Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.11.2025 16:36 | Juho Rintala | ||
| Lempi lukee junan kyljessä, ohjaamon oven lähellä | ||||
|
|
03.11.2025 16:28 | Veeti Pietilä | ||
| Nyt kiinnostaa miksi havaintoihin on kirjoitettu "Lempi". Onko se jokin lempinimi junalle? | ||||
|
03.11.2025 14:33 | Joonas Kauppinen | ||
| Onko tämä Espoossa? | ||||
|
03.11.2025 14:06 | Samu Matosaari | ||
| Korjauksena tuohon operaattoriin, että se oli PMRY (Porvoon museorautatieyhdistys) :) | ||||
|
03.11.2025 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen presiis samaa mieltä kuin muutkin kommentoijat, mitä kuvan laatuun tulee. | ||||
|
|
03.11.2025 10:50 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onko Toijalasta Turun suuntaan kaartavalla vanhalla ratalinjalla? | ||||
|
|
03.11.2025 08:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä tapauksessa kyseessä on leveäraiteinen (1 524 mm) rautatie. Ei olla aivan maaseudulla, kuten taustasta huomaa. | ||||
|
03.11.2025 07:43 | Leevi Heino | ||
| Kiitos! | ||||
|
03.11.2025 00:02 | Jaakko Pehkonen | ||
| Sangen epäsäännöllista liikenne Kemiralle on. Juliasta Oulu Tuiran osuuden 060 historian perusteella heinä- elokuun vaihteessa liikennettä on ollut viikoittain, mutta sen jälkeen erittäin satunnaisesti. | ||||
|
|
02.11.2025 23:37 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko tällä sillalla miten tiuha liikenne, eli meneekö Kemiralle junia nykyisin? | ||||
|
|
02.11.2025 22:23 | Sampsa Saahkari | ||
| Onpas nokinen ja pölyinen Dr20. Sentään nuo piiput kai auttaa hieman. |
||||
|
|
02.11.2025 22:18 | Rasmus Viirre | ||
| Modernin ja vanhan, sekä pimeän ja valon yhtymää. Hieno kuva! | ||||
|
02.11.2025 21:52 | Hannu Peltola | ||
| Harmi, että näiden henkilöjunakäyttö alkaa olla loppusuoralla. 242-sarja on hyvin sympaattisen oloinen "vanhanajan sähköveturi". | ||||
|
02.11.2025 21:43 | Teemu Tuomisto | ||
| Jälleen upea kuva Karilta! Mukava nähdä myös kuva Seinäjoelta! Aseman ympäristö on kokenut kyllä melkoisen muodonmuutoksen. | ||||
|
|
02.11.2025 21:40 | Hannu Peltola | ||
| Oikein erinomainen kuva! | ||||
|
|
02.11.2025 20:59 | Jyrki Talvi | ||
| Nappi kuva ajoitus onnistunut täydellisesti. | ||||
|
|
02.11.2025 20:17 | Pasi Seppälä | ||
| Sommittelu on osunut aivan nappiin. Hienosti onnistunut kuva. | ||||
|
|
02.11.2025 19:32 | John Lindroth | ||
| Komee kuva! | ||||
|
|
02.11.2025 18:44 | Eemil Liukkonen | ||
| Aivan mahtava kokonaisuus kertakaikkkaan! | ||||
|
|
02.11.2025 17:27 | Samuel Pajunen | ||
| Kouvola - Pieksämäki ratatöiden vuoksi. | ||||
|
|
02.11.2025 17:25 | Samuel Pajunen | ||
| Mahtava kuva! | ||||
|
|
02.11.2025 16:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan upea kuva! | ||||
|
02.11.2025 16:19 | Juho Rintala | ||
| On kyllä. Itse pidän myös museoajojen kuvasarjoista, jossa näkyy esim junan lähtövalmistelut varikolla etc etc. | ||||
|
|
02.11.2025 15:47 | Juho Rintala | ||
| Samaa olin juuri tulossa kommentoimaan. Hieno kuva! | ||||
|
|
02.11.2025 15:43 | Tuukka Varjoranta | ||
| Hienosti ajoitettu kuva! | ||||
|
|
02.11.2025 15:38 | Juho Rintala | ||
| Miksiköhän kiertävät... | ||||
|
|
02.11.2025 15:10 | Raimo Hämäläinen | ||
| Olisiko Hyvinkää - Karkkila kapsun kulvertti jostain kohtaa? | ||||
|
|
02.11.2025 15:09 | Joonas Jokinen | ||
| Varikko- / talli-kuvat on aina mielenkiintoisia ja mukavia. | ||||
|
|
02.11.2025 14:16 | Hugo Leino | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
02.11.2025 13:50 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
02.11.2025 12:51 | Oula Vattulainen | ||
| Ei soittanut miulle. | ||||
|
02.11.2025 12:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ai että, tämä on kuin maalaus. | ||||
|
|
02.11.2025 11:28 | Teemu Saukkonen | ||
| Sinulleko soitettiin fanfaari? Tosin se saattoi olla jo Ketunpesäntien kohdalla. | ||||
|
