![]() |
05.01. 12:58 | Sami Perälä | ||
Tässä kuvauspaikalla olis tänäpäinänä portaikko ylös Hansatielle. | ||||
![]() |
05.01. 12:56 | Sami Perälä | ||
pikku update, katos on siirretty tuohon vähän taakseppäin, ja puinen laituri purettu kokoonaan, alue on aidattu. ei mennä yli enään, | ||||
![]() |
05.01. 12:27 | Jaakko Pehkonen | ||
Oulussa ei taida olla hallitilaa kuin yhdelle rungolle kerrallaan. Toisaalta pihalla nuo taitaa Ilmalassa olla joten siinä mielessä ei olisi väliä vaikka toinen runko seisoisi Oulussa pihalla. Entä rajoittaako hinaus adapteri runkojen määrää? | ||||
![]() |
05.01. 12:22 | Jouni Hytönen | ||
Muistaakseni Allegro mainittiin ”New Pendolinoksi” silloin kun ne tulivat. Ja oliko vieläpä niin, että näihin varta vasten tilattiin sama vanhempi keula kuin muissakin Suomen Pendolinoissa? New Pendolino: https://en.wikipedia.org/wiki/New_Pendolino | ||||
![]() |
05.01. 11:58 | Janne Karresuo | ||
Markku :). No minä en ainakaan pahoita :). Antaa mennä vaan, kunhan aiheessa pysytään :) | ||||
![]() |
05.01. 11:54 | Jouni Hytönen | ||
Olisiko peräti tässäkin kuvassa toinen runko Pieksämäelle illalla tulleesta P 105:stä ja toinen Jyväskylästä mukaan liitetty, mahdollisesti koko viikon siellä seissyt maanantaiaamun runko? P 94:n aikaan en itse asemalle koskaan osunut. | ||||
![]() |
05.01. 11:50 | Jouni Hytönen | ||
Dm8/9:t normaaliliikenteessä jäivät omalta osalta melko lyhytaikaiseksi nautinnoksi. Näin yleensä junan P 105 Turku-Pieksämäki. Siinä oli hyvin usein runko 5101+5601+5102. Muistikuvat sijoittuvat kaukoliikennekäytön viimeisille vuosille 1985 ja 1986, valtaosin jälkimmäiselle. Kierrossa oli vielä mahdollisesti talvella 1985/86 sellainen erikoisuus, että maanantaiaamuisin Tampereelta Jyväskylään ajetussa junassa (P 99?) saapunut runko jäi koko viikoksi Jyväskylän tallille. Ehkä tämä oli suunniteltu Jyväskylän vararunko koko viikon ajan. Se lähti vasta viikonloppuna takaisin Helsinkiin. | ||||
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
05.01. 11:39 | Jouni Hytönen | ||
Usein koko perheellä tullessa muut priorisoivat raitioliikennemuseon kohdelistan häntäpäähän, joten se on jäänyt vielä odottamaan. :) Vanhassa sijainnissa käytiin, kun lapset olivat pieniä. | ||||
![]() |
05.01. 11:30 | Veeti Pietilä | ||
Taisi Edb-vaunut muuttua CEd-vaunuiksi 2019-2022 | ||||
![]() |
05.01. 11:25 | Veeti Pietilä | ||
Minkä takia nämä viedään yksi kerrallaan maalaukseen eikä esimerkiksi kaksi? | ||||
![]() |
05.01. 11:16 | Esa J. Rintamäki | ||
Tulee kyllä paljon muistoja mieleen 1970-luvulta, kun itsekin Porkkanoissa matkustin. Keuruulaisen tytön hajuveden tuoksu, jota hän oli sipaissut kaulalleen treffien kunniaksi. Ja se Bredan jyrinä tupakkaosaston lattian alla, nykäisyt ja lievät muksahdukset kun Wilson-SCG-automaattivaihteistot reagoivat nopeuteen ja kuljettajan tehonsäätöratin eri asentoihin. Kouvolassa asuvan tätini ja hänen miehensä Kumputiellä olevan kodin sympaattinen ilmapiirikin, kun heidän luokseen kitara mukana matkustin. Tädin miehen äänilevyltä kappale: "Heut' geht's an", sen perään "Klarinettenmuckl". Mukavaa!!!... Sekä sekin, kuinka junasuorittajien vihreän levyn liike aikaan sai sen, kun näissä junissa meni juuri ennen lähtöä kolmosvaihde automaattisesti päälle pysäyttäen vaihteiston pyörivät osat ennenkuin momentinmuunnin nappasi kiinni ja Dm8 - tai 9 - juna aloitti taas mat-kan-tek-kkoon - mat-kan-tek-koon. Junan kärrymyyjättären "Liikenneravintolat"-pinssissä