvikumeilla kohti Torniota ja sillan kannella vetopito katosi kokonaan, samaan aikaan puomit alkoivat kalkattaa. Torniosta tulevan rikastejunan valot valaisivat jo rataa kiiltävää, kun syöksyin lailla kojootin turvalliselle maantielle. Nykyään tuossa taitaa olla erillinen maantiesilta. | ||||
|
|
05.03.2022 05:54 | Jukka Viitala | ||
| Pikkupoikana 1989 päällystettiin takaoikealla oleva kuuri. Sen katonrajassa (lanternikatto) parveili kymmeniä puluja ja löydettiin tukipilarin juuresta ritsat, joilla nirhattiin puluja ruokiksella, nakattiin raadot alempana olleelle raiteelle. Yhtäkkiä radalle heitetyt pulut katosivat ja ritsatkin löytyivät milloin mistäkin. Viereiseen laituriin oli tullut Neuvostoliiton kauppalaivaston koululaiva. Laivan lähdettyä ritsatkin löytyivät sieltä, mihin ne jäivät. Muutama vuosi aiemmin Kotkassa oli hirveä haloo Sapokan kadonneista joutsenista, jotka olivat päätyneet neukkulaivan ruokalistalle. Rikostutkinta ikäänkuin kuivui kokoon, kun selvisi tipujen loppusijoituspaikka. N-liiton puuhastelut olivat aina hiukan lain yläpuolella. |
||||
|
Kuvasarja: Tšornobyl ja Ukrainan piina |
05.03.2022 03:35 | Arto Lopia | ||
| Mä en näillä lähtötiedoilla vielä nostaisi Putinia Hitlerin tai Stalinin vertaiseksi PÄÄLLIKÖKSI, Adolf ja Josef oliovat aivan eri sarjassa, ja väite loukkaa heidän uhriensa muistoa. Toisten ihmisten kokema hätä ja tuska ei ole koskaan oikeutus nostaa omaa moraalista käsitystä. Hirmutyöt ja sinänsä tavallinen sota ei ole sama asia kuin järjestäytynyt kansanmurha. Pidä tää mielessäs. Jotkut on joskus joutunut vaeltamaan pitkin Venäjänaroja, osittain junassa, osittain kuorma-auton kyydissä, välissä sadan kilsan kävelyt mutta matka oli pitkä ja paljoa ei omaisuuttaan voinut mukanaan kantaa. Tallinnaan vei marssi ja siitä Hankoon. Mä en unohda, vaikka en itse matkaa suorittanutkaan. Vielä on ihmisiä joilla on omakohtaisia muistoja. |
||||
|
|
05.03.2022 02:41 | Tauno Hermola | ||
| Melkeenpä veikkaisin jotain Märklinin peruspakkausta; niiden veturi ei kyllä minusta ollut aivan tuon kuvan mukainen, tuo on liian moderni vaunuihin verattuna. Märklinin raiteissahan on kiskojen välissä keskellä sellainen pienistä nastoista muodostuva virtakisko, oliko siinä radassa sellaiset? | ||||
|
|
04.03.2022 23:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Jaha, nyt pistit pahan kysymyksen, pyöreä rata se oli, ei millään "korotetuilla" raiteilla. Pieni höyryveturi ja kaksi matkustajavaunua. Pitää käydä kellarissa tutkimassa. Veturi on suurin piirtein tämän näköinen https://www.piqsels.com/fi/public-domain-photo-zrgan |
||||
|
|
04.03.2022 22:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva voisi esittää kuuluisaa Toijalan postijunaa 60-luvun lopulta jos muutamasta yksityiskohdasta ei välitä. | ||||
|
|
04.03.2022 22:19 | Tapio Keränen | ||
| Ohhoh! Höyryvedon voimaa. Hätkähdyttävän upea kuva! Vaunusto ehkä olisi voinut olla edustavampi. | ||||
|
|
04.03.2022 22:16 | Tapio Keränen | ||
| Mikko, mikä oli pienoisrautatievalmistajasi merkki? | ||||
|
|
04.03.2022 20:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Hinaus: https://www.youtube.com/watch?v=ksYpiC9WhUM | ||||
|
|
04.03.2022 20:19 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva mielenkiintoisessa maisemassa tässä on myös pienoismaiseman ominaisuuksia! | ||||
|
|
04.03.2022 20:01 | Jussi Pajunen | ||