02.11.2025 11:25 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Teemu. Kiva juttu, että Dv12 2501 elää ja voi hyvin. | ||||
|
02.11.2025 10:16 | Juho Rintala | ||
| Millonkohan loppuu näiden käyttö pysyvästi Joensuun seudulla... | ||||
|
02.11.2025 07:49 | Jari Välimaa | ||
| Kaupunkiraiteita on tullut ja on tulossa Suomenmaahan vielä lisää. Kaupunkiliikenne näköjään puutuu vorgin operaattori kentästä samoin kuin kaluston omistaja yleensä. | ||||
|
02.11.2025 02:42 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, ei se kauan kestänyt... Vielä maanantaina ArcticRailin edustaja kertoi SRHS:n kerhoillalla, että pienen operaattorin veturi ei sais oikein jäädä linjalle. On kuulemma tehty parannuksia niihin asoihin, jotka ovat aikasemmin ollut syinä epäluotettavuuteen. Muun muuassa paloturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Onneksi ei palanutkaan. | ||||
|
|
01.11.2025 22:57 | Juha Toivonen | ||
| Varsin upeastihan tämä keskustelu on lähtenyt täydelle laukalle. Ei ole niin mitään syytä hillitä keskustelun aikaan saatua sisältöä. Tosiasiahan ilmeisesti on, ettei Dr12 - Huru, kyennyt enää 1980-luvulla täyttämään niitä aikatauluvelvoitteita, joita sille oli asetettu. Tästä syystä Huru ilmeisesti korvattiin matkustajaliikenteessä varsin pikaisesti Dr13 sarjan vetureilla. | ||||
|
|
01.11.2025 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, mitä Dr13:n kaksimoottorisuuteen tuli, ja edelleen ranskalaisten ihastumiseen yhden moottorin systeemiin, tarkoittanee sitä, että kahden koneen synkronointi on sitten tosissaan tarkkaa puuhaa. Edelleen: Dr13:n kaksimoottorisuus viittaa siihen, että kyllä Ranskassa suunnittelutaitoa oli ja on vissiin vieläkin. Erityisen hyvin suunnittelutyö hanskaa (yleismaailmallisesti!) niin kauan kunhan asiakkaan lompsassa frangeja piisasi...? Vaatii vaan ennakkoluulotonta asennetta molemmin puolin. Erkki Aallolla sitä taisi olla, myös yli oman tarpeen? Mitä saksalaisiin 2. mms aikaisiin sukellusveneisiin ja niiden moottoreihin tulee/tuli, niin yleisimmässä tyypissä VII C (valm. n. 700 kpl.), oli myllynä kaksi kuusisylinteristä MAN M6V 40/46 - nelitahtidieseliä, turboahtimilla vieläpä. Niiden yhteistehot olivat sellaista 1200 - 1400 hummaa. Huomatkaa muuten sylinterimitat. Kierrosluvuista en wikipeeriasta löytänyt mainintoja, mutta kovin kauheasti en usko tehovivuilla "sikapoljentaa" harrastetun. Matkat Lorientista operaatioalueille [saattuesodassa] kestivät kauan. Polttoöljyn piti riittää, siinä missä muonankin. Hyvin säästeliäästi ajamalla jotkut veneet pääsivät USA:n itärannikon tuntumaan asti. Piti vielä tulla takaisinkin, "lypsylehmän" (öljytankkerisukellusvene!!!) kanssa kohtaamisen järjestäminen aavalla merellä vaati taitoa ja vielä siitäkin enemmän onnea. Edelleen näissä veneissä (siis pinta-ajossa) teho kulki vaihdelaatikon kautta, samalla ne pyörittivät generaattoreita akkujen lataamiseksi. Sukelluksissa (sähkömoottoriajolla) ajonopeuksia vaihdettiin tietenkin runsaammin, syvyyspommit kun ei oikein ole purkissa istuvien ukkojen mieleen... |
||||
|
01.11.2025 22:23 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoittamani makuuvaunudokumentti oli tuolla ja olihan niitä näköjään monella muullakin paikkakunnalla: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15980.0 | ||||
|
|
01.11.2025 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa turvalaitosmuutostyö mekaanisesta kampiasetinlaitesysteemistä "salamalaitteeksi", hmm, no ehkä jokunen kuukausi siinä vierähti...? Osien hankintasysteemi lienee ollut selviö, valmiit osat urakkaa varten tulleet opastinpajalta. Sellun raiteen roikassa ei juuri muuta ollut kuin BT, parit ent. Ge:t tai Gb:t. Vielä, kun kyseessä oli VR-76:n ensimmäinen kentälle asennettava laite. Mittaukset ja koekäytöt vielä päälle ja liikenne käynnissä koko ajan 24 h junasuorituksella. Ukot viikonpäivinä töissä ja viikonloppuisin kotonaan "äitienpäivillä" kelloja vetämässä sekä paitaa vaihtamassa. Kätevää, kun henkilökuntalipulla pääsi ja junia kulki joka suuntaan. |