ollut henkilönumero "178" jäi sekin muistiin. (Missähän sekin mimmi nykyään elelee?) Kuulutukset rauhallisella äänellä: "Ja seuraavana Hämeenlinna, laituri on kulkusuunnassa oikealla puolella", Hasler - nopeusmittarin nakutuksen kuuluessa taustalla. Ja joskus: - napsahdus - "Ovivalo". Toinen napsahdus: - "Sammui". Dm8:n välivaunun litteramerkintä, kun sen ensi kerran näin: "CEidkvsg", eikun - äsh - "CEikv". Ja mainittakoon vielä aina läsnä ollut dieselvetovaunun hienoinen "tekninen" tuoksu vaunun ilmatilassa. Sir John on oikeassa: kuva on mestariotos. |
||||
![]() |
05.01. 09:30 | Jari Välimaa | ||
Kyllä tässä juhlan vastuullinen aliarvioi juhlan suosion. | ||||
![]() |
05.01. 09:08 | Markku Naskali | ||
Onhan noihin vapautuneisiin tiloihin onneksi uusia yrittäjiä tullut. Aikoinaan asemaravintolat palvelivat nimen omaan matkalaisia. Taisivat jotkut junat jopa pysähtyä ruokataukoa varten, mutta usein aikaa jäi junan vaihtoa odotellessa. Nyt taas jotkut pahoittavat mielensä kun kommentit eivät liity kuvaan, mutta ainakaan minua ei häiritse jos viriää keskustelua joka kuitenkin sivuaa rautateitä. |
||||
![]() |
05.01. 06:18 | John Lindroth | ||
Pekka tulee tyylikkäästi! | ||||
![]() |
05.01. 04:54 | Roope Prusila | ||
Poistuminen Santalahdessa juurikin siksi, että myös sieltä kyytiin haluavilla olisi mahdollisuus. Ei se nyt voi kenenkään elämää kaataa jos joutuu 20min odottamaan paluumatkaa ja sillä saisi sujuvoitettua meininkiä. Kyllä tuo meininki aiheutti siellä ihmettelyä ihan riittävästi. | ||||
![]() |
05.01. 03:34 | John Lindroth | ||
Kertakaikkiaan upea Dm8 kuva Jukalta tämä on "Masterpiece"! | ||||
![]() |
05.01. 01:19 | Mikko Mäntymäki | ||
Vieläkö on tehonkäyttö rajoitukset, kun 3xSr2 saa 1x25kV polvilleen? | ||||
![]() |
05.01. 01:00 | Rasmus Viirre | ||
Ohhoh! Mahtaisiko sitten olla jonkin sortin vakio kaava kyseessä? Tosin aika usein on vaunuja vähemmän, määrät seilaten siinä 25 ja 45 välillä. | ||||
![]() |
05.01. 00:35 | Petteri Kumpulainen | ||
Rasmus: Jos oikein laskin niin tässäkin taisi olla perässä 52 vaunua, kuten myös linkkaamassasi otoksessasi. :) Kiitoksia! | ||||
![]() |
05.01. 00:07 | Rasmus Viirre | ||
Hieman vajaa 13 kuukautta sitten meni sama juna juuri samanlaisella kokoonpanolla :) https://vaunut.org/kuva/166771 Tripla kolmoset eivät ole mitään jokapäiväistä näissä! Hyvä pöllykuva |
||||
![]() |
04.01. 23:14 | John Lindroth | ||
Laiturissa oleva laiva lienee ruotsalainen Brorström varustamon rahti-alus Ms Traneland 1957-1976. | ||||
![]() |
04.01. 23:02 | Erkki Nuutio | ||
Mutta kuvaa taidokkaasti ja tunteikkaasti. | ||||
![]() |
04.01. 22:59 | Erkki Nuutio | ||
Aikanansa tunnetun ja arvostetun työväenpoliitikon Martta Salmela-Järvisen muistelmateoksessa Alas lyötiin vanha maailma - Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906-1918 (WSOY, 1966) on eräs selitys (ei varmaankaan ainoa)haukkumanimitykselle "punikki". Selityksen mukaan nimitys lähti rautatieläispiireistä (s. 166) : Yhdysliikenteessä oli ensimmäisen maailmansodan aikana käytössä venäläisiä [umpi]tavaravaunuja. Ne olivat punaisiksi maalattuja ja harmittavan huonokuntoisia. Siksi niitä erotukseksi omista vaunuista sanottiin punikeiksi. Taistelun alettua vuonna 1918 oli jollakin rautatieasemalla yhteenotto punaisten ja valkoisten välillä. Edelliset vetäytyivät tulisuojaan rautatievaunujen taakse ja ampuivat sieltä. Harmistuneet valkoiset, joista kai joku oli rautatieläinen, kiukuttelivat "perkeleen punikit", tarkoittaen tällä esteenä olleita [punaisia] rautatievaunuja. Näin sana siirtyi punaisten haukkumanimeksi. Salmela-Järvisen muistelukirja on kiinnostava ja rankka. Etenkin kuvaus molemminpuolisen vihan ja koston - kapinan ja sen kukistamisen ajalta on rankka. Myöhemmin on julkaistu monia rankkoja kuvauksia vuodesta 1918. Kiivailun jatkamiseen toistasataa vuotta sitten tapahtuneesta katastrofista ei ole tarvetta. |
