![]() |
06.01. 21:20 | Simo Virtanen | ||
Sähköautojen latauspaikat uupuu. Eikö säädökset koske Tampereen kaupunkia? | ||||
![]() |
06.01. 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
Suonette anteeksi, menin muistamaan tarhan nimen täysin väärin. No, onneksi löytyi tietäjä, joka oikaisi asian. Kiitollisuudella herra Timoa ylistän! |
||||
![]() |
06.01. 20:00 | Tero Korkeakoski | ||
Mitäs onnekasta tuossa on? Ei nykytilanne ainakaan parempi ole. | ||||
![]() |
06.01. 19:46 | Sampsa Saahkari | ||
Lempparipoikkeukseni on rakas kotikaupunkini nimeltään Rauma. Raumalle mennään, mutta samaan aikaan Vanhassa Raumassa ollaan. |
||||
![]() |
06.01. 19:24 | Lasse Holopainen | ||
Kyllähän tuolta löytää myös Elefantin Skoda Wag... (mikä se nimi olikaan) -firmalta. Se on ihan asjallista. | ||||
![]() |
06.01. 19:18 | Hannu Peltola | ||
Kettu? Eläinaiheisten lempinimien käyttö taitaa olla yleismaailmallista. | ||||
Kuvasarja: Arkiliikennettä Etelä-Hämeessä 5.1.2025 |
06.01. 19:16 | Lasse Holopainen | ||
Asjallinen sarja. Itse tuona päivänä kävin Hämeenlinnassa, kumpaankin suuntaan Sm4+Sm4. Keli oli tosiaankin sellainen kylmähkö, varsinkin kun ajattelin että näillä kamppeilla on ennenkin menty, mutta varustekysymyshän tuo olisi ollut. Samoja junia tuli havainnoitua, varsinkin Deeverit ja Sm2:t siellä seisomassa, ne olivat asjallisia. | ||||
![]() |
06.01. 19:09 | Lasse Holopainen | ||
Niin, lieneeköhän takimmaisesta hiili kulunut poikki? | ||||
![]() |
06.01. 17:12 | Vertti Kontinen | ||
Nämä ovat enää varalla ja vaihtotyöt tehdään Move90:llä | ||||
![]() |
06.01. 17:11 | Timo Salminen | ||
Jaaha, ja minä olen ollut suunnilleen samaan aikaan aseman toisella puolella mutten sillä kertaa poikennut laitureille. | ||||
![]() |
06.01. 17:08 | Timo Salminen | ||
Peltolan tarha? Paikkakuntalainen on kuullut nimityksen Rekolan tarha. Tässähän ei yleensäkään seiso muuta kuin ruuhkavuorojen eli lähinnä D-junien Sm2-kalustoa, ja ennen tässä tosiaan majailivat puuvaunuruuhkajunarungot ja niiden jälkeen Eil:t. | ||||
![]() |
06.01. 15:56 | Tommi Koskinen | ||
Varmaan yleisin havaitsemani "väärin" taivuttaminen on ihmisten käyminen Haaparannassa, vaikka ymmärtääkseni paikallinen muoto on Haaparannalla. Samalta alueelta myös Röyttän satama kuulostaa itselle vähän luonnottomalta, kun helposti puhuisi mieluummin Röytästä. | ||||
![]() |
06.01. 15:39 | Kari Haapakangas | ||
Joissain tapauksissa paikallinen tapa uhkaa jäädä alakynteen. Oulun kupeessa on uusi (uudehko) nukkumälähiö Tupos (osa Liminkaa). Paikalliset lakeuden asukkaat tietävät taivutuksen olevan Tupoksessa. Koska Tupoksessa avojalakaset ovat nykyisellään mitätön vähemmistö on alettu entistä enemmän kuulla myös muotoa Tupoksella. Tupoksessa on myös rautatiehistoriaa. Eihän siellä enää (tai vielä) ole seisaketta, mutta aikoinaan sellainen palveli paitsi tuposlaisia myös tyrnäväläisiä. |
||||
![]() |
06.01. 15:07 | Tauno Hermola | ||
Sisä- vai ulkopaikallissija on sikäli ongelmallinen, että siinä paikallinen tapa ratkaisee, mitään sääntöä ei ole. https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Netissä on kuitenkin asutusnimihakemisto, josta oikean muodon voi tarkistaa. https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ |
||||
![]() |
06.01. 15:03 | Jari Välimaa | ||
Näin nysse tiedottaa "Hiedanrannan ratikka- ja bussipysäkit avataan käyttöön 7.1.2025. Tilaa 120 henkilöautolle Sallittu pysäköintiaika 12 h Saapumisaika merkittävä pysäköintikiekolla Sijainti: Hiedanranta, Possiojankatu" Noi väliaikaiset liikkenneympyrät ovat kaikissa paikoissa vaaralliset kun normaalisuuntaan autoilevat eivät välitä kolmioista. |
||||
![]() |
06.01. 14:02 | Noah Nieminen | ||
Olisko "Kontiomäeltä"? | ||||
![]() |
06.01. 14:01 | Noah Nieminen | ||
Hyvä, että tällainenkin on vielä käytössä! | ||||
![]() |
06.01. 13:58 | Noah Nieminen | ||
Sillä ei varmaan ole niin paljoa väliä, kunhan yhdessä veturissa ei ole kahta virroitinta ylhäällä... :) | ||||
![]() |
06.01. 12:53 | Roope Prusila | ||
Liityntäpysäköinti oli auki jo viikonloppuna. Silloin ei ollut enää Sellukadun liikenneympyrästä ajokieltoa alueelle. Meinasin siinä liikenneympyrässä rysäyttää yhteen erään pakettiauton kanssa, kun kuljettaja ei ymmärränyt että tässä on liikenneympyrä, ja hänellä väistämisvelvollisuus. Oli siinä kuitenkin kaksi väistämisvelvollisuusmerkkiä ihan peräkkäin. | ||||
![]() |
06.01. 11:57 | Jouni Halinen | ||
Kohdassa 2.30 min on ratikassa kaksi peräkärriä ja T-hoppaa niin henkilö kuin kuorkkiversiona esiintyy myös runsain mitoin. | ||||
![]() |
06.01. 11:21 | Hannu Peltola | ||
Minulla rannekello hajosi kertausharjoituksessa 1989 ja kun ei heti tullut hankittua uutta, totuin olemaan ilman kelloa. | ||||
![]() |
06.01. 11:19 | Hannu Peltola | ||
Ei ollut lovipyöriä ainakaan poikkeuksellisen paljon, nämä ovat kuitenkin nykyään Suomessa huollettuja. | ||||
Kuvasarja: Arkiliikennettä Etelä-Hämeessä 5.1.2025 |
06.01. 11:17 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia Jarno ja Esa! Ja tosiaan kylmää oli! | ||||
![]() |
06.01. 11:16 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia Jyrki! | ||||
![]() |
06.01. 11:15 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia Jarno! Taustan masto kiinnitti huomioni, siinä on jollain operaattorilla jäänyt liian korkea masto käsiin. Ylemmillä antennitasoilla ei ole kuin kaksi minilinkkiä varmentaviin yhteyksiin ja varsinaiset 5G-antennit ovat alemmilla antennitasoilla. |
||||
![]() |
06.01. 10:03 | Teemu Saukkonen | ||
Näkyy olevan aikataulussa väljää, tänään on lähtenyt 39 minuuttia myöhässä, mutta tässä kohtaa jo 145 minuuttia etusessa... | ||||
![]() |
06.01. 09:56 | Kari Haapakangas | ||
Kelloissa on kehitys kehittynyt taaksepäin. Pitkään käytin ranteessa kelloja, joiden huolloksi riitti paristonvaihto parin vuoden välein. Nykyinen nk älykello pitää yhdistää piuhan päähän ainakin kerran viikossa. Mutta niin sitä on ehdollistunut vuodesta 1979 alkaen, että ranteessa on kello oltava. |
||||
Kuvasarja: Arkiliikennettä Etelä-Hämeessä 5.1.2025 |
06.01. 09:49 | Esa J. Rintamäki | ||
On kyllä kaksoisplushyvä kuvasarja herra Hannulta! Ja kylymä! Pitääpä laittaa paidankauluksen ylin nappi kiinni. Ja mikä värimaailma! Ei olisi onnistunut halvoilla värinegatiivifilmeillä, ei lähellekään! Etenkin kun kehittämöjenkin laatuvaihtelu oli mitä oli. |