| Kuvauspäivä korjattu. Kiitos palautteesta. | ||||
|
|
04.03.2022 19:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Viittä vuotta aikaisemmin oli kyllä olemassa vielä puolenvaihtoraidekin; https://vaunut.org/kuva/150098 | ||||
|
|
04.03.2022 19:22 | Joonas Pio | ||
| Tunnuksella 1945 on ajettu la 26.2. Hki-Lh ja su 27.2. Hki-Kv. Lienee toinen näistä. | ||||
|
|
04.03.2022 19:10 | Vertti Kontinen | ||
| On kyllä kaunis otos! | ||||
|
|
04.03.2022 18:27 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kuva on komea. Kuvauspäivä taitaa vaan olla väärä vai onko tänään liikkunut Höyryjuna? | ||||
|
|
04.03.2022 18:13 | Jussi Pajunen | ||
| Kiitos kommenteista. Sää suosi mukavasti kuvausta. | ||||
|
|
04.03.2022 18:01 | Jussi Pajunen | ||
| Mukavasti kuvassa on talvista tunnelmaa ja raiteetkin erottuu vaivoin. | ||||
|
|
04.03.2022 18:01 | Rasmus Viirre | ||
| Onpa tosiaan hieno ”juna maalaismaisemassa-kuva”. Pellolla hääräilevä traktori hyvä yksityiskohta. Toukokuun loppua parhaimmillaan! | ||||
|
|
04.03.2022 17:45 | John Lindroth | ||
| Puhdasta höyrymagiaa! | ||||
|
|
04.03.2022 17:32 | Pasi Seppälä | ||
| Onpas hieno. Täydet pisteet. | ||||
|
|
04.03.2022 17:27 | Eemil Liukkonen | ||
| Mahtava otos! | ||||
|
|
04.03.2022 17:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Samaan aikaan Amerikkaan tehtiin pilvenpiirtäjiä ja siltoja samaan tyyliin korkeuksissa kurotellen. Työsuojelu onneksi on noista päivistä mennyt eteenpäin. :) | ||||
|
|
04.03.2022 17:17 | Oula Ahlholm | ||
| Upea kuva. | ||||
|
|
04.03.2022 16:18 | Oula Ahlholm | ||
| En tiedä miten tuli mieleeni, mutta tämä on kuin miniversio Dr19.. :D | ||||
|
|
04.03.2022 14:44 | Mikko Ketolainen | ||
| Nuo kaksi ensimmäistä vaunua ovat samannäköisiä kuin ensimmäisen lahjaksi saamani pienoisrautatien mukana tulleen junan kaksi matkustajavaunua. | ||||
|
|
04.03.2022 14:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Noita kutsutaan Spantenwageneiksi, ja ne syntyivät uudelleennkorittamalla vanhoja puisia vaunuja 2. maailmansodan jälkeen. Niitä valmistettiin sekä 2- että 4 -akselisina sekä normaali että kapearaiteisina. 2-akselisia normaaliraiteisia käytettiin paikallisjunissa maaseudulla vielä 1980-luvulla. | ||||
|
|
04.03.2022 14:02 | Kimmo Huhta | ||
| Tekivätkö nämä Kihniön keikkojen lisäksi vaihtotöitä myös Parkanon ratapihalla? Esim. peltihallin kivikuljetuksiin tai Karvian hiekkamyllyn Bsvs-kuormaamisiin liittyen? | ||||
|
|
04.03.2022 13:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Työsuojelullisesti mielenkiintoinen kuva, etenkin tuon katolla maalaavan jannun kannalta. | ||||
|
|
04.03.2022 12:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunut muistuttavat etäisesti saksalaisia Donnerbüchsejä, jos ei muuten niin ainakin raideleveys täsmää. | ||||
|
|
04.03.2022 11:47 | Petri Nummijoki | ||
| Pari muuta linkkiä mm. Kouvolan vetureiden siisteyteen liittyen https://www.vaunut.org/kuva/17532, https://www.vaunut.org/kuva/37941. Niin ja olihan Pr1-vetureiden käyttöaste lähtenyt Helsingin paikallisliikenteessä laskuun jo 1958, kun Lättähattujen laajempi liikennöinti Helsingin puolessa alkoi ja 60-luvun puoliväliä lähestyttäessä voitiin Vv15-dieseleitäkin käyttää paikallisjunissa kesäaikana tai viikonloppuisin tavaraliikenteen ollessa vähäisempää ja Hr12-vetureitakin pidempien vuorojen välillä. Mutta Sr12-vetureiden käyttöönotto merkitsi Pr1-vetureille lopullista väistymisen aikaa paikallisjunista. | ||||