||||
![]() |
04.01. 22:39 | Jimi Lappalainen | ||
Kaikki. | ||||
![]() |
04.01. 22:38 | Aapo Oikarinen | ||
Tämä mies kuuluu parhaaseen A-ryhmään, hän ei turhia jaarittele! | ||||
![]() |
04.01. 22:30 | Panu Breilin | ||
Toijalan asemarakennuksessa on kiinalainen ravintola. | ||||
![]() |
04.01. 22:02 | Petri Nummijoki | ||
Olisiko siinä vain, että talvella kaluston pitää päästä välillä sulamaan ja voidaan tarvita enemmän vetureita, jolloin Sr1 kannattaa laittaa ennemmin yöjuniin, kun näihin sen huippunopeus on riittävä? | ||||
![]() |
04.01. 21:55 | Simo Virtanen | ||
Miksi olisivat poistuneetkaan jos tarkoitus oli jatkaa matkaa takaisin? Enemmän hämminkiä aiheutti se, että laiturilta tunkettiin kyytiin päästämättä ensin poistuvia ulos. | ||||
![]() |
04.01. 21:28 | Hannu Peltola | ||
Esa on oikeassa muovimallien hintojen hurjasta kallistumisesta! Vuoden 1966 6,50 mk vastaa nykyrahassa 13,60€. Ei paha hinta isosta muovimallista! Sama Airfixin 1:72 Liberator on edelleen myynnissä, esimerkiksi Hobbylinna myy sitä 60€:lla!!! | ||||
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01. 20:52 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia Pasi ja Joonas. Lippujen hinta näkyy olevan 120 SEK aikuisilta: https://sparvagsmuseet.se/ Museo on helpon matkan päässä, jos tulee Siljan laivalla Tukholmaan. Silja-terminaalista on noin parin kilometrin kävely museolle. |
||||
![]() |
04.01. 20:37 | Juha Toivonen | ||
Ei ollenkaan huono! Vihreätä ei ole liikaa. BTW: Montako Allegroa VR lunasti? | ||||
![]() |
04.01. 20:18 | Jorma Rauhala | ||
Alma Geitel eli Leskirouvan historiaa: https://akaanseutu.fi/2013/11/13/alma-geitel-oli-alkuperainen-leskirouva/ ja https://www.leskirouva.fi/historia/ Nykyäänkin Toijalassa on ravintola Leskirouva, jota voi suositella. |
||||
![]() |
04.01. 20:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
Jorma mainitsi etuvirroittimen. Sitä tosiaan siirrytään käyttämään takavirroittimen hiilen hajottua. ...Kunnes etuvirroitinkin putoaa alas. XoD | ||||
![]() |
04.01. 20:06 | Petteri Kumpulainen | ||
Kiitoksia paljon kehuista! | ||||
![]() |
04.01. 19:59 | Uwe Geuder | ||
Minä ole nähnyt sen ensimmäisen kerran 1970-luvulla Münchenin S-Bahnissa. Sen jälkeen välillä myös muualla, mutta kun se ei minulle ollut enää uutuus paikat eivät ole varmuudella jääneet muistiin. Kun katsoin nyt verkosta Münchenin ratkaisua, löysin, että se on kuvattu jopa omalla sivullaan: https://www.s-bahn-muenchen.de/entdeckerzone/bewegendefakten/spanische-loesung Sen nimi on jopa espanjalainen ratkaisu tai espanjalaiset laiturit. Esikuvana mainitaan juuri Barcelonaa, vaikka se ei ollutkaan ensimmäinen paikka, jossa sitä käytettiin. Artikkelin lopussa on vielä lista muista paikoista, joissa on laituri käytössä junan molemmilla sivuilla. | ||||
![]() |
04.01. 19:54 | Noah Nieminen | ||
Tai ainakin luulen niin. Eihän Vok-vaunuista koostuvia junia ole vähään aikaan näkynyt missään. | ||||
![]() |
04.01. 19:52 | Noah Nieminen | ||
Esko: eihän nyt hiilijunia voi ajaa, kun tuolla Venäjällä käydään sotaa. | ||||