||||
![]() |
06.01. 09:43 | Eemil Liukkonen | ||
Tuomaksen kommenttiin vedoten, että pyydän tästä anteeksi ja ei ole takuulla ensimmäinen kerta, kun tätä minulla tapahtuu. Jotenkin vaan tuntuu, kun "Iisalmea" taivuttelee kirjoittaessa tulee aina mietittyä, että "kumpikohan se nyt olikaan?". Madeela-efekti mielestäni kuvastaa melko hyvin tätä asiaa tai ilmiötä. Hyvä, että toit asian esille. Jospa jatkossa osaisin taivuttaa rakkaan kotikaupunkisi oikein. |
||||
![]() |
06.01. 09:41 | Esa J. Rintamäki | ||
Ja lovipyörät paukuttivat epätahtiin? | ||||
![]() |
06.01. 09:37 | Esa J. Rintamäki | ||
Siis "Peltolan tarhan" seisontaraiteilla? Ennen vanhaan junalla pohjoisesta Riihimäelle saavuttaeesa piti.omatekoisella pikakirjoituksella kirjoittaa muistikirjaan ylös täällä seisovien ruuhkapuuvaunujen numeroita, ja kovalla kiireellä tietenkin! [638-614-379-615-641-609-331-317-302-293-622-657-jne - puuhh!] Kotona puhtaaksi kirjoitettaessa lisätty 22.näiden jokaisen eteen. |
||||
![]() |
06.01. 09:35 | Veeti Pietilä | ||
Tutun näköinen kuvauspaikka... | ||||
![]() |
06.01. 09:26 | Esa J. Rintamäki | ||
Pupu laukkaa, laputtaa...! | ||||
![]() |
06.01. 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
Mäntässä, Länsi-Koskelassa kuultua, joskus 1960 - 1970 - luvun taitteessa: - Moi, onko Arto kotona? - Ei. hän lähti käymään Mänttällä. (Tulkinta: kauppalan keskustassa käymään asioimassa.) |
||||
![]() |
06.01. 09:19 | Jarno Piltti | ||
Gustav Beckerin kelloissa on sitten ilmeisesti ankkureita enemmänkin. | ||||
![]() |
06.01. 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
Kyllä siin o maisema kovasti krutus! Ihan toista s'oon Alahärmäs Kotoluhuralla...! | ||||
![]() |
06.01. 09:08 | Esa J. Rintamäki | ||
Jees, herra Hannu. Etenkin kun itseäni lähin ankkuri tai ankkurit löytyvät Franzeninaukion kulmalla sijaitsevasta antiikkikaupasta! Siellä kun on myytävänä jokunen "hopea-Rouskoppi"-taskukello, heko heko! Selitys: - ovat vieterikelloja (käy vetämättä 8 päivää, heko heko) ja nimi on "Roskopf". |
||||
Kuvasarja: Arkiliikennettä Etelä-Hämeessä 5.1.2025 |
06.01. 09:07 | Jarno Piltti | ||
Hyvä kuvasarja, pakkanen tulee tänne kotisohvalle asti! Miten monesti onkin käynyt niin että ne aikoinaan kaikkein arkisimmat kuvat on lopulta niitä kiinnostavimpia. | ||||
![]() |
06.01. 09:04 | Jarno Piltti | ||
Itselläni on sellainen ehkä vääristynyt ajatus että Sm4 olisi vähän tylsä kuvauskohde, vaan kyllä pysäyttää katsomaan tällainen hieno vastavalo! | ||||
![]() |
06.01. 06:29 | Lasse Reunanen | ||
Nyt on hieno kuva. Harvoin näin komnentoin, mutta nyt jäin kyllä liki sanattomaksi. | ||||
![]() |
06.01. 06:23 | Lasse Reunanen | ||
Kyllä on jo tuolloin ollut melkoisen suurkaupungin elkeet. Eipä Helsingissä tuollaisesta infrasta edes haaveiltu. | ||||
![]() |
06.01. 03:41 | Tuomas Korhonen | ||