||||
|
|
01.11.2025 22:09 | Petri Nummijoki | ||
| Varmastikin turvalaiteasentajat majailivat sen aikaa, mitä ko. työmaa kesti. Tietysti sen jälkeen saattoi tulla siirto toiselle työmaalle. Mutta eikös täällä hiljattain ollut dokumentti, jonka mukaan sodan jälkeen oli VR:n makuuvaunuista osa varattu Helsinkiin asuntovaunukäyttöön, koska pääkaupungissa oli niin ankara asuntopula? Sellaisissa varmaan asuttiin tarvittaessa pidempiaikaisestikin. Juuri nyt ei muistu mieleen, missä ko. keskustelu oli. | ||||
|
01.11.2025 22:07 | Juha Toivonen | ||
| Joskus 1980-luvun alussa, kun ajelin VR-lomalipulla todella halvalla ympäri Suomea, niin kaikenlaisia puukorisia vaunuja lojui monella suomalaisella ratapihalla/sivuraiteilla. Tuo oli silloin rikkaus suomalaisessa rautatiemaisemassa. | ||||
|
01.11.2025 22:03 | Juha Toivonen | ||
| Ulkonäky on kyllä aivan kohdallaan. | ||||
|
|
01.11.2025 21:59 | Juha Toivonen | ||
| Kyllä. Muistan tämän keskustelun, mutta tuossa keskustelussa ei tullut selväksi, olivatko kyseisissä vaunuissa majailleet henkilöt siellä pysyvästi vaiko vain kausiluontoisesti, - ja jos jälkimmäinen, niin kuinka pitkiä kausia he siellä viettivät kerrallaan? | ||||
|
01.11.2025 21:51 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/144917 yhteydessä oli aikaisemmin jotain keskustelua. | ||||
|
|
01.11.2025 21:48 | Juha Toivonen | ||
| Taisin jo kertoakin aiemmissa kommenteissani, kuinka juna lähti Tampereelta aikataulussaan, mutta Jyväskylään tultiin valmiiksi myöhässä. Ei ylimääräisiä junakohtauksia, ei mitenkään poikkeavaa säätä, eikä pysähdyksiä/junakohtauksia. Silloinhan on täysin selvää, kuinka ko junan matkanopeus ei ollut sitä, mitä aikataulu edellytti. Siihen yhdistettynä havainto, kuinka tuon Huruvetoisen junan matkanopeus todella laski hämmästyttävän pieneksi, - niin mitä jää jäljelle? | ||||
|
|
01.11.2025 21:36 | Petri Nummijoki | ||
| Satunnaiselle vastaantulijalle asia tietysti onkin yhdentekevä mutta nyt ollaan rautatieharrastajien sivustolla. Junien aikataulujen laatimisen kannalta oli ennen olennaisen tärkeää, mitä miniminopeutta veturi pystyy nousussa ylläpitämään. Jos joku on kiinnostunut vanhoista aikatauluista niin todellakaan ei ole samantekevää, oliko nopeus 5 km/h vai 50 km/h. | ||||
|
|
01.11.2025 21:35 | Juha Toivonen | ||
| Nuo asuntovaunut ovat sangen syvä mysteeri, näin 2020-luvulla tarkasteltuna. Käytettiinkö noita kenties työntekijöidensä puoliksi pysyvinä asuntoina? Eli kuinka pitkään työntekijät noissa kerrallaan majailivat? | ||||
|
|
01.11.2025 21:22 | Juha Toivonen | ||
| Myönnän toki, kuinka ilmaisuni "kävelyvauhdista" oli ylikarrikoiva, mutta en kirjoittaessani suinkaan aavistanut, että joku takertuu moiseen kiinni kovinkaan vakavissaan. Näemmä olin väärässä, ja myönnän virheeni. | ||||
|
|
01.11.2025 21:12 | Petri Nummijoki | ||
| Ensimmäiset sarjavalmisteiset Dr16-veturit (numerosta 2805 alkaen) otettiin aktiivikäyttöön vuoden 1991 alkupuolella eli lähes 35 vuotta sitten. Koska veturisarjan käyttö ei ole vieläkään täysin päättynyt niin en osaa pitää sitä turhana sarjana, vaikka tietenkään niitä ei olisi kannattanut tilata, jos etukäteen olisi voinut arvata kokonaismäärän jäävän 23 yksilöön. Voitanee myös katsoa, että Dr16 oli ainakin ensimmäiset 15-20 vuotta käyttötarkoitukseensa varsin hyvin soveltuva veturi. Esim. Sm3 tai Dm12 ei kai oikein ole lunastanut niihin asetettuja odotuksia koskaan, vaikka niillekin sinänsä käyttöikää on jo kertynyt. Mitä "kävelyvauhtiin" tulee niin ainakin itse kannattaisin, että vanhoissa asioissa pyrittäisiin jonkinlaiseen täsmällisyyteen siitä syystä, että takautuvasti ei esim. voi käydä mittaamassa, miten entisaikojen juna kulki. Silloin on riski, että joku ymmärtää kävelyvauhdin oikeasti tarkoittavan 5 km/h eikä niin, että se olikin 50 km/h, joka pyöristyi kävelyvauhdiksi. |
||||