![]() |
04.01. 19:52 | Rainer Silfverberg | ||
Ruotsinlaivaa ei näy koska talvisin ei ajettu Helsinki-Tukholma -reittiä ennnen vuotta 1972. | ||||
![]() |
04.01. 19:45 | Uwe Geuder | ||
> Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä, Näin on. Kun aikaisemmin Saksassa vaunut olivat yli 3 m leveitä, UIC-X:n leveys on ollut enää 2,825 m. Tapahtumien kulusta vielä sen verran, että ensimmäiset vaunut rakennettiin ihan 1950-luvun alussa ja kehitys jatkui koko vuosikymmenen aikana. UIC-X-määritelmä julkaistiin jo rakennettujen vaunujen perusteella vasta vuonna 1961. |
||||
![]() |
04.01. 19:30 | Jimi Lappalainen | ||
50 vuotta sitten. | ||||
![]() |
04.01. 19:16 | Roope Prusila | ||
Tungos johtui siitä, että ratikoiden tullessa Santalahteen ihmiset eivät poistuneet kyydistä vaan jäivät paikalleen odottamaan paluumatkaa. Siinä on sitten hyvä pyrkiä muiden kyytiin. Itse odottelin santalahdessa kolmen vaunun verran ja kun sama ilmiö toistui, siirryin Lentävänniemen päähän josta pääsi ajelulle lyhyen odotuksen jälkeen. | ||||
![]() |
04.01. 19:13 | Jyrki Talvi | ||
Komea kuva. | ||||
![]() |
04.01. 19:11 | John Lindroth | ||
Kiva talvinen Vectron kuva! | ||||
![]() |
04.01. 18:49 | Antti Grönroos | ||
90-luvulla raiteen toisella puolella oli vanha risteysmerkki mutta vaikka sellainen olisi pystyssä, niin se ei välttämättä tarkoita, että tasoristeys olisi käytössä. Majan ja Lausteen välistä oltiin tasoristeys poistettu mutta Lausteen puolelle jäi yksi risteysmerkki pystyyn joksikin aikaa. Tuota liikennemerkkiä ei enää ole ja entisen tasoristeyksen vieressä on pieni portti. Kiitos Jimi sijaintitiedosta. |
||||
![]() |
04.01. 17:19 | Jari Välimaa | ||
Tämän kuvan ottamisen aikoihin laituriin A saapui linjan 1 vaunu jota ihmiset katsovat. Kaksi raitiovaunua ei oikein riittänyt vaikka olisi saanut mahtumaan vaunu valmistajan maksimäärät 364 henkeä. |
||||
![]() |
04.01. 17:09 | Lasse Holopainen | ||
Asjalliset reaktiot immeisillä, pakko sanoa. | ||||
![]() |
04.01. 17:09 | Lasse Holopainen | ||
Triplaveto Vectroneilla. Asjanmukaisuus. | ||||
![]() |
04.01. 16:50 | Markku Naskali | ||
Onkohan Toijalassa enää minkäänlaista asemaravintolaa? Joitain vuosia sitten oli vielä jonkinlainen kahvila ja silloin kun nykyinen asemarakennus oli uusi, oli kovinkin iso ja hieno ravintola. Katoavaa perinnettä ne. Lapsena kävin joskus isän kanssa sukulaisissa Järvenpäässä. Matkustettiin Purolaan usein kolmen junan avulla ja yleensä Riihimäellä oli pidempi tauko käydä ravintolassa. Isä osti oluen ja voileivän. Minä tietenkin söin sen leivän. Joskus syötiin oikein leikkelelautaset! Keitetty peruna ja pari siivua jotain makkaraa ja juustoa, ehkä kananmuna. Ai että se oli juhlaa! | ||||
![]() |
04.01. 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Markku, tiämmä eräs rautatieläisen leski sitä asemaravintolaa hoiti. Oletettavasti ajalta ennen DR-sarjan ravintolavaunuja (tulivat 1935). "Kansainväliset" taisivat kulkea muilla rataosilla, eikä niitäkään vaunuja kovin runsaasti ollut. |
||||
![]() |
04.01. 16:09 | Esa J. Rintamäki | ||
Ai niin, se Ruotsin "högertrafik" alkusyksystä 1967. Ensin vaihtoivat puolta bussit ja kuorma-autot, sitten siitä viikon päästä loput. |
||||
![]() |
04.01. 14:12 | Markku Naskali | ||
Tuttu juttu tuo leskirouva ja asemaravintola. Olen aikoinaan kuullut sen syntyhistoriankin mutta en yritä selittää kun en enää tarkkaan muista. Joku tunnettu persoonallisuus siellä vaikutti. |