Kuva on kyllä täysosuma, ja siitä on aistittavissa menemisen meininkiä, sekä talvipäivän kauneutta. Jopa sellaista mahtipontisuutta että tällaista voisi käyttää vaikkapa mainoskuvana! Loistava otos! Kuitenkin näin Iisalmen asukkaana kuvateksti sattuu syvälle sieluuni :D En ymmärrä tätä että miksi monet kirjoittavat "Iisalmelle/Iisalmella", sillä eihän Iisalmen päällä olla, vaan ollaan siellä. Eli siis Iisalmeen/Iisalmessa. Eihän kukaan kirjoita esimerkiksi että "juna on menossa Helsingille", tai "olen Helsingillä" |
||||
![]() |
05.01. 23:36 | Jimi Lappalainen | ||
26 "Tapani" 12. https://vaunut.org/kuva/23105 | ||||
![]() |
05.01. 23:28 | Uwe Geuder | ||
Jos tulkitsen UIC-ritilää oikein, siellä on DK:n lisäksi ei muuta kuin D ainakin tällä yksilöllä. Sähkön yhteensopivuus ei taida olla isoin ongelma, toistaiseksi turvajärjestelmä on vaikeampi. Veturissa on EU:n lippu, usein se tarkoittaa, että EU on rahoittanut ETCS-yhteensopivuutta. Mutta en tiedä, onko Etelä-Ruotsissa ETCS. | ||||
![]() |
05.01. 23:19 | Uwe Geuder | ||
Kyllä, näyttää olevan menestys. Kannattaa muistaa, että kun VR teki tilauksen, so oli isompi kuin kaikki siihen asti myydyt yhtensää. Sen jälkeen vauhti on vain kasvanut. Ovatko kaikki DSB:n Vectronit kaksijärjestelmävetureita vai jopa kolmejärjestelmävetureita? Tanskassa järjestelmä on yleisesti 25 kV / 50 Hz, mutta Kööpenhaminan lähijunat 1650 V tasajännitettä. En tiedä, käytetäänkö Vectonia ollenkaan lähijunaverkossa. Ainakin jotkut Vectronit kulkevat Saksaan, siellä tarvitaan 15 kV / 16,7 Hz. Ruotsissa olisi sama, mutta en ole tietoinen, että Vectronit olisivat ylittämässä sillan. Wikipedia ei näytä kertovan vastausta: https://da.wikipedia.org/wiki/Siemens_Vectron |
||||
![]() |
05.01. 23:06 | Jorma Toivonen | ||
Allegro valmistuu Italiassa v.2009 https://vaunut.org/sarja/471 | ||||
![]() |
05.01. 22:07 | Rainer Silfverberg | ||
Sanos muuta! | ||||
![]() |
05.01. 21:56 | Uwe Geuder | ||
Itävallan entinen rahayksikkö on Schilling. Varmaan minäkin olen joskus maksanut sillä setelillä, mutta en muista enää yhtään, miltä se on näyttänyt: https://en.numista.com/catalogue/note202650.html Itävallan Schilling oli se isompi rahayksikkö, 100 Groschen oli 1 Schilling. (Saksalaisille omituista, koska Groschen tarkoittaa 10 Pfennig -kollikkoa, niitä tarvittiin vain 10 kappaletta saadakseen 1 Mark.) UK:n Shilling on 1971 oli taas ihan omituinen juttu. 20 Shilling on 1 Punta, mutta yksi Shilling oli vielä jaettu 12 Pence -yksikköön.Siis hinnat ilmoitettiin ilmeisti Punta, Shilling, Pence ja vielä lisäksi mahdollinen puoli Pennyä. En ole enää nähnyt Shilling-hintoja, mutta ihmettelin kovasti kuin sain ensimmäistä kertaa Shilling-kolikon paluurahana. Sehän jäi voimassa 1990 asti, piti vain tietää, että sen arvo oli 5p uudessa järjestelmässä, ei se lukenut missään. Ehkä 1971 oli julisteita, mutta 1980-luvulla se oli kai paikalliselle itsestään selvä. |
||||
![]() |
05.01. 21:43 | Jyrki Talvi | ||
Upea kuvasarja Hannu. | ||||
![]() |
05.01. 21:39 | Jouni Halinen | ||
Liikennettä Slussenilla 1920-luku? Yksi juna ja pirusti ratikoita. https://stockholmskallan.stockholm.se/post/5729 | ||||
![]() |
05.01. 21:32 | Rasmus Viirre | ||
Jahas sitä on myös 2523 saanut uutta lediä kuonon päähän, kuten ensinnä oli vain 2543:lla ja hiukan myöhemmin 2522:lla. |