|
|
04.03.2022 10:56 | Topi Lajunen | ||
| Tällä hetkellä pyörii Linnunlaulussa. Näköjään kantaa nykyään Swecon tarroja. | ||||
|
|
04.03.2022 10:41 | Petri Nummijoki | ||
| Siisteys selittynee sillä, että kysymyksessä oli Kouvolan veturi. Harrastekirjoissa on kehuttu Kouvolan pitäneen höyryveturinsa siistissä kunnossa, kuten ilmeisesti piti Hr13-veturitkin Jorman muisteluiden mukaan https://vaunut.org/kuva/33401. Pieksämäellä taas ei höyryvetureiden ulkoasuun kiinnitetty liikoja huomioita ainakaan höyryn loppuaikoina. Kenties matkustajajunavetureiden siisteyteen on historian saatossa kiinnitetty enemmän huomiota mutta vuoden 1968 paikkeilla tuskin käyttötarkoituksella on enää ollut suurtakaan vaikutusta, koska höyryvetureiden käyttö matkustajaliikenteessä oli jo marginaalissa. Tuohon aikaan voitanee laskea kahden käden sormin sellaiset matkustajajunaparit, joissa esiintyi vielä säännölliseksi katsottavaa höyryvetoa Helsingin paikallisliikenteen ulkopuolella. Ehkä 1965-1966 olisi viimeinen aikataulukausi, kun höyryvetureilla voidaan katsoa hoidetun Suomessa matkustajaliikennettä suurisuuntaisesti. Perusteluna, että Oulun ja Kuopion pohjoispuolinen pikajunaliikenne oli vielä tässä vaiheessa enimmäkseen höyryvetoista ja Sr12-veturit alkoivat korvata Pr1-vetureita Helsingin paikallisliikenteestä vasta ko. aikataulukaudella. |
||||
|
|
04.03.2022 08:49 | Tommi K Hakala | ||
| Mulle tuli Move 66 mieleen... | ||||
|
|
04.03.2022 07:59 | Timo Salo | ||
| Pakkohan se on, muuten kohta koko vaunu keikkuisi keskimmäisen akselin varassa! Muut kuluneet jarruttelusta... :-) | ||||
|
|
04.03.2022 07:58 | Lari Åhman | ||
| Mahtava kuva! Deeveri näyttää mönkivän umpihangessa kiskoja etsien :) Tältä vaihteelta ei liiemmin ole kuvia näkynyt, varsinkaan vaihtotöistä. | ||||
|
|
03.03.2022 21:45 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Veturi lie ChS6 (TsS6). Tasoristeystietäjät varmaan tunnistavat paikan, jos se on tässä maailmantilanteessa tarpeen. | ||||
|
|
03.03.2022 21:29 | Eemil Liukkonen | ||
| Komeeta! | ||||
|
|
03.03.2022 21:26 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva osoittaa että veturinpuhdistajat ovat pitäneet 761:n vielä moitteettomassa puhtaudessa! Pisimpään näin tehtiin matkustajavetureille, mutta tavara- ja etenkin järjestely- ja satunnaiskäytössä olleet veturit alkoivat jo olla vuoden 1968 vaiheilla ulkonaisesti jo hoitamattomia. Useat kuvat täälläkin siitä todistavat. Varikkopaikkakuntien välillä oli kuitenkin selviä eroja. Tämän kuvan myötä pisteet menevät Kouvolaan. |
||||
|
|
03.03.2022 21:15 | Lasse Hinkkanen | ||
| Eihän Parkanon radalla ollut aluksi imumuuntajia ollenkaan eikä myöskään paluujohtimia, ainoastaan reduktiojohdin. Siellä ajateltiin, että ei ole mitään väliä vaikka ajovirta kulkee siellä suossa. Kuitenkin ajovirrasta syntyi sen ajan puhelinverkkoihin niin kovat pörinät, että VR joutui kai ostamaan puhelinyhtiöille linkkiyhteyksiä. VR:n omassakin puhelinverkossa kuuli hyvin, kun kuljettaja lisäsi portaita veturissa. 2x25kV järjestelmässä säästömuuntajat toimivat imumuuntajina, mutta myöskin niillä syötetään lisää sähköä ajojohtimeen vastajohtimen ja ajojohtimen välisestä 50kV jännitteestä. Koska jännitteet ovat vastakkaiset, niin virrat kumoavat toisensa ja paluujohtimia ei tarvita. | ||||